Teismi

ApoWikistä
(Ohjattu sivulta Teisti)

Teismi (kreikan sanasta theos, jumala) eli jumalausko1 on käsitys, jonka mukaan on olemassa maailmasta erillinen, persoonallinen jumala2, joka on luonut maailman ja ylläpitää sitä,3 on puuttunut ja puuttuu sen tapahtumiin ilmoittaen ihmisille itsensä sanoissa4 ja teoissa5 sekä kokoaa aikojen lopussa ihmiset6 tuomittaviksi tekojensa mukaan7.

Teismin levinneisyys[muokkaa]

Teismi on ihmisen myötäsyntyinen todellisuuskäsitys[muokkaa]

Useiden tuoreiden tutkimusten konsensuksen mukaan teistinen käsitys on ihmiselle luonnollinen.8 Näin ollen (uus)ateistinen ajatus, että "kaikki lapset syntyvät ateisteina mutta useimmat joutuvat pian syntymänsä jälkeen uskonnollisen aivopesun uhreiksi", on joutunut empiirisen tutkimuksen kumoamaksi.

Suomen tilanne[muokkaa]

Vuonna 1998 tehdyssä kansainvälisessä tutkimuksessa suomalaisista 81 % sanoi uskovansa Jumalaan.9 Ottaen huomioon populaarikulttuurimme voimakkaasti antikristillisen luonteen10 ja aktiivisten antiteistien nauttiman viisauden maineen11 tätä voi pitää yllättävänkin vahvana osoituksena luontaisen teistisen ajattelun sitkeydestä vihamielisessäkin kulttuuriympäristössä.

Teismi kiistakapulana[muokkaa]

Vaikka teismi onkin ihmiselle annettu ajattelun lähtökohta, sitä vastaan voidaan myös kapinoida. Monet uskonnot, kulttuurit ja alakulttuurit ovatkin kaikkina aikoina ja kaikkialla maailmassa hylänneet teismin ja pyrkineet rakentamaan epäteististä ajattelu- ja toimintamallia. Riippumatta siitä, mikä ajattelutapa on ihmiselle luontainen ja mikä ei, kaikkia mahdollisia katsomuksia voidaan pyrkiä sekä kumoamaan että toisaalta myös puoltamaan järkeviksi tarkoitettuja ja sellaisina esitettyjä perusteita ja perusteluja esittämällä. Niinpä myös teismin ympärillä on käyty ja käydään tällaista kiistakeskustelua.

Teistisen uskomuksen perusteluja[muokkaa]

Teististä uskomusta voidaan perustella moninkin eri tavoin. Yleisimpiä argumentteja ovat kosmologinen argumentti, teleologinen argumentti, moraalinen argumentti ja abiogeneettinen argumentti.

Teismin falsifioituvuus[muokkaa]

Filosofi William Lane Craigin mukaan teismi on luonteeltaan periaatteessa falsifioitavissa oleva kanta, joka olisi kumottavissa osoittamalla todeksi vaikkapa jokin seuraavista väitteistä:

Asian ydin on siis siinä, että teismi on sisällöllisesti merkityksellinen kanta, joka – ellei olisi tosi – olisi mahdollista paitsi uskonvaraisesti hylätä myös ensin osoittaa virheelliseksi ja hylätä vasta sitten, kun tällainen virheelliseksi osoittaminen eli falsifiointi on todella onnistunut. Siksi ateistien tapa hylätä teismi, vaikka eivät ole pätevästi pystyneet osoittamaan sitä virheelliseksi, on älyllisesti kestämätön.12

Teismiin liittyvää käsitteistöä[muokkaa]

Ateistien "olkinukketeismi"[muokkaa]

Ateistit riitelevät keskenään siitäkin, mitä itse ateismi on, joten tuskin heillä on täyttä yksimielisyyttä siitäkään, mitä "teismin" pitäisi tarkoittaa. On kuitenkin havaittavissa ateistinen tendenssi pyrkiä määrittelemään "teismi" ateismin ehdoilla: ateismin loogiseksi komplementiksi eli kaikkien epäateististen uskomusten joukoksi. Koska siis ateistit eivät sano uskovansa "jumalaan tai jumaliin" ja koska "teismi" heidän näkökulmastaan on sitä, mitä "ateismi" ei ole (a-etuliite ilmaisee negaatiota), ateisteille on luontevaa määritellä teismi "uskoksi jumalaan tai jumaliin".

Niinpä ateistien suosiman olemassaoloa koskevan eli ontologisen "teismin" määritelmän mukaan "teismi on väitelause 'jumala tai jumalia on olemassa'".13 Jos tällainen määritelmä hyväksytään keskustelun pohjaksi, se antaa ateisteille useitakin etuja:

  1. Nyt on tie auki retoriikalle, jonka mukaan tässä nimenomaan "teistit" ovat "väittäneet jotain", ateistit sen sijaan yksinkertaisesti "vain pidättäytyneet yhtymästä tähän teistien väitteeseen", joten "ateismi ei itsessään väitä mitään eikä sitä siksi tarvitse mitenkään todistaakaan (eikä sillä edes voi olla mitään loogisia tai käytännöllisiä seurauksiakaan), vaan koko todistuksen taakka on teisteillä, joten ateistit voivatkin keskittyä pelkkään välinpitämättömyyteen teismiä kohtaan tai vaihtoehtoisesti pelkkään teististen perustelujen kritiikkiin".
  2. Jos joku tosiaan ilmoittautuu "'uskon jumalaan tai jumaliin' -teistiksi", hän on samalla ilmoittautunut henkilöksi, joka ei näköjään itsekään oikein tiedä, mihin uskoo (jumalaan vai jumaliin – vaiko ehkä varmuuden vuoksi sekä jumalaan että jumaliin?). Niinpä hän on jo lähtökohtaisesti menettänyt pelin ennen kuin keskustelu alkoikaan: "Jos kerran voit yhtä hyvin uskoa jumaliin kuin jumalaankin, mikset saman tien voi uskoa vielä mörköihin ja menninkäisiinkin?" – Tältä pohjalta asiallinen keskustelu on siis mahdotonta, mikä taas on tyypillisesti ateistien etu, koska juuri asiallisessa keskustelussa he eivät vahvoilla ole.
  3. Hyväksymällä ateistisen "teismin" määritelmän menettää mahdollisuuden pitäytyä "teismin" kristillisen teologian ja täsmällisen uskonnonfilosofian mukaiseen merkitykseen. Näin ei edes pysty nimeämään tarkasti ja ymmärrettävästi sitä ontologista kantaa, jota olisi kristittynä ollut määrä puolustaa, eikä sitä siis voi kunnolla perustellakaan, vaan koko keskustelu jää sekavaksi.
  4. Mitä huonotasoisemmiksi ateistit onnistuvat nämä keskustelut mm. tällä käsitesotkullaan vetämään, sitä enemmän uskottavuutta he voivat toivoa sellaiselle propagandistiselle kannalle, jonka mukaan "uskonnollisuus" ilman muuta jo ylipäänsäkin on pelkkää käsitesotkua, jossa ei ainakaan "tavallisen ihmisen" kannalta ole mitään mieltä, ja "näin ollen ateismi puolestaan on lähinnä vain jokaisen järkevän ja maltillisen ihmisen luonnollista pyrkimystä pysytellä tällaisesta sotkusta erossa".

Teismin täsmällinen määritelmä, ala- ja yläkäsitteet sekä loogiset vaihtoehdot[muokkaa]

Seppo A. Teinosen Teologian sanakirja14 määrittelee näin:

  • "teismi (kr theos, jumala), fil t usk käsitys, että on olemassa persoonallinen ja –> transsendenttinen Jumala, joka on luonut maailman ja ylläpitää sitä. Termiä käytti ensimmäiseksi R. Cudworth 1678. Teisti, t:n edustaja, teistinen, t:n mukainen."
  • "transsendenssi (lat transcendere, astua yli, nousta yli), toisella puolella oleminen, tuolla puolella oleminen, tuonpuoleisuus, (Jumalan) oleminen maailman tuolla puolen (eikä siinä kuten –> immanenssi), (Jumalan) ulkomaailmallisuus. ..."

Varsin hyvä15 on myös Ateismi-teoksen16 antama määritelmä (s. 16):

  • Teismi: usko kaikkivoipaan, kaikkitietävään, kaikkihyvään, persoonalliseen Jumalaan, joka loi maailmankaikkeuden, on kiinnostunut maailman tapahtumista ja joka on antanut erityisen ilmoituksen ihmisille.

Teismin täsmällisen määritelmän kunnolliseksi ymmärtämiseksi on tarpeen tietää myös, mitä näin määritelty teismi yhtäältä on – supranaturalismin ja, hieman yllättävästi, nimenomaan myös monoteismin alalaji (eikä siis päinvastoin) sekä toisaalta unitarismin ja trinitarismin yhteinen yläkäsite – ja mitä se toisaalta ei ole eli mitkä ovat siitä poikkeavia kantoja; näin määritellyn teismin loogiseen komplementtiin eli kaikkien sen ulkopuolelle jäävien kantojen joukkoon näet kuuluu naturalismin, materialismin ja ateismin lisäksi paljon muutakin, mm. deismi17 (monoteismin alalaji sekin), dualismi, polyteismi ja panteismi.

Teismi, kristinusko ja kristillinen apologetiikka[muokkaa]

Kristinusko kuuluu teismin piiriin, mutta kaikki teismi (esim. unitarismi kuten islam ja Jehovan todistajien oppi) ei ole kristinuskoa.

Kristillisen apologetiikan kannalta teismi-käsite on sikäli erityisen merkittävä, että se käytännössä varsin tarkoin18 rajaa ei-kristilliset käsitykset "pakanallisiin" (Jumalan erityisen ilmoituksen ulkopuolisiin lähteisiin perustuviin), jotka tyypillisesti eivät ole teistisiä, ja "hereettisiin" (Jumalan erityisen ilmoituksen väärinkäyttöön perustuviin), jotka tyypillisesti ovat teistisiä mutta antitrinitaarisia.

Tästä jaosta johtuu, että teismin ulkopuolisia käsityksiä vastaan kristillinen apologetiikka tyypillisesti pystyy vetoamaan moniin Raamatun ulkopuolisiin perusteluihin19, kun taas teismin piiriin lukeutuvia hereettisiä käsityksiä kohdattaessa kiistakysymykseksi tulee yleensä Jumalan ilmoituksen aito sisältö, ja tällöin mm. pätevät ja vakuuttavat raamattuargumentit ovat tarpeellisia. – Hieman paradoksaalisesti tämä asiaintila merkitsee samalla sitäkin, että monet teismiä puoltavat kristillisen apologetiikan keskeisetkin argumentit voivat sellaisinaan käydä myös hereettisten käsitysten apologiasta.20 Kristillisen apologetiikan olisikin nähtävä selkeästi koko epäkristillisten käsitysten kirjo voidakseen auttaa itse kustakin ei-kristillisestä taustasta tulevia mahdollisimman vakuuttavasti "heidän iloonsa" eli Kristuksen evankeliumin täyteen valopiiriin.

Viitteet[muokkaa]

  1. ^ Ilkka Niiniluoto: "Ateismi", teoksessa Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.): Uskonnonfilosofia, s. 122. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. (Kuten jumalausko eli teismi – –)
  2. ^ Pienellä alkukirjaimella, koska jumala-sana ei vielä tässä kontekstissa välttämättä tarkoita kristinuskon Jumalaa: Kaikki teistit eivät ole yksimielisiä siitä, miten ja millä perusteella ihminen voi päästä oikeaan asemaan suhteessa luojajumalaan tai mitä nimiä tai nimityksiä luojajumalasta olisi käytettävä. Niinpä pelkkä teistien "monoteistinen yksimielisyys" siitä, että on vain yksi tosi jumala, ei ole yksimielisyyttä siitä, että näin ollen tämän ainoan tosi jumalan nimeksi sopii Jumala, saati siitä, että pelkkä teistinen vakaumus sinänsä merkitsisi Hänen todellista tuntemistaan.
  3. ^ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. (oppi jonka mukaan kaikkeuden luojana ja ylläpitäjänä on persoonallinen jumaluus.)
  4. ^ Teistiset uskonnot ovat tyypillisesti kirjauskontoja, jotka pitävät jotain tekstikokonaisuutta tämän luojajumalan erityisenä ilmoituksena; tähän liittyy ajatus profeetallisuudesta eli siitä, että jotkut ihmiset ovat vastaanottaneet luojajumalan erityistä ilmoitusta merkittäväksi muistiin ja välitettäväksi koko ihmiskunnan tietoon.
  5. ^ historian vaiheissa ja myös yksilötasolla mm. rukousvastauksissa
  6. ^ sekä elävät että kuolleet
  7. ^ Jukka K. Korpela: Pienehkö sivistyssanakirja: teismi Korpela, Jukka K.. Viitattu 18.4.2007. (yleisnimitys uskonnoille, joissa jumaluus käsitetään persoonalliseksi ja maailmasta erilliseksi mutta siihen vaikuttavaksi”)
  8. ^ Brooks, Michael: Born Believers: How your brain creates God 4.2.2009. NewScientist. Viitattu 5.3.2009. ("There's now a lot of evidence that some of the foundations for our religious beliefs are hard-wired," says [Paul] Bloom. - - "Children the world over have a strong natural receptivity to believing in gods because of the way their minds work, and this early developing receptivity continues to anchor our intuitive thinking throughout life," says anthropologist Justin Barrett of the University of Oxford. - - These cognitive biases are so strong, says [Olivera] Petrovich, that children tend to spontaneously invent the concept of god without adult intervention)
  9. ^ [http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/elo98/pohjmaat.htm Kolme neljästä pohjoismaalaisesta sanoo uskovansa Jumalaan] 14.8.1998. Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 2.7.2010. (Kolme neljästä pohjoismaalaisesta sanoo uskovansa Jumalaan. Suomessa heitä on eniten, 81 %.) Jumalan olemassaoloon uskomista ei välttämättä käsitetä uskoksi Jumalaan. Usko Jumalaan kuitenkin edellyttää uskoa Jumalan olemassaoloon, joten Jumalaan uskovien määrä määrittää Jumalan olemassaoloon uskovien minimiarvon. Näin ollen suomalaisista Jumalan olemassaoloon uskoo vähintään 81 %.
  10. ^ Klassinen kristinusko ja Raamattunsa vakavasti ottavat kristityt tyypillisesti joko kokonaan marginalisoidaan julkisuuden ulkopuolelle tai sitten pyritään esittämään vähättelevässä, kauhistelevassa, säälittelevässä tai peittelemättömän vihamielisessäkin "valossa". Kuvaava yksittäisesimerkki tästä on kirjailija Jari Tervon tuoreeltaan myötäsukaiseen lööppijulkisuuteen ponnahtanut luonnehdinta kristillistä näkemystä Ajankohtaisen kakkosen v:n 2010 homoillassa edustaneista: "kirkaskatseisia pähkähulluja".
  11. ^ Esim. julkisen palvelun Yleisradio on osittain tuottanut ja kanavillaan toistuvasti esittänyt ohjelmasarjan, jossa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja keskustelee oman evolutionistis-materialistisen todellisuuskäsityksensä pohjalta jokseenkin samanmielisten henkilöiden kanssa. Nykytilanteessa ei voi pitää kulttuurisesti realistisena ajatuksena, että vastaavanlaista tilaisuutta tarjottaisiin jollekulle teistiselle professorille kuten esim. Matti Leisolalle tai Tapio Puolimatkalle.
  12. ^ Jotkut ateistitkin voivat kyllä myöntää, että teismi olisi falsifioitava ennen hylkäämistä, mutta jatkaa sitten väittämällä, että näin onkin jo tapahtunut (vieläpä "julkisesti, toistuvasti ja vakuuttavasti"); asian ydin on kuitenkin siinä, että nämä – esim. uusateistien – väitetyt teismin falsifioinnit eivät kestä avoimen keskusteluavaruuden ehdoilla tapahtuvaa kriittistä arviointia, ja vaikuttaa jopa siltä, että ainakin jotkut uusateistit ovat jo itsekin tajunneet tämän: muutoin ylimielisestä julkisesta käyttäytymisestään teistejä kohtaan tunnettu Richard Dawkins kieltäytyi aatetoveriensa vetoomuksistakin huolimatta kohtaamasta William Lane Craigiä, vaikka tämä tuli Englantiin Oxfordin yliopistokaupunkiin varta vasten kritisoimaan Dawkinsin esittämää argumentointia tämän omalla kotikentällä ja oli siinä yhteydessä haastanut Dawkinsin yleisön eteen puolustamaan perustelujaan.
  13. ^ Smith, George H.: Atheism: The case against god. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1979. ISBN 0-87975-124-X.
    Hartikainen, Erkki: Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa 30.10.2003. Erkki Hartikainen / Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 16.4.2007. (Teismi on väitelause "jumala tai jumalia on olemassa".)
  14. ^ Kirjapaja, 2. korjattu painos, 1999.
  15. ^ Filosofisesti mielekästä keskusteluahan ei voisikaan käydä olkinukkemääritelmien varassa.
  16. ^ Osuuskunta Vastapaino, 2010; alkuteos The Cambridge Companion to Atheism, suomentajina Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n ja Vapaa-ajattelijain liitto ry:n raha-avustuksin tukema joukko suomalaisateisteja, joista muutama on lisäillyt teoksen alkuun ja loppuun omaakin tekstiään
  17. ^ Ateismi-teoksen teismi-määritelmä päättyy "Ks. deismi." -viittaukseen: teismin käsitettä voi ymmärtää paremmin vertaamalla sitä "lähimpään vaihtoehtoonsa" deismiin.
  18. ^ tuskin kuitenkaan aivan tarkoin, ts. vastaesimerkkejäkin tässä esitetylle suurpiirteiselle jaottelulle lienee löydettävissä
  19. ^ ja tämä on tietysti tarpeen jo siitäkin syystä, että näiden käsitysten edustajat eivät yleensä lähtökohtaisesti tunnusta Raamattua Jumalan ilmoitukseksi
  20. ^ Esim. eräät tälläkin sivustolla esitetyt Jumalan olemassaoloa puoltavat argumentit voivat auttaa vaikkapa muslimeja tai Jehovan todistajia siinä kuin kristittyjäkin oman uskonsa puolustamisessa "pakanallisia" käsityksiä vastaan – ja toisaalta ainakin kalamistinen kosmologinen argumenttihan on tiettävästi alun perin syntynyt ja kehittynyt nimenomaan islamin piirissä, kuten sen nimityskin edellyttää, mutta on sen estämättä hyödynnettävissä sellaisenaan kristillisessäkin apologetiikassa, kuten vaikkapa William Lane Craigin toiminta ja vaikutus kirkkaasti osoittaa.

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Teismi&oldid=11248”