Agnostisismi

(Ohjattu sivulta Agnostismi)

Agnostismi on käsitys, jonka mukaan yliluonnollisista olennoista (kuten jumalista) ei voi saada tietoa, tai käsityksen kannattaja ei koe omaavansa tällaista tietoa. Agnostikko ei väitä meidän tietävän, ettei mitään jumalaa ole olemassa. Agnostikolla voidaan tarkoittaa myös henkilöä, joka ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon, mutta ei koe tietävänsä totuutta kysymyksestä. Tässä merkityksessä agnostikko voi siis uskoa jumalaan tai olla ateisti, eikä agnostisismi kerro mitään henkilön jumaluskosta, vaan agnostikko kieltää ainoastaan tiedon mahdollisuuden.

Thomas Henry Huxleyn (1825–1895) ehdotuksen mukaan agnostikoksi on kutsuttava henkilöä, joka pidättäytyy ottamasta kantaa jumalien olemassaoloon riittävien perusteiden puuttuessa. T. H. Huxley loi käsitteet ”agnostisismi” ja ”agnostikko” 1860-luvulla kuvaamaan ajatuksiaan: ”Mietiskelin ja keksin nimen joka oli mielestäni sopiva: 'agnostikko'. Se tuli päähäni enteellisen vastakkaisesti kirkkohistorian 'gnostikolle', joka halusi tietää niin paljon juuri siitä mistä minä en tiedä mitään. Tyydytyksekseni nimi tuli yleiseen käyttöön.”1

Koska uskonnot yleensä vaikuttavat ihmisen elämään, eikä kaikkien maailmankatsomusten mukaisesti ole mahdollista elää yhtä aikaa, agnostisisti joutuu kuitenkin käytännön elämässä tekemään valintansa siitä, elääkö hän kuten ateisti, vai pitääkö hän jotain uskontoa vakuuttavampana kuin muita? Agnostisistikin on siksi pakotettu kannattamaan jotakin uskomusta Jumalasta enemmän kuin toisia.

Agnostisismin muunnelmista

Agnostisismi on periaatteessa yhtä kuin agnostikkojen em. kanta. Agnostisismista on kuitenkin olemassa useita erilaisia muunnelmia.

Radikaalia agnostisismia edustivat esimerkiksi Rudolf Carnap (1891–1970) ja Alfred Ayer (1910–1989). Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä.

Heikoin agnostisismin muoto katsoo, että kysymykseen ei voi ainakaan toistaiseksi ottaa perusteltua kantaa, koska perustelujen osalta "puntit" ovat toistaiseksi tasan, niin että tutkimusta aiheesta tulee jatkaa.

Agnostisismi pidättymisenä kannanotosta ja kannanottona

Vaikka agnostisismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto.2 Agnostisismin peruslause voidaan ilmaista muodossa:

Ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan.

Tämäkin siis on yliluonnollisia olentoja koskeva väitelause, joskaan ei ontologinen vaan epistemologinen luonteeltaan. Todistustaakan välttämiseksi agnostikko voi lisäksi muotoilla kyseisen väitelauseen subjektiivisessa muodossaan: "Minä en tiedä, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan."

Katso myös

Viitteet

  1. ^ Christianity and Agnosticism: A Controversy. Teoksessa Huxley, Thomas Henry: Collected Essays vol 5: Science and Christian tradition, s. 237–239. London: Macmillan, 1889. en
  2. ^ Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.): Uskonnonfilosofia, s. 130-131. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8.