Ero sivun ”Agnostisismi” versioiden välillä

ApoWikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
(Kumottu muokkaus 9121, jonka teki The truth and nothing but (keskustelu) Tarpeeton lyhennys poistettu)
Rivi 1: Rivi 1:
Agnostismi on käsitys, jonka mukaan yliluonnollisesta (kuten jumalista) ei voi saada tietoa. Yleisesti agnostikko termiä käytetään virheellisesti kuvaamaan henkilöä, joka ei tiedä onko jumalia olemassa. Agnostikko voi uskoa jumalaan tai olla ateisti. Agnostismi ei siis kerro mitään henkilön jumaluskosta, vaan agnostikko kieltää tiedon mahdollisuuden.
''Agnostikko'' ei suoranaisesti väitä meidän tietävän, ettei Jumalaa ole olemassa. '''T. H. Huxley'''n (1825–1895) ehdotuksen mukaan agnostikoksi on kutsuttava henkilöä, joka pidättäytyy ottamasta kantaa Jumalan olemassaoloon riittävien perusteiden puuttuessa.


Thomas Henry Huxley loi käsitteet ”agnostisismi” ja ”agnostikko” 1860-luvulla kuvaamaan ajatuksiaan: ”Mietiskelin ja keksin nimen joka oli mielestäni sopiva nimi 'agnostikko'. Se tuli päähäni enteellisen vastakkaisesti 'gnostikolle' kirkkohistoriassa joka halusi tietää niin paljon juuri siitä mistä minä en tiedä mitään. Tyydytyksekseni nimi tuli yleiseen käyttöön.
== Agnostisismin muunnelmista ==
 
'''Agnostisismi''' on periaatteessa yhtä kuin agnostikkojen em. kanta. Agnostisismista on kuitenkin olemassa useita erilaisia muunnelmia.
 
''Radikaalia agnostisismia'' edustivat esimerkiksi '''Rudolf Carnap''' (1891–1970) ja '''Alfred Ayer''' (1910–1989). Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä.
 
''Heikoin agnostisismin muoto'' katsoo, että kysymykseen ei voi ainakaan toistaiseksi ottaa perusteltua kantaa, koska perustelujen osalta "puntit" ovat toistaiseksi tasan, niin että tutkimusta aiheesta tulee jatkaa.
 
== Agnostisismi pidättymisenä kannanotosta ja kannanottona ==
 
Vaikka agnostisismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto. (Niiniluoto 2003: 130–131.) Agnostisismin peruslause voidaan ilmaista muodossa:
 
{{sitaatti|Ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan.}}
 
Tämäkin siis on yliluonnollisia olentoja koskeva väitelause, joskaan ei [[AW:S#ontologia|ontologinen]] vaan [[AW:S#epistemologia|epistemologinen]] luonteeltaan.




{{Uskonnonfilosofia}}
{{Uskonnonfilosofia}}
[[Luokka: Filosofia]]
[[Luokka: Filosofia]]

Versio 28. tammikuuta 2011 kello 18.06

Agnostikko ei suoranaisesti väitä meidän tietävän, ettei Jumalaa ole olemassa. T. H. Huxleyn (1825–1895) ehdotuksen mukaan agnostikoksi on kutsuttava henkilöä, joka pidättäytyy ottamasta kantaa Jumalan olemassaoloon riittävien perusteiden puuttuessa.

Agnostisismin muunnelmista

Agnostisismi on periaatteessa yhtä kuin agnostikkojen em. kanta. Agnostisismista on kuitenkin olemassa useita erilaisia muunnelmia.

Radikaalia agnostisismia edustivat esimerkiksi Rudolf Carnap (1891–1970) ja Alfred Ayer (1910–1989). Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä.

Heikoin agnostisismin muoto katsoo, että kysymykseen ei voi ainakaan toistaiseksi ottaa perusteltua kantaa, koska perustelujen osalta "puntit" ovat toistaiseksi tasan, niin että tutkimusta aiheesta tulee jatkaa.

Agnostisismi pidättymisenä kannanotosta ja kannanottona

Vaikka agnostisismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto. (Niiniluoto 2003: 130–131.) Agnostisismin peruslause voidaan ilmaista muodossa:

Ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan.

Tämäkin siis on yliluonnollisia olentoja koskeva väitelause, joskaan ei ontologinen vaan epistemologinen luonteeltaan.