Ero sivun ”Teismi” versioiden välillä
ApoWikistä
(→Teismin täsmällinen määritelmä ja loogiset vaihtoehdot: termistötäydennyksiä) |
(käsittelyn täydennys kristillisen apologetiikan näkökulmasta; väliotsikon tarkennus) |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
# Nyt on tie auki retoriikalle, jonka mukaan tässä nimenomaan "teistit" ovat "väittäneet jotain", ateistit sen sijaan yksinkertaisesti "vain pidättäytyneet yhtymästä tähän teistien väitteeseen", joten "ateismi ei itsessään väitä mitään eikä sitä siksi tarvitse mitenkään todistaakaan (eikä sillä edes voi olla mitään loogisia tai käytännöllisiä seurauksiakaan), vaan koko [[todistuksen taakka]] on teisteillä, joten ateistit voivatkin keskittyä pelkkään välinpitämättömyyteen teismiä kohtaan tai vaihtoehtoisesti pelkkään teististen perustelujen kritiikkiin". | # Nyt on tie auki retoriikalle, jonka mukaan tässä nimenomaan "teistit" ovat "väittäneet jotain", ateistit sen sijaan yksinkertaisesti "vain pidättäytyneet yhtymästä tähän teistien väitteeseen", joten "ateismi ei itsessään väitä mitään eikä sitä siksi tarvitse mitenkään todistaakaan (eikä sillä edes voi olla mitään loogisia tai käytännöllisiä seurauksiakaan), vaan koko [[todistuksen taakka]] on teisteillä, joten ateistit voivatkin keskittyä pelkkään välinpitämättömyyteen teismiä kohtaan tai vaihtoehtoisesti pelkkään teististen perustelujen kritiikkiin". | ||
# Jos joku tosiaan ilmoittautuu "'uskon jumalaan tai jumaliin' -teistiksi", hän on samalla ilmoittautunut henkilöksi, joka ei näköjään itsekään oikein tiedä, mihin uskoo (jumalaan vai jumaliin – vaiko ehkä varmuuden vuoksi sekä jumalaan että jumaliin?). Niinpä hän on jo lähtökohtaisesti menettänyt pelin ennen kuin keskustelu alkoikaan: "Jos kerran voit yhtä hyvin uskoa jumaliin kuin jumalaankin, mikset saman tien voi uskoa vielä mörköihin ja menninkäisiinkin?" – Tältä pohjalta asiallinen keskustelu on siis mahdotonta, mikä taas on tyypillisesti ateistien etu, koska juuri asiallisessa keskustelussa he eivät vahvoilla ole. | # Jos joku tosiaan ilmoittautuu "'uskon jumalaan tai jumaliin' -teistiksi", hän on samalla ilmoittautunut henkilöksi, joka ei näköjään itsekään oikein tiedä, mihin uskoo (jumalaan vai jumaliin – vaiko ehkä varmuuden vuoksi sekä jumalaan että jumaliin?). Niinpä hän on jo lähtökohtaisesti menettänyt pelin ennen kuin keskustelu alkoikaan: "Jos kerran voit yhtä hyvin uskoa jumaliin kuin jumalaankin, mikset saman tien voi uskoa vielä mörköihin ja menninkäisiinkin?" – Tältä pohjalta asiallinen keskustelu on siis mahdotonta, mikä taas on tyypillisesti ateistien etu, koska juuri asiallisessa keskustelussa he eivät vahvoilla ole. | ||
# Hyväksymällä ateistisen "teismin" määritelmän menettää mahdollisuuden pitäytyä "teismin" [[#Teismin täsmällinen määritelmä ja loogiset vaihtoehdot|kristillisen teologian ja täsmällisen uskonnonfilosofian mukaiseen]] merkitykseen. Näin ei edes pysty nimeämään tarkasti ja ymmärrettävästi sitä [[AW:S#ontologia|ontologista]] kantaa, jota olisi kristittynä ollut määrä puolustaa, eikä sitä siis voi kunnolla perustellakaan, vaan koko keskustelu jää sekavaksi. | # Hyväksymällä ateistisen "teismin" määritelmän menettää mahdollisuuden pitäytyä "teismin" [[#Teismin täsmällinen määritelmä, ala- ja yläkäsitteet sekä loogiset vaihtoehdot|kristillisen teologian ja täsmällisen uskonnonfilosofian mukaiseen]] merkitykseen. Näin ei edes pysty nimeämään tarkasti ja ymmärrettävästi sitä [[AW:S#ontologia|ontologista]] kantaa, jota olisi kristittynä ollut määrä puolustaa, eikä sitä siis voi kunnolla perustellakaan, vaan koko keskustelu jää sekavaksi. | ||
# Mitä huonotasoisemmiksi ateistit onnistuvat nämä keskustelut mm. tällä käsitesotkullaan vetämään, sitä enemmän uskottavuutta he voivat toivoa sellaiselle propagandistiselle kannalle, jonka mukaan "uskonnollisuus" ilman muuta jo ylipäänsäkin on pelkkää käsitesotkua, jossa ei ainakaan "tavallisen ihmisen" kannalta ole mitään mieltä, ja "näin ollen ateismi puolestaan on lähinnä vain jokaisen järkevän ja maltillisen ihmisen luonnollista pyrkimystä pysytellä tällaisesta sotkusta erossa". | # Mitä huonotasoisemmiksi ateistit onnistuvat nämä keskustelut mm. tällä käsitesotkullaan vetämään, sitä enemmän uskottavuutta he voivat toivoa sellaiselle propagandistiselle kannalle, jonka mukaan "uskonnollisuus" ilman muuta jo ylipäänsäkin on pelkkää käsitesotkua, jossa ei ainakaan "tavallisen ihmisen" kannalta ole mitään mieltä, ja "näin ollen ateismi puolestaan on lähinnä vain jokaisen järkevän ja maltillisen ihmisen luonnollista pyrkimystä pysytellä tällaisesta sotkusta erossa". | ||
=== Teismin täsmällinen määritelmä ja loogiset vaihtoehdot === | === Teismin täsmällinen määritelmä, ala- ja yläkäsitteet sekä loogiset vaihtoehdot === | ||
'''[[wp:Seppo A. Teinonen|Seppo A. Teinosen]]''' ''Teologian sanakirja''<ref>Kirjapaja, 2. korjattu painos, 1999.</ref> määrittelee näin: | '''[[wp:Seppo A. Teinonen|Seppo A. Teinosen]]''' ''Teologian sanakirja''<ref>Kirjapaja, 2. korjattu painos, 1999.</ref> määrittelee näin: | ||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
Tämän määritelmän kunnolliseksi ymmärtämiseksi on tarpeen tietää myös, mitä näin määritelty teismi yhtäältä ''on'' – [[AW:S#supranaturalismi|supranaturalismin]] ja, hieman yllättävästi, nimenomaan myös [[AW:S#monoteismi|monoteismin]] alalaji (eikä siis päinvastoin) sekä toisaalta [[AW:S#unitarismi|unitarismin]] ja [[AW:S#trinitarismi|trinitarismin]] yhteinen yläkäsite – ja mitä se toisaalta ''ei ole'' eli mitkä ovat siitä poikkeavia kantoja; näin määritellyn teismin loogiseen komplementtiin eli kaikkien sen ulkopuolelle jäävien kantojen joukkoon näet kuuluu [[AW:S#naturalismi|naturalismin]], [[AW:S#materialismi|materialismin]] ja [[AW:S#ateismi|ateismin]] lisäksi paljon muutakin, mm. [[AW:S#deismi|deismi]] (monoteismin alalaji sekin), [[AW:S#dualismi|dualismi]], [[AW:S#polyteismi|polyteismi]] ja [[AW:S#panteismi|panteismi]]. | Tämän määritelmän kunnolliseksi ymmärtämiseksi on tarpeen tietää myös, mitä näin määritelty teismi yhtäältä ''on'' – [[AW:S#supranaturalismi|supranaturalismin]] ja, hieman yllättävästi, nimenomaan myös [[AW:S#monoteismi|monoteismin]] alalaji (eikä siis päinvastoin) sekä toisaalta [[AW:S#unitarismi|unitarismin]] ja [[AW:S#trinitarismi|trinitarismin]] yhteinen yläkäsite – ja mitä se toisaalta ''ei ole'' eli mitkä ovat siitä poikkeavia kantoja; näin määritellyn teismin loogiseen komplementtiin eli kaikkien sen ulkopuolelle jäävien kantojen joukkoon näet kuuluu [[AW:S#naturalismi|naturalismin]], [[AW:S#materialismi|materialismin]] ja [[AW:S#ateismi|ateismin]] lisäksi paljon muutakin, mm. [[AW:S#deismi|deismi]] (monoteismin alalaji sekin), [[AW:S#dualismi|dualismi]], [[AW:S#polyteismi|polyteismi]] ja [[AW:S#panteismi|panteismi]]. | ||
== Teismi, kristinusko ja kristillinen apologetiikka == | |||
Kristinusko kuuluu teismin piiriin, mutta kaikki teismi (esim. unitarismi kuten islam ja Jehovan todistajien oppi) ei ole kristinuskoa. | |||
Kristillisen apologetiikan kannalta teismi-käsite on sikäli erityisen merkittävä, että se käytännössä varsin tarkoin<ref>tuskin kuitenkaan aivan tarkoin, ts. vastaesimerkkejäkin tässä esitetylle suurpiirteiselle jaottelulle lienee löydettävissä</ref> rajaa ei-kristilliset käsitykset "pakanallisiin" (Jumalan erityisen ilmoituksen ulkopuolisiin lähteisiin perustuviin), jotka tyypillisesti ''eivät ole'' teistisiä, ja "hereettisiin" (Jumalan erityisen ilmoituksen väärinkäyttöön perustuviin), jotka tyypillisesti ''ovat'' teistisiä mutta antitrinitaarisia. | |||
Tästä jaosta johtuu, että teismin ulkopuolisia käsityksiä vastaan kristillinen apologetiikka tyypillisesti pystyy vetoamaan moniin Raamatun ulkopuolisiin perusteluihin<ref>ja tämä on tietysti tarpeen jo siitäkin syystä, että näiden käsitysten edustajat eivät yleensä lähtökohtaisesti tunnusta Raamattua Jumalan ilmoitukseksi</ref>, kun taas teismin piiriin lukeutuvia hereettisiä käsityksiä kohdattaessa kiistakysymykseksi tulee yleensä Jumalan ilmoituksen aito sisältö, ja tällöin mm. pätevät ja vakuuttavat raamattuargumentit ovat tarpeellisia. – Hieman paradoksaalisesti tämä asiaintila merkitsee samalla sitäkin, että monet teismiä puoltavat kristillisen apologetiikan keskeisetkin argumentit voivat sellaisinaan käydä myös hereettisten käsitysten apologiasta.<ref>Esim. eräät tälläkin sivustolla esitetyt Jumalan olemassaoloa puoltavat argumentit voivat auttaa vaikkapa muslimeja tai Jehovan todistajia siinä kuin kristittyjäkin oman uskonsa puolustamisessa "pakanallisia" käsityksiä vastaan – ja toisaalta ainakin [[kalam- kosmologinen argumentti|kalamistinen kosmologinen argumentti]]han on tiettävästi alun perin syntynyt ja kehittynyt nimenomaan islamin piirissä, kuten sen nimityskin edellyttää, mutta on sen estämättä hyödynnettävissä sellaisenaan kristillisessäkin apologetiikassa, kuten vaikkapa [[William Lane Craig]]in toiminta ja vaikutus kirkkaasti osoittaa.</ref> Kristillisen apologetiikan olisikin nähtävä selkeästi koko epäkristillisten käsitysten kirjo voidakseen auttaa itse kustakin ei-kristillisestä taustasta tulevia mahdollisimman vakuuttavasti "heidän iloonsa" eli Kristuksen evankeliumin täyteen valopiiriin. | |||
== Viitteet == | == Viitteet == | ||
Versio 14. toukokuuta 2012 kello 16.39
Teismi (kreikan sanasta theos, jumala) eli jumalausko on käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen jumala.1
Useiden tuoreiden tutkimusten konsensuksen mukaan teistinen käsitys on ihmiselle luonnollinen.2 Vuonna 1998 tehdyssä kansainvälisessä tutkimuksessa suomalaisista 81 % sanoi uskovansa Jumalaan.3
Teistisen uskomuksen perusteluja
Teististä uskomusta voidaan perustella monin eri tavoin. Yleisimpiä argumentteja ovat kosmologinen argumentti, teleologinen argumentti, moraalinen argumentti ja abiogeneettinen argumentti.
Teismin falsifioituvuus
Filosofi William Lane Craigin mukaan teismi on luonteeltaan periaatteessa falsifioitavissa oleva kanta, joka olisi kumottavissa osoittamalla todeksi vaikkapa jokin seuraavista väitteistä:
- "Teismi on loogisesti epäjohdonmukainen." – Tätä taas voi pyrkiä osoittamaan esim. seuraavilla tavoilla:
- "Voiko Jumala luoda niin ison kiven ettei itsekään jaksaisi nostaa sitä?"
- Pahan ongelma: "Jos Jumala olisi olemassa, mitään pahaa ei koskaan tapahtuisi, mutta pahaa kuitenkin tapahtuu."
- "Universumin olemassaolo (ilman Jumalaa) on metafyysisesti välttämätöntä."
Teismiin liittyvää käsitteistöä
Ateistien "olkinukketeismi"
Ateistit riitelevät keskenään siitäkin, mitä itse ateismi on, joten tuskin heillä on täyttä yksimielisyyttä siitäkään, mitä "teismin" pitäisi tarkoittaa. On kuitenkin havaittavissa ateistinen tendenssi pyrkiä määrittelemään "teismi" ateismin ehdoilla: ateismin loogiseksi komplementiksi eli kaikkien epäateististen uskomusten joukoksi. Koska siis ateistit eivät sano uskovansa "jumalaan tai jumaliin" ja koska "teismi" heidän näkökulmastaan on sitä, mitä "ateismi" ei ole (a-etuliite ilmaisee negaatiota), ateisteille on luontevaa määritellä teismi "uskoksi jumalaan tai jumaliin".
Niinpä ateistien suosiman olemassaoloa koskevan eli ontologisen "teismin" määritelmän mukaan "teismi on väitelause 'jumala tai jumalia on olemassa'".4 Jos tällainen määritelmä hyväksytään keskustelun pohjaksi, se antaa ateisteille useitakin etuja:
- Nyt on tie auki retoriikalle, jonka mukaan tässä nimenomaan "teistit" ovat "väittäneet jotain", ateistit sen sijaan yksinkertaisesti "vain pidättäytyneet yhtymästä tähän teistien väitteeseen", joten "ateismi ei itsessään väitä mitään eikä sitä siksi tarvitse mitenkään todistaakaan (eikä sillä edes voi olla mitään loogisia tai käytännöllisiä seurauksiakaan), vaan koko todistuksen taakka on teisteillä, joten ateistit voivatkin keskittyä pelkkään välinpitämättömyyteen teismiä kohtaan tai vaihtoehtoisesti pelkkään teististen perustelujen kritiikkiin".
- Jos joku tosiaan ilmoittautuu "'uskon jumalaan tai jumaliin' -teistiksi", hän on samalla ilmoittautunut henkilöksi, joka ei näköjään itsekään oikein tiedä, mihin uskoo (jumalaan vai jumaliin – vaiko ehkä varmuuden vuoksi sekä jumalaan että jumaliin?). Niinpä hän on jo lähtökohtaisesti menettänyt pelin ennen kuin keskustelu alkoikaan: "Jos kerran voit yhtä hyvin uskoa jumaliin kuin jumalaankin, mikset saman tien voi uskoa vielä mörköihin ja menninkäisiinkin?" – Tältä pohjalta asiallinen keskustelu on siis mahdotonta, mikä taas on tyypillisesti ateistien etu, koska juuri asiallisessa keskustelussa he eivät vahvoilla ole.
- Hyväksymällä ateistisen "teismin" määritelmän menettää mahdollisuuden pitäytyä "teismin" kristillisen teologian ja täsmällisen uskonnonfilosofian mukaiseen merkitykseen. Näin ei edes pysty nimeämään tarkasti ja ymmärrettävästi sitä ontologista kantaa, jota olisi kristittynä ollut määrä puolustaa, eikä sitä siis voi kunnolla perustellakaan, vaan koko keskustelu jää sekavaksi.
- Mitä huonotasoisemmiksi ateistit onnistuvat nämä keskustelut mm. tällä käsitesotkullaan vetämään, sitä enemmän uskottavuutta he voivat toivoa sellaiselle propagandistiselle kannalle, jonka mukaan "uskonnollisuus" ilman muuta jo ylipäänsäkin on pelkkää käsitesotkua, jossa ei ainakaan "tavallisen ihmisen" kannalta ole mitään mieltä, ja "näin ollen ateismi puolestaan on lähinnä vain jokaisen järkevän ja maltillisen ihmisen luonnollista pyrkimystä pysytellä tällaisesta sotkusta erossa".
Teismin täsmällinen määritelmä, ala- ja yläkäsitteet sekä loogiset vaihtoehdot
Seppo A. Teinosen Teologian sanakirja5 määrittelee näin:
- "teismi (kr theos, jumala), fil t usk käsitys, että on olemassa persoonallinen ja –> transsendenttinen Jumala, joka on luonut maailman ja ylläpitää sitä. Termiä käytti ensimmäiseksi R. Cudworth 1678. Teisti, t:n edustaja, teistinen, t:n mukainen."
- "transsendenssi (lat transcendere, astua yli, nousta yli), toisella puolella oleminen, tuolla puolella oleminen, tuonpuoleisuus, (Jumalan) oleminen maailman tuolla puolen (eikä siinä kuten –> immanenssi), (Jumalan) ulkomaailmallisuus. ..."
Tämän määritelmän kunnolliseksi ymmärtämiseksi on tarpeen tietää myös, mitä näin määritelty teismi yhtäältä on – supranaturalismin ja, hieman yllättävästi, nimenomaan myös monoteismin alalaji (eikä siis päinvastoin) sekä toisaalta unitarismin ja trinitarismin yhteinen yläkäsite – ja mitä se toisaalta ei ole eli mitkä ovat siitä poikkeavia kantoja; näin määritellyn teismin loogiseen komplementtiin eli kaikkien sen ulkopuolelle jäävien kantojen joukkoon näet kuuluu naturalismin, materialismin ja ateismin lisäksi paljon muutakin, mm. deismi (monoteismin alalaji sekin), dualismi, polyteismi ja panteismi.
Teismi, kristinusko ja kristillinen apologetiikka
Kristinusko kuuluu teismin piiriin, mutta kaikki teismi (esim. unitarismi kuten islam ja Jehovan todistajien oppi) ei ole kristinuskoa.
Kristillisen apologetiikan kannalta teismi-käsite on sikäli erityisen merkittävä, että se käytännössä varsin tarkoin6 rajaa ei-kristilliset käsitykset "pakanallisiin" (Jumalan erityisen ilmoituksen ulkopuolisiin lähteisiin perustuviin), jotka tyypillisesti eivät ole teistisiä, ja "hereettisiin" (Jumalan erityisen ilmoituksen väärinkäyttöön perustuviin), jotka tyypillisesti ovat teistisiä mutta antitrinitaarisia.
Tästä jaosta johtuu, että teismin ulkopuolisia käsityksiä vastaan kristillinen apologetiikka tyypillisesti pystyy vetoamaan moniin Raamatun ulkopuolisiin perusteluihin7, kun taas teismin piiriin lukeutuvia hereettisiä käsityksiä kohdattaessa kiistakysymykseksi tulee yleensä Jumalan ilmoituksen aito sisältö, ja tällöin mm. pätevät ja vakuuttavat raamattuargumentit ovat tarpeellisia. – Hieman paradoksaalisesti tämä asiaintila merkitsee samalla sitäkin, että monet teismiä puoltavat kristillisen apologetiikan keskeisetkin argumentit voivat sellaisinaan käydä myös hereettisten käsitysten apologiasta.8 Kristillisen apologetiikan olisikin nähtävä selkeästi koko epäkristillisten käsitysten kirjo voidakseen auttaa itse kustakin ei-kristillisestä taustasta tulevia mahdollisimman vakuuttavasti "heidän iloonsa" eli Kristuksen evankeliumin täyteen valopiiriin.
Viitteet
- ^ Jukka K. Korpela: Pienehkö sivistyssanakirja: ateismi Korpela, Jukka K.. Viitattu 18.4.2007. (yleisnimitys uskonnoille, joissa jumaluus käsitetään persoonalliseksi ja maailmasta erilliseksi mutta siihen vaikuttavaksi”)
Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. (oppi jonka mukaan kaikkeuden luojana ja ylläpitäjänä on persoonallinen jumaluus.)
Ilkka Niiniluoto: "Ateismi", teoksessa Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.): Uskonnonfilosofia, s. 122. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8. (Kuten jumalausko eli teismi – –) - ^ Brooks, Michael: Born Believers: How your brain creates God 4.2.2009. NewScientist. Viitattu 5.3.2009. ("There's now a lot of evidence that some of the foundations for our religious beliefs are hard-wired," says [Paul] Bloom. - - "Children the world over have a strong natural receptivity to believing in gods because of the way their minds work, and this early developing receptivity continues to anchor our intuitive thinking throughout life," says anthropologist Justin Barrett of the University of Oxford. - - These cognitive biases are so strong, says [Olivera] Petrovich, that children tend to spontaneously invent the concept of god without adult intervention)
- ^ Kolme neljästä pohjoismaalaisesta sanoo uskovansa Jumalaan 14.8.1998. Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 2.7.2010. (Kolme neljästä pohjoismaalaisesta sanoo uskovansa Jumalaan. Suomessa heitä on eniten, 81 %.) Jumalan olemassaoloon uskomista ei välttämättä käsitetä uskoksi Jumalaan. Usko Jumalaan kuitenkin edellyttää uskoa Jumalan olemassaoloon, joten Jumalaan uskovien määrä määrittää Jumalan olemassaoloon uskovien minimiarvon. Näin ollen suomalaisista Jumalan olemassaoloon uskoo vähintään 81 %.
- ^ Smith, George H.: Atheism: The case against god. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1979. ISBN 0-87975-124-X.
Hartikainen, Erkki: Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa 30.10.2003. Erkki Hartikainen / Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 16.4.2007. (Teismi on väitelause "jumala tai jumalia on olemassa". - ^ Kirjapaja, 2. korjattu painos, 1999.
- ^ tuskin kuitenkaan aivan tarkoin, ts. vastaesimerkkejäkin tässä esitetylle suurpiirteiselle jaottelulle lienee löydettävissä
- ^ ja tämä on tietysti tarpeen jo siitäkin syystä, että näiden käsitysten edustajat eivät yleensä lähtökohtaisesti tunnusta Raamattua Jumalan ilmoitukseksi
- ^ Esim. eräät tälläkin sivustolla esitetyt Jumalan olemassaoloa puoltavat argumentit voivat auttaa vaikkapa muslimeja tai Jehovan todistajia siinä kuin kristittyjäkin oman uskonsa puolustamisessa "pakanallisia" käsityksiä vastaan – ja toisaalta ainakin kalamistinen kosmologinen argumenttihan on tiettävästi alun perin syntynyt ja kehittynyt nimenomaan islamin piirissä, kuten sen nimityskin edellyttää, mutta on sen estämättä hyödynnettävissä sellaisenaan kristillisessäkin apologetiikassa, kuten vaikkapa William Lane Craigin toiminta ja vaikutus kirkkaasti osoittaa.
