Kärsimyksen tarkoitus (kirja)

Kärsimyksen tarkoitus
Kirjailija	Tapio Puolimatka
Kustantaja	Aikamedia
Julkaistu	2013
Ulkoasu	kovakantinen
Sivumäärä	160
ISBN	978-952-252-154-5

Kärsimyksen tarkoitus on Tapio Puolimatkan kirjoittama kirja, joka tuo esille erilaisia näkökulmia kärsimyksen ongelmaan ja sen ratkaisuun.

Ote kirjan esipuheesta

Kärsimys on yksi elämän ratkaisemattomista salaisuuksista, jonka edessä ihminen joutuu myöntämään ymmärryksensä rajallisuuden. Kärsimyksessä jotkut ihmiset näkevät todisteen siitä, ettei Jumalaa ole olemassa. Itse näen kärsimyksessä todisteen Jumalan rakkauden voimasta: hän ei jätä syntiinlangennutta ihmistä ulkoisesti mukavaan mutta pinnalliseen elämään.

Kärsimys välittää kokemuksen Jumalan intensiivisestä rakkaudesta, joka ei jätä ihmistä elämään omassa itsekeskeisessä maailmassaan. Kärsimys virittää ihmistä ymmärtämään Kristuksen uhria Golgatalla. Ihmiset ovat kehittäneet lukuisia eri tekniikoita kamppailussaan kärsimyksen kanssa, mutta mikään niistä ei tarjoa lopullista ratkaisua kärsimyksen ongelmaan. Kärsimys saattaa nujertaa ihmisen tai lujittaa häntä. Kärsimyksellä on epäilemätön suhde rakkauteen sikäli, että maailmassa oleva kärsimys testaa ihmisen rakkauden ja halun auttaa kärsiviä.

Jumalan vastaus kärsimyksen ongelmaan on Kristuksen sovitustyö: ”-- hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. --” Ihmisen pahuus toi kärsimyksen maailmaan. Pahuuden ongelman ratkaisuksi Kristus uhrasi itsensä: ”-- meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.” (Jes. 53:4-5). Jumala tuli ihmiseksi ja otti kantaakseen ihmisen kivun ja tuskan, heikkouden, rikkomukset ja pahuuden. Risti kertoo rakkaudesta, joka voittaa kärsimällä. ”-- Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomuksen tähden. -- Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa.” (Jes. 53:8, 12).

Ote kirjan johdannosta

Moderni länsimainen kulttuuri on astunut suuria edistysaskeleita kivun ja kärsimyksen lievittämisessä. Samalla länsimainen kulttuuri on taantunut kyvyssään tukea ihmistä sellaisen vakavan kärsimyksen kohtaamisessa, johon ei ole olemassa lääketieteellistä, psykologista, sosiologista tai muuta asiantuntijaratkaisua. Tämä johtuu osin siitä, että maallistuneen kulttuurin materialistinen lähtökohta heikentää uskoa elämän tarkoitukseen.

Kaikki suuret maailmankulttuurit ovat kamppailleet kärsimyksen ongelman kanssa. Ne ovat etsineet sellaista suurta kertomusta, joka antaisi ihmiselämän kärsimykselle syvemmän tarkoituksen. Taustalla on tietoisuus siitä, että ihmisen kyky kestää kärsimystä on usein sidoksissa hänen kykyynsä nähdä elämässä tarkoitusta ja mielekkyyttä. Pyrkimys etsiä elämän tarkoitusta on rakennettu jokaisen ihmisen sisimpään.

Leo Tolstoi kertoo vuosikausia tuskallisesti etsineensä vastausta kysymykseen elämänsä tarkoituksesta:

Minun kysymykseni − se joka ajoi minut 50-vuotiaana itsemurhan partaalle − oli mitä yksinkertaisin, se oli jokaisen ihmisen mielessä −− kysymys, jota ilman elämä ei ollut mahdollinen: ”Mitä jää siitä, mitä teen nyt ja huomenna, mitä koko elämästäni jää? Miksi minun on elettävä, miksi toivottava jotain, miksi tehtävä jotain?” Kysymyksen voi muotoilla vielä näin: ”Onko elämälläni sellainen tarkoitus, joka ei tuhoudu minua väistämättä kohtaavassa kuolemassa?” ¹

Elämän tarkoituksen pohtiminen tulee entistä tärkeämmäksi ihmisen kohdatessa vakavaa kärsimystä, koska ihminen silloin joutuu etsimään voimavaroja kärsimyksen kestämiseen ja elämän jatkamiseen. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että kärsimyksen kohdatessa ihmisen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan kohtaamiaan vastoinkäymisiä ja etsiä sellaisia näkökohtia, jotka toisivat hänen kokemiinsa vastoinkäymisiin mielekkyyttä.

Kirjan sisällysluettelo

• Esipuhe
• Johdanto

• 1. Kärsimys ja epäuskon kiusaus
  • 1.1. Toivo herää umpikujassa
  • 1.2. Epätoivo ja persoonallinen vastaus
  • 1.3. Kärsimys yllättää voimallaan

• 2. Kärsimys ja lohdutus
  • 2.1. Ilo kärsimysten keskellä
  • 2.2. Kärsimyksen ja ilon monet tasot
    • Kärsimyksen sisältämät mahdollisuudet
    • Omantunnon kärsimys
  • 2.3. Subjektiivinen ja objektiivinen kärsimys
  • 2.4. Rakkauden järjestys
    • Rakkauden järjestyksen vääristyminen
    • Itserakkauden tuhoava kehä
    • Itsensä uhraava rakkaus
    • Läheisten ihmissuhteiden merkitys
  • 2.5. Moraalisen eheyden puutteen aiheuttama kärsimys
    • Tunnustamaton synti rikkoo eheyden
    • Moraalisen omahyväisyyden ongelma
    • Yksinäisyyden helvetti
  • 2.6. Moraalisen vääryyden uhrin kärsimys

• 3. Voiko kärsimys palvella korkeampaa tarkoitusta?
  • 3.1. Kärsimys näkökulman laajentajana
  • 3.2. Tutkimukset kärsimyksen myönteisestä merkityksestä

• 4. Yrityksiä ratkaista kärsimyksen ongelma
  • 4.1. Pako nautintoon
  • 4.2. Pako tekniikkaan
  • 4.3. Pako ekstaattiseen mietiskelyyn
  • 4.4. Pako itsettömyyteen
  • 4.5. Pako hulluuteen ja rajattomuuteen
  • 4.6. Pako itsepetokseen
  • 4.7. Pako väkivaltaan
  • 4.8. Inhimillisten ratkaisuyritysten rajallisuus

• 5. Usko ja kärsimys
  • 5.1. Kristuksen ylösnousemuksen voima
  • 5.2. Umpikujat ovat Jumalan mahdollisuuksia
    • Säröjä ihmisen itsepetokseen
    • Umpikujassa löytyy uusia ovia
    • Siunauksen ja vastoinkäymisten tasapaino
  • 5.3. Oman pahuuden kohtaaminen
    • Kärsimys tienä aitouteen
    • Kärsimyksen kaksinaisluonne
  • 5.4. Kiitollisuus suuntaa huomiota ulospäin
  • 5.5. Ihmisen vapaus ja vastuu

• 6. Kolmiyhteisen Jumalan rakkaus
  • 6.1. Kolmiyhteisen Jumalan epäitsekäs ilo
  • 6.2. Jumalan armo on lahjaa
  • 6.3. Henkilökohtaisesti koetun kärsimyksen vaikeus
  • 6.4. Jumalan kunnia pahuuden ja kärsimyksen maailmassa
  • 6.5. Jumala voi kääntää pahan hyväksi
    • Anteeksiantamus ja rakkaus
    • Ristin ryövärin pelastus

• 7. Kypsyminen kärsimyksen kohtaamiseen
• Kirjallisuus

Aiheesta muualla

Internet

• Reijo Telaranta: Kirja-arvostelu kirjasta Kärsimyksen tarkoitus Viitattu 22.12.2022.

ApoWiki

• Kulttuuriset myytit
• Pahan ongelma
• Onko uskonnon opetus indoktrinaatiota?