Selityssuodatin

Selityssuodatin (engl. the Explanatory Filter) on filosofian ja matematiikan tohtori W. Dembskin kehittämään matemaattis-loogiseen teoriaan perustuva menetelmä suunnittelun havaitsemiseksi. Dembski johti ja esitteli teorian vuonna 1998 Cambridgen yliopiston julkaisemassa kirjassa The Design Inference: Eliminating Chance through Small Probabilities.

Suunnitteluselitykseen päätyminen Dembskin selityssuodattimessa (kohtisuoraan alas johtava reitti): suunnittelu (tarkoituksellinen aiheutuneisuus) hyväksytään selitykseksi ainoastaan tapauksissa, joissa sekä välttämättömyyden (lainomaisuuden) että sattuman (satunnaisuuden) selitysvoima on ehtynyt.

Suunnitteluselityksen vaatima eliminatiivinen prosessi on esitetty oheisessa kaaviokuvassa.

Selityssuodatin selitettynä

Selitysten luokittelu

Voimme selittää tarkastelun kohteena olevan asian joko luonnonlain, sattuman tai suunnittelun avulla. Jotta voimme päätyä johtopäätökseen, että asia on suunniteltu, sen tulee olla vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty. Seuraavassa käymme nämä kohdat idean tasolla läpi.

Vapaus vai välttämättömyys?

Aloitamme kaavion mukaisesti kysymällä: Oliko tilanteessa vapausasteita? Tapahtuiko asia siis välttämättömästi vai olisiko jotakin muutakin voinut tapahtua? Mikäli tapahtuma tapahtui välttämättä, kuten esineiden putoaminen painovoiman vaikutuksesta tai veden kiteytyminen jääksi negatiivisessa lämpötilassa, luonnonlaki (välttämättömyys) on paras selitys.

Harvinaista vai ei?

Mikäli tapahtuma oli vapausasteinen, kysymme seuraavan kysymyksen: Onko selitettävänä oleva asia monimutkainen1? Onko asian satunnaisen synnyn todennäköisyys pieni? Mikäli havaitun asian todennäköisyys on melko suuri, se selittyy parhaiten sattumalla. Esimerkiksi kahden kolikonheiton yhteistuloksen todennäköisyys on 1/2*1/2=1/4 ja nopanheiton tuloksen 1/6. Tällaisen tapahtuman toteutuminen ei ole yllättävää, joten selitämme sen sattumalla.

Täsmäosuma vai ei?

Mikäli tapahtuma oli riittävän epätodennäköinen, kysymme viimeisen kysymyksen: Onko asia, havainto tai tapahtuma riippumattomasti täsmennettävissä? Voimmeko kuvata asian tai tapahtuman siitä riippumattomasti2? Tämä kriteeri tarvitaan siksi, että vaikka tapahtuma oli epätodennäköinen (monimutkainen), jotain piti kuitenkin tapahtua. Esimerkiksi 1000 peräkkäisen kolikonheiton tuloksena on välttämättä jokin kruuna-klaavajono3 ja kaikki vaihtoehdot ovat yhtä epätodennäköisiä. Mikäli emme voi täsmentää tai kuvata tapahtumaa tai asiaa siitä riippumattomasti, selitämme sen sattumalla.

Mikäli voimme tuloksesta riippumattomasti täsmentää tai kuvata tapahtuman, esimerkiksi ‘kaikki klaavoja’,4 voimme päätellä, että kyseessä ei ole sattuma, vaan suunnittelu, vaikkapa jonkun painottama kolikko.

Esimerkki

Esimerkiksi Tuntematon sotilas -romaanin tekstiä ei määrää luonnonlaki. Paperiin ja musteeseen vaikuttavat luonnonlait eivät määrää, mitä kirjassa lukee. (Informaatio ratsastaa aineella.) Teksti on siis vapausasteinen. Koko romaanin satunnaisen synnyn todennäköisyys on tähtitieteellisen pieni. Se on siis monimutkainen. Satunnaisgeneraattorikin olisi tehnyt jonkin kirjainsarjan, mutta romaani on myös täsmennetty: se on selvää suomen kieltä ja vieläpä kertoo loistavan kuvauksen sodasta. Koska romaani on vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty, se on älykkään suunnittelun tulosta. Esimerkki on yksinkertainen mutta havainnollistaa selityssuodatinta. Samaa päättelyä voidaan käyttää myös luonnosta löytyviin asioihin.

Katso myös

Internet

Viitteet

  1. ^ Dembskin tarkoittama monimutkaisuus ilmenee epätodennäköisyytenä: mitä epätodennäköisempi jokin tutkimuskohde on, sitä "monimutkaisempi" se on. Tämä johtuu perimmältään siitä, että mitä monimutkaisempi jokin kokonaisuus on, sitä epätodennäköisempi sen sattumanvarainen syntyminen on.
    Esim. pitkät RNA-molekyylit ovat Dembskin tarkoittamalla tavalla monimutkaisia, juuri tällä perusteella niiden satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä voi arvioida, ja mitä pitempiä ne ovat, sitä epätodennäköisemmäksi niiden satunnaissynty on arvioitava.
    Monimutkaisuus ja epätodennäköisyys ovat suoraan verrannollisia kaikissa tapauksissa, joissa tutkittava kokonaisuus olisi periaatteessa voinut alun perin muodostua osistaan jotenkin satunnaisesti kasautumalla (esim. polymeerit, tekniset laitteet, molekyylikoneet ja tekstit). Lisäksi epätodennäköisyys on käytännössä ainoa jokseenkin yleispätevä tapa mitata tai ainakin arvioida vertailukelpoisesti tällaisen monimutkaisuuden määrää. Näin ollen on järkevää Dembskin tavoin liittää nämä käsitteet toisiinsa mittaamalla monimutkaisuutta aina epätodennäköisyydellä; muuten luonnontieteen tutkimuskohteiden "monimutkaisuus" jäisi pelkäksi kuvailevaksi termiksi ilman täsmällistä, mitattavissa tai ainakin määrällisesti arvioitavissa olevaa sisältöä.
  2. ^ Kuvauksen riippumattomuus tapahtumasta tarkoittaa jokseenkin sitä, että kuvaus olisi ollut mielekäs, vaikkei sitä vastaavaa tapahtumaa olisi koskaan havaittukaan. Tämä ehto toteutuu aina, jos kuvaus oli annettu ennen sitä vastaavan ilmiön tai tapahtuman havaitsemista (eli jos kyseessä oli lupaus tai ennuste siitä, mitä tapahtuisi; tällainen kuvaushan oli esittäjänsä kannalta mielekäs jo ennen tapahtuman havaitsemista, muuten sitä ei olisi esitetty), mutta jos jonkin kohteen tarkoituksellisen aiheutuneisuuden osoittamiseen vaadittava kuvaus laaditaan vasta havaitsemisen jälkeen, sen riippumattomuus jo tehdystä havainnosta on pystyttävä perustelemaan muulla tavoin uskottavasti. Dembski on esittänyt, että tämä toteutuu aina, kun havainnon ominaisluonteen kuvaukseksi riittää muutama luonnollisen kielen sana, bakteeriflagellin tapauksessa esim. "kaksisuuntainen pyörivä moottorikäyttöinen potkuri" (engl. “bidirectional rotary motor-driven propeller”).
  3. ^ Tällainen jono on esimerkki tapahtumasta riippuvasta kuvauksesta: kun heittotulokset kirjataan ylös, saatu jono kuvaa tarkoin lantinheitossa toteutuneen vaihtoehdon, mutta koska juuri lantinheiton tulos aiheutti jonon kirjaamisen, kyseinen jono riippui tuloksesta ja olisi ollut erilainen, jos tuloskin olisi ollut toinen. Tilanne olisi ollut täysin toisentyyppinen, jos aivan sama kruuna-klaavajono olisikin kirjattu jo ennen kuin se saatiin lanttia heittämällä: sellainen asiainkulku ei olisi selittynyt sattumalla.
  4. ^ Tämä on esimerkki tapahtuman jälkeen laaditusta lyhyestä kuvauksesta, joka pystyy selityssuodattimen viimeisen kriteerin kohdalla (siis tarpeeksi epätodennäköisissä tapauksissa) erottamaan ilmeisen tarkoituksellisuuden sattumanvaraisuudesta.

Artikkelin tägit: suunnittelufiltteri selityssuodatin suunnittelusuodatin selitysfiltteri suunnittelun havaitseminen teoria sattuma suunnittelu suunniteltu