Ero sivun ”Epätäydellinen suunnittelu (argumentti)” versioiden välillä

ApoWikistä
(→‎Internet: poistettu vanhentunut linkki)
 
(14 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{ingressi|Useat biologit katsovat ettei [[suunnitteluteoria]]n puolesta voida esittää [[AW:S#empiirinen|empiiristä]] näyttöä, he kuitenkin samalla katsovat että biologiassa havaitut epätäydelliset rakenteet tarjoavat empiiristä näyttöä suunnittelua vastaan. Epätäydellisiksi havaitut rakenteet eivät tämän näkemyksen mukaan ole suunniteltuja. Suunnitteluteoria ei kuitenkaan tee ennusteita suunnittelijan älykkyyden tasosta; suunnitteluteoria väittää kaikessa yksinkertaisuudessaan suunnittelijan olevan älyllinen. }}
<div style="margin-left: auto;margin-right: auto;width:auto;height:auto;background-color: #faecc8; border:solid 1px #fad67d; padding-left:5px; padding-right:5px; padding-top:5px; padding-bottom:5px;"><div style="margin-left:1.5em">Useat biologit antavat ymmärtää, ettei [[suunnitteluteoria]]n ''puolesta'' voida esittää mitään [[AW:S#empiirinen|empiiristä]] näyttöä, mutta voivat jopa samaan hengenvetoon todeta, että biologiassa havaitut epätäydelliset rakenteet tarjoavat suoranaista empiiristä näyttöä suunnittelua ''vastaan''. Epätäydellisiksi havaitut rakenteet eivät tämän näkemyksen mukaan voi olla suunniteltuja.<br />Suunnitteluteoria ei kuitenkaan ennusta suunnittelijan älykkyyden vähimmäistasoa vaan tyytyy paljon vaatimattomampaan väitteeseen: kaikki nykyään tiedossa olevat seikat huomioon ottaen monien luonnontieteellisten tutkimuskohteiden parhaana alkuperäselityksenä on pidettävä ''todellisen'' (siis ''ylipäänsä'' älyllisen ja tarkoitushakuisen) suunnittelijan toimintaa.
</div></div>
 
{{multiple image
| footer = Kaksi hyvin erilaista autoa: itäsaksalainen '''Trabant 601''' ja '''Mercedes-Benz C 250'''. Trabant on ominaisuuksiltaan paljon Mersua vaatimattomampi – siiskö pelkkä tarkoituksettomien luonnonprosessien satunnainen sivutuote?<br />Todelliset suunnittelijat toimivat aina erinäisten resurssireunaehtojen puitteissa ja joutuvat siksi tekemään optimointitavoitteidensa suhteen moniakin ''kompromisseja''. Siksi eri vaihtoehtoja ei pidäkään arvioida niiden "absoluuttisen parhaimmuuden" vaan ''tilannekohtaisen toteutuskelpoisuuden'' perusteella. – Vaikka loistoautoja olisi voitu suunnitella itäsaksalaisellakin insinööritaidolla, niille ei silti olisi ollut sen enempää laatuvaatimukset täyttäviä tuotantolaitoksia kuin ostovoimaisia kotimarkkinoitakaan. Kaikessa epätäydellisyydessäänkin Trabantin suunnittelu osoittaa siis omassa kontekstissaan itse asiassa paljon ''suurempaa tilanneälyä'' kuin epärealistista "optimaalisuutta" tavoitellut loistoautosuunnittelu olisi osoittanut.
| image1 = Trabant601.jpg
| width1    = {{#expr: (130 * 640 / 405) round 0}}
| alt1 = Trabant 601
| caption1 = Trabant 601
| image2 = Mercedes-Benz_C_250_CDI_BlueEFFICIENCY_Coupé_Edition_1_(C_204)_–_Frontansicht,_2._Juli_2011,_Düsseldorf.jpg
| width2    = {{#expr: (130 * 3600 / 2118 ) round 0}}
| alt2 = Red cartouche
| caption2 = Mercedes-Benz C 250 CDI
}}


'''Epätäydellinen suunnittelu''' on argumentti, jonka mukaan biologisten rakenteiden epätäydellisyys todistaa, ettei näillä rakenteilla ole suunnittelijaa, vaan ne ovat päämäärättömien prosessien seurausta.
'''Epätäydellinen suunnittelu''' on argumentti, jonka mukaan biologisten rakenteiden epätäydellisyys todistaa, ettei näillä rakenteilla ole suunnittelijaa, vaan ne ovat päämäärättömien prosessien seurausta.


Epätäydellinen suunnittelu on argumenttina siinä mielessä kestämätön, että vaikka olettaisimme eliöiden olevan epätäydellisesti suunniteltuja, niin epätäydellisestikin suunnitellut asiat ovat suunniteltuja (mm. [[wp:BMW M3|BMW M3]]). Epätäydellisiä rakenteita voidaan kuitenkin pitää jonkinlaisena argumenttina täydellisen älyn omaavaan suunnittelijan olemassaoloa vastaan; tällöinkin argumentti sisältää oletuksen, että suunnittelija käyttää kaiken [[AW:S#potentiaali|potentiaalinsa]] suunnitteluun. Mikäli rakenteiden epäoptimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älykästä suunnittelijaa vastaan, vastaavasti optimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älyn omaavan suunnittelijan puolesta. Tämä viitekehys siis itseasiassa tarjoaa empiirisen keinon [[AW:S#verifioida|verifioida]] [[teleologinen argumentti]]. [[Kuva:DawkinsSokeapiste.jpg|thumb|right|360px|Lääkäri Randolf Nesse demonstroi Dawkinsille sokeanpisteen olemassa olon. Nessen mukaan mm. sokeapiste on osoitus siitä, että silmä on huonosti suunniteltu ja siksi ohjaamattomien evoluutioprosessien tulos. Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että [[Selkärankaisten silmä|silmän rakenne on kokonaisuudessaan nerokas]], mikä avaa hedelmällisen tutkimuskentän esimerkiksi parempien kameroiden suunnitteluun.]]
Epätäydellinen suunnittelu on argumenttina siinä mielessä kestämätön, että vaikka olettaisimme eliöiden olevan epätäydellisesti suunniteltuja, niin epätäydellisestikin suunnitellut asiat ovat suunniteltuja (mm. [[wp:BMW M3|BMW M3]]). Epätäydellisiä rakenteita voidaan kuitenkin pitää jonkinlaisena argumenttina ''älykkyydeltään täydellisen'' suunnittelijan olemassaoloa vastaan; tällöinkin argumentti sisältää oletuksen, että suunnittelija käyttää kaiken [[AW:S#potentiaali|potentiaalinsa]] suunnitteluun. Mikäli rakenteiden epäoptimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älykästä suunnittelijaa vastaan, vastaavasti optimaalisuus tarjoaa näyttöä älykkyydeltään täydellisen suunnittelijan puolesta. Tämä viitekehys siis itse asiassa tarjoaa empiirisen keinon [[AW:S#verifioida|verifioida]] [[teleologinen argumentti]].  
 
Väite eliöissä havaitusta epätäydellisistä rakenteista on kyseenalaista. Monien epäoptimaalisiksi väitettyjen rakenteiden on kuitenkin tutkimuksen myötä havaittu olevan parempia kuin ehdotettujen vaihtoehtojen. Mikäli jokin biologinen kokonaisuus todellakin toimii huonosti, vähemmän optimaalisesti kuin ehdotettu vaihtoehto, olisi tietenkin loogista päätellä että joko (1) suunnittelija ei ilmeisesti ole järin fiksu, (2) suunnittelija ei ole jostain syystä tahtonut suunnitella optimaalista rakennetta, (3) kyseinen rakenne ei ole enää niin optimaalinen kuin se oli suunniteltaessa tai (4) kyseisellä rakenteella ei ole suunnittelijaa.


Formaalista näkökulmasta epätäydellisen suunnittelun argumentti edellyttää kahta [[AW:S#premissi|premissiä]], joista seuraa johtopäätös.
= Argumentin looginen muoto =


#Älyllinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I [[AW:S#premissi|premissi]])
Formaalista näkökulmasta epätäydellisen suunnittelun argumentti edellyttää kahta [[AW:S#premissi|premissiä]], joista seuraa johtopäätös:
#Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)
#Suunnittelijaa ei ole. (johtopäätös)


= Argumentin kritiikki =
# Älyllinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I [[AW:S#premissi|premissi]])
Ensinnäkin logiikan perusteella voimme todeta, että johtopäätös on oikea suhteessa premisseihin, eli jos premissit ovat totta, myös johtopäätös on tosi. Molemmat premissit voidaan kuitenkin helposti kyseenalaistaa. Ensimmäinen premissi on aivan ilmeisesti väärä, sillä tiedetään lukemattomia tapauksia, joissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Citro%C3%ABn_C5 insinööri on suunnitellut epätäydellisen kohteen]. Jos kohde on epätäydellinen, (1) suunnittelija ei ole taitava suunnittelija, (2) suunnittelija ei ole tehnyt täydellistä suoritusta, tai (3) suunnittelijaa ei ole. Tämä kolmas vaihtoehto ei ole siis ainoa mahdollinen johtopäätös. Argumentin johtopäätös on siis vedetty erittäin kyseenalaisesta premissistä. Ensimmäistä premissiä voidaan kuitenkin pitää jossain määrin perusteltuna, jos kyseessä ei ole mikä tahansa älyllinen suunnittelija, vaan täydellinen suunnittelija, kuten  [[Jumala]] useimpien kristillisten tulkintojen mukaan.
# Älyllisesti suunnitelluiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)
# Suunnitelluiksi väitetyillä kohteilla ei ole älyllistä suunnittelijaa. (johtopäätös)


#Täydellisen älyn omaava suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I premissi)
Ensinnäkin logiikan perusteella voimme todeta, että johtopäätös on oikea suhteessa premisseihin, eli jos premissit ovat totta, myös johtopäätös on tosi.
#Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)
#Täydellisen älyn omaava suunnittelija ei ole suunnitellut väitettyjä kohteita. (johtopäätös)


Kuitenkin ensimmäinen premissi on edelleen kyseenalaistettavissa. Ei ole loogisesti välttämätöntä, että edes täydellisen älykäs suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. Jos olisi olemassa ainoastaan yhdenlainen täydellisyyden mittari, niin täydellinen suunnittelija ei voisi suunnitella muita kuin yhdenlaisen kokonaisuuden, koska kaikki muut vaihtoehdot olisivat epätäydellisiä. Suunnittelijoilla on kuitenkin [[vapaa tahto]],<ref>Muutoin suunnittelija olisi deterministinen ja tarkoitukseton prosessi, ja suunnittelijan käsite olisi täysin merkityksetön.</ref> joten täydellinenkin suunnittelija voisi päättää suunnitella myös epätäydellisiä asioita. Täydellisen älykäs suunnittelija saattaisi esimerkiksi tuottaa eliöt [[polveutumisoppi|polveutumiopin]] mukaisen yhteisen polveutumisen kautta, jolloin hän vain tuottaisi välillä ohjattuja täsmämutaatioita, jotka olisivat sattumanvaraisten mutaatioiden kautta niin epätodennäköisiä, ettei sellaisia todennäköisesti tapahtuisi lainkaan.<ref>"Random variation doesn't explain the most basic features of biology. It doesn't explain the elegant, sophisticated molecular machinery that undergirds life. To account for that &ndash; and to account for the root and thick branches of the tree of common descent &ndash; multiple coherent genetic mutations are needed. Now that we know what sorts of mutations can happen to DNA, and what random changes can produce, we can begin to do the math to find the edge of evolution with some precision.
Molemmat premissit voidaan kuitenkin helposti kyseenalaistaa. Sitä paitsi tämän argumentin lähtökohtana oleva (epä)täydellisyyskäsite on jo itsessään ongelmallinen.
What we'll discover is something quite basic, yet heresy to Darwinists: Most mutations that built the great structures of life must have been nonrandom." {{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 83 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }} </ref> Tällaisella metodilla tapahtuvan suunnittelun lopputuloksella voisi olla monia pieniä "puutteita", joita ei syntyisi jos kaikki eliöt tuotettaisiin erikseen.


Lisäksi täydellisyys on erittäin vaikeasti määriteltävä termi. Näin ollen olisi hyvin vaikeaa todeta premissejä yksiselitteisesti oikeaksi. Toisen premissin mukaan jotkin rakenteet ovat epätäydellisesti suunniteltuja, mutta tämäkin voidaan helposti kyseenalaistaa.
= Argumentin kritiikki =


== Täydellisyyden määrittelemisen ongelma ==
== Täydellisyyden määrittelemisen ongelmallisuus ==


Täydellisyyden määritteleminen on sikäli ongelmallista, että yleensä suunniteltavassa asiassa on useita toisiinsa vaikuttavia tekijöitä, joiden suhteen eliö voi olla täydellinen. Ydinasetta voitaisiin pitää täydellisenä massatuhovälineenä, mutta se ei silti olisi täydellinen instrumentti kirurgisiin tarkoituksiin. Täydellisyys määrittyy suhteessa tarkoitukseen.<ref>Tätä mieltä on mm. Behe: {{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Paleyn kelloseppä ja Behen suunnittelija | Sivu = 47| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Käsitys täydellisyydestä on hänen mukaansa aina riippuvainen siitä, mitä päämäärää varten jokin asia on suunniteltu.'')</ref> Jos taas kohteen pitäisi olla täydellinen kaikilla mahdollisilla mittareilla, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suunnittelija voisi suunnitella ainoastaan omnipotentin suunnittelijan. Jos siis kyseinen suunnittelija olisi omnipotentti, hän voisi tuottaa ainoastaan kopioita itsestään, mikä ei olisi mielekästä, vaan olisi selvästikin ristiriidassa vapaan tahdon ja [[Jumalan kaikkivaltius|kaikkivoipuuden]] kanssa. Jos taas kyseinen suunnittelija ei olisi omnipotentti, suunnittelija voisi olla riittävän älykäs keksimään ajatuksen omnipotentista suunnittelijasta, mutta ei olisi kykeneväinen tuottamaan omnipotenttia suunnittelijaa, koska voidakseen syntyä omnipotentin suunnittelijan olisi oltava ensin olematta, mikä taas olisi mahdollista ainoastaan jos omnipotentti suunnittelija olisi [[AW:S#kontingentti|kontingentti]]. Välttämättömyys on kuitenkin täydellisempää kuin kontingenssi, joten omnipotentti suunnittelija voisi olla olemassa ainoastaan välttämättömänä (ks. [[Ontologinen argumentti]]).
Täydellisyyden määritteleminen on sikäli ongelmallista, että yleensä suunniteltavassa asiassa on useita toisiinsa vaikuttavia tekijöitä, joiden suhteen eliö voi olla täydellinen. Ydinasetta voitaisiin pitää täydellisenä massatuhovälineenä, mutta se ei silti olisi täydellinen instrumentti kirurgisiin tarkoituksiin. Täydellisyys määrittyy suhteessa tarkoitukseen.<ref>Tätä mieltä on mm. Behe: {{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Paleyn kelloseppä ja Behen suunnittelija | Sivu = 47| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Käsitys täydellisyydestä on hänen mukaansa aina riippuvainen siitä, mitä päämäärää varten jokin asia on suunniteltu.'')</ref> Jos taas kohteen pitäisi olla täydellinen kaikilla mahdollisilla mittareilla, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suunnittelija voisi suunnitella ainoastaan omnipotentin suunnittelijan. Jos siis kyseinen suunnittelija olisi omnipotentti, hän voisi tuottaa ainoastaan kopioita itsestään, mikä ei olisi mielekästä, vaan olisi selvästikin ristiriidassa vapaan tahdon ja [[Jumalan kaikkivaltius|kaikkivoipuuden]] kanssa. Jos taas kyseinen suunnittelija ei olisi omnipotentti, suunnittelija voisi olla riittävän älykäs keksimään ajatuksen omnipotentista suunnittelijasta, mutta ei olisi kykeneväinen tuottamaan omnipotenttia suunnittelijaa, koska voidakseen syntyä omnipotentin suunnittelijan olisi oltava ensin olematta, mikä taas olisi mahdollista ainoastaan jos omnipotentti suunnittelija olisi [[AW:S#kontingentti|kontingentti]]. Välttämättömyys on kuitenkin täydellisempää kuin kontingenssi, joten omnipotentti suunnittelija voisi olla olemassa ainoastaan välttämättömänä (ks. [[Ontologinen argumentti]]).
Rivi 33: Rivi 40:
Jos taas kohteen pitäisi olla kaikkien mitattavissa olevien tekijöiden osalta täydellinen, niin huomataan äkkiä, että osa tekijöistä on keskenään siinä mielessä ristiriitaisia, etteivät ne voi loogisesti olla yhtä aikaa optimaalisia. Ei ole järkevää odottaa suunnittelijan suunnittelevan esimerkiksi sutta, joka on yli 15 m pitkä, kaikkiruokainen, joka tuottaa uuden sukupolven 15 min välein, joka on varustettu titaanipanssarilla ja joka on mahdoton tappaa, sillä ekosysteemi ei kestäisi tällaista eliötä. Suunnittelijalla voi siis olla hyviä syitä jättää eliöt tietyltä osin "epätäydellisiksi".
Jos taas kohteen pitäisi olla kaikkien mitattavissa olevien tekijöiden osalta täydellinen, niin huomataan äkkiä, että osa tekijöistä on keskenään siinä mielessä ristiriitaisia, etteivät ne voi loogisesti olla yhtä aikaa optimaalisia. Ei ole järkevää odottaa suunnittelijan suunnittelevan esimerkiksi sutta, joka on yli 15 m pitkä, kaikkiruokainen, joka tuottaa uuden sukupolven 15 min välein, joka on varustettu titaanipanssarilla ja joka on mahdoton tappaa, sillä ekosysteemi ei kestäisi tällaista eliötä. Suunnittelijalla voi siis olla hyviä syitä jättää eliöt tietyltä osin "epätäydellisiksi".


== Rappeutuminen ja surkastuneet elimet ==
== Ensimmäinen premissi: täydellisyystavoite ==
 
=== Yleinen tapaus ===
 
Ensimmäinen premissi on aivan ilmeisesti väärä, sillä tiedetään lukemattomia tapauksia, joissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Citro%C3%ABn_C5 insinööri on suunnitellut epätäydellisen kohteen]. Jos kohde on epätäydellinen, (1) suunnittelija ei ole taitava suunnittelija, (2) suunnittelija ei ole tehnyt täydellistä suoritusta, tai (3) suunnittelijaa ei ole. Tämä kolmas vaihtoehto ei ole siis ainoa mahdollinen johtopäätös.
 
Argumentin johtopäätös on siis rakennettu erittäin kyseenalaisen premissin varaan.
 
=== Erikoistapaus: älykkyydeltään täydellinen suunnittelija ===
 
Ensimmäistä premissiä voidaan kuitenkin pitää jossain määrin perusteltuna, jos kyseessä ei ole mikä tahansa älyllinen suunnittelija, vaan täydellinen suunnittelija, kuten [[Jumala]] useimpien kristillisten tulkintojen mukaan.
 
Tähän erikoistapaukseen rajattu argumentti on esitettävissä seuraavasti:
 
# Älykkyydeltään täydellinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I premissi)
# Suunnitelluiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)
# Älykkyydeltään täydellinen suunnittelija ei ole suunnitellut väitettyjä kohteita. (johtopäätös)
 
Kuitenkin ensimmäinen premissi on edelleen kyseenalaistettavissa. Ei ole loogisesti välttämätöntä, että edes täydellisen älykäs suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. Jos olisi olemassa ainoastaan yhdenlainen täydellisyyden mittari, niin täydellinen suunnittelija ei voisi suunnitella muita kuin yhdenlaisen kokonaisuuden, koska kaikki muut vaihtoehdot olisivat epätäydellisiä. Suunnittelijoilla on kuitenkin [[vapaa tahto]],<ref>Muutoin suunnittelija olisi deterministinen ja tarkoitukseton prosessi, ja suunnittelijan käsite olisi täysin merkityksetön.</ref> joten täydellinenkin suunnittelija voisi päättää suunnitella myös epätäydellisiä asioita.
 
Täydellisen älykäs suunnittelija saattaisi esimerkiksi tuottaa eliöt [[polveutumisoppi|polveutumisopin]] mukaisen yhteisen polveutumisen kautta, jolloin hän vain tuottaisi välillä ohjattuja täsmämutaatioita, jotka olisivat sattumanvaraisina niin epätodennäköisiä, ettei sellaisia todennäköisesti tapahtuisi lainkaan.<ref>"Random variation doesn't explain the most basic features of biology. It doesn't explain the elegant, sophisticated molecular machinery that undergirds life. To account for that &ndash; and to account for the root and thick branches of the tree of common descent &ndash; multiple coherent genetic mutations are needed. Now that we know what sorts of mutations can happen to DNA, and what random changes can produce, we can begin to do the math to find the edge of evolution with some precision.
What we'll discover is something quite basic, yet heresy to Darwinists: Most mutations that built the great structures of life must have been nonrandom." {{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 83 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }} </ref> Tällaisella metodilla tapahtuvan suunnittelun lopputuloksessa voisi olla monia pieniä "puutteita", jollaisia ei syntyisi, jos kaikki eliöt tuotettaisiin erikseen.
 
Lisäksi täydellisyys siis on erittäin vaikeasti määriteltävä termi. Näin ollen olisi hyvin vaikeaa todeta premissejä yksiselitteisesti oikeiksi.
 
Toisen premissin mukaan jotkin eliörakenteet ovat epätäydellisesti suunniteltuja, mutta tämäkin voidaan helposti kyseenalaistaa.
 
[[Kuva:DawkinsSokeapiste.jpg|thumb|right|360px|Lääkäri Randolf Nesse demonstroi Dawkinsille sokeanpisteen olemassa olon. Nessen mukaan mm. sokeapiste on osoitus siitä, että silmä on huonosti suunniteltu ja siksi ohjaamattomien evoluutioprosessien tulos. Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että [[Selkärankaisten silmä|silmän rakenne on kokonaisuudessaan nerokas]], mikä avaa hedelmällisen tutkimuskentän esimerkiksi parempien kameroiden suunnitteluun.]]


Surkastunut elin tarkoittaa elintä, joka on menettänyt polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja jolla ei ole muuta toimintoa, tai jonka toiminto on rakenteeseen nähden selkeästi liian vähäinen. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Surkastuneiden elinten käyttämistä rakenteiden yhteisen polveutumisen todisteena voidaan pitää [[Homologia-argumentti|homologia-argumentin]] loogisesti pätevänä muotona. Jos siis elimen toiminnan voidaan osoittaa olevan selkeästi liian vähäistä tai olematonta suhteessa elimen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittaviin uhrauksiin, ja samalla tunnetaan morfologisesti riittävän samankaltainen laji, jolla vastaava elin toimii "kustannuksiin" nähden riittävän hyvin, on perusteltua pitää näitä elimiä keskenään [[AW:S#homologia|homologisina]] ja olettaa että näillä eliöillä on polveutumishistoriallinen yhteinen kantamuoto. Surkastuneiden elinten kohdalla argumentin heikkous on kuitenkin siinä, ettei useinkaan ole yksiselitteistä tapaa osoittaa, ettei elimellä ole mitään toimintoa, tai että toiminto on selkeästi liian vähäinen. Joistakin rakenteista on kuitenkin selvästi nähtävissä, että ne ovat rappeutuneet alkuperäisestä muodostaan. Kiistattomia esimerkkejä surkastuneista elimistä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet.
== Toinen premissi: toteutusepätäydellisyys ==


Rappeutuminen selittää joidenkin huonojen rakenteiden olemassaolon, sillä kyseiset rakenteet ovat voineet olla alunperin selvästi parempia. Joku voisi pitää rappeutumisen mahdollisuutta puutteena, ja väittää että täydellisen älykkään suunnittelijan olisi pitänyt tehdä eliöistä sellaisia, etteivät ne voi rapistua. Tämä tarkoittaisi käytännössä kuitenkin eliöiden muuttumattomuutta, mikä puolestaan aiheuttaisi sen etteivät eliöt voisi sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tällaiset eliöt kuolisivat hyvin helposti sukupuuttoon, mitä voi hyvällä syyllä pitää huonompana vaihtoehtona kuin pienen rappeutumisen mahdollisuutta.
Väitteet eliöissä havaituista epätäydellisistä rakenteista ovat kyseenalaisia. Monien epäoptimaalisiksi väitettyjen rakenteiden on kuitenkin tutkimuksen myötä havaittu olevan parempia kuin ehdotettujen vaihtoehtojen.


=== Rappeutumat polveutumisopin todisteena ===
Mikäli jokin biologinen kokonaisuus todellakin toimii huonosti, vähemmän optimaalisesti kuin ehdotettu vaihtoehto, olisi tietenkin loogista päätellä että joko (1) suunnittelija ei ilmeisesti ole järin fiksu, (2) suunnittelija ei ole jostain syystä tahtonut suunnitella optimaalista rakennetta, (3) kyseinen rakenne ei ole enää niin optimaalinen kuin se oli suunniteltaessa tai (4) kyseisellä rakenteella ei ole suunnittelijaa.
 
=== Epätäydellistyneisyys: rappeutuminen ja surkastuneet elimet ===
 
Surkastunut elin tarkoittaa elintä, joka on menettänyt polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa ja jolla ei ole muuta toimintoa tai jonka toiminto on rakenteeseen nähden selkeästi liian vähäinen. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet, koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia.
 
Surkastuneiden elinten käyttämistä rakenteiden yhteisen polveutumisen todisteena voidaan pitää [[homologia-argumentti|homologia-argumentin]] loogisesti pätevänä muotona. Jos siis elimen toiminnan voidaan osoittaa olevan selkeästi liian vähäistä tai olematonta suhteessa elimen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittaviin uhrauksiin ja jos samalla tunnetaan morfologisesti riittävän samankaltainen laji, jolla vastaava elin toimii "kustannuksiin" nähden riittävän hyvin, on perusteltua pitää näitä elimiä keskenään [[AW:S#homologia|homologisina]] ja olettaa, että näillä eliöillä on polveutumishistoriallinen yhteinen kantamuoto.
 
Surkastuneiden elinten kohdalla epätäydelliseen suunnitteluun vetoavan argumentin heikkous on kuitenkin siinä, ettei useinkaan ole yksiselitteistä tapaa osoittaa, ettei elimellä ole mitään toimintoa tai että toiminto on selkeästi liian vähäinen. Joistakin rakenteista on kuitenkin selvästi nähtävissä, että ne ovat rappeutuneet alkuperäisestä muodostaan. Kiistattomia esimerkkejä surkastuneista elimistä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet.
 
Rappeutuminen selittää joidenkin huonojen rakenteiden olemassaolon, sillä kyseiset rakenteet ovat voineet olla alun perin selvästi parempia. Joku tosin voisi pitää rappeutumisen mahdollisuutta itsessään puutteena ja väittää, että täydellisen älykkään suunnittelijan olisi pitänyt tehdä eliöistä sellaisia, etteivät ne voi rapistua. Tämä tarkoittaisi käytännössä kuitenkin eliöiden muuttumattomuutta, mikä puolestaan aiheuttaisi sen, etteivät eliöt voisi sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tällaiset eliöt kuolisivat hyvin helposti sukupuuttoon, mitä voi hyvällä syyllä pitää huonompana vaihtoehtona kuin pienen rappeutumisen mahdollisuutta. Sitä paitsi suunnittelun onnistuneisuuden astetta voi siis järkevästi verrata vain sen kulloisiinkin tavoitteisiin, jotka eivät ole samalla tavoin ilmeisiä kuin [[selityssuodatin|suunnittelun tuntomerkistö]] sinänsä.
 
==== Rappeutumat polveutumisopin todisteena ====


Rappeutuneet rakenteet eivät ole sellaisenaan todisteita [[evoluutioteoria]]n väitteelle, jonka mukaan tunnetut muuntelumekanismit voisivat synnyttää kaikki polveutumisopin edellyttämät muutokset eliöiden rakenteessa. Rappeumat voivat kuitenkin olla [[polveutumisoppi|polveutumisopin]] todisteita. Suunnitteluteoria ei ole ristiriidassa polveutumisopin kanssa, vaan molempien kannattaminen samanaikaisesti on täysin [[AW:S#koherentti|koherenttia]], ja esimerkiksi [[Michael Behe]] pitää surkastuneita pseudogeenejä polveutumisopin vakuuttavimpana todisteena.<ref>
Rappeutuneet rakenteet eivät ole sellaisenaan todisteita [[evoluutioteoria]]n väitteelle, jonka mukaan tunnetut muuntelumekanismit voisivat synnyttää kaikki polveutumisopin edellyttämät muutokset eliöiden rakenteessa. Rappeumat voivat kuitenkin olla [[polveutumisoppi|polveutumisopin]] todisteita. Suunnitteluteoria ei ole ristiriidassa polveutumisopin kanssa, vaan molempien kannattaminen samanaikaisesti on täysin [[AW:S#koherentti|koherenttia]], ja esimerkiksi [[Michael Behe]] pitää surkastuneita pseudogeenejä polveutumisopin vakuuttavimpana todisteena.<ref>
Rivi 48: Rivi 94:
Evoluutioteoreettisen tulkinnan mukaan elinten surkastuminen kompensoituu usein toisten rakenteiden syntymisellä. Esimerkiksi valaan pyrstön syntyminen korvaa takaraajojen menetyksen. Siten surkastuneita elimiä pidetään osittain myös polveutumisopin todisteina.<ref name="Eka surk">{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = V.9 | Sivu = 169-173 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}</ref> Ihmisen umpilisäke on myös kuuluisa esimerkki polveutumisopin todisteena pidetystä surkastumasta.
Evoluutioteoreettisen tulkinnan mukaan elinten surkastuminen kompensoituu usein toisten rakenteiden syntymisellä. Esimerkiksi valaan pyrstön syntyminen korvaa takaraajojen menetyksen. Siten surkastuneita elimiä pidetään osittain myös polveutumisopin todisteina.<ref name="Eka surk">{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = V.9 | Sivu = 169-173 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}</ref> Ihmisen umpilisäke on myös kuuluisa esimerkki polveutumisopin todisteena pidetystä surkastumasta.


= Onko eliöissä epätäydellisesti suunniteltuja rakenteita? =
=== Onko eliöissä epätäydellisesti suunniteltuja rakenteita? ===
 
Biologisten rakenteiden suunnitteluun kohdistunutta kritiikkiä käsitellään erikseen seuraavissa artikkeleissa
Biologisten rakenteiden suunnitteluun kohdistunutta kritiikkiä käsitellään erikseen seuraavissa artikkeleissa
* [[Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä| Selkärankaisten silmä]]
* [[Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä| Selkärankaisten silmä]]
Rivi 54: Rivi 101:
* [[Epätäydellinen suunnittelu: Ihmisaivot|Ihmisaivot]]
* [[Epätäydellinen suunnittelu: Ihmisaivot|Ihmisaivot]]


== Ihmisen selkä ==
=== Ihmisen "epätäydellinen suunnittelu" ===
 
==== Selkä ====


Hyvin usein esimerkkinä ihmisen huonosta suunnittelusta mainitaan etenkin keski-ikäisillä yleiset selkävaivat. Selkävaivojen väitetään johtuvan siitä, että neljän raajan varassa kehittynyt vaakasuora selkäranka ei sovellu kovin hyvin nostettavaksi kahdelle jalalle. Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professorina toimivan Daniel Liebermanin mukaan väite ei ole kuitenkaan perusteltu. Ihmisen selkäranka soveltuu kyllä mainiosti pystyssä kävelyyn ja juoksemiseen, mutta se ei sovellu jatkuvaan istumiseen.
Hyvin usein esimerkkinä ihmisen huonosta suunnittelusta mainitaan etenkin keski-ikäisillä yleiset selkävaivat. Selkävaivojen väitetään johtuvan siitä, että neljän raajan varassa kehittynyt vaakasuora selkäranka ei sovellu kovin hyvin nostettavaksi kahdelle jalalle. Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professorina toimivan Daniel Liebermanin mukaan väite ei ole kuitenkaan perusteltu. Ihmisen selkäranka soveltuu kyllä mainiosti pystyssä kävelyyn ja juoksemiseen, mutta se ei sovellu jatkuvaan istumiseen.
Rivi 63: Rivi 112:
A. If that were true, natural selection would have its toll and we’d be extinct. What is more likely is that many people sit in chairs all day, get no exercise, and thus have weak backs. We did not evolve to sit in chairs all day. " http://www.nytimes.com/2011/08/23/science/23conversation.html?_r=1&src=recg</ref>}}
A. If that were true, natural selection would have its toll and we’d be extinct. What is more likely is that many people sit in chairs all day, get no exercise, and thus have weak backs. We did not evolve to sit in chairs all day. " http://www.nytimes.com/2011/08/23/science/23conversation.html?_r=1&src=recg</ref>}}


==Ihmisen surkastuneet elimet==
==== "Häntäluusurkastuma" ====
Ihmisen häntäluuta pidetään usein hännän surkastuneena jäänteenä. Se on välttämätön lantionpojan ja lonkkanivelien eri lihasten kiinnittämiseksi. Nämä lihakset puolestaan kannattavat pikkulantion sisäelimiä ja takaavat vakaan pystykäynnin. Häntäluun erityinen liikkuvuus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on ratkaiseva etu synnyttämisen aikana.<ref name="Eka surk" />
 
Ihmisen ''häntäluuta'' pidetään usein hännän surkastuneena jäänteenä. Se on kuitenkin lantionpojan ja lonkkanivelien eri lihasten kiinnittämiseksi välttämätön. Nämä lihakset puolestaan kannattavat pikkulantion sisäelimiä ja takaavat vakaan pystykäynnin. Häntäluun erityinen liikkuvuus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on ratkaiseva etu synnyttämisen aikana.<ref name="Eka surk" />


= Katso myös =
= Katso myös =
== Internet ==
== Internet ==
* [http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/matinvideot/PN1IDGeneral.mpeg Paul Nelsonin luento "Can Intelligent Design Illuminate Homology?"]
* [http://www.uncommondescent.com/news/video-paul-nelson-discusses-origins/ Paul Nelsonin luento biologisten rakenteiden suunnitelmallisuudesta, viitattu 26.3.2013]
* [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/huonoa-suunnittelua/ IntelligentDesign.fi: Huonoa suunnittelua?]
* [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/huonoa-suunnittelua/ IntelligentDesign.fi: Huonoa suunnittelua?]
* [http://creation.com/design-features-questions-and-answers#bad What about allegations of ‘badly designed’ features?] Creation Ministries International
* [http://creation.com/design-features-questions-and-answers#bad What about allegations of ‘badly designed’ features?] Creation Ministries International
* [http://creation.com/mueller-cells-backwardly-wired-retina-v-dawkins Backwardly wired retina “an optimal structure”: New eye discovery further demolishes Dawkins], Jonathan Sarfati, Creation Ministries International
* [http://creation.com/mueller-cells-backwardly-wired-retina-v-dawkins Backwardly wired retina “an optimal structure”: New eye discovery further demolishes Dawkins], Jonathan Sarfati, Creation Ministries International
* [http://www.evolutionnews.org/2010/10/the_recurrent_laryngeal_nerve_039201.html The Recurrent Laryngeal Nerve Does Not Refute Intelligent Design], kurkunpäänhermo ja suunnittelu (Evolution News & Views)
* [http://www.evolutionnews.org/2010/10/the_recurrent_laryngeal_nerve_039201.html The Recurrent Laryngeal Nerve Does Not Refute Intelligent Design], kurkunpäänhermo ja suunnittelu (Evolution News & Views)
* [http://www.weloennig.de/LaryngealNerve.pdf Wolf-Ekkehard Lönnig: The Laryngeal Nerve of the Giraffe: Does it Prove Evolution?] (PDF) Laajempi analyysi kurkunpäänhermosta


=== ApologetiikkaWiki ===
=== ApologetiikkaWiki ===

Nykyinen versio 9. tammikuuta 2017 kello 22.09

Useat biologit antavat ymmärtää, ettei suunnitteluteorian puolesta voida esittää mitään empiiristä näyttöä, mutta voivat jopa samaan hengenvetoon todeta, että biologiassa havaitut epätäydelliset rakenteet tarjoavat suoranaista empiiristä näyttöä suunnittelua vastaan. Epätäydellisiksi havaitut rakenteet eivät tämän näkemyksen mukaan voi olla suunniteltuja.
Suunnitteluteoria ei kuitenkaan ennusta suunnittelijan älykkyyden vähimmäistasoa vaan tyytyy paljon vaatimattomampaan väitteeseen: kaikki nykyään tiedossa olevat seikat huomioon ottaen monien luonnontieteellisten tutkimuskohteiden parhaana alkuperäselityksenä on pidettävä todellisen (siis ylipäänsä älyllisen ja tarkoitushakuisen) suunnittelijan toimintaa.
Trabant 601
Trabant 601
Red cartouche
Mercedes-Benz C 250 CDI
Kaksi hyvin erilaista autoa: itäsaksalainen Trabant 601 ja Mercedes-Benz C 250. Trabant on ominaisuuksiltaan paljon Mersua vaatimattomampi – siiskö pelkkä tarkoituksettomien luonnonprosessien satunnainen sivutuote?
Todelliset suunnittelijat toimivat aina erinäisten resurssireunaehtojen puitteissa ja joutuvat siksi tekemään optimointitavoitteidensa suhteen moniakin kompromisseja. Siksi eri vaihtoehtoja ei pidäkään arvioida niiden "absoluuttisen parhaimmuuden" vaan tilannekohtaisen toteutuskelpoisuuden perusteella. – Vaikka loistoautoja olisi voitu suunnitella itäsaksalaisellakin insinööritaidolla, niille ei silti olisi ollut sen enempää laatuvaatimukset täyttäviä tuotantolaitoksia kuin ostovoimaisia kotimarkkinoitakaan. Kaikessa epätäydellisyydessäänkin Trabantin suunnittelu osoittaa siis omassa kontekstissaan itse asiassa paljon suurempaa tilanneälyä kuin epärealistista "optimaalisuutta" tavoitellut loistoautosuunnittelu olisi osoittanut.

Epätäydellinen suunnittelu on argumentti, jonka mukaan biologisten rakenteiden epätäydellisyys todistaa, ettei näillä rakenteilla ole suunnittelijaa, vaan ne ovat päämäärättömien prosessien seurausta.

Epätäydellinen suunnittelu on argumenttina siinä mielessä kestämätön, että vaikka olettaisimme eliöiden olevan epätäydellisesti suunniteltuja, niin epätäydellisestikin suunnitellut asiat ovat suunniteltuja (mm. BMW M3). Epätäydellisiä rakenteita voidaan kuitenkin pitää jonkinlaisena argumenttina älykkyydeltään täydellisen suunnittelijan olemassaoloa vastaan; tällöinkin argumentti sisältää oletuksen, että suunnittelija käyttää kaiken potentiaalinsa suunnitteluun. Mikäli rakenteiden epäoptimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älykästä suunnittelijaa vastaan, vastaavasti optimaalisuus tarjoaa näyttöä älykkyydeltään täydellisen suunnittelijan puolesta. Tämä viitekehys siis itse asiassa tarjoaa empiirisen keinon verifioida teleologinen argumentti.

Argumentin looginen muoto[muokkaa]

Formaalista näkökulmasta epätäydellisen suunnittelun argumentti edellyttää kahta premissiä, joista seuraa johtopäätös:

  1. Älyllinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I premissi)
  2. Älyllisesti suunnitelluiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)
  3. Suunnitelluiksi väitetyillä kohteilla ei ole älyllistä suunnittelijaa. (johtopäätös)

Ensinnäkin logiikan perusteella voimme todeta, että johtopäätös on oikea suhteessa premisseihin, eli jos premissit ovat totta, myös johtopäätös on tosi.

Molemmat premissit voidaan kuitenkin helposti kyseenalaistaa. Sitä paitsi tämän argumentin lähtökohtana oleva (epä)täydellisyyskäsite on jo itsessään ongelmallinen.

Argumentin kritiikki[muokkaa]

Täydellisyyden määrittelemisen ongelmallisuus[muokkaa]

Täydellisyyden määritteleminen on sikäli ongelmallista, että yleensä suunniteltavassa asiassa on useita toisiinsa vaikuttavia tekijöitä, joiden suhteen eliö voi olla täydellinen. Ydinasetta voitaisiin pitää täydellisenä massatuhovälineenä, mutta se ei silti olisi täydellinen instrumentti kirurgisiin tarkoituksiin. Täydellisyys määrittyy suhteessa tarkoitukseen.1 Jos taas kohteen pitäisi olla täydellinen kaikilla mahdollisilla mittareilla, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suunnittelija voisi suunnitella ainoastaan omnipotentin suunnittelijan. Jos siis kyseinen suunnittelija olisi omnipotentti, hän voisi tuottaa ainoastaan kopioita itsestään, mikä ei olisi mielekästä, vaan olisi selvästikin ristiriidassa vapaan tahdon ja kaikkivoipuuden kanssa. Jos taas kyseinen suunnittelija ei olisi omnipotentti, suunnittelija voisi olla riittävän älykäs keksimään ajatuksen omnipotentista suunnittelijasta, mutta ei olisi kykeneväinen tuottamaan omnipotenttia suunnittelijaa, koska voidakseen syntyä omnipotentin suunnittelijan olisi oltava ensin olematta, mikä taas olisi mahdollista ainoastaan jos omnipotentti suunnittelija olisi kontingentti. Välttämättömyys on kuitenkin täydellisempää kuin kontingenssi, joten omnipotentti suunnittelija voisi olla olemassa ainoastaan välttämättömänä (ks. Ontologinen argumentti).

Jos esimerkiksi verrattaisiin kaikkia lentokykyisiä eliöitä lentonopeuden mukaan, insinööri voisi valita voittajan, ja väittää että suunnittelija on tehnyt kaikkien muiden kohdalla virheitä, koska ratkaisut eivät ole yhtä optimaalisia kuin voittajan kohdalla. Tällainen ajattelu yrittää rajoittaa suunnittelijan luovia ratkaisumahdollisuuksia perusteettomasti. Tämän mukaan suunnittelija ei saisi tehdä mitään muita lentäviä eliöitä kuin vaikkapa piikkipyrstökiitäjiä. Perhoset olisivat tämän ajattelun mukaan virheellisesti suunniteltuja, koska niissä käytetyt ratkaisut eivät tarjoa niille samanlaista lentonopeutta kuin kiitäjille. Kuitenkin perhosissa on tiettyjä ominaisuuksia, kuten kauneus, joiden osalta ne ovat optimaalisempia kuin kiitäjät.

Jos taas kohteen pitäisi olla kaikkien mitattavissa olevien tekijöiden osalta täydellinen, niin huomataan äkkiä, että osa tekijöistä on keskenään siinä mielessä ristiriitaisia, etteivät ne voi loogisesti olla yhtä aikaa optimaalisia. Ei ole järkevää odottaa suunnittelijan suunnittelevan esimerkiksi sutta, joka on yli 15 m pitkä, kaikkiruokainen, joka tuottaa uuden sukupolven 15 min välein, joka on varustettu titaanipanssarilla ja joka on mahdoton tappaa, sillä ekosysteemi ei kestäisi tällaista eliötä. Suunnittelijalla voi siis olla hyviä syitä jättää eliöt tietyltä osin "epätäydellisiksi".

Ensimmäinen premissi: täydellisyystavoite[muokkaa]

Yleinen tapaus[muokkaa]

Ensimmäinen premissi on aivan ilmeisesti väärä, sillä tiedetään lukemattomia tapauksia, joissa insinööri on suunnitellut epätäydellisen kohteen. Jos kohde on epätäydellinen, (1) suunnittelija ei ole taitava suunnittelija, (2) suunnittelija ei ole tehnyt täydellistä suoritusta, tai (3) suunnittelijaa ei ole. Tämä kolmas vaihtoehto ei ole siis ainoa mahdollinen johtopäätös.

Argumentin johtopäätös on siis rakennettu erittäin kyseenalaisen premissin varaan.

Erikoistapaus: älykkyydeltään täydellinen suunnittelija[muokkaa]

Ensimmäistä premissiä voidaan kuitenkin pitää jossain määrin perusteltuna, jos kyseessä ei ole mikä tahansa älyllinen suunnittelija, vaan täydellinen suunnittelija, kuten Jumala useimpien kristillisten tulkintojen mukaan.

Tähän erikoistapaukseen rajattu argumentti on esitettävissä seuraavasti:

  1. Älykkyydeltään täydellinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I premissi)
  2. Suunnitelluiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)
  3. Älykkyydeltään täydellinen suunnittelija ei ole suunnitellut väitettyjä kohteita. (johtopäätös)

Kuitenkin ensimmäinen premissi on edelleen kyseenalaistettavissa. Ei ole loogisesti välttämätöntä, että edes täydellisen älykäs suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. Jos olisi olemassa ainoastaan yhdenlainen täydellisyyden mittari, niin täydellinen suunnittelija ei voisi suunnitella muita kuin yhdenlaisen kokonaisuuden, koska kaikki muut vaihtoehdot olisivat epätäydellisiä. Suunnittelijoilla on kuitenkin vapaa tahto,2 joten täydellinenkin suunnittelija voisi päättää suunnitella myös epätäydellisiä asioita.

Täydellisen älykäs suunnittelija saattaisi esimerkiksi tuottaa eliöt polveutumisopin mukaisen yhteisen polveutumisen kautta, jolloin hän vain tuottaisi välillä ohjattuja täsmämutaatioita, jotka olisivat sattumanvaraisina niin epätodennäköisiä, ettei sellaisia todennäköisesti tapahtuisi lainkaan.3 Tällaisella metodilla tapahtuvan suunnittelun lopputuloksessa voisi olla monia pieniä "puutteita", jollaisia ei syntyisi, jos kaikki eliöt tuotettaisiin erikseen.

Lisäksi täydellisyys siis on erittäin vaikeasti määriteltävä termi. Näin ollen olisi hyvin vaikeaa todeta premissejä yksiselitteisesti oikeiksi.

Toisen premissin mukaan jotkin eliörakenteet ovat epätäydellisesti suunniteltuja, mutta tämäkin voidaan helposti kyseenalaistaa.

Lääkäri Randolf Nesse demonstroi Dawkinsille sokeanpisteen olemassa olon. Nessen mukaan mm. sokeapiste on osoitus siitä, että silmä on huonosti suunniteltu ja siksi ohjaamattomien evoluutioprosessien tulos. Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että silmän rakenne on kokonaisuudessaan nerokas, mikä avaa hedelmällisen tutkimuskentän esimerkiksi parempien kameroiden suunnitteluun.

Toinen premissi: toteutusepätäydellisyys[muokkaa]

Väitteet eliöissä havaituista epätäydellisistä rakenteista ovat kyseenalaisia. Monien epäoptimaalisiksi väitettyjen rakenteiden on kuitenkin tutkimuksen myötä havaittu olevan parempia kuin ehdotettujen vaihtoehtojen.

Mikäli jokin biologinen kokonaisuus todellakin toimii huonosti, vähemmän optimaalisesti kuin ehdotettu vaihtoehto, olisi tietenkin loogista päätellä että joko (1) suunnittelija ei ilmeisesti ole järin fiksu, (2) suunnittelija ei ole jostain syystä tahtonut suunnitella optimaalista rakennetta, (3) kyseinen rakenne ei ole enää niin optimaalinen kuin se oli suunniteltaessa tai (4) kyseisellä rakenteella ei ole suunnittelijaa.

Epätäydellistyneisyys: rappeutuminen ja surkastuneet elimet[muokkaa]

Surkastunut elin tarkoittaa elintä, joka on menettänyt polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa ja jolla ei ole muuta toimintoa tai jonka toiminto on rakenteeseen nähden selkeästi liian vähäinen. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet, koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia.

Surkastuneiden elinten käyttämistä rakenteiden yhteisen polveutumisen todisteena voidaan pitää homologia-argumentin loogisesti pätevänä muotona. Jos siis elimen toiminnan voidaan osoittaa olevan selkeästi liian vähäistä tai olematonta suhteessa elimen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittaviin uhrauksiin ja jos samalla tunnetaan morfologisesti riittävän samankaltainen laji, jolla vastaava elin toimii "kustannuksiin" nähden riittävän hyvin, on perusteltua pitää näitä elimiä keskenään homologisina ja olettaa, että näillä eliöillä on polveutumishistoriallinen yhteinen kantamuoto.

Surkastuneiden elinten kohdalla epätäydelliseen suunnitteluun vetoavan argumentin heikkous on kuitenkin siinä, ettei useinkaan ole yksiselitteistä tapaa osoittaa, ettei elimellä ole mitään toimintoa tai että toiminto on selkeästi liian vähäinen. Joistakin rakenteista on kuitenkin selvästi nähtävissä, että ne ovat rappeutuneet alkuperäisestä muodostaan. Kiistattomia esimerkkejä surkastuneista elimistä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet.

Rappeutuminen selittää joidenkin huonojen rakenteiden olemassaolon, sillä kyseiset rakenteet ovat voineet olla alun perin selvästi parempia. Joku tosin voisi pitää rappeutumisen mahdollisuutta itsessään puutteena ja väittää, että täydellisen älykkään suunnittelijan olisi pitänyt tehdä eliöistä sellaisia, etteivät ne voi rapistua. Tämä tarkoittaisi käytännössä kuitenkin eliöiden muuttumattomuutta, mikä puolestaan aiheuttaisi sen, etteivät eliöt voisi sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tällaiset eliöt kuolisivat hyvin helposti sukupuuttoon, mitä voi hyvällä syyllä pitää huonompana vaihtoehtona kuin pienen rappeutumisen mahdollisuutta. Sitä paitsi suunnittelun onnistuneisuuden astetta voi siis järkevästi verrata vain sen kulloisiinkin tavoitteisiin, jotka eivät ole samalla tavoin ilmeisiä kuin suunnittelun tuntomerkistö sinänsä.

Rappeutumat polveutumisopin todisteena[muokkaa]

Rappeutuneet rakenteet eivät ole sellaisenaan todisteita evoluutioteorian väitteelle, jonka mukaan tunnetut muuntelumekanismit voisivat synnyttää kaikki polveutumisopin edellyttämät muutokset eliöiden rakenteessa. Rappeumat voivat kuitenkin olla polveutumisopin todisteita. Suunnitteluteoria ei ole ristiriidassa polveutumisopin kanssa, vaan molempien kannattaminen samanaikaisesti on täysin koherenttia, ja esimerkiksi Michael Behe pitää surkastuneita pseudogeenejä polveutumisopin vakuuttavimpana todisteena.4

Evoluutioteoreettisen tulkinnan mukaan elinten surkastuminen kompensoituu usein toisten rakenteiden syntymisellä. Esimerkiksi valaan pyrstön syntyminen korvaa takaraajojen menetyksen. Siten surkastuneita elimiä pidetään osittain myös polveutumisopin todisteina.5 Ihmisen umpilisäke on myös kuuluisa esimerkki polveutumisopin todisteena pidetystä surkastumasta.

Onko eliöissä epätäydellisesti suunniteltuja rakenteita?[muokkaa]

Biologisten rakenteiden suunnitteluun kohdistunutta kritiikkiä käsitellään erikseen seuraavissa artikkeleissa

Ihmisen "epätäydellinen suunnittelu"[muokkaa]

Selkä[muokkaa]

Hyvin usein esimerkkinä ihmisen huonosta suunnittelusta mainitaan etenkin keski-ikäisillä yleiset selkävaivat. Selkävaivojen väitetään johtuvan siitä, että neljän raajan varassa kehittynyt vaakasuora selkäranka ei sovellu kovin hyvin nostettavaksi kahdelle jalalle. Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professorina toimivan Daniel Liebermanin mukaan väite ei ole kuitenkaan perusteltu. Ihmisen selkäranka soveltuu kyllä mainiosti pystyssä kävelyyn ja juoksemiseen, mutta se ei sovellu jatkuvaan istumiseen.

K: Selkävaivoista kärsivät ihmiset syyttävät usein evoluutiota kivuistaan. He sanovat: "Selkääni sattuu, koska ihmistä ei tarkoitettu kävelemään kahdella jalalla." Ovatko he oikeassa?



V: Jos tuo olisi totta, luonnonvalinta olisi vaatinut veronsa, ja olisimme kuolleet sukupuuttoon. Onkin luultavampaa että monet ihmiset istuvat kaiket päivät tuoleissa, eivätkä harrasta liikuntaa, ja siksi heidän selkänsä heikkenevät. Me emme kehittyneet kokopäiväisiksi tuoleilla istujiksi.

– prof. Daniel Lieberman6

"Häntäluusurkastuma"[muokkaa]

Ihmisen häntäluuta pidetään usein hännän surkastuneena jäänteenä. Se on kuitenkin lantionpojan ja lonkkanivelien eri lihasten kiinnittämiseksi välttämätön. Nämä lihakset puolestaan kannattavat pikkulantion sisäelimiä ja takaavat vakaan pystykäynnin. Häntäluun erityinen liikkuvuus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on ratkaiseva etu synnyttämisen aikana.5

Katso myös[muokkaa]

Internet[muokkaa]

ApologetiikkaWiki[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. ^ Tätä mieltä on mm. Behe: Kojonen, Rope: "Paleyn kelloseppä ja Behen suunnittelija", Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 47. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. (Käsitys täydellisyydestä on hänen mukaansa aina riippuvainen siitä, mitä päämäärää varten jokin asia on suunniteltu.)
  2. ^ Muutoin suunnittelija olisi deterministinen ja tarkoitukseton prosessi, ja suunnittelijan käsite olisi täysin merkityksetön.
  3. ^ "Random variation doesn't explain the most basic features of biology. It doesn't explain the elegant, sophisticated molecular machinery that undergirds life. To account for that – and to account for the root and thick branches of the tree of common descent – multiple coherent genetic mutations are needed. Now that we know what sorts of mutations can happen to DNA, and what random changes can produce, we can begin to do the math to find the edge of evolution with some precision. What we'll discover is something quite basic, yet heresy to Darwinists: Most mutations that built the great structures of life must have been nonrandom." Michael J. Behe: The Edge of Evolution, s. 83. Free Press, 2007. 0-7432-9620-6.
  4. ^ "Over the next few sections I'll show some of the newest evidence from studies of DNA that convinces most scientists, including myself, that one leg of Darwin's theory – common descent – is correct. -- The same mistakes in the same gene in the same positions of both human and chimp DNA. If a Common ancestor first sustained the mutational mistakes and subsequently gave rise to those two modern species, that would very readily account for why both species have them now. It's hard to emagine how there could be stronger evidence for common ancestry of chimps and humans. That strong evidence from the pseudogene points well beyond the ancestry of humans. Despite some remaining puzzles,11 there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives."
    Michael J. Behe: The Edge of Evolution, s. 65, 71-72. Free Press, 2007. 0-7432-9620-6.
  5. > 5,0 5,1 Siegfried Scherer, Reinhard Junker: "V.9", Evoluutio – kriittinen analyysi, s. 169-173. Datakirjat, 2000. ISBN 951-98558-0-7.
  6. ^ "Q. People with bad backs often blame evolution for their pain. They say, “My back aches because man was not meant to walk on two feet.” Are they right? A. If that were true, natural selection would have its toll and we’d be extinct. What is more likely is that many people sit in chairs all day, get no exercise, and thus have weak backs. We did not evolve to sit in chairs all day. " http://www.nytimes.com/2011/08/23/science/23conversation.html?_r=1&src=recg



Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Epätäydellinen_suunnittelu_(argumentti)&oldid=10959”