Ero sivun ”Agnostisismi” versioiden välillä
(yhdistelty edellisten muokkausten perusteella.) |
(fiksailua) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Agnostismi on käsitys, jonka mukaan [[yliluonnollinen|yliluonnollisista olennoista]] (kuten jumalista) ei voi saada tietoa, tai käsityksen kannattaja ei koe omaavansa tällaista tietoa. ''Agnostikko'' ei väitä meidän tietävän, ettei mitään jumalaa ole olemassa. | Agnostismi on käsitys, jonka mukaan [[yliluonnollinen|yliluonnollisista olennoista]] (kuten jumalista) ei voi saada tietoa, tai käsityksen kannattaja ei koe omaavansa tällaista tietoa. ''Agnostikko'' ei väitä meidän tietävän, ettei mitään jumalaa ole olemassa. Agnostikolla voidaan tarkoittaa myös henkilöä, joka ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon, mutta ei koe tietävänsä totuutta kysymyksestä. Tässä merkityksessä agnostikko voi siis [[teismi|uskoa jumalaan]] tai olla [[ateisti]], eikä agnostisismi kerro mitään henkilön jumaluskosta, vaan agnostikko kieltää ainoastaan tiedon mahdollisuuden. | ||
'''Thomas Henry Huxley'''n (1825–1895) ehdotuksen mukaan agnostikoksi on kutsuttava henkilöä, joka pidättäytyy ottamasta kantaa jumalien olemassaoloon riittävien perusteiden puuttuessa. T. H. Huxley loi käsitteet ”agnostisismi” ja ”agnostikko” 1860-luvulla kuvaamaan ajatuksiaan: ”Mietiskelin ja keksin nimen joka oli mielestäni sopiva: 'agnostikko'. Se tuli päähäni enteellisen vastakkaisesti kirkkohistorian 'gnostikolle', joka halusi tietää niin paljon juuri siitä mistä minä en tiedä mitään. Tyydytyksekseni nimi tuli yleiseen käyttöön.”<ref>Christianity and Agnosticism: A Controversy. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Huxley, Thomas Henry | Nimeke=Collected Essays vol 5: Science and Christian tradition | Sivu=237–239 | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Macmillan | Vuosi=1889 | Kieli=en }}</ref> | |||
Koska uskonnot yleensä vaikuttavat ihmisen elämään, eikä kaikkien maailmankatsomusten mukaisesti ole mahdollista elää yhtä aikaa, agnostisisti joutuu kuitenkin käytännön elämässä tekemään valintansa siitä, elääkö hän kuten ateisti, vai pitääkö hän jotain uskontoa vakuuttavampana kuin muita? Agnostisistikin on siksi pakotettu kannattamaan jotakin uskomusta Jumalasta enemmän kuin toisia. | |||
== Agnostisismin muunnelmista == | == Agnostisismin muunnelmista == | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Vaikka agnostisismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto. (Niiniluoto 2003: 130–131.) Agnostisismin peruslause voidaan ilmaista muodossa: | Vaikka agnostisismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto. (Niiniluoto 2003: 130–131.) Agnostisismin peruslause voidaan ilmaista muodossa: | ||
{{sitaatti|Ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan.}} | |||
Tämäkin siis on yliluonnollisia olentoja koskeva väitelause, joskaan ei [[AW:S#ontologia|ontologinen]] vaan [[AW:S#epistemologia|epistemologinen]] luonteeltaan. | Tämäkin siis on yliluonnollisia olentoja koskeva väitelause, joskaan ei [[AW:S#ontologia|ontologinen]] vaan [[AW:S#epistemologia|epistemologinen]] luonteeltaan. Todistustaakan välttämiseksi agnostikko voi lisäksi muotoilla kyseisen väitelauseen subjektiivisessa muodossaan: "Minä en tiedä, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan." | ||
== Katso myös == | |||
* [[Pascalin peliteoria]] | |||
== Viitteet == | == Viitteet == | ||
Versio 25. maaliskuuta 2011 kello 16.39
Agnostismi on käsitys, jonka mukaan yliluonnollisista olennoista (kuten jumalista) ei voi saada tietoa, tai käsityksen kannattaja ei koe omaavansa tällaista tietoa. Agnostikko ei väitä meidän tietävän, ettei mitään jumalaa ole olemassa. Agnostikolla voidaan tarkoittaa myös henkilöä, joka ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon, mutta ei koe tietävänsä totuutta kysymyksestä. Tässä merkityksessä agnostikko voi siis uskoa jumalaan tai olla ateisti, eikä agnostisismi kerro mitään henkilön jumaluskosta, vaan agnostikko kieltää ainoastaan tiedon mahdollisuuden.
Thomas Henry Huxleyn (1825–1895) ehdotuksen mukaan agnostikoksi on kutsuttava henkilöä, joka pidättäytyy ottamasta kantaa jumalien olemassaoloon riittävien perusteiden puuttuessa. T. H. Huxley loi käsitteet ”agnostisismi” ja ”agnostikko” 1860-luvulla kuvaamaan ajatuksiaan: ”Mietiskelin ja keksin nimen joka oli mielestäni sopiva: 'agnostikko'. Se tuli päähäni enteellisen vastakkaisesti kirkkohistorian 'gnostikolle', joka halusi tietää niin paljon juuri siitä mistä minä en tiedä mitään. Tyydytyksekseni nimi tuli yleiseen käyttöön.”1
Koska uskonnot yleensä vaikuttavat ihmisen elämään, eikä kaikkien maailmankatsomusten mukaisesti ole mahdollista elää yhtä aikaa, agnostisisti joutuu kuitenkin käytännön elämässä tekemään valintansa siitä, elääkö hän kuten ateisti, vai pitääkö hän jotain uskontoa vakuuttavampana kuin muita? Agnostisistikin on siksi pakotettu kannattamaan jotakin uskomusta Jumalasta enemmän kuin toisia.
Agnostisismin muunnelmista
Agnostisismi on periaatteessa yhtä kuin agnostikkojen em. kanta. Agnostisismista on kuitenkin olemassa useita erilaisia muunnelmia.
Radikaalia agnostisismia edustivat esimerkiksi Rudolf Carnap (1891–1970) ja Alfred Ayer (1910–1989). Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä.
Heikoin agnostisismin muoto katsoo, että kysymykseen ei voi ainakaan toistaiseksi ottaa perusteltua kantaa, koska perustelujen osalta "puntit" ovat toistaiseksi tasan, niin että tutkimusta aiheesta tulee jatkaa.
Agnostisismi pidättymisenä kannanotosta ja kannanottona
Vaikka agnostisismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto. (Niiniluoto 2003: 130–131.) Agnostisismin peruslause voidaan ilmaista muodossa:
Ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan.
Tämäkin siis on yliluonnollisia olentoja koskeva väitelause, joskaan ei ontologinen vaan epistemologinen luonteeltaan. Todistustaakan välttämiseksi agnostikko voi lisäksi muotoilla kyseisen väitelauseen subjektiivisessa muodossaan: "Minä en tiedä, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan."
Katso myös
Viitteet
- ^ Christianity and Agnosticism: A Controversy. Teoksessa Huxley, Thomas Henry: Collected Essays vol 5: Science and Christian tradition, s. 237–239. London: Macmillan, 1889. en
