ApoWiki:Sanasto

ApoWikistä
(Ohjattu sivulta AW:S)

Tämä on ApologetiikkaWikin virallinen sanasto. Sanaston tarkoitus on auttaa lukijaa ymmärtämään mm. ApologetiikkaWikiin kirjoitettuja artikkeleita ja tarjota sanojen selitykset helposti saataville, ei niinkään toimia sanakirjojen kilpailijana. ApologetiikkaWikissä käytettyjen termien tulisi periaatteessa vastata tämän sanaston määritelmiä. Jos artikkelissa jostian syystä käytetään termejä tätä sanastoa vastaamattomin määritelmin, määritelmä tulee ilmaista selkeästi artikkelissa. Yliviivatut määritelmät ovat yleisiä, mutta niitä ei lähtökohtaisesti tulisi käyttää ApologetiikkaWikissä.

Selaa sisältöä aakkosittain: A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

Aa[muokkaa]

abduktiivinen päättely[muokkaa]
  1. havaitun kohteen (olion tai ilmiön) parhaan (uskottavimman) selityksen päätteleminen karsimalla pois huonommat (epäuskottavammat) vaihtoehdot
abduktio[muokkaa]
  1. parhaaseen saatavilla olevaan selitykseen perustuva johtopäätös
abiogeneesi[muokkaa]
  1. elämän syntyminen itsestään elottoman aineen yksinkertaisista yhdisteistä
abiogeneettinen[muokkaa]
  1. abiogeneesiin liittyvä
absoluutti[muokkaa]
  1. ehdoton
abstrakti[muokkaa]
  1. käsitteellinen, teoreettinen, havaintoyhteydestä erotettu
  2. konkreettisen vastakohta
abstrakti olio[muokkaa]
  1. olio joka ei sijaitse aika-avaruudessa
absurdi[muokkaa]
  1. järjetön
  2. mieletön
adekvaatti[muokkaa]
  1. riittävä
  2. täysin asianmukainen
  3. tarkoitusta vastaava
  4. oikea
  5. aito
ad hoc[muokkaa]
  1. ad hoc -hypoteesi
  2. sanan mukaisesti "tätä (tarkoitusta, tehtävää) varten" (lat.)
  3. varta vasten
ad hoc -hypoteesi[muokkaa]
  1. hypoteesi joka hyväksytään puhtaasti teorian pelastamiseksi vaikeuksilta tai kumoamiselta, ilman mitään itsenäistä perustetta
a fortiori[muokkaa]
  1. "sitä suuremmalla syyllä"
  2. vieläkin varmemmin
agenda[muokkaa]
  1. ohjelma, toimintasuunnitelma, tehtäväluettelo
  2. esityslista
agentti[muokkaa]
  1. valitsija; valintoja tekevä mieli
  2. toimija
agnostisismi[muokkaa]
  1. agnostismi
agnostismi[muokkaa]
  1. väite, jonka mukaan ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja
  2. käsitys, jonka mukaan jumalan olemassaoloa koskevia väitteitä on mahdotonta perustella
  3. käsitys, jonka mukaan kysymykseen jumaluuksien olemassaolosta on toistaiseksi mieletöntä ottaa kantaa
  4. filosofinen käsitys jonka mukaan ihmisellä ei voi olla mitään varmaa tietoa yliaistillisista asioista
aihetodiste[muokkaa]
  1. epäsuora todiste
  2. seikka, joka epäsuorasti osoittaa jonkin merkitsevän asian
aivokuolema[muokkaa]
  1. aivotoiminnan peruuttamaton lakkaaminen, jolle on ominaista aivosähkötoiminnan ja kaikkien refleksien loppuminen
  2. tilanne, jossa sydän ja verenkierto saattavat vielä toimia, mutta aivojen toiminta on peruuttamattomasti loppunut; verenkierron lakattua aivoissa alkaa peruuttamaton solukuolema
aka.[muokkaa]
  1. lyhenne englanninkielisestä fraasista "also known as"
aksiologia[muokkaa]
  1. oppi arvoista
  2. arvoteoria; tutkii sitä, mikä on arvokasta ja miten arvostuksia voidaan perustella
aktuaali[muokkaa]
  1. aktuaalinen
aktuaalinen[muokkaa]
  1. todellinen
  2. todellisuudessa olemassa oleva
algoritmi[muokkaa]
  1. joukko järjestelmällisesti suoritettuja käskyjä tai ohjeita jonkin toiminnon suorittamiseksi
alkukopioituja[muokkaa]
  1. hypoteettinen, polveutumisopin edellyttämä ensimmäinen kopioituja, josta kaikki elämänmuodot olisivat polveutuneet
alkuliemi[muokkaa]
  1. Ennen elämän syntyä alkumaapallolla esiintynyt hypoteettinen liemi joka sisälsi yksinkertaisia orgaanisia molekyylejä, kuten aminohappoja.
alleeli[muokkaa]
  1. yksittäisen geenin vaihtoehtoinen muoto, joilla on kromosomissa tai plasmidissa tälle geenille ominainen lokus eli paikka
aminohappo[muokkaa]
  1. orgaaninen yhdiste, jossa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin
analogia[muokkaa]
  1. vastaavuus, samankaltaisuus, verrattavuus
  2. rinnastus
analyysi[muokkaa]
  1. erittely, osiin hajottaminen, jäsentäminen
  2. kohteen tunnusmerkkien selvittäminen
anarkia[muokkaa]
  1. hallituksettomuus
  2. sekasorto
anarkismi[muokkaa]
  1. kaikkea hallitus- ja valtiovaltaa vastustava ajatussuunta
annettu[muokkaa]
  1. filosofiassa tarkoittaa asiantiloja, jotka ovat olemassa ilman, että olemme vaikuttaneet niiden syntyyn, ja jotka ovat suoraan "annettuja" esimerkiksi havainnoissa tai tunteissa
anomalia[muokkaa]
  1. ilmiö, jota nykytieteen yleinen sääntö ei ennusta ja jonka käyttäytymisestä arkikokemus ei tee odotuksia (vrt. paranormaali)
  2. poikkeavuus, poikkeus, epäsäännöllisyys, säännöttömyys, epänormaalius, epänormaalisuus, epätavallisuus
antiteesi[muokkaa]
  1. vastakohta
antroposofia[muokkaa]
  1. sananmukaisesti: viisautta ihmisestä
  2. Rudolf Steinerin perustama teosofiaan perustuva liike
apologeetikko[muokkaa]
  1. apologeetta
apologeetta[muokkaa]
  1. apologetiikkaa tavalla tai toisella harjoittava henkilö
apologeetti[muokkaa]
  1. apologeetta
apologi[muokkaa]
  1. apologeetta
apologia[muokkaa]
  1. perusteellinen ja koherentti, usein kirjallinen presentaatio
  2. apologetiikka
apologisti[muokkaa]
  1. apologeetta
apologetiikka[muokkaa]
  1. jonkin näkökulman, kristillisessä viitekehyksessä kristillisen uskon, rationaalista puolustamista
a posteriori[muokkaa]
  1. jälkikäteen, havaintojen jälkeen
a priori[muokkaa]
  1. ennalta
  2. ennen havaintoja
  3. etukäteen
  4. päätetty
  5. ei päätelty
argumentaatio[muokkaa]
  1. perustelu, perusteleminen
  2. todistelu, todisteleminen
  3. argumenttien esittäminen
argumentatiivinen[muokkaa]
  1. perusteleva, todistava
  2. looginen, rationaalinen
  3. järkisyihin perustuva
  4. väittelynhaluinen, kiistanhaluinen
  5. argumentaatioon liittyvä
argumentointi[muokkaa]
  1. argumentaatio
argumentti[muokkaa]
  1. väite ja sen perustelut
  2. perustelu, useimmiten järkeen vetoava sellainen
  3. funktiossa sellainen muuttuja, josta funktion arvo riippuu
arvo[muokkaa]
  1. kohde joka on arvokas
  2. arvostus
arvostus[muokkaa]
  1. se mitä joku ihminen tai ihmisryhmä pitää arvokkaana
  2. käsitys tavoiteltavasta ja haluttavasta fyysisestä tai abstraktista objektista tai asiantilasta
ateismi[muokkaa]
  1. käsitys, jonka mukaan jumalia ei ole
  2. jumaluskon puuttuminen
  3. väite, jonka mukaan ei ole yliluonnollisia olentoja
ateleonomia[muokkaa]
  1. tarkoituksettomuus
  2. päämäärättömyys
ateleonominen[muokkaa]
  1. tarkoitukseton
  2. päämäärätön
aukkoteoria[muokkaa]
  1. muinaisluomisnäkemystä perusteleva raamatunselitysopillinen tulkinta, jonka mukaan 1. Moos. 1:1:n ja 1.Moos.1:2:n väliin sijoittuu epämääräisen pitkä "aika-aukko", kun taas 1. Moos. 1:2 :sta alkaen kerrottujen tapahtumien ajankohtia voidaan luotettavasti määrittää Raamatun tekstien perusteella
auktoriteetti[muokkaa]
  1. tiedon lähde, johon luotetaan tämän erityisaseman takia
  2. arvostettu ja käskyvaltainen henkilö
avoin keskusteluavaruus[muokkaa]
  1. keskusteluavaruus joka mahdollistaa dialogin eri perususkomuksista lähtevien henkilöiden välillä

Bb[muokkaa]

bakteeriflagella[muokkaa]
  1. useasta kymmenestä osasta koostuva liikkumisjärjestelmä, johon kuuluu muun

muassa happovoimalla toimiva moottori

biodiversiteetti[muokkaa]
  1. biologinen diversiteetti
  2. luonnon eliölajien monimuotoisuus
biomimetiikka[muokkaa]
  1. biologisten rakenneratkaisujen kopioiminen ja hyödyntäminen tekniikan sovelluksissa.
bona fide[muokkaa]
  1. vilpittömällä mielellä
  2. hyvässä uskossa
brutaali[muokkaa]
  1. raaka
  2. karkea
  3. häikäilemätön
byrokratia[muokkaa]
  1. virkamiesvalta

Cc[muokkaa]

Dd[muokkaa]

debiili[muokkaa]
  1. heikkomielinen
deduktiivinen[muokkaa]
  1. järkeisjohteinen
  2. päätelmään perustuva
deduktio[muokkaa]
  1. seurausten johtaminen väitteestä
  2. päätelmä
degeneroitua[muokkaa]
  1. rappeutua
  2. huonontua
  3. heikentyä – erityisesti sellaisella tavalla, että vaikka degeneroituma yhä muistuttaakin tervettä muotoa, se on menettänyt tämän keskeisiä ominaisuuksia siinä määrin, että näiden pitäminen olennaisesti samana asiana olisi harhaanjohtavaa
deismi[muokkaa]
  1. katsomus, jonka mukaan maailma on olemassa siten, että sen alun perin on tahtonsa mukaisesti luonut ja siten olemassaolonsa ja ominaisuuksiaan ilmoittanut persoonallinen jumala, jonka oma oleminen on varsinaisesti maailman(kaikkeuden) ulkopuolella, mutta että luomisen tuloksena syntyneen maailman olemassaolon jatkuvuus ja muutosten dynamiikka on sen sisäisten tekijöiden varassa, ts. luoja on siinä mielessä "metafyysinen", ettei enää suoranaisesti vaikuta mihinkään, mitä maailmassa tapahtuu, vaan ainoastaan "toimii luonnonlakien kautta" – tätä on sanottu hyrräteoriaksi
deistinen evolutionismi[muokkaa]
  1. näkemys, jonka mukaan kaikki eliölajit ovat syntyneet ohjaamattoman evoluutioprosessin tuloksena evoluutioteorian mukaisesti, ja Jumala on olemassa, vaikka ei vaikutakaan maailmaan, vaan on ainoastaan laittanut kaiken liikkeelle
deoksiribonukleiinihappo[muokkaa]
  1. DNA
deoksiribonukleotidi[muokkaa]
  1. DNA-polymeerin monomeeri
  2. deoksiribonukleiinihappo-polymeerin perusosa, joka muodostuu deoksiriboosisokerista, nukleoemäksestä ja fosfaattista; vrt. ribonukleotidi
despootti[muokkaa]
  1. itsevaltias
  2. hirmuhallitsija
determinismi[muokkaa]
  1. lainalaisuusoppi
  2. oppi jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä
  3. näkökanta, jonka mukaan kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu välttämättä, eikä mikään voisi tapahtua toisin
dialektiikka[muokkaa]
  1. sisäisten ristiriitojen kautta tapahtuvaa kehitystä
diktaattori[muokkaa]
  1. laeista riippumaton rajaton hallitsija
diversiteetti[muokkaa]
  1. monimuotoisuus
DNA[muokkaa]
  1. deoksiribonukleiinihappo
  2. perinnöllistä informaatiota varastoiva molekyyli
DNA-sekvenssi[muokkaa]
  1. DNA:n emästen järjestys
dualismi[muokkaa]
  1. kaksijakoinen käsitys todellisuudesta
  2. kahden itsenäisen alkuperusteen eli substanssin olettamista

Ee[muokkaa]

epistemologia[muokkaa]
  1. tietoteoria
  2. tieto-oppi
ekologia[muokkaa]
  1. oppi luonnon taloudesta
ekologinen lokero[muokkaa]
  1. "ekolokero"
  2. eliölajin tai -populaation paikka eliöyhteisössä ravinnon, tilan ja muiden resurssien suhteen
eksegeesi[muokkaa]
  1. näkemys tekstin alkuperäisestä merkityksestä kirjoitusajan kontekstissa
eksegeetti[muokkaa]
  1. eksegetiikkaa harjoittava henkilö
eksegeettinen[muokkaa]
  1. eksegetiikkaan liittyvä
eksegetiikka[muokkaa]
  1. tekstien tutkimusta, jonka tavoitteena on ymmärtää, miten syntykontekstin ihmiset ymmärsivät tekstin
  2. teologian osa-alue, joka tutkii ja tulkitsee vanhoja kirjoituksia kriittisesti
  3. Raamatun tekstien tieteellinen tutkimus
eksistenssi[muokkaa]
  1. olemassaolo
eksistentialismi[muokkaa]
  1. filosofian suuntaus, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta
  2. oppi, jonka mukaan ihmisen olemassaolossa on ensisijaista kokemus yksilöllisestä, ainutlaatuisesta olemassaolosta; ihmisyyttä ei ole ennalta määrätty, vaan jokainen on vapaa valitsemaan olemisen tapansa itse ja on toisaalta siihen myös pakotettu
eksorkismi[muokkaa]
  1. pahojen henkien ulosajaminen
eksorkisti[muokkaa]
  1. henkilö, joka ajaa ulos pahoja henkiä
eksperientialismi[muokkaa]
  1. näkemys, jonka mukaan ihmisen on mahdollista omaksua uskonnollisia vakaumuksia tiedollisesti oikeutetulla tavalla välittömän kokemuksen perusteella; uskonnolliset vakaumukset voivat olla järjenmukaisia, vaikka niitä ei johdettaisi muista uskomuksista
eksplisoida[muokkaa]
  1. eksplikoida
eksplikoida[muokkaa]
  1. ilmaista suoraan
  2. selittää yksityiskohtaisesti
eksplikiittinen[muokkaa]
  1. eksplisiittinen
eksplisiittinen[muokkaa]
  1. suoraan ilmaistu
  2. eksplikoitu
  3. ei implisiittinen
eksplisiittinen ateismi[muokkaa]
  1. tietoinen katsomus, jossa jumalilla ei ole mitään funktiota tai jossa jumalia koskevan tiedon katsotaan olevan täysin turhaa
  2. katsomus, joka suoraan esittää, ettei jumalia ole
ekstensio[muokkaa]
  1. käsitteen ala; esim. koira-sanan ekstensio on "kaikkien koirien joukko" eli kaikki ne ja vain ne oliot, joilla on "koiruus"-ominaisuus
ekvivalenssi[muokkaa]
  1. yhtäpitävyys
ekvivalentti[muokkaa]
  1. yhtäpitävä
  2. samaa merkitsevä
  3. saman arvon omaava
elementti[muokkaa]
  1. perusosa
  2. perusaines
  3. perustekijä
eliö[muokkaa]
  1. organismi
  2. yhdestä tai useammasta solusta koostuva elävä olio
eliöyhteisö[muokkaa]
  1. samalla alueella elävien eri lajien populaatioiden muodostama kokonaisuus
elämänkatsomus[muokkaa]
  1. käsitys ihmiselämän merkityksestä
  2. maailmankatsomus
emerita-[muokkaa]
  1. etuliite, joka viittaa naispuoliseen eläkkeelle jääneeseen henkilöön
emeritus-[muokkaa]
  1. etuliite, joka viittaa miespuoliseen eläkkeelle jääneeseen henkilöön
emeritaprofessori[muokkaa]
  1. eläkkeelle professorin virasta jäänyt naishenkilö
emeritusprofessori[muokkaa]
  1. eläkkeelle professorin virasta jäänyt mieshenkilö
empiirinen[muokkaa]
  1. kokemusperäinen
  2. havainnointiin ja mittauksiin perustuva
entsyymi[muokkaa]
  1. proteiini tai RNA-molekyyli, joka katalysoi eli nopeuttaa solun aineenvaihdunnalle tarpeellisia kemiallisia reaktioita
esikristillinen[muokkaa]
  1. ennen Jeesuksen toimintakautta oleva
  2. kristinuskon olemassaoloa edeltävä
  3. ennen Kristusta oleva
esoteerinen[muokkaa]
  1. ahtaalle sisäpiirille tarkoitettua, vain asiaan vihkiytyneiden ymmärtämää salaoppia
esoteria[muokkaa]
  1. tiedon rajaaminen vain ahtaalle sisäpiirille
estetiikka[muokkaa]
  1. taiteen ja kauneusarvojen tutkimus
etiikka[muokkaa]
  1. tekoja, arvoja ja niiden hyväksyttävyyttä tutkiva filosofian haara
evidentialismi[muokkaa]
  1. näkemys, jonka mukaan uskontoa koskeville myönteisille ja kielteisille väitteille on annettava perusteluja eli evidenssiä
evolutiivinen[muokkaa]
  1. evoluutioon liittyvä
  2. evoluutioon perustuva
  3. evoluutiolla selittyvä
evoluutio[muokkaa]
  1. luonnollisten prosessien aikaansaama muutos populaation geenipoolissa.
  2. perinnöllinen muuntelu
  3. kehitys
  4. evoluutioteoria
  5. polveutumisoppi
  6. katso myös Evoluution määritelmä
evoluutioteoria[muokkaa]
  1. teoria, jonka mukaan nykyiset lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantaisästä ohjaamattomien prosessien, kuten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla
  2. teoria, jonka mukaan nykyiset lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantaisästä evoluution kautta
  3. teoria, joka selittää eliöiden yhteisen polveutumisen evoluutiolla
  4. evolutiivinen polveutumisoppi
  5. näkemys, jonka mukaan eliöillä on yhteinen kantaisä
  6. polveutumisoppi
  7. katso myös Evoluutioteoria

Ff[muokkaa]

fakta[muokkaa]
  1. tieto, jonka keskustelun kaikki osapuolet hyväksyvät
  2. varmasti tosi yksittäinen tieto
  3. yleisesti totena pidetty yksittäinen tieto
faktatieto[muokkaa]
  1. tarkoittaa yleisesti totena pidettyä tietoa
  2. fakta
falsifikaatio[muokkaa]
  1. vääräksi osoittaminen
  2. väärentäminen
falsifikaatiokriteeri[muokkaa]
  1. ehto, jolla väite, hypoteesi tai teoria on falsifikaatioperiaatteen mukaisesti osoitettavissa vääräksi, mikäli se on väärä
falsifikaatioperiaate[muokkaa]
  1. periaate, jonka mukaan tieteellisen teorian tai hypoteesin on oltava periaatteessa falsifioitavissa, eli sen tulee tehdä todellisuudesta kokeellisilla havainnoilla testattavia väitteitä, joiden epäonnistuessa väite osoittautuu virheelliseksi
falsifioida[muokkaa]
  1. falsifikaatio
fatalismi[muokkaa]
  1. kohtalousko
  2. sallimususko
  3. alistuminen kohtaloon
  4. usko siihen, että ihminen ei voi vapaalla tahdollaan vaikuttaa tekoihinsa
fenomenologia[muokkaa]
  1. tutkimussuuntaus joka tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan
  2. filosofian suunta, joka korostaa ihmisen omiin havaintoihin ja elämyksiin perustuvan tutkimuksen merkitystä
fiasko[muokkaa]
  1. (varsinkin julkista huomiota herättävä, aikaansaajalleen pysyvästi häpeällinen) kertakaikkisen täydellinen epäonnistuminen
fideismi[muokkaa]
  1. oppi, jonka mukaan järjellisyys on uskon kannalta merkityksetöntä
  2. käsitys, jonka mukaan uskonnollisia vakaumuksia ei tule ollenkaan alistaa järjen arvioitaviksi, koska uskonnollisilla vakaumuksilla ei ole mitään tekemistä tiedon kanssa.
fiksaatio[muokkaa]
  1. pinttynyt päähän pisto
  2. ajatuspiintymä
  3. kiinnitys
  4. takertuminen varhaisempaan kehitysvaiheeseen kuuluvaan kiintymyksen kohteeseen (psykologia)
frekvenssi[muokkaa]
  1. tapahtumien lukumäärän suhde kokonaismäärään
  2. esiintymistiheys
  3. taajuus
fysikaalinen[muokkaa]
  1. fysiikkaan palautuva
  2. fysiikkaan perustuva

Gg[muokkaa]

gambiitti[muokkaa]
  1. pelinavaus
geeni[muokkaa]
  1. perintötekijä
  2. perinnöllisyyden perusyksikkö
  3. nukleiinihappoihin tallentunut biologisen informaation yksikkö, joka sisältää rakennusohjeet ainakin yhdelle proteiinille tai RNA-entsyymille, sekä tämän tuottamiseen tarvittavat säätelyelementit
geenipooli[muokkaa]
  1. lajin tai eliöpopulaation kaikkien geenien erilaisten muotojen eli alleelien joukko
geneettinen materiaali[muokkaa]
  1. kromosomeista ja plasmideista koostuva orgaaninen aines, joka sisältää eliön geenit

Hh[muokkaa]

halu[muokkaa]
  1. tunne, joka motivoi pyrkimään halun tavoitetta kohti
  2. tahto
hedonismi[muokkaa]
  1. oppi jonka mukaan nautinto tai mielihyvä on tekojen eettinen mittapuu
homologia[muokkaa]
  1. yhteisestä kantamuodosta johtuva elinten, fysiologisten rakenteiden tai biokemiallisten molekyylien samankaltaisuus
humaani[muokkaa]
  1. inhimillinen
  2. ihmisystävällinen
humanismi[muokkaa]
  1. keskiajan lopussa syntynyt ihmiskeskeinen maailmankatsomus
humanisti[muokkaa]
  1. humanismin kannattaja
  2. yliopistollisessa mielessä inhimillisten tieteiden ja taiteiden harrastaja ja tutkija
hypoteesi[muokkaa]
  1. teoria
  2. malli, jonka paikkansapitävyyden epävarmuutta halutaan korostaa
  3. oletus
  4. otaksuma
hypoteettinen[muokkaa]
  1. oletettu
  2. kuvitteellinen
hyvä[muokkaa]
  1. tarkoitustaan vastaava

Ii[muokkaa]

ID[muokkaa]
  1. älyllinen suunnittelu
  2. suunnitteluteoria
ID-hypoteesi[muokkaa]
  1. suunnitteluhypoteesi
  2. suunnitteluteoria
ID-konsepti[muokkaa]
  1. suunnitteluteoria
ID-selitysmalli[muokkaa]
  1. suunnitteluteoria
ID-teoreetikko[muokkaa]
  1. suunnitteluteoreetikko
ID-teoria[muokkaa]
  1. suunnitteluteoria
identtisyys[muokkaa]
  1. täydellinen samuus
  2. yksilöllisyys
  3. persoonallisuus
  4. henkilöllisyys
ideologia[muokkaa]
  1. aatejärjestelmä
  2. aaterakennelma
  3. aatteiden kanonisoitunut kokoelma, poliittinen näkökulma todellisuuteen tai rutiininomaiseksi muuttunut poliittinen käytäntö, joka heijastaa tietyn yksilön, ryhmän, luokan tai kulttuurin tarpeita ja pyrkimyksiä
  4. ideologia ajatellaan usein ahtaaksi oppijärjestelmäksi, joka estää kannattajaansa näkemästä sen kanssa ristiriidassa olevia todellisuuden piirteitä
illuusio[muokkaa]
  1. aistiharha
  2. haavekuva
  3. kuvitelma
ilmiö[muokkaa]
  1. jotain mitä voidaan havaita aistein
  2. tapahtuma
implikaatio[muokkaa]
  1. asian sisältyminen toiseen
  2. asian seuraaminen toisesta
implikoida[muokkaa]
  1. päätellä jotain loogisesti
  2. olettaa ymmärretyksi
  3. ilmaista epäsuorasti
implisiittinen[muokkaa]
  1. pääteltävissä oleva
  2. epäsuorasti ilmaistu
  3. johonkin sisältyvä
implisiittinen ateismi[muokkaa]
  1. jumalia koskevan uskomuksen puutetta vailla tietoista ymmärrystä siitä, että se puuttuu
  2. Implisiittisen ateistin ajatusmaailmassa ei ole olemassa mitään sellaista käsitettä kuin 'jumala', eikä hän voi väittää sen enempää "jumalia on" kuin että niitä ei ole.
implisoida[muokkaa]
  1. implikoida
impulssi[muokkaa]
  1. kognitiotieteissä:virike, yllyke, mielijohde
  2. mekaniikassa:voiman ja sen vaikutusajan tulo
indeterminismi[muokkaa]
  1. näkökanta, jonka mukaan on olemassa säännönmukaisuuksista ja tarkoituksesta riippumatonta todellista satunnaisuutta eikä kaikkea voi selittää deterministisesti kausaalisilla syillä
induktiivinen[muokkaa]
  1. induktioon perustuva
induktio[muokkaa]
  1. yleisen väitteen tai säännön johtaminen yksityistapauksista
intensio[muokkaa]
  1. käsitteen merkitys; esim. koira-sanan intensio on "koiruus", siis kaikki se ja vain se, mikä on ominaista juuri koirille
intentio[muokkaa]
  1. pyrkimys, tavoite, suunnitelma
  2. tavoitteellisuus
interpolaatio[muokkaa]
  1. myöhempi lisäys
  2. arvioida funktion arvo jonkin alueen pisteessä siitä, mitä arvoja se saa sen reunoilla
interpoloida[muokkaa]
  1. ks. interpolaatio
interpolointi[muokkaa]
  1. ks. interpolaatio
intersubjektiivisuus[muokkaa]
  1. sen tutkiminen, kuinka kaksi yksilöä eli subjektia, joiden kokemukset ja tulkinnat maailmasta ovat radikaalisti erilaiset, ymmärtävät toinen toisensa ja suhtautuvat toisiinsa
intressi[muokkaa]
  1. etu
  2. etunäkökohdat
  3. tavoite
  4. kiinnostuksen kohde
intuitiivinen[muokkaa]
  1. intuitioon perustuva
  2. intuitioon liittyvä
intuitio[muokkaa]
  1. välitön tajuaminen
  2. sisäinen näkemys
  3. miettimättä päätelty
  4. ensivaikutelma
irrationaalinen[muokkaa]
  1. järjenvastainen
islamisaatio[muokkaa]
  1. Islamin yhteisöllisen vaikutuksen lisääntymisprosessi

Jj[muokkaa]

Jeesus-traditio[muokkaa]
  1. Jeesuksesta kertovaa perimätietoa
jumala[muokkaa]
  1. olemassaolon aikaansaaja
  2. luoja
  3. yliluonnollinen olento
Jumala[muokkaa]
  1. JHWH
  2. kristillisessä kontekstissa Raamatun ilmoittama Jumala
Jumala-hypoteesi[muokkaa]
  1. otaksuma tai teoria, jonka mukaan jokin havaittava asiaintila on Jumalan välittömästi aiheuttama
juridiikka[muokkaa]
  1. oikeustiede
  2. lainoppi
järjellinen[muokkaa]
  1. logiikan mukainen, logiikkaan perustuva
  2. riittäviin perusteisiin pohjautuva päättely
  3. sellaisten ajattelutapojen ja ajattelun käytäntöjen mukainen, jotka auttavat ihmistä saavuttamaan totuuden
järki[muokkaa]
  1. kyky järjelliseen ajatteluun
  2. kyky tehdä johtopäätöksiä ja seurata argumentaatiota

Kk[muokkaa]

kaanon[muokkaa]
  1. Raamattuun hyväksyttyjen, ohjeellisiksi ja sitoviksi ymmärrettyjen kirjojen kokoelma
  2. pyhien kirjojen kokoelma
kakofonia[muokkaa]
  1. sananmukaisesti "paha ääni" (kreik. "kakos" + "phone")
  2. epäsointuinen
  3. riitasointuinen
kaksilähdehypoteesi[muokkaa]
  1. hypoteesi, jonka mukaan Matteuksen ja Luukaksen evankeliumien kirjoittajat käyttivät lähteinään Q-lähdettä ja Markuksen evankeliumia
kaksilähdeteoria[muokkaa]
  1. kaksilähdehypoteesi
kausaalinen[muokkaa]
  1. kausaliteettiin perustuva
kausaliteetti[muokkaa]
  1. syy–seuraussuhde
  2. kahden tapahtuman suhde, missä ensimmäinen aiheuttaa toisen; ensimmäinen tapahtuma on tällöin syy ja toinen seuraus
kerettiläinen[muokkaa]
  1. harhaoppinen
  2. vääräuskoinen
kliininen kuolema[muokkaa]
  1. sydänkuolema
  2. verenkierron ja hengityksen lakkaaminen
koheesiomekanismi[muokkaa]
  1. mekanismi joka pitää lajin yksilöt samankaltaisina; koheesiomekanismeilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi geenivirtaa, luonnonvalintaa, ja geneettistä ajautumista
koherenssi[muokkaa]
  1. yhteensopivuus
  2. yhtenäisyys
  3. johdonmukaisuus
  4. koherenttisuus
koherentti[muokkaa]
  1. yhteensopiva
  2. ristiriidaton
kohtalo[muokkaa]
  1. asioiden ennalta määräytyminen tavalla tai toisella niin, ettei yksilö voi valinnoillaan muuttaa tulevaisuutta; toisinaan kohtalouskoon sisältyy myös usko ennalta määräytyneiden tapahtumien tarkoitukseen ja ennustuksiin
kollega[muokkaa]
  1. työtoveri
  2. virkatoveri
  3. samassa tehtävässä toimiva henkilö
kommentaari[muokkaa]
  1. järjestelmällisesti etenevä selitysteos
  2. jonkin tekstin taustoja tai kontekstia järjestelmällisesti selvittävä teos
kompremettoida[muokkaa]
  1. saattaa huonoon valoon
  2. saattaa epäilyksenalaiseksi
konkludenttinen[muokkaa]
  1. pääteltävissä oleva
  2. implisiittinen
konstruktio[muokkaa]
  1. rakennelma, rakenne
konsensus[muokkaa]
  1. yhteisymmärrys, käytännöllinen yksimielisyys
  2. yleinen mielipide
konteksti[muokkaa]
  1. asiayhteys, lauseyhteys, tekstiyhteys
kontingenssi[muokkaa]
  1. kontingenttisuus
  2. satunnaisuus, epävarmuus
  3. ei-välttämättömyys, olemukseen kuulumattomuus
kontingentti[muokkaa]
  1. nykyisen tietämyksemme valossa ennustamattomissa oleva
  2. satunnainen, epävarma
  3. ei-välttämätön, olemukseen kuulumaton
  4. sellainen, joka voi esiintyä tai olla esiintymättä
korrelaatio[muokkaa]
  1. todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä käytetty käsite, joka kuvaa kahden muuttujan välistä riippuvuutta
korrespondenssi[muokkaa]
  1. vastaavuus
  2. yhteen sopivuus
kosminen[muokkaa]
  1. maailmankaikkeutta ja avaruutta koskeva
  2. kosmokseen liittyvä
kosminen suunnitteluargumentti[muokkaa]
  1. kosmoksen ominaisuuksiin liittyvä suunnitteluargumentti
kosmos[muokkaa]
  1. maailmankaikkeus
kovalenttinen sidos[muokkaa]
  1. kahden epämetalliatomin välinen vahva kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti; kovalenttiset sidokset pitävät kasassa molekyylejä ja myös joitakin kiteitä (esim. timantti)
kreationismi[muokkaa]
  1. luomisnäkemys (engl. creationism)
kreationistinen[muokkaa]
  1. luomisnäkemykseen liityvä
  2. kreationismiin liittyvä
kriteeri[muokkaa]
  1. erottava tunnusmerkki
  2. tuntomerkki
  3. todiste
kromosomi[muokkaa]
  1. solun sisällä oleva yhtäjaksoinen ja pitkä DNA-rihma
kursorinen[muokkaa]
  1. pintapuolinen (lukeminen)
  2. nopea pääkohdittainen lukeminen
  3. pikainen
  4. silmäilevä
kvaliteetti[muokkaa]
  1. laatu
kvantiteetti[muokkaa]
  1. määrä
  2. ominaisuus, joka on lukumääräisesti mitattavissa esimerkiksi kappaleina tai identtisinä mittayksikköinä
käsite[muokkaa]
  1. sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö
käsitteelliset tieteet[muokkaa]
  1. matematiikasta ja logiikasta koostuva tieteenala

Ll[muokkaa]

laji[muokkaa]
  1. tieteellisessä luokittelussa käytettävä termi, jota käytetään biologiassa puhuttaessa eliöistä, jotka ovat joillakin tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia
  2. biologinen lajikäsite: eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään
  3. morfologinen lajikäsite: laji on ryhmä eliöitä, jotka muistuttavat rakenteellisesti toisiaan
  4. ekologinen lajikäsite: ryhmä, joka asuttaa muista poikkeavaa ekologista lokeroa
  5. Fylogeneettinen lajikäsite: sukuhaara, joka on erilainen muista sukulaisryhmistä, ja jolla on oma "evolutiivinen suuntansa"
  6. Koheesiolajikäsite: laji on ryhmä, jonka eliöiden koheesiomekanismit pystyvät pitämään yhtenäisenä
levitaatio[muokkaa]
  1. kohoaminen ilmaan tuntemattoman voiman kohottamana
lipidi[muokkaa]
  1. yhteisnimi eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntyneille rasvoille ja rasvamaisille molekyyliyhdisteille; lipidimolekyylin toinen pää on vesiliukoinen (hydrofiilinen) ja toinen pää on vettä hylkivä pitkä hiiliketju (hydrofobinen)
Logia-lähde[muokkaa]
  1. Q-lähde
lokus[muokkaa]
  1. geenin sijaintipaikka kromosomissa
luomisnäkemys[muokkaa]
  1. (engl. creationism) näkemys, jonka mukaan havaittava maailma on Raamatun Jumalan luoma ja Raamatun luomiskertomus on viime kädessä Luojan oma selonteko luomisen vaiheista ja tapahtumista; sen alalajeja ovat muinaisluomisnäkemys ja äskettäisluomisnäkemys
  2. käsitys, jonka mukaan Jumala on tavalla tai toisella luonut kaikkeuden
luonnollinen[muokkaa]
  1. luontoon kuuluva
  2. fyysiseen todellisuuteen kuuluva
  3. luonnontieteellisillä metodeilla tutkittavissa oleva
  4. luonnossa jatkuvasti vallitsevista lainalaisuuksista ja suljettujen kausaliteettien vaikutuksista aiheutuva
  5. tarkoituksenmukainen
luonnollinen teologia[muokkaa]
  1. tieteenala, jonka tavoitteena on tuottaa Jumalasta tietoa, jonka jokainen järjellinen ihminen voi saavuttaa ilman erityistä tai yliluonnollista ilmoitusta
luonnontiede[muokkaa]
  1. luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys
  2. luonnontieteellisten metodien kautta hankittu tieto
luonnonvalinta[muokkaa]
  1. luonnollinen valikoituminen
  2. niiden perinnöllisten ominaisuuksien leviäminen populaatiossa, jotka kasvattavat kantajansa tilastollista todennäköisyyttä selvitä hengissä ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä

Mm[muokkaa]

maailmankatsomus[muokkaa]
  1. sarja ennakko-oletuksia maailmasta jossa elämme ja jota katselemme
  2. arvoja sisältävä yksilön tai yhteisön kokonaiskäsitys maailmasta ja ihmisistä
  3. elämänkatsomus
  4. maailmankuva
maailmankuva[muokkaa]
  1. kokonaiskäsitys maailmasta
  2. todellisuuskäsitys
  3. maailmankäsitys
  4. kokonaiskäsitys todellisuudesta
  5. maailmankatsomus
  6. elämänkatsomus
machina mundi[muokkaa]
  1. maapallo, kirjaimellisesti "kone nimeltään Maa"
mala fide[muokkaa]
  1. vilpillisellä mielellä
  2. vastoin parempaa tietoa
manaaminen[muokkaa]
  1. eksorkismi
  2. kiroileminen
  3. solvaaminen
materialismi[muokkaa]
  1. maailmankatsomus jonka mukaan kaikki oleva on aineellista
  2. asenne, jossa esineitä itseisarvoistettaan, eli materiaa ja omaisuutta arvostetaan sen itsensä vuoksi
mekanismi[muokkaa]
  1. koneellinen rakenne
  2. käsitys jonka mukaan kaikki tapahtuu konemaisesti
metafysiikka[muokkaa]
  1. olevaisuuden olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara
metafyysinen[muokkaa]
  1. metafysiikkaan kuuluva tai liittyvä
metafyysinen luoja[muokkaa]
  1. deistisen katsomuksen mukainen alkuluomisen suorittanut ja luomakuntansa sitten omalakisesti kehittymään jättänyt (oletettu) jumala ("metafyysinen" tarkoittaa tässä yhteydessä fysiikan ja ylipäänsä luonnontieteiden – paitsi kosmologian, tarkemmin sanoen kosmogonian – tutkimusalueen ulkopuolelle rajattua)


metafyysinen naturalismi[muokkaa]
  1. naturalistisen katsomuksen ontologinen muoto, jonka mukaan naturalismi on objektiivisesti totta ja siihen pitäytyminen on näin ollen ainoa järkevä ajatustapa kaikilla toimintafoorumeilla ja kaikissa kysymyksissä – tietenkin myös tieteen metodikysymyksissä; tämä katsomus on siis äärinaturalismin kanssa kauttaaltaan yhteensopiva, mutta sopii yhteen myös suvaitsevaisemman asennoitumisen kanssa (kaikkiin käsityksiin liittyy ajatus omasta oikeassaolemisesta ja toisinajattelijoiden väärässäolemisesta ja yleensä myös siitä, että väärässäolijoiden vaikutusta olisi pyrittävä jotenkin vastustamaan ja rajoittamaan; tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että tämän vastustuksen tavoitteena ja rajoittamisen keinona olisi oltava peräti toisinajattelijoiden toiminnan kieltäminen ja toimintamahdollisuuksien estäminen)


metodi[muokkaa]
  1. menetelmä
  2. tapaa suorittaa määrämuotoisesti askel askeleelta edistyvä toimintoketju, jossa saavutetaan tavoiteltu tehtävä tai päämäärä
metodologinen naturalismi[muokkaa]
  1. naturalistisen katsomuksen epistemologinen muoto, joka suhtautuu naturalismin ontologiseen muotoon agnostisesti, mutta pitäytyy näkemykseen, jonka mukaan naturalistinen asennoituminen on tieteellisen tutkimuksen välttämätön edellytys, ts. tieteellinen tieto on mahdollista vain niin pitkälle kuin naturalistinen selittäminen on mahdollista eikä tieteellisesti voi selvittää, kuinka pitkälle se on mahdollista, joten tieteellisessä tutkimustyössä on toimittava ikään kuin uskottaisiin naturalistisen selittämisen mahdollisuuksien olevan rajattomat, vaikka näin ei muissa yhteyksissä tarvitsekaan uskoa; tämä katsomus on siis muissa kuin tieteenfilosofian ja -metodologian yhteyksissä äärinaturalismin kanssa loogisesti yhteensopimaton
molekyyli[muokkaa]
  1. kahden tai useamman toisiinsa kovalenttisesti sitoutuneen atomin muodostama sähköisesti neutraali ryhmä
monismi[muokkaa]
  1. yhteen ainoaan alkuperusteeseen nojautuva maailman käsitys
  2. käsitys, jonka mukaan on olemassa vain yhdenlaatuista ”ainesta”, ”todellisuutta” tai muuta perustavasti itsenäistä substanssista
monomeeri[muokkaa]
  1. pieni molekyyli, joka voi sitoutua kovalenttisin sidoksin toisiin monomeereihin muodostaen polymeerin (kreik. mono "yksi" ja meros "osa")
moraali[muokkaa]
  1. se mikä on oikein tai väärin
  2. käsitys oikeasta ja väärästä
muinaisluomisnäkemys[muokkaa]
  1. (engl. old earth creationism) näkemys, jonka mukaan havaittava maailma on Raamatun Jumalan luoma mutta Raamatun luomiskertomuksessa on aukko, Raamatun luomispäivät tarkoittavat epämääräisen pitkiä ajanjaksoja tai luomiskertomus jotenkin muuten mahdollistaa pitäytymisen kantaan, että maapallon ikä on länsimaisen nykykulttuurin vallitsevan enemmistönäkemyksen mukaisesti 109:n tai 1010:n a:n eli 1.000.000.000:n tai 10.000.000.000:n (miljardin tai kymmenen miljardin) vuoden kertaluokkaa


mutaatio[muokkaa]
  1. muutos DNA-sekvenssissä; mutaatio voi johtua ulkoisten tekijöiden eli mutageenien aiheuttamasta vauriosta tai DNA:n kopioinnin aikana tapahtuvista spontaaneista virheistä
myytti[muokkaa]
  1. tarina tai uskomus, joka selittää asioita, joista ei ole ensikäden tietoa, tai joiden paikkansapitävyyttä ei voida todistaa
määritys[muokkaa]
  1. jokin malli, joka tekee havainnon kohteesta erityisen tunnistettavan

Nn[muokkaa]

naturalismi[muokkaa]
  1. käsitys jonka mukaan kaikki olevainen kuuluu tieteellisesti selitettävään luontoon
  2. katsomus, jonka mukaan luonto on itseriittoinen kokonaisuus, joka ei ota vastaan ulkopuolisia kausaalivaikutuksia, ja tietoisuus on pelkkä luonnon prosessien sivuvaikutus, joka ei voi olla minkään luonnonilmiön perimmäinen selitys, edes osaselitys; tämän katsomuksen alalajeja tai sovelluksia ovat metodologinen naturalismi, metafyysinen naturalismi ja äärinaturalismi
naturalistinen selittäminen[muokkaa]
  1. yksinomaan luonnollisiin syihin vetoava selittäminen (esim. luonnontieteissä)
negaatio[muokkaa]
  1. kielto
  2. kieltäminen
  3. vastakohta
negatiivinen ateismi[muokkaa]
  1. implisiittinen ateismi
nihilismi[muokkaa]
  1. kaikki tai useammat arvot kieltävä ajatussuunta
nominalismi[muokkaa]
  1. olio-olemassaolokäsitys
  2. käsitys, jonka mukaan universaalit eli yleiskäsitteet ovat vain nimiä
  3. käsitys, joka kieltää kaikkien abstraktien olioiden olemassaolon
normaali[muokkaa]
  1. tavallinen
  2. säännöllinen

Oo[muokkaa]

objektiivinen[muokkaa]
  1. henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta
  2. tasapuolinen
  3. yleispätevä
  4. puolueeton
OEC-näkemys[muokkaa]
  1. muinaisluomisnäkemys (engl. OEC, old earth creationism)
okkultismi[muokkaa]
  1. salaoppi
  2. salatiede
  3. Salaista ja kätkettyä muilta kuin niiltä, joilla on tavallista enemmän tietoa
  4. Sisältää yliluonnollisia, okkultistisia voimia. Okkultismiin kuuluu yliluonnollisen, mystiikan ja magiikan maailma
  5. katso myös artikkeli Okkultismi
olevainen[muokkaa]
  1. olevaisuus
  2. olio
  3. olemassa oleva
olevaisuus[muokkaa]
  1. koko olemassa oleva todellisuus
olio[muokkaa]
  1. jokin, joka on olemassa
  2. jokin, jolla on ominaisuuksia
  3. tietorakenne (olio-ohjelmoinnissa), jossa on ominaisuuksia ja toimintoja
ontologia[muokkaa]
  1. oppi olevaisesta
  2. olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa
optimismi[muokkaa]
  1. positiivinen elämänasenne
  2. katsontakanta jonka mukaan tämä maailma on paras mahdollinen
orgaaninen[muokkaa]
  1. elollinen
  2. elimellinen
  3. luonnosta peräisin oleva
orgaaninen suunnitteluargumentti[muokkaa]
  1. elämän ominaisuuksiin viittaava suunnitteluargumentti
orgaaninen yhdiste[muokkaa]
  1. kemiallinen yhdiste, jossa hiileen on sitoutunut kovalenttisella sidoksella ainakin yksi vety (H), hydroksyyliryhmä (-OH) tai aminoryhmä (NH2)
ortodoksia[muokkaa]
  1. oikeaoppisuus
  2. ortodoksisuus
ortodoksinen[muokkaa]
  1. oikeaoppinen
  2. oikeaoppisuuteen liittyvä
  3. ortodoksikirkkoon liittyvä
ortopraksia[muokkaa]
  1. oikein toimiminen
ortopraktinen[muokkaa]
  1. oikein toimiva
  2. oikein toimimiseen liittyvä

Pp[muokkaa]

panteismi[muokkaa]
  1. käsitys, jonka mukaan maailma on jumalan keho
paradigma[muokkaa]
  1. ennakolta totena pidetty tieteellisen ajattelun taustalla vallitseva laaja käsiterakenne
  2. oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys
  3. joukko seikkoja, joita keskustelun kaikki osapuolet pitävät tosina
paranormaali[muokkaa]
  1. epätavallinen ja luonnontieteelle selittämätön ilmiö
  2. ilmiö, joka ei ole selitettävissä tekemättä tieteeseen mittavia muutoksia; vrt. anomalia, joka vaatii korkeintaan pieniä muutoksia
  3. ilmiö, joka rikkoo arkikokemuksen mukaista tietoa asioiden ja esineiden mahdollisuuksista
pergamentti[muokkaa]
  1. kirjoittamista varten sopivaksi käsitelty nahka
per se[muokkaa]
  1. itsessään
  2. kaikesta muusta erikseen tarkasteltuna
perususkomus[muokkaa]
  1. uskomus, johon voidaan uskoa perustellusti ilman, että sitä tarvitsee todistaa toisilla uskomuksilla
pessimismi[muokkaa]
  1. negatiivinen elämänasenne
  2. katsomus jonka mukaan tämä maailma on mahdollisimman huono
plasmidi[muokkaa]
  1. bakteereilla ja hiivoilla kromosomin ulkopuolella solulimassa sijaitseva ja itsenäisesti kahdentuva rengasmainen DNA-molekyyli, jonka sisältämät geenit eivät ole eliön perustoiminnoille välttämättömiä
polveutuminen[muokkaa]
  1. jälkeläisten synty vanhemmistaan ja vanhempiensa välityksellä esivanhemmistaan
polveutumisoppi[muokkaa]
  1. näkemys, jonka mukaan kaikella biologisella elämällä on (ollut) yhteinen kantamuoto, josta myöhempi biodiversiteetti on vähitellen (joko ohjatusti tai ohjaamattomasti) kehittynyt
  2. näkemys, jonka mukaan kaikki eliöt ovat polveutuneet yhteisestä kantamuodostaan ohjatusti tai ohjaamattomasti
polymeeri[muokkaa]
  1. molekyyli, jossa useat pienet molekyylit eli monomeerit ovat liittyneet toisiinsa kovalenttisin sidoksin pitkäksi ketjumaiseksi molekyyliksi.
polyteismi[muokkaa]
  1. katsomus, jonka mukaan maailma(nkaikkeude)ssa on olemassa ja vaikuttamassa ihmistä mahtavampia persoonallisia olentoja – "jumalia" – joiden kanssa ihmisen (ehkä) on oman etunsa nimissä pyrittävä pysymään jonkinlaisissa väleissä (esim. "henkiä on lepytettävä")
populaatio[muokkaa]
  1. niiden yksilöiden joukko, jotka elävät samanaikaisesti samalla alueella ja kykenevät lisääntymään keskenään
positiivinen ateismi[muokkaa]
  1. eksplisiittinen ateismi
positivismi[muokkaa]
  1. käsitys jonka mukaan tieto voi perustua vain havaintokokemuksiin
postuloida[muokkaa]
  1. olettaa, esimerkiksi ajatuskoetta varten
potentiaalinen[muokkaa]
  1. mahdollinen
  2. mahdollisuutena oleva
premissi[muokkaa]
  1. edellytys
  2. peruste
  3. ehto
  4. väittämä, joka on peruste tai yksi perusteista, joista jokin väittämä loogisesti johdetaan
presentaatio[muokkaa]
  1. esitelmä, esitys, esittely
  2. muodollinen selvitys
primitiivinen[muokkaa]
  1. alkukantainen
primäärinen[muokkaa]
  1. alkuperäinen
  2. perus-
  3. ensisijainen
professori[muokkaa]
  1. yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä
  2. yliopiston korkein arvonimi
professori emerita[muokkaa]
  1. emeritaprofessori
professori emeritus[muokkaa]
  1. emeritusprofessori
professuuri[muokkaa]
  1. professorin virka
progressiivinen[muokkaa]
  1. etenevä
  2. kehittyvä
projisoida[muokkaa]
  1. heijastaa
  2. siirtää tunne
  3. siirtää omat piirteensä tahattomasti toisiin
propaganda[muokkaa]
  1. tietoa, jota levitetään tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä
  2. idean järjestelmällinen levitys
  3. valheellinen tai vain osittain tosi tieto
  4. yksipuolinen tiedonlevitys
propositio[muokkaa]
  1. väitelause
prosessi[muokkaa]
  1. tapahtumasarja
  2. kehityskulku
  3. edistyminen
  4. sarja suoritettavia toimenpiteitä, jotka tuottavat määritellyn lopputuloksen
proteiini[muokkaa]
  1. valkuaisaine
  2. aminohappoketjusta koostuva toiminnallinen orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi
pseudotiede[muokkaa]
  1. näennäistiede
  2. tieteellisenä esiintyvä oppi, joka ei kuitenkaan täytä sovittuja tieteellisyyden tunnusmerkkejä
psykokineettinen[muokkaa]
  1. esineen liikkuminen ajatuksen voimalla, ilman fysikaalista vuorovaikutusta
pyhä vesi[muokkaa]
  1. tavalla tai toisella pyhäksi vedeksi siunattu vesi
  2. rituaaliseen puhdistautumiseen tarkoitettu vesi
  3. kastevesi

Qq[muokkaa]

Q-lähde[muokkaa]
  1. hypoteettinen kokoelma Jeesuksen puheita ja opetuksia, jota evankeliumien kirjoittajien yleisesti uskotaan käyttäneen

Rr[muokkaa]

radikaali[muokkaa]
  1. perinpohjainen, perusteellinen
  2. äärimmäisyyksiin menevä
  3. yltiöpäinen
  4. jyrkkä
rationaalinen[muokkaa]
  1. järjellinen, järjenmukainen
  2. järkeen ja tiedostettuun päättelyyn perustuva
rationalismi[muokkaa]
  1. järkeisoppi
  2. käsitys jonka mukaan tiedon varsinainen lähde on järki tai ajattelu
reaalitieteet[muokkaa]
  1. luonnontieteistä ja humanistisista tieteistä koostuvat tieteenalat
realismi[muokkaa]
  1. todellisuudentaju, todellisuuden huomioon ottaminen
  2. ontologian suuntaus, jonka mukaan ulkoinen todellisuus on olemassa havaitsijoista riippumatta
rekonstruktio[muokkaa]
  1. ennallistaminen
  2. ennallistus
  3. rekonstruoinnin tulos
rekonstruoida[muokkaa]
  1. ennallistaa
  2. luoda uudelleen, rakentaa uudelleen
  3. entisöidä
relativismi[muokkaa]
  1. käsitys jonka mukaan kaikki totuus on suhteellista
retina[muokkaa]
  1. verkkokalvo
retoriikka[muokkaa]
  1. puheella vaikuttaminen tai puheella vaikuttamisen taito
  2. kaunopuheisuus tai puhetaito
  3. oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumistavasta
retorinen[muokkaa]
  1. retoriikkaan perustuva
  2. retoriikkaan liittyvä
ribonukeliinihappo[muokkaa]
  1. RNA
ribonukleotidi[muokkaa]
  1. RNA-polymeerin monomeeri
  2. ribonukleiinihappo-polymeerin perusosa, joka muodostuu riboosisokerista, nukleoemäksestä ja fosfaattista; vrt. deoksiribonukleotidi
ribotsyymi[muokkaa]
  1. RNA-molekyyli, joka toimii entsyyminä
rintalastan harja[muokkaa]
  1. lintujen rintalastassa suurten lentolihasten kiinnityskohtana toimiva kiilamainen uloke
RNA[muokkaa]
  1. ribonukleiinihappo
  2. ribonukleotidien polymeeri
  3. riboosisokerin, nukleoemästen ja fosfaattien muodostama ketjumainen molekyyli, jota käytetään solun sisällä useisiin erilaisiin tehtäviin, mm. tiedon siirtoon, kemiallisten reaktioiden säätelyyn, geenien säätelyelementtinä sekä jossain tapauksissa geneettisenä materiaalina; vrt. DNA
  4. katso myös: RNA:n rakenne
RNA-entsyymi[muokkaa]
  1. ribotsyymi

Ss[muokkaa]

sateenvarjotermi[muokkaa]
  1. termi, joka kattaa joukon samankaltaisia käsitteitä
satunnaissynty[muokkaa]
  1. objektin syntyminen tarkoituksettomasti luonnonlakien mukaisesti tilastollisen satunnaisuuden mukaisella frekvenssillä
sauvasolu[muokkaa]
  1. pimeänäköön erikoistunut näköhermosolu
  2. valon voimakkuutta (kirkkautta) mittaava solu verkkokalvolla
satunnaisuus[muokkaa]
  1. tilastollista lakia noudattava ennustamattomuus
sekulaari[muokkaa]
  1. ei-uskonnollinen
  2. maallinen
  3. uskonnoton
  4. ateistinen
selitysfiltteri[muokkaa]
  1. selityssuodatin
selityssuodatin[muokkaa]
  1. William Dembskin kehittämä matemaattis-looginen eliminatiivinen teoria suunnittelun havaitsemiseksi
skeptisismi[muokkaa]
  1. epäilevyys
  2. käsityskanta, jonka mukaan varma tieto on mahdotonta
skientismi[muokkaa]
  1. tiedeusko
  2. näkökanta, jonka mukaan kaikki todellinen tieto on tieteellistä tietoa
solu[muokkaa]
  1. kaikkien elävien organismien rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö
  2. itsensä kopioimiseen kykenevä orgaanisista yhdisteistä muodostunut kokonaisuus, jota ympäröi lipidien muodostama solukalvo ja jossa on aineenvaihdunnan ja rakentumisen kannalta tarpeellinen proteiinikoneisto ja geneettinen materiaali
solukalvo[muokkaa]
  1. solua ympäröivä lipidien muodostama kalvomainen rakenne
spekulaatio[muokkaa]
  1. kuvitteleva pohdinta
  2. oletusten pohjalta lähtevä mahdollisuuksien kehittely
spekulatiivinen[muokkaa]
  1. spekulaatioon perustuva
  2. spekulaatioon liittyvä
stoalaisuus[muokkaa]
  1. tyynesti kohtalon välttämättömyyteen alistuminen
supranaturalismi[muokkaa]
  1. katsomus, jonka mukaan luonnon ulko- ja yläpuolella on siihen kausaalisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten sellaisia persoonallisia olentoja, joiden tietoisuus ei ole viime kädessäkään ainakaan täysin palautettavissa mihinkään suljettujen kausaalilakien varassa tapahtuviin luonnonilmiöihin; tämän katsomuksen alalajeja ovat esim. teismi, deismi ja polyteismi mutta myös käsitys, jonka mukaan on olemassa (vaikkapa inhimillisiä) ruumiillisia olentoja, jotka kykenevät tekemään fyysiseen todellisuuteen vaikuttavia tietoisia päätöksiä niin, että heidän tietoisuudellaan on perimmäistä kausaalivaikutusta luontoon; esim. Yhdysvaltain perustuslaki, jonka mukaan on olemassa ihmisoikeuksia, joiden yleispätevyys perustuu siihen, että ne ovat Jumalan antamia, on luonteeltaan supranaturalistinen
surkastuma[muokkaa]
  1. surkastunut elin
surkastunut elin[muokkaa]
  1. elin, joka on menettänyt polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja jolla ei ole muuta toimintoa, tai jonka toiminto on rakenteeseen nähden liian vähäinen. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Kiistattomia esimerkkejä surkastuneista elimistä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet.
suunnittelu[muokkaa]
  1. ominaisuus, jolla on tarkoituksellinen syy, joka siis ei ole syntynyt ohjaamattomalla tapahtumalla, kuten luonnonvalinnalla
  2. tarkoituksellisuus
  3. prosessi, jossa älyllinen toimija tuottaa tarkoituksellisesti haluamansa lopputuloksen
  4. muotoilu (engl. "design")
suunnitteluargumentti[muokkaa]
  1. argumentti suunnittelun puolesta
suunnittelufiltteri[muokkaa]
  1. selityssuodatin
suunnitteluhypoteesi[muokkaa]
  1. hypoteesi, jonka mukaan ko. kohteen synty on parhaiten selitettävissä tarkoituksellisuudella eli älykkäällä suunnittelulla
suunnittelusignaali[muokkaa]
  1. suunnitteluteoreettisilla menetelmillä havaittavissa oleva tutkittavien kohteiden mahdollinen ominaisuus, jonka havaitseminen mahdollistaa positiivisen tuloksen antavan suunnittelupäättelyn
suunnittelusuodatin[muokkaa]
  1. selityssuodatin
suunnitteluteoreetikko[muokkaa]
  1. suunnitteluteorian kannattaja
suunnitteluteoreettinen abduktio[muokkaa]
  1. abduktiivisen päättelyn muoto, jonka lähtökohtana on jokin luonnontieteellinen havainto, jonka selityksenä voisi olla joko jokin tarkoitukseton prosessi tai tarkoituksellisuus; jos sitten kyseeseen tulevien tarkoituksettomien prosessien selitysvoima voidaan osoittaa ilmeisen riittämättömäksi, nämä voidaan epäuskottavina sulkea selitysmahdollisuuksien joukosta pois, jolloin päättelytulokseksi tulee ainoa jäljelle jäänyt selitysvaihtoehto, siis tarkoituksellisuus eli suunnittelu; William Dembskin esittämä selityssuodatin on esimerkki suunnitteluteoreettisesta abduktiosta
suunnitteluteoria[muokkaa]
  1. väite, jonka mukaan tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä tarkoituksellisuudella, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla
Älykkään suunnittelun teorian väite on älykäs suunnittelu.
symboli[muokkaa]
  1. tunnuskuva
  2. vertauskuva
  3. merkki, joka edustaa jotakin asiaa
synkretismi[muokkaa]
  1. uskontojen sekoittuminen
synoptikot[muokkaa]
  1. Matteus, Markus ja Luukas
  2. synoptisten evankeliumien kirjoittajat
synoptiset evankeliumit[muokkaa]
  1. Matteuksen, Markuksen ja Luukaksen evankeliumit
synteesi[muokkaa]
  1. yhdistelmä
  2. asian tuottaminen keinotekoisesti
syntykonteksti[muokkaa]
  1. konteksti, jossa jokin asia on syntynyt
  2. syntymäpaikan aika, ympäristö ja kulttuuri
systemaattinen[muokkaa]
  1. järjestelmällinen

Tt[muokkaa]

tahto[muokkaa]
  1. tietoisesta harkinnasta johtuva pyrkimys kohti päämäärää
  2. halu
tappisolu[muokkaa]
  1. värinäköön erikoistunut näköhermosolu
  2. valon taajuutta (väriä) mittaava solu verkkokalvolla
tarkoitus[muokkaa]
  1. vapaaseen tahtoon perustuva syy
  2. toiminnan, ilmiön tai olion toivottu lopputulos
  3. asia, jonka tuottamista varten toiminta, elmiö tai olio on olemassa
tarkoituksellisuusteoria[muokkaa]
  1. suunnitteluteoria
tarkoituksenmukaisuus[muokkaa]
  1. rakenteen, organismin tai elimen tarkoituksenmukaisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, minkälaista toimintaa varten se on suunniteltu, tai vaihtoehtoisesti sitä minkälaiseen toimintaan se on kehityshistoriansa aikana sopeutunut.
teesi[muokkaa]
  1. väite
teismi[muokkaa]
  1. katsomus, jonka mukaan maailma on olemassa siten, että sen on tahtonsa mukaisesti luonut, sitä ylläpitää, siinä vaikuttaa ja olemassaolonsa ja ominaisuuksiaan ilmoittaa persoonallinen Jumala, jonka oma oleminen on varsinaisesti maailman(kaikkeuden) ulkopuolella
teistinen evolutionismi[muokkaa]
  1. näkemys, jonka mukaan kaikki eliölajit ovat syntyneet evoluutioteorian mukaisesti, ja Jumala on joko vaikuttanut aktiivisesti evoluutioprosessiin, tai sitten vaikuttaa maailmassa muuten, mutta ei ole puuttunut evoluutioprosessin kulkuun
  2. deistinen evolutionismi
telekineesi[muokkaa]
  1. kykyä vaikuttaa esineisiin, organismeihin ja tapahtumiin ilman fysikaalisia keinoja
  2. esineiden siirtäminen "ajatuksen voimalla"
teoreema[muokkaa]
  1. propositio, joka on tosi
  2. varmasti tosi väite
teoria[muokkaa]
  1. yhtenäinen tietojen järjestelmä
  2. tieteellinen selitys
  3. olettamus
  4. hypoteesi
teosofia[muokkaa]
  1. sananmukaisesti viisautta Jumalasta
termi[muokkaa]
  1. sana, sanaliitto tai lyhenne
  2. kielellinen ilmaus
teutoninen[muokkaa]
  1. perisaksalainen; teutonit olivat eräs kantasaksalainen heimo
tiede[muokkaa]
  1. luonnollisten ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatu tietojen jäsentynyt kokonaisuus; tieteet jaotellaan reaalitieteisiin ja käsitteellisiin tieteisiin
tieteellinen[muokkaa]
  1. tieteen kanssa tekemisissä oleva tai siihen sisältyvä
  2. tieteellisellä metodilla hankittuun tietoon perustuva
  3. termin käyttäjän näkökulmasta erittäin luotettava
tietoteoria[muokkaa]
  1. filosofian osa-alue, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa koskevia yleisiä kysymyksiä, kuten tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä
toisen temppelin aika[muokkaa]
  1. ajanjakso Babylonian pakkosiirtolaisuudesta paluun (539 eaa.) sekä Toisen temppelin tuhon (70 jaa.) välillä
toisen temppelin aikakausi[muokkaa]
  1. toisen temppelin aika
toisen temppelin kausi[muokkaa]
  1. toisen temppelin aika
totuudellinen[muokkaa]
  1. todellista asiantilaa vastaava
  2. tosi
  3. totuuden mukainen
totuudellisuus[muokkaa]
  1. suhde todelliseen asiantilaan
transendentti[muokkaa]
  1. yliaistillinen
  2. ylimaallinen
transpersoonallinen[muokkaa]
  1. persoonallisuuden ylittävä
  2. persoonallisuuden tuolle puolen menevä
tyranni[muokkaa]
  1. sortohallitsija
  2. hirmuvaltias
täsmennetty malli[muokkaa]
  1. määritys
täsmennetty monimutkaisuus[muokkaa]
  1. William Dembskin esittämän suunnittelupäättelymenetelmän mukainen suunnittelusignaali: kun havaittu kohde on sekä määritetty että satunnaissyntynsä kannalta riittävän epätodennäköinen, se on pääteltävissä suunnitelluksi
täsmennys[muokkaa]
  1. määritys

Uu[muokkaa]

ulkokanoninen[muokkaa]
  1. kaanoniin sisältymätön
usko[muokkaa]
  1. Toiveajatteluun perustuva tunteenomainen vakaumus, joka voi olla täysin tosiasioiden vastainen. Tämä on yleinen karikatyyri kristillisestä uskosta.
  2. Tiedollisesti oikeutettu todistusaineistoon perustuva vakaumus. Tämä on kristittyjen ajattelijoiden, sekä nykyisen että historiallisen enemmistön, käsitys. Raamattu liittää tähän tiedolliseen elementtiin luottamuksen. Tiedollinen oikeutukseen liittyy yksi tai useampia seuraavista
    1. Henkilökohtainen kokemus Jumalasta
    2. Pyhän Hengen aiheuttama raamatun sisäinen todistus
    3. Usko Jumalaan nähdään järkevänä perususkomuksena (samoin kuin esimerkiksi uskomukset aistihavaintojen luotettavuudesta tai toisten tajuisten olentojen olemassaolosta.)
    4. Muut järkiperäiset perustelut uskolle. Tähän kuuluvat filosofiset, tieteelliset ja historialliset perustelut.
  3. Todellisuuden perimmäistä olemusta ja yhtenäisyyttä koskeva vakaumus.
utopia[muokkaa]
  1. haaveellinen ihannemaa
uusi organismi (avioliitto)[muokkaa]
  1. Uusi organismi avioliiton yhteydessä tarkoittaa luonnonoikeuden tradition edustajien argumentaatiossa miestä ja naista, joista tulee seksuaaliyhdynnässä periaatteessa lisääntymiskykyisiä, mitä he eivät muuten ole.

Vv[muokkaa]

vakaumus[muokkaa]
  1. vakaa käsitys jostakin perustavanlaatuisesta asiasta
valtatraditio[muokkaa]
  1. vallalla oleva perinne
vapaa tahto[muokkaa]
  1. subjektin päätösten itsenäisyys
  2. subjektin vapaus valita myös toisin riippumatta päätöstä edeltävistä olosuhteista tai sattumasta
  3. tahdon alaisten valintojen riippumattomuus
  4. katso myös artikkeli: Vapaa tahto
variaatio[muokkaa]
  1. vaihtelu, muuntelu
  2. variantti, muunnelma
varianssi[muokkaa]
  1. muuntelu
variantti[muokkaa]
  1. muunnelma
  2. muunteleva, muuntuva tai muuttuva; varioiva
varioida[muokkaa]
  1. muunnella
  2. vaihdella
  3. muuttua
verbaalinen[muokkaa]
  1. sanallinen kommunikaatio
verifikaatio[muokkaa]
  1. oikeaksi todistaminen, ks. verifioida
verifikaatiokriteeri[muokkaa]
  1. ehto, jolla väite, hypoteesi tai teoria on verifikaatioperiaatteen mukaisesti osoitettavissa oikeaksi, mikäli se on oikea
verifikaatioperiaate[muokkaa]
  1. tieteenfilosofinen periaate, jonka mukaan jokainen mielekäs lause on voitava osoittaa joko todeksi tai epätodeksi (todentaa) suorien havaintojen kautta
  2. periaate, jonka mukaan lauseen merkityksen määrittelee se menetelmä, jonka kautta lause verifioidaan empiirisesti
verifioida[muokkaa]
  1. todistaa oikeaksi
  2. vahvistaa
  3. osoittaa
verkkokalvo[muokkaa]
  1. silmän aistiva osa
viitekehys[muokkaa]
  1. konteksti
  2. asioiden tutkimisen ja esittelemisen perustana oleva ajattelutapa ja sen mukainen käsitejärjestelmä
vuokaavio[muokkaa]
  1. prosessin tai algoritmin etenemistä kuvaava kaavio

Ww[muokkaa]

Xx[muokkaa]

Yy[muokkaa]

YEC-näkemys[muokkaa]
  1. äskettäisluomisnäkemys (engl. YEC, young earth creationism)
yliluonnollinen[muokkaa]
  1. luonnossa jatkuvasti vallitsevista lainalaisuuksista ja suljettujen kausaalisten tapahtumien vaikutuksista riippumaton olento tai ilmiö, jolla itsellään on kuitenkin kausaalisia vaikutuksia
  2. olio tai ilmiö, joka ei ole mahdollinen tai jota ei ole olemassa
yliluonnollinen olento[muokkaa]
  1. persoonallinen olento, jonka toiminta on kaikin puolin yliluonnollista

Zz[muokkaa]

Åå[muokkaa]

Ää[muokkaa]

älykkään suunnitelman idea[muokkaa]
  1. suunnitteluteoria
älykkään suunnitelman teoria[muokkaa]
  1. suunnitteluteoria
älykkään suunnitelman teoria[muokkaa]
  1. väite, jonka mukaan tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä tarkoituksellisuudella, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla
Älykkään suunnittelun teorian väite on älykäs suunnittelu.
älykkään suunnittelun idea[muokkaa]
  1. suunnitteluteoria
älykkään suunnittelun teoria[muokkaa]
  1. suunnitteluteoria
älykäs suunnittelu[muokkaa]
  1. suunnittelu
  2. suunnitteluteoria
älyllinen suunnittelu[muokkaa]
  1. suunnittelu
älyllinen syy[muokkaa]
  1. ks. älyllinen toimija
älyllinen toimija[muokkaa]
  1. olio, joka kykenee itsenäisesti tekemään tarkoituksellisia valintoja
älyllisen suunnittelun teoria[muokkaa]
  1. suunnitteluteoria
äskettäisluomisnäkemys[muokkaa]
  1. (engl. young earth creationism) näkemys, jonka mukaan havaittava maailma on Raamatun Jumalan luoma eikä Raamatun luomiskertomuksessa ole aukkoja eikä viittauksia epämääräisen pituisiin aikajaksoihin tai muuta sellaista tulkinnanvaraisuutta, jonka perusteella voisi sanoa Raamatun antavan luvan muuhun tulkintaan kuin että maapallon ikä todella on 104 a:n eli 10.000 vuoden kertaluokkaa
äärinaturalismi[muokkaa]
  1. naturalismin eksklusiivinen, kulttuuri- ja tiedepoliittisesti aggressiivinen muoto, joka kategorisesti kiistää supranaturalististen näkemysten olemassaolon oikeuden tieteen, kouluopetuksen, politiikan ja ylipäänsä julkisen elämän piirissä; esim. entisen Neuvostoliiton perustuslaki, jonka mukaan neuvostokansalaisilla oli vapaus sekä uskontoon että uskonnottomuuteen mutta vain uskonnottomuuden levittäminen (ateismin propagointi) oli sallittua, oli luonteeltaan äärinaturalistinen

Öö[muokkaa]

Artikkelin tägit: määritelmä, tarkoittaa, tarkoitus, merkitys, määritellään, termi, sana, käsite, terminologia, sanasto