Fundamentalismi

Fundamentalismi on akateeminen kirosana. Alvin Plantinga on analysoinut fundamentalistin käsitettä ja hänen mukaansa se tarkoittaa "fasistista öykkäriä, joka on mun kanssa eri mieltä".1

Fundamentalismi (lat. fundamentum, perustus; pohja) sanalla on alun perin tarkoitettu pohjoisamerikkalaista kristillistä protestanttista liikettä, joka korostaa Raamatun sanatarkkaa erehtymättömyyttä ja nostaa Raamatusta luopumattomia periaatteita.2 Alkuperäinen fundamentalismi ei ole vaarallista; päinvastoin se korosti mm. ihmisen arvoa ja perhearvoja. Sittemmin termiä fundamentalismi on alettu käyttää enemmän negatiivisesti latautuneena tunneilmauksena johtuen ehkä siitä että USA:n vasemmisto, joka pitkälti hallitsee sikäläistä mediaa, ei omista lähtökohdistaan ymmärtänyt alkuperäisiä fundamentalisteja ja näki alkuperäisen fundamentalismin vaarallisena, koska se mm. puolusti sikiöiden oikeuksia ja siten vastusti abortteja. Fundamentalisteja alettiin ylenkatsoa ja jopa pilkata mediassa, ja sanaan tarttui negatiivinen tunnelataus.

Nykyään ko. termiä käytetään useissa eri merkityksissä:

  1. Yleisimmillään fundamentalismi tarkoittaa periaatteista kiinni pitämistä. Tällaisessa fundamentalismissa on potentiaalia paljoon hyvään ja paljoon pahaan. Mikäli kiinnipidetyt periaatteet ovat moraalisesti hyviä, fundamentalismi saa aikaan paljon hyvää läheisille ja yhteiskunnalle, koska fundamentalisti pystyy kyseenalaistamaan ympäristönsä ongelmakohtia ja periaatteet antavat hänellä voimaa ja suuntaa toimia oikein ympäristöstä tai omista houkutuksista huolimatta. Orjuutta ja rotusortoa vastaan taistelleet kristityt William Wilberforce ja Martin Luther King ovat esimerkkejä tällaisesta kiistatta myönteisestä fundamentalismista. Voidaan perustellusti väittää, että ilman näiden miesten positiivista kristillistä fundamentalismia orjuutta ja rotusortoa ei olisi voitettu. Samoin länsimaissa kouluttautunut Gandhi vei Jeesuksen vihollisen rakastamisen periaatteen fundamentalistisen tulkinnan Intiaan. Mikäli taas kiinnipidetyt periaatteet ovat moraalisesti pahoja, fundamentalismi saattaa johtaa suureen pahuuteen. Esimerkiksi Islamin periaatteisiin on kuulunut valloitussota Islamin levittämiseksi, jota jo Mohammed harjoitti, sekä sanan- ja yksilönvapauksien rajoittaminen Islamin periaatteisiin vedoten. Myös natsit ja Pekka-Eric Auvinen sovelsivat ateistis-nietzscheläisiä periaatteita tehdessään hirmutöitään. Fundamentalismi auttaa siis ihmistä toimimaan vaikeissakin tilanteissa periaatteidensa mukaisesti. Se, onko tämä hyvä asia, riippuu täysin periaatteista. Periaatteettomuus taas johtaa henkilön toimimaan käytännössä ympäristönsä huomaamattomien periaatteiden mukaisesti. Tämäkin on hyvä asia silloin, kun ympäristön periaatteet ovat hyviä, ja huono asia silloin, kun ympäristön periaatteet ovat huonoja, esimerkkinä Saksan kansa natsien aikana: vain hyvät fundamentalistit vastustivat natsien toimintaa, periaatteettomat toteuttivat vallalla olevia natsien periaatteita.
  2. Fundamentalismilla saatetaan myös viitata siihen, että henkilö ajattelee tai toimii ympäristöstään huomattavasti poikkeavalla tavalla. Hän siis edustaa jotain äärikantaa.
  3. Fundamentalismilla saatetaan myös tarkoittaa sitä, että henkilön ajattelun ajatellaan sitoutuvan liiaksi lähtökohtaisiin oletuksiin. Kaiken ajattelun on tietenkin perustuttava joihinkin lähtökohtaisiin olettamuksiin, mutta jotkut lähtökohdat ovat toisia parempia.
  4. Filosofian tietoteoriassa fundamentalismi on käsitys, jonka mukaan tietyt perusoletukset ovat oikeutettuja ilman suurempaa kyseenalaistamisen tarvetta ja muut oletukset ja väittämät täytyy pyrkiä perustelemaan näiden avulla. Tietoteoreettisten fundamentalistien kesken vaihtelee, mitä oletuksia pidetään näinä perusoletuksina, mutta ne voivat olla esim. matemaattisia faktoja, jonkin aistimuksen tai uskomuksen olemassaolo omassa mielessä tai jokin moraalikäsitys.3
  5. Fundamentalismilla saatetaan tarkoittaa myös sitä, että henkilön katsotaan perustavan ajattelunsa liian epäterveisiin periaatteisiin ja näitä soveltaessaan rikkovan terveitä periaatteita vastaan. Tämä palautuu siihen kysymykseen, mitkä periaatteet ovat hyviä ja mitkä huonoja.
  6. Fundamentalismi-sanaa saatetaan käyttää perusteetta leimaamis- ja lyömäaseena sellaista (yleensä vähemmistönä olevaa) kantaa kohtaan, josta ei pidetä. Koska fundamentalismin määritelmä viittasi alunperin kristilliseen liikkeeseen, perusteeton leimaaminen fundamentalismi-sanalla kohdistuu useimmiten kristittyihin. Tämän vaaran takia olisi toivottavaa, että fundamentalismi määritellään ja sen käyttö perustellaan.

Uusateistien tuore argumentointi muita uskontoja vastaan on suurta virhepäätelmää, jossa eristettyjä esimerkkejä negatiivisesta uskonnollisesta fundamentalismista käytetään kaikkia uskontoja (paitsi tietenkin ateismia) vastaan yleistämällä nämä negatiiviset esimerkit kaikkia uskontoja koskevaksi. Todellisuudessa on tietenkin eroteltava tarkasti, mitä periaatteita kukin fundamentalismi noudattaa. Usein ateistit kuitenkin haluavat suuren yleisön yhdistävän esimerkiksi herätyskristityt ajattelussaan ääri-islamisteihin ja ovat valmiit hieman huijaamaan älyllisesti. Kristityillä ja islaminuskoisilla tai ateisteilla ei ole juuri mitään tekemistä keskenään, sillä heidän noudattamansa periaatteet ovat olennaisilta osiltaan hyvin etäisiä.

Toinen ateisteille yleinen argumentointivirhe on todisteiden valikointi. Muiden uskontojen fundamentalismista valikoidaan vain pahat työt. Usein fundamentalismista puhuttaessa ateistit ottavat esimerkiksi USA:n Kansasin Westboron "baptistit", jotka vastustavat intensiivisesti homoseksuaalisuutta. Yleensä he jättävät mainitsematta, että tämän ryhmän koko on vain 150 henkeä ja he kuuluvat samaan sukuun. Lisäksi he eivät ole baptisteja, vaan joukko itseään kristittyinä pitäviä friikkejä.4

Kristitylle on tärkeää tarkistaa, että hänen periaatteensa nousevat tasapainoisella tavalla Raamatusta (esimerkiksi 1. Kor 13 ja Matt. 27:36-40). Joskus vähemmän tärkeät asiat saattavat nousta liian tärkeään asemaan ja joskus vahvan johtajan omat ajatukset mielletään Raamatun kannaksi.

Viitteet

  1. ^ Lyhennellen lainattu Tapio Puolimatkan puheenvuorosta hänen debatistaan Enqvistin kanssa. Kommentti kohdassa 4:40-5:40
  2. ^ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  3. ^ Tieteen termipankki 2.08.2018: Filosofia:fundamentalismi. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fundamentalismi.)
  4. ^ Mielenkiintoista on, että fundamentalismia käsittelevällä Wikipedian sivulla oli kuva tästä ryhmästä.