Tapio Puolimatka

Kohteesta ApoWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tapio Puolimatka
Tapio Puolimatka.jpg
Syntynyt 18.4.19531
Alastaro1
Instituutti Jyväskylän yliopisto: professori; Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Tampereen yliopisto: dosentti
Tutkinnot Helsingin yliopisto: FK 1986, VTT 1989, KT 1996

Timo Tapio Puolimatka (KT, VTT) toimii kasvatustieteen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa. Hänellä on kaksi Helsingin yliopistossa suoritettua tohtorin tutkintoa.1

Elämän kulku

Vuonna 1989 Puolimatka suoritti käytännöllisen filosofian alan valtiotieteen tohtorin tutkinnon, vuonna 1996 kasvatustieteen tohtorin tutkinnon. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän oli suorittanut vuonna 1986 pääaineenaan uskontotiede.

Vuonna 1993 hänet nimitettiin käytännöllisen filosofian dosentiksi Helsinkiin erikoistumisaloinaan etiikka, yhteiskuntafilosofia ja kasvatusfilosofia. Lisäksi hänet on nimitetty sosiaalipedagogiikan dosentiksi Kuopioon ja kasvatustieteen dosentiksi Tampereelle vuonna 2002.

Puolimatka on toiminut Suomessa toistakymmentä vuotta yliopiston tutkijana, assistenttina, yliassistenttina, lehtorina ja professorina. Hän teki filosofista tutkimustyötä Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa, erityisesti sen Spinoza-instituutissa, vuosina 1983-1989. Hän toimi vierailevana tutkijana Notre Damen (USA) yliopiston uskonnonfilosofian keskuksessa 1995-1998.

Teoksissaan hän on käsitellyt tieteen, uskonnon ja kasvatuksen aiheita filosofian näkökulmasta.

Tutkimustoiminta

Eettisen ajattelun ja arvojen perusteisiin kohdistuva tutkimus

Puolimatkan varhainen tutkimustyö kohdistui eettisen ajattelun ja arvojen perusteisiin. Hän pohtii erityisesti eettisen tiedon ja arvotiedon perustaa: Onko mahdollista saada yleispätevää eettistä tietoa? Onko olemassa moraalisia totuuksia ja yleispäteviä arvoja? Onko eettisiä väitteitä mahdollista oikeuttaa? Mikä on eettisten intuitioiden merkitys eettiselle tiedolle? Puolimatka puolustaa tutkimuksissaan moraalirealistista kantaa, jonka mukaan on olemassa yleispäteviä moraalitotuuksia, joista ihmisen on mahdollista saada tietoa välittömän kokemuksen pohjalta. Hänen kantansa voitaisiin ilmaista myös sanomalla, että on olemassa perustavia moraalitotuuksia, joita ihmisen on mahdotonta olla tietämättä. Koska moraalitieto on ensisijaisesti välittömän kokemuksen asia, se ei edellytä sitä, että ihminen pystyisi rakentamaan vastaansanomattoman argumentin moraalitotuuden puolustukseksi. On kuitenkin mahdollista esittää teoreettisella tasolla hyvin perusteluja argumentteja moraalitotuuden puolesta.

Tähän vaiheeseen liittyvät

  • Puolimatkan väitöskirja käytännöllisessä filosofiassa: Moral Realism and Justification2

sekä artikkelit:

  • Moraalirealismi ja sen oikeaksi todistaminen3,
  • Moral Realism and the Standards of Justification4,
  • Luonnonoikeus, itsepetos ja suvaitsevuus J. Budziszewskin ajattelussa5 ja
  • Johdanto J. Budziszewskin ajatteluun ja elämään, teoksessa J. Budziszewski: Tätä emme voi olla tietämättä6.

Kasvatukseen ja demokratiaan kohdistuva tutkimus

Seuraavassa vaiheessa Puolimatkan tutkimuksen painopiste siirtyy demokratian ja kasvatuksen suhteeseen ja kysymykseen, millä tavalla kasvatetaan kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Puolimatka analysoi erilaisia demokratiakäsityksiä ja niille ominaisia suhtautumistapoja arvoihin, arvokasvatukseen, sivistykseen ja kriittisyyteen. Kasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on valmistaa kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Tämä edellyttää eettistä kasvatusta, koska kansalaisuudessa on moraalisia ulottuvuuksia. Lisäksi demokraattinen kansalaisuus edellyttää itsenäisen kriittisen arviointikyvyn kehittymistä, koska ainoastaan kriittiset kansalaiset luovat perustan aidolle kansanvallalle.

Tähän vaiheeseen liittyvät

  • kasvatustieteen väitöskirja: Democracy and Education: The Critical Citizen as an Educational Aim (Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki, 1995)

sekä seuraavat artikkelit:

  • Democracy, Education and the Critical Citizen (Philosophy of Education, 1996: 329-338),
  • The Problem of Democratic Values Education, (Journal of Philosophy of Education 31/3, 1997),
  • Democracy, Manipulation, and Critical Citizens (Inquiry, 1998),
  • In Defence of a Moral Concept of Democracy teoksessa Essays on Contemporary Liberalism at the Turn of the 21st Century (Ashgate Publishers, 1997),
  • Democratic Values Education Reconsidered: A Moral Realist Case (The Journal of Philosophy of Education, 2001) ja
  • Education for Critical Citizenship (Philosophy of Education, 2002).

Opetuksen ja sen vääristymien käsitteellinen analyysi

Yksi Puolimatkan tutkimuksen painopisteistä on ollut opetuksen käsitteessä ja sen lähikäsitteissä. Hänen tutkimuksensa kohteena on kysymys, kuinka aito opetus voidaan erottaa vääristymistään.

Tähän painopistealueeseen liittyvät seuraavat tutkimukset:

  • Opetusta vai indoktrinaatiota: Valta ja manipulaatio opetuksessa (Kirjayhtymä, 1997).
  • The Concept of Indoctrination (Philosophia Reformata, 1995).
  • Indoktrinaatio (Ajatus 54, 1996).

Kasvattajan auktoriteettiin ja kasvavan autonomiaan kohdistuva tutkimus

Kasvatus- ja opetustilanteiden ohjaamiseen liittyy kysymys kasvattajan ja opettajan auktoriteetista. Puolimatka erottaa tässä suhteessa kasvattajan ohjaavan auktoriteetin ja hänen tiedollisen auktoriteettinsa. Hän pohtii molempien auktoriteetin muotojen teoreettisia perusteluja ja niitä vastaan esitettyjä argumentteja.

Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset:

  • Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia (Kirjayhtymä 1999; toinen uudistettu laitos Suunta-kirjat 2009).
  • Teacher Authority. A case study from Finland (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (The Journal of Education for Teaching, July, 2000).
  • Educational Authority and Manipulation (Paideusis 14:2, 2001).

Kasvatus ja pluralistinen yhteiskunta

Yksi osa Puolimatkan tutkimusta kohdistuu yhteiskuntalohkojen autonomian teoreettisten perusteiden selvittämiseen. Kasvatustieteellisessä keskustelussa tätä aihetta käsittelevää tutkimusta lähestytään käyttämällä sellaisia käsitteitä kuin rakenteellinen pluralismi tai yhteiskuntalohkojen pluralismi (spherical pluralism). Yhteiskuntalohkojen autonomialla on konkreettisia seuraamuksia koulun ja valtion suhteille. Rakenteellisen pluralismin mukaan kouluilla ja muilla kasvatusinstituutioilla pitäisi olla suhteellinen autonomia. Yhteiskuntalohkojen eriytyminen autonomisesti toimiviksi instituutioiksi on edellytys kilpailevien näkemysten ja tutkimusohjelmien kehittämiselle, jotka puolestaan tarjoavat edellytyksiä kriittiselle opetukselle. Koulujen suhteellinen itsenäisyys valtiosta edistää vähemmistökulttuureja ja estää niitä tulemasta valtakulttuurin nielaisemiksi. Vähemmistökulttuurien ominaisluonteen säilyttäminen on tärkeä osa yhteiskunnallisen pluralismin säilyttämistä. Täten rakenteellisen pluralismin teoreettisen perustan hahmottaminen palvelee tärkeää tehtävää kasvatuksen autonomian näkökulmasta.

Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat Puolimatkan tutkimukset:

  • Rakenteellinen indoktrinaatio, teoksessa Filosofisia iskuja (Tampere, 1998).
  • Sphere Pluralism and Critical Thinking (Studies in Philosophy of Education, 2004).

Kasvatus persoonallisuuden monipuolisena kehityksenä

Puolimatkan tutkimuksessa on ollut yhtenä jatkuvana teemana kysymys kasvatuksesta pyrkimyksenä kasvavan persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen. Yleissivistävälle kasvatukselle on ominaista pyrkimys laajentaa oppilaan näkökenttää ja hänen kehityksellisiä mahdollisuuksiaan. Tähän liittyvät Puolimatkan tutkimukset yleissivistävästä kasvatuksesta sekä sen osana kasvatuksen liittymäkohdat elämän tarkoituksen käsitteeseen sekä kysymys uskonnonopetuksesta. Tähän liittyvät myös kysymykset ihmisen kuolevaisuudesta ja sen tarjoamista näkökohdista.

Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset:

  • Elämän tarkoitus (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) Merkitys. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta.
  • Religious Education in Finland: Promoting Intelligent Belief (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (The British Journal of Religious Education, September, 200X).
  • Education and the Meaning of Life (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) (Philosophy of Education, 2001).
  • Elämän tarkoitus ja kasvatus, teoksessa Timo Purjo & Eevastiina Gjerstad (toim.) Arvojen ja tarkoitusten pedagogiikka, ss. 12-32. Helsinki: Non Fighting Generation, 2011.
  • Kasvatus kuolemaan teoksessa Kuoleman filosofia (Helsinki: Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta).

Konstruktivismiin liittyvä tutkimus

Seuraava vaihe Puolimatkan tutkimustyössä kohdistuu konstruktivismiin, joka on modernin opetukseen ja oppimiseen liittyvän keskustelun keskeisiä käsitteitä. Puolimatka analysoi konstruktivismia teoriana oppimisesta, tiedosta ja opetuksesta, pohtii käsitteen eri merkityksiä ja niiden opetuksellisia sovelluksia sekä vertaa konstruktivismia opetuksen ja oppimisen teorian toiseen valtasuuntaukseen, realismiin.

Tähän aihepiiriin liittyvät tutkimukset:

  • Constructivism, Knowledge and Manipulation, (Philosophy of Education, 1999).
  • Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin (Tammi, 2002).
  • Constructivism and Critical Thinking (Inquiry 22:4, 2006).
  • Realismin rajankäyntejä (Kasvatus 1/2003).

Kasvatuksen tunneperustaan liittyvä tutkimus

Puolimatka analysoi filosofisten tunneteorioiden merkitystä kasvatukselle

  • teoksessaan Kasvatus, arvot ja tunteet (Tammi, 2004; toinen uudistettu painos Suunta-kirjat 2011) sekä
  • artikkelissaan Tunteiden kognitiivisuus ja oppiminen (Aikuiskasvatus 2/2004).

Hän keskittyy erityisesti kognitiivisiin tunneteorioihin ja näkemykseen, jonka mukaan tunteiden välityksellä on mahdollista saada arvotietoa. Hän pohtii sitä, millä tavalla tunteet vaikuttavat ajatteluun ja oppimiseen ja millä tavalla tunteita voidaan kehittää niin, että ne muodostavat pohjan älyllisille ja moraalisille hyveille.

Länsimaisen sivistyksen ja tieteen juuret

Puolimatkan tutkimustyö on viime vuosina kohdistunut länsimaisen sivistyksen ja erityisesti länsimaisen tieteen juuriin.

Tästä aiheesta hän on kirjoittanut kolmiosaisen kirjasarjan:

  • Usko, tieto ja myytit (Tammi, 2005; toinen painos Uusi Tie 2009),
  • Usko, tiede ja Raamattu (Uusi Tie, 2007),
  • Usko, tiede ja evoluutio (Uusi Tie, 2008).

Kyseisessä trilogiassa hän analysoi tieteenfilosofisten, tieteenteoreettisten ja uskonnonfilosofisten käsitysten juuria ja arvioi niiden pätevyyttä. Trilogian ensimmäisessä osassa hän pohtii mm. seuraavia kysymyksiä: "Ovatko usko ja tieto toistensa vastakohtia? Onko tiede todistanut, ettei Jumalaa ole olemassa? Millaisiin myytteihin moderni ihminen uskoo?" Trilogian toinen osa käsittelee kysymystä sanallisen ilmoituksen mahdollisuudesta: "Voiko ihminen kriittisesti avoimella tavalla vakuuttua älyllisesti siitä, että jokin tekstikokoelma on Jumalan ilmoitusta?" Trilogian kolmas osa pohtii mm. kysymystä tieteen rajoista ja tieteellisen tutkimuksen ennakko-oletuksista. Hän käsitteli samaa aihepiiriä myös Suomen Filosofisen yhdistyksen Usko-kollokvion pohjalta julkaistuun kirjaan kirjoittamassaan artikkelissa:

  • Usko ja kumoajat (Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström & Pilvi Toppinen, toim. Usko, ss. 439-448. Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 22, 2009.)

Avioliittoon ja perheeseen liittyvä tutkimus

Puolimatka on kirjoittanut avioliittoon ja perheeseen liittyen kolme yleistajuista monografiaa, joissa hän lähestyy avioliittokysymystä erityisesti moraalifilosofian näkökulmasta. Hän myös arvioi avioliittoa ja perhettä koskevia empiirisiä tutkimuksia metodologiaelta ja tieteenfilosofiselta kannalta.

Tästä aiheesta kirjoitetut teokset.

  • Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin. (Suuntakirjat, 2014; toinen painos 2015.)
  • Yhteiskuntakoe lapsilla: Tehdäänkö Suomen lapsista sukupuolineutraalin yhteiskuntakokeen koekaniineja? (Kuva ja Sana, 2016.)
  • Seksuaalivallankumous - perheen ja kulttuurin romahdus. Perussanoma 2017.

Samasta aiheesta Puolimatka kirjoitti myös artikkelit:

  • "The Gender Diverse and the Genderless Conceptions of Marriage and Children's Right to Develop Their Sexual Identity".The New Educational Review 45, s. 28-38.7
  • "The Educational Implications of the Atomistic Family Structure: How the Atomization of the Family Undermines the Education of Critical Citizens by Making People Vulnerable to Indoctrination and Propaganda". Acta Paedagogica Vilnensia 38, 1/2017. 8

Tutkimustyönsä pohjalta Puolimatka on antanut eduskunnan lakivaliokunnalle kolme asiantuntijalausuntoa:

Asiantuntijalausunto eduskunnan lakivaliokunnalle asiassa Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta.9

Asiantuntijalausunto eduskunnalle liittyen kansalaisaloitteeseen KAA 2/2016 vp Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta.10, Asiantuntijalausunto eduskunnan lakivaliokunnalle äitiyslakia koskevasta kansalaisaloitteesta KAA 3/2016 vp http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto-aitiyslakiehdotuksesta

Ajankohtaista

Huuhaa-palkintokeskustelu (2008)

Skepsis ry antoi vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon Kustannus Oy Uusi Tielle Tapio Puolimatkan kirjojen Usko, tiede ja Raamattu ja Usko, tiede ja evoluutio julkaisemisesta. Skepsis ei puuttunut kirjojen varsinaiseen asiasisältöön vaan katsoi kirjojen tarkoitukseksi luomisopin tuomisen kouluopetukseen ja sanoi olevansa huolissaan kasvatustieteen puolesta, kun alan professori esittää tällaista.11

Skeptikko-lehteen (6/2008) kirjoittamansa vastineen Puolimatka aloittaa seuraavalla mielikuvalla:

Kuvitellaan, että elämme keskiaikaa. Olet kirjoittanut tuhatsivuisen perusteellisesti argumentoidun kirjasarjan, jossa pyrit osoittamaan, että tiede on rajoittamatonta pyrkimystä totuuden löytämiseen ja että tiedettä pitäisi voida tehdä myös ateistisista ja agnostisista lähtökohdista. Kuvitellaan edelleen, että katolisen inkvisition alaosasto arvioi kirjasarjasi seuraavaan tapaan, ilman että millään tavalla viittaa esittämiisi argumentteihin: "Kirjan tarkoituksena on kaiken opetuksen ja tieteen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin ateistinen fundamentalismi ansaitsemalleen paikalle." Mitä vastaisit?

Lehtihaastattelussa Puolimatka arvostelee Skepsiksen argumentointia epäselväksi sekä katsoo Skepsiksen tehneen perustavanlaatuisen sekaannuksen kirjan sisällön suhteen mutta kertoo, ettei ole pahoillaan saamasta tunnustuksesta, ja odottaa kutsua keskustelemaan kirjan sisällöstä.12 Kotimaa-lehti julkaisi Puolimatkan vastineen Skepsiksen palkintoon 18.12.2008. Puolimatka kommentoi palkintoa Ristin voitto -lehdessä: "Huuhaa-palkinto on keveämpää, osittain huumorilla höystettyä irvailua. Sana 'huuhaa' on voimakasta tunneviestintää, joka oikeuttaa tietyn maailmankatsomuksen hylkäämistä ilman järkiperusteluja. Olen kuitenkin iloinen, että ateistit kiinnittävät huomiota kirjoihini."13

Tiedekeskustelun avoimuuskoe -teos (2010)

Puolimatka analysoi Skepsiksen lausumaa ja muita julkisen keskustelumme ilmiöitä tarkemmin kirjassaan Tiedekeskustelun avoimuuskoe (Uusi Tie, 2010). Hän katsoo Skepsiksen rikkovan useita tieteellisen keskustelun periaatteita: Skepsis

  1. hyökkää henkilöä eikä väitettä vastaan,
  2. ohittaa vastustajan väitteen luomalla siitä irvikuvan ja
  3. luo väärän vastakkainasettelun.

Ylen toimittajan kritiikki

Ylen toimittaja Antti Seppälä ihmetteli näkökulma-blogissaan 17.11.2014, ettei Jyväskylän yliopisto ollut puuttunut Tapio Puolimatkan kirjoitteluun avioliittolainsäädännöstä.14 Jyväskylän yliopisto julkaisikin samana päivänä tiedotteen, jossa se korostaa etteivät työntekijöiden ilmaisut edusta yliopiston kantaa. 15 Kansan Uutiset -verkkolehdessä Jarkko Mänttäri tulkitsi Jyväskylän yliopiston yliopiston kannanoton olleen suunnattu Puolimatkaa vastaan. Puolimatka kritisoi Mänttäriä ja Seppälää sensuurihakuisuudesta Uuden Suomen blogissaan "Tarvitaanko demokratiassa ajatuspoliiseja."16 Puolimatka kirjoittaa:"Tässä yhteydessä herää kysymys: onko tarkoituksena sensuroida olennaista tietoa lain lapsivaikutuksista sallimalla vain yhden keskustelun osapuolen esiintyä alan asiantuntijana?"

Kunniarotta-antipalkinto (2015)

Vuonna 2015 Seta ry antoi Tapio Puolimatkalle Kunniarotta-antipalkinnon, jolla "Seta nuhtelee julkisesti tahoa, joka on esittänyt syrjiviä mielipiteitä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä tai harjoittanut syrjintää."17 Perusteluna oli, että hän Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professorina on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ja on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa yliopiston professorina.18 Seta ry ei kuitenkaan perustelussaan19 kerro, millä tavalla Puolimatka olisi syrjinyt ketään. Perustelussa Seta ry antaa myös ymmärtää auktoriteettiuskoisesti perustellen, että Puolimatka olisi toiminut epätieteellisesti, mutta Seta ry ei osoita20 mitään Puolimatkan väitettä vääräksi.

Puolimatka vastasi Setalle Uuden Suomen blogissaan otsikolla: "Mitä Seta voisi oppia Skepsikseltä"21. Siinä Puolimatka toteaa, että seksuaalisen tasa-arvoisuuden yhdistyksen luulisi olevan kiinnostunut lasten tasa-arvoisesta oikeudesta kehittää omaa seksuaalista identiteettiään kasvamalla perheessä biologisen isänsä ja äitinsä kanssa. Tällöin lapsella olisi samaa sukupuolta oleva samaistumiskohde ja vastakkaista sukupuolta oleva vastapuoli. "Sen sijaan Setan agendana näyttäisi olevan tehdä lasten identiteettioikeuksia koskevasta keskustelusta tabu", Puolimatka kirjoittaa ja jatkaa:

Setan vastustajilleen antama kunniarotta-antipalkinto tuo mieleen totalitaaristen liikkeiden tavan kuvata vastustajansa ihmisinä, jotka ovat vajonneet eläinten tasolle. Onko Setan tarkoituksena viestiä, että kaikki ne, jotka puolustavat lapsen oikeutta isään ja äitiin, ovat verrattavissa rottiin ja että heihin tulisi suhtautua kuten syöpäläisiin?

Jyväskylän yliopiston esiselvitys

Jyväskylän yliopisto käynnisti 22.12.2014 Setan entisen hallituksen jäsenen Joonas Mattssonin pyynnöstä esiselvityksen koskien Puolimatkan eduskunnan lakivaliokunnalle kirjoittaman asiantuntijalausunnon lähdeviitteiden käyttöä. Tutkimuspyynnön ensimmäisessä vaiheessa Joonas Mattsson viittasi Lilja Tammisen aihetta käsittelevään blogiin. Toisessa vaiheessa Mattson esitti joitakin omia kriittisiä huomioitaan. Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen teki asiasta päätöksen 4.3.2015. Päätöksessään rehtori toteaa:

Rehtori on perehtynyt osapuolten asaissa esittämään argumentaatioon ja katsoo selvitetyksi, ettei Puolimatka ole käyttänyt lähdeviitteitä hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti.22

Lausunnossa todetaan myös:

Puolimatkan asiantuntijalausunto ei siten anna vääristynyttä kuvaa käytettyjen lähteiden havaintoihin perustuvista tutkimustuloksista. Myös lähteiden käyttö on ollut perusteltua asiantuntijalausunnon viitekehys huomioiden.22

Ja edelleen:

Tutkintapyynnön kohteena on ollut selvittää myös onko Puolimatka ohittanut johtopäätöksiään tukemattoman tutkimuksen asiantuntijalausuntoa antaessaan. Rehtori on perehtynyt osapuolten vastineisiin ja katsoo selvitetyksi, ettei Puolimatka asiantuntijalausunnossaan ole syyllistynyt johtopäätöksiään tukemattoman tutkimuksen ohittamiseen eikä ole siten syyllistynyt tulosten valikointiin liittyvään vilppiin ja siten jättänyt antamatta muiden tutkijoiden saavutuksille niille kuuluvaa arvoa.22

Tutkimuspyyntöä koskevat asiankirjat voi lukea osoitteessa: http://www.tapiopuolimatka.net/tutkimuspyynto-jyvaskylan-yliopistolle-ja-rehtorin-paatos

Lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudetin kritiikki

Lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudet kritisoi Puolimatkaa Aito avioliitto -kansalaisaloitteen julkisessa kuulemisessa 27.10.2016, jossa Puolimatka toimi eduskunnan kutsumana asiantuntijana:

”Teidän etiikastanne ja lähteiden käytöstä on aloitettu Jyväskylän yliopistossa sisäinen selvitys. Teitä arvostellaan tieteen ja myös uskonnon tarkoitushakuisesta sekoittamisesta.”23

Vastauksessaan Puolimatka viittasi Jyväskylän yliopiston rehtorin päätökseen, jonka rehtori oli tehnyt jo puolitoista vuotta aikaisemmin. Päätöksen mukaan Puolimatka ei ollut toiminut hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti.24,25

Marja-Leena Laakson kirjoitus

Biaudet vetosi myös puheenvuorossaan Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin Marja-Leena Laakson 26.11.2014 Helsingin Sanomissa julkaistuun yleisönosastokirjoitukseen.26 Biaudet tulkitsi kyseisen yleisönosastonkirjoituksen olleen kirjoitettu Puolimatkaa vastaan, koska se oli kirjoitettu sen jälkeen kun Puolimatka oli kirjoittanut Helsingin Sanomiin. Biaudetin väitteessä on kaksi ongelmaa:

  1. Marja-Leena Laakso ei mainitse Puolimatkaa.
  2. Marja-Leena Laakso ei käsittele Puolimatkan väitteitä.

Biaudet siteerasi Laakson kirjoituksen ensimmäistä lausetta:

On väitetty (HS Mielipide 25.11.), että vain biologinen vanhemmuus takaisi tasapainoisen lapsuuden. Näin ei ole. Tutkimukset osoittavat, että vanhemman ja lapsen välinen monimuotoinen suhde rakennetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja että tämä suhde voi rakentua ilman biologista sidettä."

Toisin kuin Biaudet olettaa, Puolimatka ei ole väittänyt, että biologinen vanhemmuus takaisi tasapainoisen lapsuuden. Hän on ainoastaan väittänyt, että biologisen isän ja äidin eheä avioliitto tarjoaa lapsen kehitykselle parhaat edellytykset. Toisin sanoen, tasapainoinen lapsuus on todennäköisempi, jos lapsi saa kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä eheässä avioperheessä. Puolimatka ei ole väittänyt, etteikö lapseen voisi rakentaa suhdetta myös ilman biologista sidettä. Kaikki adoptiovanhemmathan luovat tällaisen siteen lapseen.

Kirjassaan Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin, Puolimatka painottaa, että on tärkeä erottaa kaksi perustavasti erilaista näkökulmaa:

(A) Voivatko ihmiset kohdella lapsiaan moraalisesti hyveellisellä tavalla, omistautua heidän hoitamiseensa ja uhrautua heidän puolestaan riippumatta siitä, missä perherakenteessa he toimivat?

(B) Ovatko kaikki perherakenteet samanarvoisia kyvyssään kunnioittaa lapsen oikeuksia ja hyvinvointia?27

Puolimatkan mukaan "vastaus ensimmäiseen kysymykseen on myönteinen ja vastaus toiseen kysymykseen on kielteinen." Puolimatkan mukaan tämä erottelu on tärkeä muistaa keskusteltaessa sukupuolineutraalista avioliittolaista.

Tämän lain mielekkyyttä pohdittaessa otetaan kantaa toiseen (B), ei ensimmäiseen (A) kysymykseen. Sukupuolineutraalin avioliittolain torjuminen ei merkitse kannanottoa homoseksuaalisten ihmisten kykyyn tai haluun toimia lasten vanhempina tai heidän hyväkseen, vaikka niin on usein tarkoituksellisestikin saatettu lain vastustajien kantaa tulkita. Kyseessä on kannanotto samaa sukupuolta olevan parin perherakenteen toimivuuteen lapsen hyvän kehityksen viitekehyksenä.27

Ajattelu

Tapio Puolimatkan ajattelu ei yleisestä harhaluulosta huolimatta ole jyrkän kreationistista, vaikka hän sitoutuukin luomiseen. Puolimatka pitää luomista ex nihilo mahdollisena, muttei myöskään ole ehdottomasti evoluution kautta luomista vastaan.28 Puolimatkan suhdetta polveutumiskysymykseen kuvaa hyvin vastaus Kalevan toimittajalle, Jarno Mälliselle:28
M: Et siis kiistä, että ihmisellä ja apinoilla on yhteinen kantaisä?

P: Kun olen filosofi, puhun mahdollisuuksista. Se on yksi mahdollisuus. Onko se tosiasia, on eri kysymys.

Teoksia

Katso myös

Internet

ApologetiikkaWiki

Viitteet

  1. > 1,0 1,1 1,2 http://www.tapiopuolimatka.net/3 Luettu 24.12.2015
  2. ^ Puolimatka, Tapio: Moral Realism and Justification. Käytännöllisen filosofian laitos. Helsingin yliopisto. Suomalainen tiedeakatemia. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Dissertationes humanarum litterarum, 1989. ISBN 951-41-0601-6.
  3. ^ Puolimatka, Tapio: Moraalirealismi ja sen oikeaksi todistaminen. Ajatus, 1994, nro 52, s. 115-130.
  4. ^ Puolimatka, Tapio: Moral Realism and the Standards of Justification. Acta Philosophica Fennica, 2004, nro 76.
  5. ^ Puolimatka, Tapio: Luonnonoikeus, itsepetos ja suvaitsevuus J. Budziszewskin ajattelussa. Perusta, 2011, nro 5, s. 258-265.
  6. ^ Budziszewski, J.Tätä emme voi olla tietämättä. Suom. Tapio Puolimatka. Helsinki: Uusi Tie, 2011. 978-9516195554.
  7. ^ http://www.educationalrev.us.edu.pl/dok/volumes/tner_3_2016.pdf
  8. ^ http://www.journals.vu.lt/acta-paedagogica-vilnensia/article/view/10800
  9. ^ http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto
  10. ^ https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/aineistot/Documents/KAA2_16_LaV_271016_prof_Puolimatka.pdf
  11. ^ Huuhaa-palkinto 2008 3.12.2008. Skepsis ry. Viitattu 29.4.2017.
  12. ^ http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7171&Itemid=38 luettu 9.12.2008
  13. ^ Ristin Voitto, 10.12.2008, sivu 14
  14. ^ http://yle.fi/uutiset/nakokulma_puolimatkan_ristiretki/7652772
  15. ^ https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2014/11/tiedote-2014-11-26-15-39-28-189032
  16. ^ Tarvitaanko demokratiassa ajatuspoliiseja? Tapio Puolimatka. Viitattu 2016-10-30.
  17. ^ Asiallisen tiedon omena Finlaysonille seta.fi. 27.6.2015. Seta ry. Viitattu 30.6.2016.
  18. ^ Asiallisen tiedon omena Finlaysonille Seta. 27.6.2015. Viitattu 28.6.2015.
  19. ^ Asiallisen tiedon omena Finlaysonille seta.fi. 27.6.2015. Seta ry. Viitattu 30.6.2016. "Kunniarotta-antipalkinnon saanut Tapio Puolimatka on Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori, joka on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Puolimatkan tieteellisten lähteiden käyttöä on kyseenalaistettu monilta tahoilta. Puolimatka on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa Jyväskylän yliopiston professorina. Niin sanottujen perinteisten perhearvojen puolesta puhuessaan Puolimatka tuo usein esiin lasten hyvinvoinnin, vaikka hänen näkemyksiään ovat vastustaneet useat kasvatustieteen asiantuntijat."
  20. ^ eikä ilmeisesti siis kykene osoittamaan
  21. ^ Mitä Seta voisi oppia Skepsikseltä? Tapio Puolimatka. Viitattu 2016-10-29.
  22. > 22,0 22,1 22,2 https://www.dropbox.com/s/302bfy9v9i4d9e5/JY-rehtorin-paatos.pdf
  23. ^ http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225119-skandaali-varapuheenjohtaja-biaudet-solvasi-eduskunnan-lakivaliokunnassa
  24. ^ http://www.tapiopuolimatka.net/tutkimuspyynto-jyvaskylan-yliopistolle-ja-rehtorin-paatos
  25. ^ Skandaali: Varapuheenjohtaja Biaudet solvasi eduskunnan lakivaliokunnassa Arto Jääskeläinen. Viitattu 2016-10-29.
  26. ^ http://www.hs.fi/mielipide/a1416976277598
  27. > 27,0 27,1 Puolimatka, Tapio: Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin, s. 21. Suuntakirjat, 2014; toinen painos 2015.
  28. > 28,0 28,1 Jarno Mällinen: Kiitos Huuhaa-palkinnosta 20.3.2009. Kaleva plus. Viitattu 29.4.2017. (Ja on mahdollista, että Jumala on luonut ihmisen evoluutiomekanismien kautta. Luomistyö ei sulje pois polveutumista.)