Huuhaa-palkinto 2008

Vuoden 2008 Huuhaa-palkinto

Skepsis ry antoi vuoden 2008 Huuhaa-palkintonsa Kustannus Oy Uudelle Tielle kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan Usko, tiede ja Raamattu sekä Usko, tiede ja evoluutio -kirjojen julkaisemisesta. Huolimatta siitä, että Skepsis ry:n tarkoituksena on edistää puolueetonta ja objektiivista tieteellistä tutkimusta, Huuhaa-palkinnon perusteluissa ei ole viitattu yhteenkään kirjoissa esitettyyn väittämään, vaan palkinnonanto pohjautuu spekulatiivisiin motiiveihin¹. Palkinnon taustalla vaikuttaakin olleen maailmankatsomuksellisesti värittyneitä poliittisia valtapyrkimyksiä ja toisinajattelijoiden vaientamistavoitteita.

Huuhaa-palkinnolle antamissaan perusteluissa Skepsis ry:n hallitus mm. katsoi kirjojen tarkoituksena olevan "kaiken opetuksen ja tieteen tekemisen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin fundamentalistien Jumala ansaitsemalleen paikalle"². Kotimaa-lehdelle antamassaan kommentissa Puolimatka kiinnittää huomiota siihen, että Skepsis ry:n perustelut eivät puutu kirjojen asiasisältöön vaan ainoastaan projisoivat hänelle motiivin³, josta palkinto sitten annetaan:

Kuvittele, että olet ammattifilosofina analysoinut tieteellisen tutkimuksen peruslähtökohtia yli tuhannen sivun verran. Olet perustanut argumenttisi kansainvälisesti tunnettujen filosofien kuten Charles Taylorin, Alvin Plantingan ja William Alstonin ja tieteenhistorioitsijoiden kuten H. Floris Cohenin, Peter Harrisonin ja Margaret Oslerin tutkimuksille. Kuvittele edelleen, että uusateistinen yhdistys määrittelee kirjasi tavoitteen seuraavaan tapaan perustelematta väitettään yhdelläkään viittauksella kirjan tekstiin: ”Kirjan tavoitteena on kaiken opetuksen ja tieteen tekemisen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin fundamentalistien Jumala ansaitsemalleen paikalle.” Mitä vastaisit tähän?

Puolimatka epäili, että palkinto myönnettiin hänen Helsingin Sanomain vieraskynä-artikkelinsa johdosta. Kyseisessä artikkelissaan Puolimatka esitteli juutalaisen ateistifilosofi Thomas Nagelin näkemyksiä evoluutioteorian opettamisesta kouluissa. Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja, tunnettu agnostikko ja tieteen popularisoija sekä yksi palkinnon voimakkaimmista puolestapuhujista, katsoi artikkelin olevan osa salajuonta, jolla pyritään ujuttamaan luomisoppi kouluihin tieteen tilalle.⁴ Valtaoja kertoi Kotimaa-lehden haastattelussa ehdottaneensa palkinnon antamista kritisoimalleen Puolimatkalle vapaa-ajattelijoiden ja Skepsis ry:n yhteisessä biologian ja maantieteen opettajille järjestetyssä (sisältönsä yksipuolisuudella huomiota herättäneessä) seminaarissa.

Puolimatka pitää tunnetun tieteentekijän kommentointia hämmentävänä:

Valtaoja ei onnistu tuomaan esille yhtään väitettä, jota olisin kyseisissä kirjoissani puolustanut. Tämä tuntuu hyvin merkilliseltä saavutukselta, kun kyseessä on henkilö, joka väittää lukeneensa molemmat kirjani. Valtaoja laittaa estottomasti suuhuni väitteitä, joita en ole koskaan esittänyt. Johtuuko tämä siitä, että hän ei pysty argumentoimaan niitä ajatuksia vastaan, joita olen kirjoissani puolustanut.

Puolimatka katsookin Skepsis ry:n hallituksen sekä Valtaojan luopuneen tieteellisen keskustelun periaatteista ja siirtyneen tunneperäiseen leimaamiseen kestävien järkiperusteluiden puutteen takia.⁵ Palkinnon herättämän huomion johdosta Skepsis ry kutsui Puolimatkan luennoimaan yleisötilaisuuteensa. Lisäksi Jussi K. Niemelä, Skepsiksen silloisen hallituksen jäsen ja Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja, lupautui luennoimaan Savonlinnan suureen uskontokeskustelu II:een, miksi palkinto myönnettiin. Sittemmin Niemelä kuitenkin peruutti osallistumisensa vedoten siihen, ettei ollut tietoinen Puolimatkan ajattelutavasta lupautuessaan perustelemaan Huuhaa-palkintoa.

Skepsiksen ongelmalliset perustelut

Skepsis ry perusteli "Huuhaa-palkintoa" seuraavasti

Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon

Kustannus Oy Uusi tielle näennäistieteen levittämisestä julkaisemalla Tapio Puolimatkan kirjat ”Usko, tiede ja Raamattu” ja ”Usko, tiede ja evoluutio”. Skepsis ry katsoo kirjojen sekoittaneen uskonnon ja tieteen tavalla, joka tuo Suomeen varsin taidokkaasti Yhdysvaltain kreationistien niin sanotun kiilastrategian. Skepsis ry näkeekin kirjojen perimmäisenä tarkoituksena fundamentalistisen uskonnon ja luomisopin tuomisen tiedon vaihtoehdoksi kouluopetukseen, tarjoamalla kaiken selitykseksi yliluonnollisia voimia. Tämä päämäärä naamioidaan huolellisesti puheeseen ”kriittisestä avoimuudesta” kouluopetuksessa. Tällainen argumentointi kuulostaa paljon paremmalta kuin vaatimus, että lapsille tulisi tieteen hyvin perusteltujen teorioiden vaihtoehtona opettaa: ”Jumala sen teki”. Kirjojen tavoitteena on kaiken opetuksen ja tieteen tekemisen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin fundamentalistien Jumala ansaitsemalleen paikalle. Skepsis ry on vakavasti huolissaan, kun kasvatustieteen professori esittää arvovallallaan kirjoissaan tällaista; ei tosin evoluutioteorian ja yleisesti luonnontieteen puolesta, vaan kasvatustieteen puolesta.

– Skepsis ry:n hallitus, 3.12.2008

Perustelut vaikuttavat olevan sikäli ongelmallisia, että ne rikkovat Skepsiksen omia periaatteita.⁶ Skepsis ry:n mukaan skeptiseen keskusteluun "kuuluu argumentointi eli väitteiden perusteleminen". Skepsiksen sivuilla listataan mm. seuraavia argumentointivirheitä:⁷

1) Henkilöä vastaan hyökkääminen – Hyökätään väitteen esittäjää eikä itse väitettä vastaan.

2) "Straw man" eli olkinukke – Ohitetaan vastustettava väite tekemällä siitä karikatyyri, olkinukke.

Sitä vastaan hyökkäämällä ja naurettavaksi tekemällä pyritään mitätöimään vastustajan väite.

"Huuhaa-palkinnon" perusteluissa Skepsis aloittaa

Skepsis ry näkeekin kirjojen perimmäisenä tarkoituksena fundamentalistisen uskonnon ja luomisopin tuomisen tiedon vaihtoehdoksi kouluopetukseen, tarjoamalla kaiken selitykseksi yliluonnollisia voimia.

"Palkintokirjat" siis tuomitaan sillä perusteella, että Skepsis ry:n hallitus väittää tietävänsä kirjailijan todellisen — salassa pidetyn ja skeptikoiden mielestä kauhistuttavan — motiivin. Motiivilla spekuloimalla voidaan kuitenkin tuomita mikä tahansa kirja. Tämä ei ole kaukana inkvisition noitavainojen perusteluista. Puolimatkan uskottavuus pyritään heti aluksi mitätöimään vetoamalla kouluopetus-salaliittoteorioihin ja lyömällä jo kättelyssä fundamentalistin leima otsaan ilman asianmukaista määritelmää tai perustelua.

Näitä kirjoja ei ole markkinoitu erityisesti oppilaille, opettajille eikä opetusasioista päättäville. Koulutusaihetta ei kirjoissa erityisemmin käsitelläkään. Sisällysluettelosta koulutusasioita ei löydy (toisin kuin muista Puolimatkan kirjoista), eikä kirjoja lukiessa kouluaiheeseen (juuri lainkaan) törmää.⁸

Lisäksi yllä tehdään kaksi väärää vastakkainasettelua: uskonnon ja tiedon sekä luomisopin ja tiedon välillä. Skepsis ry:n hallitus syyllistyy siis oman virheiden listansa kohtaan

8) Väärä vastakkainasettelu

Väittäessään lisäksi perusteettomasti Puolimatkan tarjoavan kaiken selitykseksi "yliluonnollisia voimia" Skepsis syyllistyy vastustajan kannan väärinesittämiseen.⁹

Skepsiksen hallitus jatkaa:

Tämä päämäärä naamioidaan huolellisesti puheeseen ”kriittisestä avoimuudesta” kouluopetuksessa. Tällainen argumentointi kuulostaa paljon paremmalta kuin vaatimus, että lapsille tulisi tieteen hyvin perusteltujen teorioiden vaihtoehtona opettaa: ”Jumala sen teki”.

Skepsis ry siis uskoo professori Puolimatkan olevan ovela pettäjä, joka ”naamioi” kantansa kriittiseen avoimuuteen. Mutta entä jos Puolimatka todella on peräämässä kriittistä avoimuutta? Puolimatka on ammattifilosofina analysoinut kirjoissaan tieteellisen tutkimuksen peruslähtökohtia yli tuhannen sivun verran. Hän perustaa argumenttinsa kansainvälisesti tunnettujen filosofien kuten Charles Taylorin, Alvin Plantingan ja William Alstonin ja tieteenhistorioitsijoiden kuten H. Floris Cohenin, Peter Harrisonin ja Margaret Oslerin tutkimuksille. Ehkä tämä avoimuus on liian kipeää Skepsikselle. Puolimatkan kirjat edustavat paljon syvällisempää analyysiä tieteen olemuksesta kuin perustelematon toteamus "Jumala sen teki." Puolimatka toki kannattaa sitä, että kukin tutkija saa tehdä tutkimustaan avoimesti omista maailmankatsomuksellisista lähtökohdistaan käsin, koska tiede (parhaimmillaan) etsii totuutta. Ilmeisesti Skepsis haluaa sulkea tieteeltä tämän mahdollisuuden omien naturalistis-uskonnollisten sitoumustensa perusteella?

Perustelujensa lyhykäisyydestä huolimatta Skepsis onnistuu siis rikkomaan myös listansa kohtaa 5.

5) Vetoaminen toistoon – Pyritään todistamaan väite oikeaksi toistamalla sitä riittävän monta kertaa.

Skepsis ei lopulta puutu perusteluissaan yhteenkään Puolimatkan esittämistä filosofisista ja tieteellisistä argumenteista. Puolimatkan kirjat ovat poikkeuksellisen asiapitoisia, Skepsiksen perustelut taas puhtaasti leimaamista, pelottelua ja (tahallista) väärinymmärtämistä.

Skepsiksen arvostus kriittistä ajattelua kohtaan vaikuttaa sangen valikoivalta – "Sokrates-palkintonsahan" se antoi Skepsistä itseään kehuneelle toimittaja Kirsi Virtaselle juuri "kriittisen ajattelun" edistämisestä.¹⁰

Kirsi Virtanen on mielenkiintoisilla ja ajatuksia herättävillä, raikkailla radiopakinoillaan rohkaissut suurta yleisöä kriittiseen ajatteluun. Tästä on osoituksena ohjelmista tullut runsas palaute ja vilkas keskustelu yleisön keskuudessa. Skepsis ry katsoo, että Kirsi Virtasen radiopakina YLE Radio 1:ssä herättää kuulijan ajettelemaan, saaden hänet jopa hetkeksi luopumaan tavanomaisesta näkökulmastaan.

– Skepsis ry:n hallitus Sokrates-palkinnon 2008 perusteluissa, 3.12.2008

Erona palkinnonsaajien välillä näyttää olevan lähinnä se, että ammattifilosofi Puolimatkan tuoma kriittinen ajattelu on liian syvällistä ja kohtikäyvää Skepsis ry:lle. Kriittinen ajattelu ja kyseenalaistaminen on hienoa, kunhan se vain ei kohdistu Skepsiksen omaan ajattelutapaan.

Skepsiksen uskonnollinen sitoutuminen naturalismiin

Vaikka Skepsis ry väittääkin olevansa uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, sen käytännön toiminta vaikuttaa ateismin asian ajamiselta. Useimmat Skepsis ry:n hallituksen jäsenet ovat ateisteja tai agnostikkoja, ja Skepsis on julkaissut uskonto- ja kirkkokriittisiä artikkeleita lehdessään. Lisäksi esimerkiksi Vapaa-ajattelijain liiton (uskonnottomien etujärjestö) puheenjohtaja Jussi K. Niemelä on Skepsis ry:n hallituksen jäsen. Tästä lisää Pasi Turusen blogi-artikkelissa ja siihen liittyvässä keskustelussa: Valtaojan ja Skepsiksen huuhaa-argumentit.

Keskustelua "palkinnon" ympärillä

Skepsiksen hallituksen jäsenistä julkiseen keskusteluun Huuhaa-palkinnon perusteluista on osallistunut Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Jussi K. Niemelä. Uusi Tie -kustannuksen edustaja Leif Nummela, Tapio Puolimatka ja Niemelä keskustelivat palkinnon perusteluista Turunen-radio-ohjelmassa 14.12.2008. Niemelä totesi ohjelmassa mm. seuraavaa:

Puolimatka esittää teoksessaan sellaisen vaihtoehdon tieteelliselle metodille, joka ei kestä kriittistä tarkastelua. - - Puolimatkan esittämä supranaturalistinen tiede olisi kyllä takuuvarmasti pseudotiedettä.

Niemelä valitteli ohjelman lopussa, että puolituntinen keskustelu jäi niin lyhyeksi, mutta uskoi, että tulevasta Puolimatkan Skepsis-luennosta syntyisi varmasti mielenkiintoinen keskustelu. Niemelä oli lisäksi lupautunut osallistumaan 14.3.2009 pidettävään Savonlinnan suureen uskontokeskustelu II:een, jossa hän aikoi mm. luennoida aiheesta Miksi Puolimatka sai Huuhaa-palkinnon. Vain muutamaa viikkoa ennen tapahtumaa Niemelä kuitenkin perui osallistumisensa. Syyksi hän ilmoitti Puolimatkan Skepsis-luennon:

Kun lupauduin Savonlinnaan, en ollut tietoinen siitä, kuinka minun näkökulmastani pöyristyttäviä Puolimatkan näkemykset ovat. Hänen esityksensä Skepsiksessä oli lähinnä herätyskokous.

– Jussi K. Niemelä, Kotimaa 5.3.2009¹¹.

On perin oudoksuttavaa, että ainut Skepsis ry:n hallituksen jäsen, joka aikoi antaa perustelut Huuhaa-palkinnolle, vetäytyy sillä perusteella, ettei ollut tietoinen Puolimatkan näkemysten "pöyristyttävyydestä". Puolimatkan teoksiin tutustuneen vapaa-ajattelijan, joka aikoi myös perustella, miksi teokset ovat "huuhaata", ei olisi odottanut järkyttyneen luennosta, jossa nimenomaan referoitiin ko. teoksia.

Tapahtuman isäntä, Savonlinnan-Säämingin seurakunnan kirkkoherra Sammeli Juntunen piti viime hetken perumista epäreiluna, epäkorrektina ja jopa pelkurimaisena:

Juntusen mielestä tieteeseen ei kuulu vastapuolen tai tiedettä popularisoivan tahon leimaaminen huuhaaksi. Savonlinnassa olisi ollut tilaisuus keskustella aiheesta kriittisesti ja asiallisilla argumenteilla. Hän kysyy, merkitseekö Skepsiksen ja Darwin-seuran peruminen sitä, että näiden rationaalisuutta ja tieteellisyyttä korostavien järjestöjen edustajilla ei tosipaikan tullen kuitenkaan ole esittää rationaalisia argumentteja luomisopin ja evoluutioteorian suhdetta pohdittaessa.

– Jussi Rytkönen, Kotimaa 5.3.2009

Kotimaan toimittaja Taneli Kylätasku totesi Skepsiksen taktiikasta blogissaan¹² seuraavaa:

Älyllisen epäilyn ja tieteellisen maailmankuvan asianajajaksi ilmoittautuva Skepsis ry yrittää noudattaa yhtä aikaa kahta strategiaa, jotka sulkevat toisensa pois. Se huutaa Puolimatkan nimen katolta ja toivoo, että se unohdetaan samantien. Käytännössä Skepsis ry. on onnistunut toimimaan lähinnä Puolimatkan lämmittelybändinä. Onneksi olkoon.

– Taneli Kylätasku, eKotimaa 05.03.2009

Loppujen lopuksi ainut Huuhaa-palkinnon takana ollut henkilö, joka on väittänyt perehtyneensä teoksiin, on avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja. Valtaoja kommentoi 18.12.2008 "huuhaa-palkintoa" Kotimaa-lehden haastattelussa⁴ ja väitti Puolimatkan ajavan kiila-strategiaa. Puolimatka kiinnitti vastineessaan huomiota siihen, että Valtaojalla ei näytä olevan asiapitoista sisältöä kommentissaan, ja katsoo, että tähän mennessä väittelyistä kieltäytyneen Valtaojan tulisi jatkossa olla valmis väittelemään asiasta.

Toinen artikkeli sisältää lisää aihetodisteita sille, että Skepsiksen hallitus ei palkintoa antaessaan ollut perehtynyt Puolimatkan kirjoihin.

Lyhyessä vastineessaan Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa Skeptikko-lehdessä 4/2008 Puolimatka kysyy Skepsiksen hallitukselta muun muassa seuraavaa:

Onko tieteen itsekriittisyyden ja avoimuuden mukaista vastata argumentteihin tunteenomaisella leimaamisella ilman perusteluja?

Palkintojenjako ja professori Puolimatkan luento

Uuden Tien kustannuspäällikkö Sonja Falk kiitti Skepsis ry:tä palkinnosta, sillä se on huomattavasti edistänyt Puolimatkan kirjan myyntiä.

Skepsis ry:n kokouksen jälkeen keskiviikkoiltana 4.2.2009 Tieteiden talossa Helsingissä järjestettiin tilaisuus, jossa yhdistys viivästyneesti jakoi molemmat palkintonsa (joista "huuhaa-palkinnon" vasta toisen kerran suoraan vastaanottajatahon edustajalle), minkä jälkeen professori Puolimatka piti noin kalenteritunnin mittaisen luennon aiheesta "Naturalismi ja sen kritiikki". Luennon jälkeen oli peräti kolme etukäteen pyydettyä kommenttipuheenvuoroa sekä professori Puolimatkan lyhyt loppupuheenvuoro.

"Sokrates-palkinnon" saanut toimittaja Kirsi Virtanen totesi pyrkivänsä levittämään maallistumista. Kustannus Oy Uuden Tien edustaja, kustannuspäällikkö Sonja Falk taas kiitti "huuhaa-palkinnon" nostaneen Tapio Puolimatkan kirjojen menekin 10.000:n tietämiin ja luovutti vastalahjaksi Skepsikselle yhtiön "hardcore-tuotteen", päivittäishartauskirjan.

Professori Puolimatka oli onnistunut mahduttamaan luentoonsa paljon keskeistä aineistoa, mm.

• tieteen naturalistisen rajauksen alan ammattilaisten piirissä yleisesti tunnustettu filosofinen kestämättömyys ja
• naturalististen tieteenfilosofien tietoinen turvautuminen huonoihin mutta tehokkaisiin "kansanomaisiin" argumentteihin puolustaessaan tätä rajausta tiedeyhteisön ulkopuolisissa esiintymisissään (ja miten he pyrkivät puolustelemaan tätä käyttäytymistään tiedeyhteisön sisällä ja koettavat pyrkiä tilanteeseen, jossa kukaan ei joutuisi harhatiedottajan rooliin kovin usein vaan voitaisiin vuorotella),
• perususkomusten välttämättömyys ajattelun ja tutkimusintuitioiden pohjana sekä teistisen ja naturalistisen (itse asiassa tiukan ateistis-materialistisen) perususkomuksen rinnasteisuus tutkimusta edeltävänä ja suuntaavana (todellisuuden perusolemukseen kantaaottavuuden mielessä) uskonnollisena lähtökohtana,
• teistisen perususkomuksen mahdollistama suurempi avoimuus tutkimushypoteesien esikarsinnassa ja sen hedelmällisyys käytännön pioneeritutkimuksessa, mistä esimerkkinä Newtonin painovoimalain edellyttämä mekanistisesti selittämättömän kaukovaikutuksen mahdollisuus, sekä
• teistisen ajattelun varaan rakentuneen kulttuuripohjan ratkaiseva vaikutus modernin luonnontieteen synnyn mahdollistajana (minkä on todennut myös Nobel-palkittu kemian tutkija Melvin Calvin) sekä
• tämän seikan myöhempi piilottaminen positivistisvaikutteisessa tieteen historiankirjoituksessa ja ennen vuotta 1967 vallinneessa naturalistisessa tieteenfilosofiassa (Alvin Plantingan God and Other Minds: A Study of the Rational Justification of Belief in God -teos käänsi suunnan),
• siihen asti tuntemattomien luonnonlakien olemassaolon mahdollisuuden päätteleminen teistisen perususkomuksen pohjalta Lainantajan olemassaolosta ja toimintavapaudesta, mikä johti empiirisen tutkimuksen mahdollisuuteen ja korvaamattomuuteen ja näin modernin luonnontieteen syntyyn,
• naturalismin asema teististen perususkomusten varaan perustuvan tieteellisen ajattelun "vapaamatkustajana" tai "käenpoikana", joka kyllä on omaksunut toimiviksi osoittautuneet teistispohjaisen kulttuurin intuitiot ja pystyy niitä hyödyntämään muttei uusintamaan eikä edelleenkehittämään vaan pikemminkin nävertää kuin ylläpitää tulevaisuuden menestyksellisen tieteenteon perustuksia,
• suunnittelun ja sattuma-luonnonvalintamekanismin välisen vastakkainasettelun yli 2.500-vuotinen historia, luonnonvalinta-ajattelun asema naturalistisen perususkomuksen suorana loogisena seurauksena, minkä jo antiikinaikainen lähdemateriaali osoittaa, ja Sokrates nimenomaan suunnitteluvaihtoehdon puolustajana, jolle Skepsis siis olisi joutunut antamaan "huuhaa-palkinnon",
• Helsingin Sanomien taannoisessa vieraskynä-artikkelissa referoitujen juutalaistaustaisen ateistifilosofin Thomas Nagelin ajatusten synnyttämä voimakas mutta harhainen reaktio kiilastrategiasyytöksineen¹³ osoituksena naturalistisen perususkomuksen pyrkimyksestä asettautua kritiikin ulottumattomiin ("tieteen pelisääntöjen" nojalla immuuniksi mahdollisille kumoajille), mikä nimenomaan tekee siitä älyllisessä mielessä kestämättömän asenteen sekä
• arvio, että koska aiemmin vaikutussuunta on ollut etupäässä tieteenfilosofiasta erityistieteisiin päin, niin tieteenfilosofiassa jo tapahtunut teistinen käänne voi olla odotettavissa muussakin tiedeyhteisössä.

Kommenttipuheenvuorojen käyttäjät eivät yrittäneetkään väittää, että professori Puolimatkan esitys olisi sisältänyt asiavirheitä, saati perustella, että hänen teoksensa olisivat "huuhaata". Kritiikkiä tuli lähinnä siitä, että esityksessä oli käsitelty niin monia asioita tai että toisaalta ei ollut käsitelty vielä useampia asioita tai että kommentoija ei ollut ymmärtänyt käsiteltyjen asioiden keskinäisyhteyksiä. Viimeinen kommenttipuheenvuoron esittäjä, prof. Mauri Åhlberg totesi kunnioittavansa suuresti Helsingin yliopiston professori Markku Kulmalaa, joka on lämmin ihminen ja suuri tutkija, muttei sekoita Jumalaa tieteeseen. On sangen valitettavaa ettei Åhlberg ollut ehtinyt tutustua Puolimatkan teoksiin. Prof. Kulmala näet toteaa Usko, tiede ja evoluutio -kirjan takakannessa:

Professori Puolimatka on kirjassaan onnistunut monipuolisesti kuvaamaan tieteen tekemisen taustalla olevia ajatusrakennelmia. Kirjassa tulee hyvin esiin se, miten uskomuksemme vaikuttavat ajatuksiimme - tiedostamme niitä tai emme. Kirja on avartavaa luettavaa tieteentekijöille ja tieteestä kiinnostuneille.

– Markku Kulmala, fil.tri, fysiikan professori

Puolimatka tarkasteli luennolla mm. tieteentekijöiden moraalisia ongelmia tieteen popularisoimisessa.

Loppupuheenvuorossaan professori Puolimatka

• kiitti kommentoijia täydentävistä näkökulmista,
• myönsi myös sosiaalisen ympäristön vaikutuksen modernin luonnontieteen synnyn mahdollistajana (kristinuskohan tietysti vaikutti Euroopassa tähänkin),
• selvitti tarkemmin, miten nimenomaan kristinuskon erityispiirteet (tässä esimerkkeinä perisyntioppi ja inkarnaatio-oppi, teoksissa m. kolminaisuusoppi) olivat olleet luonnontieteellisen vallankumouksen ja myöhempienkin tutkimusinnovaatioiden pohjana,
• perusteli keskittymistään esityksessään naturalismin käsittelemiseen (juuri sitähän Skepsis oli häneltä toivonut ja esitelmän otsikko edellyttikin!) sekä
• totesi, että moniin kommentoijien kysymyksiin oli hänen kirjoissaan jo vastaukset valmiina, muttei kaikkea voinut mahduttaa yhteen luentoon.

Mitään asiallista oikeutusta vuoden 2008 "huuhaa-palkinnon" kohdentamiselle tässä(kään) tilaisuudessa esiin tulleista seikoista ei siis ollut löydettävissä.

Johtopäätökset

Näyttää siis aivan selvältä, että vuoden 2008 "huuhaa-palkinto" annettiin puhtaasti ateistis-materialististen ennakkoluulojen perusteella, perehtymättä kohteena oleviin kirjoihin tai leimattavan henkilön ajatteluun. Palkintoon liittyvän pelote-efektin toivottiin yksinkertaisesti vievän professori Puolimatkan uskottavuuden tieteenharjoittajana, akateemisena opettajana, tietokirjailijana ja julkiseen keskusteluun osallistujana – ja varoittavan muitakin Suomen tiedeyhteisön jäseniä enää yrittämästä mitään vastaavaa keskustelunavausta. Kun tämä yritys sitten menikin myttyyn ja yleinen kiinnostus Puolimatkan argumentointia kohtaan vain kasvoi, skeptikot pyrkivät nyt tukahduttamaan syntyneen keskustelun boikotoimalla sitä.

Tämä oli huolestuttava yritys akateemisen keskustelun rajoittamiseksi – ja siinä sivussa professori Puolimatkan akateemisen uran torpedoimiseksi. Skepsikselle ehdotettu uus-inkvisitio-nimi tuntuisikin tulevan ansiosta. Puolimatka taas vaikuttaa Sokrates-tyyppiseltä, kantansa syvällisesti perustelevalta ja ympäristönsä myyttejä kyseenalaistavalta filosofilta, jota ennakkoluuloiset mutta itsevarmat tahot omaksi yhä ilmeisemmäksi häpeäkseen vainoavat.

Analogia on sikälikin toimiva, että Sokrateskin uskoi kaiken takana olevaan Älyyn eikä ilmeisesti saisikaan Skepsis ry:n "Sokrates-palkintoa" vaan "huuhaa-palkinnon"; Sokrates myös professori Puolimatkan tavoin kykeni peittoamaan vastustajansa puhtaasti argumentoinnilla, likaisiin temppuihin turvautumatta. Olisikohan näin ollen aiheellista, että Skepsis tämänvuotisten kokemusten perusteella muuttaisikin "Sokrates-palkintonsa" "sofisti-palkinnoksi" ja "huuhaa-palkinnon" vastaavasti "älä uskalla ajatella -palkinnoksi"?

Katso myös

Puolimatkan vastine Skepsikselle

Aiheesta muualla

Internet

• Tapio Puolimatka: Naturalismi ja sen kritiikki (video) - Skepsis ry: yleisötilaisuus Tieteiden talolla
  • 1. Kommenttipuheenvuoro luennosta, Dosentti Leo Näreaho (video)
  • 2. Kommenttipuheenvuoro luennosta, FT Kimmo Ketola (video)
  • 3. Kommenttipuheenvuoro luennosta, Professori Mauri Åhlberg + Puolimatkan loppukommentti (video)
• Café Raamattu: Puolimatka vastaa Skepsis ry:n kritiikkiin
• Skepsiksen myöntämisperusteet vuoden 2008 Huuhaa-palkinnolle

Viitteet

Artikkelin tägit: huuhaa huuhaa-palkinto palkinto huu haa huu-haa tapio puolimatka uusi tie kustannus skepsis nolo uusitie 2008 esko valtaoja