Ero sivun ”Ateistin vedonlyönti” versioiden välillä
ApoWikistä
("Ateistin vaaka" -artikkelin siirto osuvammalle nimelle) |
(→"Pascalin vaaka - The Atheist Experience [FIN]": linkkifix) |
||
| (13 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Ateistin vedonlyönti''' (t. ''" | '''Ateistin vedonlyönti''' (t. ''"ateistin vaaka"'') on yhteisnimitys ateistien aikaansaannoksille heidän pyrkimyksissään [[Pascalin peliteoria|Pascalin vedonlyönti]] -argumentin kumoamiseksi; itse nimityskin<ref>engl. ''Atheist's Wager'', siis nimenomaan "ateistin vedonlyönti", samoin kuin ''Pascal's wager'' (suom. m. "Pascalin vaaka") on kirjaimellisesti "Pascalin vedonlyönti"</ref> on ilmeisesti heidän keksintöään. | ||
Tässä artikkelissa esitellään, arvioidaan ja kritisoidaan näitä aikaansaannoksia ateistien omien nettitekstien pohjalta. Kuhunkin käsiteltyyn tekstiin annetaan viitelinkki, niin että lukijan on mahdollisimman helppo siihen itsekin tutustua ja siltä pohjalta puntaroida esitetyn kritiikin ja vastakritiikin osuvuutta ja riittävyyttä kussakin tapauksessa erikseen. | Tässä artikkelissa esitellään, arvioidaan ja kritisoidaan näitä aikaansaannoksia ateistien omien nettitekstien pohjalta. Kuhunkin käsiteltyyn tekstiin annetaan viitelinkki, niin että lukijan on mahdollisimman helppo siihen itsekin tutustua ja siltä pohjalta puntaroida esitetyn kritiikin ja vastakritiikin osuvuutta ja riittävyyttä kussakin tapauksessa erikseen. | ||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
=== "Todistuksen moraali" === | === "Todistuksen moraali" === | ||
Tämännimisessä alaluvussa koetetaan aluksi lähinnä perustella, että valheeseen ei tulisi uskoa ja että pelurin todistus "ei esitä jumalaan uskomiselle mitään näyttöä". Vaikka nämä väitteet ovatkin sinänsä tosia, ne ovat täysin asiaankuulumattomia: pelurin todistus ei ole Jumala-todistus eikä väitäkään olevansa; toisaalta se ei liioin neuvo uskomaan minkäänlaiseen valheeseen vaan ainoastaan toimimaan epävarmuuden alaisena | Tämännimisessä alaluvussa koetetaan aluksi lähinnä perustella, että valheeseen ei tulisi uskoa ja että pelurin todistus "ei esitä jumalaan uskomiselle mitään näyttöä". Vaikka nämä väitteet ovatkin sinänsä tosia, ne ovat täysin asiaankuulumattomia: pelurin todistus ei ole Jumala-todistus eikä väitäkään olevansa; toisaalta se ei liioin neuvo uskomaan minkäänlaiseen valheeseen vaan ainoastaan toimimaan epävarmuuden alaisena mahdollisimman järkevästi. Siksi sille on mahdotonta saada osuvaa vasta-argumentaatiota tällaisista aineksista. | ||
Luvun loppuosassa vedotaan siihen, että Jumalaan uskominen "valheellisesti ja itsekkäästi palkkion toivossa" ei ole moraalisesti korkeatasoista. Eihän pelurin todistus sellaista väitäkään, joten vasta-argumentiksi ei ole tästäkään ajatuksesta:<ref>Koko peliteorian lähtökohtaa voi tietysti syyttää "epämoraaliseksi", koska siinä pyritään maksimoimaan omia eikä vastapelurin voittomahdollisuuksia; samoin erilaisille valmennuskursseille osallistumista voisi vastustaa sillä perusteella, että niille osallistumisen tarkoituksena on viedä opiskelupaikat muilta pääsykokeisiin osallistujilta, jne. Onkin jossain määrin hämmästyttävää, luulottelevatko "vapaa-ajattelijat" olevansa itse moraalisesti niin korkeatasoisia, että tällaisella kritiikillä olisi jotain kantavuutta.</ref> valheellisesta uskosta ei olisi hyötyä (vain leikisti voittoruutuun sijoitetut pelimerkit eivät oikeasti tuo voittoa), ja kristillisen Jumalaan uskomisen idea on nyt nimenomaan siinä, että "me olemme syntiset" emmekä pääse itsekkyydestämme mihinkään – jos taivaaseen otettaisiin vain epäitsekkäitä ihmisiä, se jäisi kyllä tyhjilleen.<ref>Tässä elämässä kyse siis on kuin onkin pitkälti eräänlaisesta uhkapelistä, jossa kaikki kyllä tähtäävät omalta kannaltaan parhaaseen tulokseen, mutta jo etukäteen on selvää, että "jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa voittopalkinnon": kaikki katsomukset eivät millään pysty toteuttamaan kannattajilleen (saati ulkopuolisilleen) sitä, millä itseään mainostavat.</ref> | Luvun loppuosassa vedotaan siihen, että Jumalaan uskominen "valheellisesti ja itsekkäästi palkkion toivossa" ei ole moraalisesti korkeatasoista. Eihän pelurin todistus sellaista väitäkään, joten vasta-argumentiksi ei ole tästäkään ajatuksesta:<ref>Koko peliteorian lähtökohtaa voi tietysti syyttää "epämoraaliseksi", koska siinä pyritään maksimoimaan omia eikä vastapelurin voittomahdollisuuksia; samoin erilaisille valmennuskursseille osallistumista voisi vastustaa sillä perusteella, että niille osallistumisen tarkoituksena on viedä opiskelupaikat muilta pääsykokeisiin osallistujilta, jne. Onkin jossain määrin hämmästyttävää, luulottelevatko "vapaa-ajattelijat" olevansa itse moraalisesti niin korkeatasoisia, että tällaisella kritiikillä olisi jotain kantavuutta.</ref> valheellisesta uskosta ei olisi hyötyä (vain leikisti voittoruutuun sijoitetut pelimerkit eivät oikeasti tuo voittoa), ja kristillisen Jumalaan uskomisen idea on nyt nimenomaan siinä, että "me olemme syntiset" emmekä pääse itsekkyydestämme mihinkään – jos taivaaseen otettaisiin vain epäitsekkäitä ihmisiä, se jäisi kyllä tyhjilleen.<ref>Tässä elämässä kyse siis on kuin onkin pitkälti eräänlaisesta uhkapelistä, jossa kaikki kyllä tähtäävät omalta kannaltaan parhaaseen tulokseen, mutta jo etukäteen on selvää, että "jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa voittopalkinnon": kaikki katsomukset eivät millään pysty toteuttamaan kannattajilleen (saati ulkopuolisilleen) sitä, millä itseään mainostavat.</ref> | ||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Artikkelin alkuosa siis epäonnistuu horjuttamaan pelurin todistusta, mutta tämä väliotsikko lupaa korjata tilanteen: jos näet jokin todistelutapa voidaan todellakin kääntää, siis käyttää aivan vastaavaa päättelyä juuri päinvastaisen johtopäätöksen tukemiseksi, kyseinen menettely on tietenkin arvoton erottamaan totuutta erheestä tai (kuten tässä tapauksessa on tarkoitus) järkevää menettelytapaa typerästä. | Artikkelin alkuosa siis epäonnistuu horjuttamaan pelurin todistusta, mutta tämä väliotsikko lupaa korjata tilanteen: jos näet jokin todistelutapa voidaan todellakin kääntää, siis käyttää aivan vastaavaa päättelyä juuri päinvastaisen johtopäätöksen tukemiseksi, kyseinen menettely on tietenkin arvoton erottamaan totuutta erheestä tai (kuten tässä tapauksessa on tarkoitus) järkevää menettelytapaa typerästä. | ||
"Voidaan yhtä hyvin väittää, että ateisti palkitaan äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuomitaan äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen. Tällöin pelurin olisi pyrittävä olemaan uskomatta jumalaan." Väittäähän toki voidaan, ja kieltämättä pelurin subjektiivisesti ajatellen kannattaisi<ref>olisi siis sisäisesti johdonmukaisinta suhteessa käytetyn informaation sisältöön ja optimoisi pelin odotusarvon suhteessa tällöin käytettyihin premisseihin</ref>, jos näin uskoisi, toimia ehdotetulla tavalla; mutta miten | "Voidaan yhtä hyvin väittää, että ateisti palkitaan äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuomitaan äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen. Tällöin pelurin olisi pyrittävä olemaan uskomatta jumalaan." Väittäähän toki voidaan, ja kieltämättä pelurin subjektiivisesti ajatellen kannattaisi<ref>olisi siis sisäisesti johdonmukaisinta suhteessa käytetyn informaation sisältöön ja optimoisi pelin odotusarvon suhteessa tällöin käytettyihin premisseihin</ref>, jos näin uskoisi, toimia ehdotetulla tavalla; mutta miten lienee tällaisen väitteen uskottavuuden laita? Miksi pelurin kannattaisi ottaa tuo "yhtä hyvin" -väite vakavasti? | ||
Tässä kohdassa artikkelin lukija joutuu lähes hieraisemaan silmiään: ateismin parhaiksi perusteiksi nousevat näköjään eräät ''buddhalaiset<ref>Sittemmin kristillisenä apologeettana ja kirjailijana mainetta niittänyt [[C. S. Lewis]] on kertonut ennen kristityksi kääntymistään totuutta etsiessään päätyneensä järjellään siihen tulokseen, että jos ylipäänsä on olemassa jokin tosi uskonto, sen on oltava joko hindulaisuus tai kristinusko; ei näet vaikuttanut luultavalta, ettei tosi uskonto olisi saanut minkäänlaista merkittävää vaikutushistoriaa (joten vaihtoehtoja ei itse asiassa ollut kovinkaan monta) tai että se olisi syntynyt vasta suhteellisen myöhäisessä historian vaiheessa, selvästikin aiemman uskonnollisen sisällön pohjalta ja sen kritiikkinä (kuten buddhalaisuus hindulaisuuden tai muhamettilaisuus kristinuskon aineksista).</ref> tekstit''. Raamatun historiallisesta paikkansapitävyydestä on sentään runsaasti näyttöä itse tekstien ulkopuoleltakin (muista historian lähteistä ja arkeologiasta), mutta miten vapaa-ajattelijat ajattelivat vakuuttavansa Pascalista vaikuttuneen pelurin ''Pāli''-kaanonin "ns. brahma- ja deeva-tasoja ja niitä hallitsevia jumaluuksia" koskevien ajatusten peliteoreettisesta merkittävyydestä?<ref>Ei silti, kyllä [[Pascalin peliteoria]] yleistyy tarvittaessa vaikka näihinkin ajatuksiin, kuten sitä käsittelevässä artikkelissa on hahmoteltukin: buddhalaisuuden todennäköisyysarvion voi sisällyttää vaihtoehtojen joukkoon, eikä se lopputulosta yleisesti ottaen juuri hetkauta, sillä syklisen aikakäsityksen puitteissa lopullisia voittajia ei oikeastaan ole.</ref> | Tässä kohdassa artikkelin lukija joutuu lähes hieraisemaan silmiään: ateismin parhaiksi perusteiksi nousevat näköjään eräät ''buddhalaiset<ref>Sittemmin kristillisenä apologeettana ja kirjailijana mainetta niittänyt [[C. S. Lewis]] on kertonut ennen kristityksi kääntymistään totuutta etsiessään päätyneensä järjellään siihen tulokseen, että jos ylipäänsä on olemassa jokin tosi uskonto, sen on oltava joko hindulaisuus tai kristinusko; ei näet vaikuttanut luultavalta, ettei tosi uskonto olisi saanut minkäänlaista merkittävää vaikutushistoriaa (joten vaihtoehtoja ei itse asiassa ollut kovinkaan monta) tai että se olisi syntynyt vasta suhteellisen myöhäisessä historian vaiheessa, selvästikin aiemman uskonnollisen sisällön pohjalta ja sen kritiikkinä (kuten buddhalaisuus hindulaisuuden tai muhamettilaisuus kristinuskon aineksista).</ref> tekstit''. [[Raamatun historiallinen luotettavuus|Raamatun historiallisesta paikkansapitävyydestä]] on sentään runsaasti näyttöä itse tekstien ulkopuoleltakin (muista historian lähteistä ja arkeologiasta), mutta miten vapaa-ajattelijat ajattelivat vakuuttavansa Pascalista vaikuttuneen pelurin ''Pāli''-kaanonin "ns. brahma- ja deeva-tasoja ja niitä hallitsevia jumaluuksia" koskevien ajatusten peliteoreettisesta merkittävyydestä?<ref>Ei silti, kyllä [[Pascalin peliteoria]] yleistyy tarvittaessa vaikka näihinkin ajatuksiin, kuten sitä käsittelevässä artikkelissa on hahmoteltukin: buddhalaisuuden todennäköisyysarvion voi sisällyttää vaihtoehtojen joukkoon, eikä se lopputulosta yleisesti ottaen juuri hetkauta, sillä syklisen aikakäsityksen puitteissa lopullisia voittajia ei oikeastaan ole.</ref> | ||
Huomionarvoista on sekin, että nämä esiin otetut buddhalaislähteetkään ''eivät'' esitetyn referaattinsa mukaan suinkaan väitä, "että ateisti palkitaan äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuomitaan äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen". Sen sijaan niitä näköjään pyritään käyttämään tietynlaisen ajatushämäyksen välineenä: tässäpä meillä on (buddhalaista hindujumaluuksien vastaista propagandaa sisältävä) "pyhä teksti", jonka mukaan kuolemanjälkeiset tilat eivät voi olla pysyviä. "Siksi" Raamatun lupauksia iankaikkisesta elämästä Jeesuksen Kristuksen valmistaman pelastuksen osallisuudessa ei muka kannattaisi uskoa! | Huomionarvoista on sekin, että nämä esiin otetut buddhalaislähteetkään ''eivät'' esitetyn referaattinsa mukaan suinkaan väitä, "että ateisti palkitaan äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuomitaan äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen". Sen sijaan niitä näköjään pyritään käyttämään tietynlaisen ajatushämäyksen välineenä: tässäpä meillä on (buddhalaista hindujumaluuksien vastaista propagandaa sisältävä) "pyhä teksti", jonka mukaan kuolemanjälkeiset tilat eivät voi olla pysyviä. "Siksi" Raamatun lupauksia iankaikkisesta elämästä Jeesuksen Kristuksen valmistaman pelastuksen osallisuudessa ei muka kannattaisi uskoa! | ||
| Rivi 51: | Rivi 51: | ||
== "Pascalin vaaka - ''The Atheist Experience'' [FIN]" == | == "Pascalin vaaka - ''The Atheist Experience'' [FIN]" == | ||
Kyseessä on | Kyseessä on nykyään<ref>Tarkistettu 28.6.2020</ref> poistettu Youtube-video, jolla esitetään Pascalin vaakaan liittyvä, suomeksi tekstitetty "ateistinen elämys". Sen sisältö käydään tässä läpi kohta kohdalta: | ||
=== Alkulämmittely: "Loch Nessin hirviö, I osa" === | === Alkulämmittely: ''"Loch Nessin hirviö, I osa"'' === | ||
* Aloitetaan Loch Nessin hirviöön uskomisesta: "Kuvitellaan, ettemme usko Loch Nessin hirviöön. Jos Loch Nessin hirviö on olemassa, joudumme ikuiseen helvettiin." | * Aloitetaan Loch Nessin hirviöön uskomisesta: ''"Kuvitellaan, ettemme usko Loch Nessin hirviöön. Jos Loch Nessin hirviö on olemassa, joudumme ikuiseen helvettiin."'' | ||
** Rinnastusyritys Pascalin vaakaan ei toimi (kyseessä on väärä analogia), sillä Loch Nessin hirviöltä, vaikka se olisi olemassakin, puuttuvat tyystin kaikki ne Jeesuksen ominaisuudet, joiden vuoksi häneen uskominen on välttämätöntä, jottei joutuisi helvettiin. | |||
** Rinnastus on siis pelkkä olkinukkeargumentti, vrt. seuraavaan: ''"Naurettava ajatus, että veroja olisi maksettava: jos vaikka naapurin 5-vuotias nassikka tulee pihalla vastaan ja sanoo, että minun pitäisi koko ikäni antaa hänelle puolet kaikista tuloistani, niin nauraisin vain koko ajatukselle."'' | |||
=== Johdanto === | |||
* Esitellään Pascalin vedonlyöntiä: ''"jos kristityt ovat oikeassa, he pääsevät taivaaseen eivätkä menetä mitään"'' on selvä ajatus, mutta jatko on suomennettu onnahtavasti: ''"Ja jos me olemme oikeassa, kukaan ei ole menettänyt mitään, kun kuolemme"''. Niin vaatimaton kyseinen puhuja ei todellakaan ole, että antaisi tässä ymmärtää, ettei ateistien sukupuutto haittaisi ketään (ainakaan, jos ateistit olivat olleet oikeassa), vaan hän esittää tässä Pascalin argumentin toisen puolen: jos me (ateistit) olemme olleet oikeassa, niin kukaan ei ole (kuoleman jälkeisessä tilassaan) menettänyt mitään, vaan kaikki ovat (yhtäläisesti) kuolleita. | |||
* Sitten siirrytään ''"ateistin vedonlyöntiin"''<ref>kyseistä ilmausta ei tässä videopätkässä kuitenkaan käytetä</ref> eli eksplisiittiseen Pascalin vedonlyönnin kritiikkiin: se kuulemma "epäonnistuu joka tasolla"; nämä "tasot" käydään seuraavassa yksityiskohtaisesti läpi. | |||
=== ''"Väärä kahtiajako"'' === | |||
* | * ''"Se on väärä kahtiajako, se jättää muut mahdolliset uskonnot huomiotta, se jättää muut taivaat ja helvetit huomiotta."''<ref>Esiintyjä laskee tähän tultaessa sormillaan jo neljään, mutta järkevästi ajatellen hän on vain esitellyt samaa (ensimmäistä) vastaväitettään eri puolilta: "mänty, honka, petäjä" -tyyliin.</ref> | ||
** Ensinnäkin kysymys mahdollisesta epäonnistumisesta on aina riippuvainen siitä, mihin alun pitäen pyrittiin: jos lähdetään liikkeelle siitä, kannattaako olla kristitty vai ateisti, muut vaihtoehdot eivät kuulu tarkastelun piiriin lainkaan; ja jos ateismi punnitaan tässä vertailussa köykäiseksi, niin "ateistinen elämys" on tietenkin karvas, sillä ateismihan pyrkii olemaan kaikkein fiksuin ajattelutapa, joten on sen kannattajille kovin ikävää, jos se osoittautuu jo ensimmäistä haastajaansa (kristinuskoa) tyhmemmäksi. Vaatimus siitä, että kaikkia vaihtoehtoja olisi käsiteltävä yhdellä kertaa, muistuttaakin nyrkkeilyottelun häviäjän valitusta siitä, että hän joutui olemaan kehässä yksi yhtä vastaan, vaikka olisi sen sijaan kaivannut kaikkien tappelua kaikkia vastaan. | |||
** Toiseksi Pascalin peliteoria tosiasiallisesti yleistyy luontevasti monenkin vaihtoehdon tapaukseen;<ref>vaikkei Pascal itse ehkä nähnytkään tarpeelliseksi esittää siitä monenkeskistä versiota</ref> tällöin tulos ei tosin välttämättä ole yhtä ilmeinen kuin perustapauksessa, mutta ateismi saa kyllä aina vesiperän. | |||
=== ''"Vain tämä elämä"'' === | |||
* ''"Se väittää, ettei uskominen ja palvominen maksa mitään."'' | |||
** Tämä oli epätäsmällinen referaatti: Pascalin argumentti kyllä päätyy siihen, että lopulta voi kristittynä huomata, ettei ollut menettänyt mitään, mutta se ei suinkaan ota tätä ajatusta lähtökohdakseen. Todellisuudessahan se lähtee liikkeelle siitä, että kun elämä on pantu likoon kristinuskon puolesta, niin panoksena on äärellinen mutta voittona ääretön, ja tämänhän nyt sentään pitäisi olla ateisteillekin ilmeinen seikka, samoin kuin senkin, että ateistisessa uhkapelissä mahdollinen voitto (makea elämä synnistä lyhytaikaista nautintoa saaden) on äärellinen, kun taas mahdollinen tappio (iankaikkinen rangaistus helvetissä) vaikuttaa äärettömältä. | |||
** | * ''"Se ei ole totta. Sinulla on vain tämä elämä."'' Kaikki kristillinen toiminta valuu kuulemma hukkaan. ''"Se ei ole mikään häviötön tilanne."'' | ||
** Tässä näköjään oletetaan se, mikä pitäisi todistaa, eli kierretään kysymyksenasettelu (''petitio principii, begging the question'', kehäpäätelmä): meillä on vain tämä elämä ja sitten olemattomuus, ''jos'' ateismi on totta; mutta jos taas kristinusko on totta, niin tätä elämää seuraakin iankaikkisuus, joko iankaikkinen rangaistus tai iankaikkinen elämä. Totta kyllä, ettei kannata lyödä vetoa, jos tietää häviävänsä, mutta ''miten'' olisi tiedettävissä, että kristitty häviää vetonsa ja ateisti voittaa omansa? Tämä vasta-argumentti on siis viime kädessä puhujan [[naturalistinen kehäpäättely#Silkka ylimielisyys (omaan auktoriteettiin vetoaminen)|omaan auktoriteettiin vetoamista]]: sinulla on vain tämä elämä, ''koska minä niin sanon – muuta perustetta minun ei ole tarpeen esittää''. | |||
=== | === ''"Jonkin toisen jumalan helvetti"'' === | ||
* | * ''"Vaikka uskoisitkin johonkin tiettyyn jumalaan, se ei tarkoita, että välttäisit jonkin toisen jumalan helvetin."'' | ||
** Ateistina ei vältä "minkään jumalan helvettiä", siksipä ateismi onkin varmasti ihmisen tyhmin vaihtoehto. | |||
** Puhe epälukuisen monista "jumalista" tällaisissa yhteyksissä on harhaanjohtavaa; suuria monoteistisia uskontoja<ref>''Polyteistiset uskonnot'' ovat tässä epäolennaisia, sillä niiden tunnustamat jumalat ovat itsekin äärellisiä eivätkä näin ollen pysty lupaamaan mitään äärettömiä seuraamuksia – tai ainakaan toteuttamaan mahdollisia tällaisia lupauksiaan.<br />''Panteistinen monismi'' (lähinnä hindulaisperäinen uskonnollisuus) on aikakäsitykseltään syklinen eikä siksi voi tarjota kenellekään mitään varmuudella lopullisia seuraamuksia (tai ehkä enintään persoonallisen olemassaolon katoamisen jossain vaiheessa, vrt. ateismi).<br />''Pienet monoteistiset uskonnot'' (juutalaisuus eli Uuden testamentin ajan fariseusten uskonnollisuuden jatko-osa, mormonit, Jehovan todistajat, ''baha'i''-uskonto, sufilaisuus, ahmadijjalaisuus yms.) edustavat käytännössä nekin eräänlaisia muunnelmia kristinuskon ja/tai islamin teemoista; esim. nykyjuutalaisuudella (joka sinänsä on jakautunut moniin kuppikuntiin kuten ulkoinen kristikunta ja muhamettilaisuuskin) on osin samoja pyhiä tekstejä kuin kristityillä (Vanha testamentti), ja toisaalta ensimmäiset kristityt olivat – esivanhemmistaan asti – olleet juutalaisia, joten on väärin väittää, että juutalaisuus olisi peräisin Vanhasta testamentista ja kristinusko vasta Uudesta – tosiasiassa kysymys on Vanhan testamentin oikeasta selittämisestä: onko Vanhan testamentin oikea selitys Jeesuksella ja hänen apostoleillaan (eli onko Uusi testamentti Vanhan testamentin täyttymys) vaiko fariseuksilla ja heidän kirjanoppineillaan (vrt. {{rp|Matt. 7:28-29}}).</ref> on oikeastaan vain kaksi – kristinusko ja islam – ja näiden yhteisistä aineksista voi päätellä niiden suhtautuvan toisiinsa kuin totuus muunneltuun totuuteen: puhutaan monista samoista asioista mutta annetaan niistä keskenään ristiriitainen todistus. Näin ollen on täysin mahdollista esim. ensin todeta ateistisen käsityksen hyödyttömyys Pascalin argumentin nojalla ja sitten kysyä, kumman perusteet ovat paremmat, muhamettilaisuuden vai kristinuskon – kumpi on elävän Jumalan tosi ilmoitus, kumpi väärennös. Tätä jatkokysymystä voi sitten selvitellä kaikin kysymykseen tulevin tavoin<ref>esim. tutustumalla kummankin uskonnon perusteoksiin, sisällön systemaattisiin esityksiin, vaikutushistoriaan yleensä ja siihen vaikutukseen, minkä tällaisen omakohtaisen perehtymisen myötä itsessään havaitsee</ref> ja, mikäli asia jäisi vieläkin jossain määrin epäselväksi, tarvittaessa vaikkapa tarttua uudestaan Pascalin vaakaan ja soveltaa sitä kysymykseen siitä, mitä yhtäältä islam ja toisaalta kristinusko viime kädessä ihmiselle tarjoavat, ottaakseen selvää, kumpi tarjous on aidosti ääretön. | |||
=== ''"Loch Nessin hirviö, II osa"'' === | |||
* Loch Nessin hirviö rinnastetaan suoraan Jeesukseen (tosin englanniksi viimemainittu nimi lausutaan, kaiketi ivamielessä tahallaan, väärin). | |||
** Rinnastuksen virheellisyys on todettu jo edellä, eikä toisto paranna argumentaation arvoa. | |||
=== "Muut ennakko-oletukset 1: ''Uskominen on tahdonalaista"'' === | |||
** | * Siirrytään käsittelemään Pascalin argumentin väitettyjä ''"muita ennakko-oletuksia"''. Kumpikin käsitellään omana kohtanaan: | ||
* ''"Uskominen on tahdonalaista. – – [V]oit valita uskomisen."'' | |||
** Kun ei esitetä puhujan omaa kantaa, ei ole ilmeistä, vastustiko hän tätä seikkaa sinänsä vai oliko se vain johdantona jatkolle. | |||
** Jos tämä kohta on tarkoitettu itsenäiseksikin kritiikiksi, jonka mukaan Pascalilla olisi ollut liian pinnallinen ja suoraviivainen käsitys kristillisen uskon syntymisestä ihmiseen, voi todeta, että tämänsisältöinen kritiikki olisi vähintäänkin ristiriidassa ylläkäsitellyn Vapaa Ajattelija -lehden artikkelin kanssa, joka erityisesti valittaa, että Pascal antaa menettelysuosituksia niillekin, joille Jumalaan uskominen osoittautuu vaikeaksi. | |||
** Joka tapauksessa voi tähän väliin vielä huomauttaa, että materialisteilla on sekin ongelma, että ''mikään'' ei heidän ennakko-oletustensa mukaan oikeastaan voi olla tahdonalaista vaan ihmisen kaikki toiminta on vain seurausta joistain persoonattomista fysikaalisista prosesseista. Vaikea kuvitella mitään onnettomampaa kantaa ihmiselle, joka tahtoisi esiintyä fiksuna: "En minä tässä oikeastaan mitään yritä väittää, enkä siihen pystyisikään, vaan huuleni, kieleni ja äänihuuleni liikkuvat ihan vain persoonattomien fysikaalisten voimien tarkoituksettomasta vaikutuksesta." – Se, että tällaisellekin kannalle on riittänyt edustajia, osoittaa osaltaan, miten raivokkaasti ihmiset vihaavat Jumalaa: he olisivat mieluummin vaikka pelkkiä tahdottomia robotteja kuin taivaallisen Isän lapsia. | |||
=== "Muut ennakko-oletukset 2: ''Jumala on hölmö''" === | |||
* ''"Se johtaa oletukseen, että jumala, johon uskot, on riittävän hölmö mennäkseen sinun selustasi suojaus -juoneesi."'' | |||
** Tällä kertaa kriitikko on itse riittävän hölmö esittääkseen ''non sequitur'' -nimisen argumentointivirheen eli väittääkseen, että jostain seuraa jotain, jota siitä ei oikeasti seuraa. Raamatun mukaanhan Jumala nimenomaan tahtoo pelastaa kaikki ihmiset ja on valmistanut pelastuksen kaikille ihmisille. Ei tämän pelastuksen vastaanottaminen siis ole mikään yritys huijata Jumalaa vaan päinvastoin sen lahjan kiitoksella omakseen ottamista, jonka hän meille oli valmistanut ja jota ilmaiseksi kaikille tarjosi. Kriitikko ei siis selvästikään ole perillä sen uskon sisällöstä, jota niin ylimielisesti repostelee, ja tulee juuri siitä syystä "ampuneeksi huteja". | |||
=== Loppukaneetti:'' "En suostu keskustelemaan Pascalin vaa'asta!"'' === | |||
* | * ''"Pascalin vaaka on yksi naurettavimmista asioista. – – Heti, kun tuot esiin Pascalin vaa'an, keskustelu [kanssani] on ohi."'' | ||
** Ilmankos kritiikki onkin näin epäonnistunutta, kun siis kriitikko ei ole suostunut edes keskustelemaan aiheesta kenenkään kanssa ja on näin itse vienyt itseltään tilaisuudet päästä tunnistamaan ja sitten ehkä jopa korjaamaan virhekäsityksiään. | |||
=== Kokonaisarvio === | |||
Tämä esitys kannattaa kyllä katsoa – sehän antaa havainnollisen kuvan ateistien "Sarumanin äänestä"<ref>J. R. R. Tolkienin ''Taru sormusten herrasta'' sisältää tämännimisen luvun, jossa kuvataan, kuinka luopiovelho Sarumanin ääni soi hypnoottisen houkuttelevana, vaikka itse sanoissa ei olekaan voimaa.</ref>: esitystyyli on äärimmäisen painokasta ja itsevarmaa, vaikka sisältö jääkin köykäiseksi. Tästä videopätkästä saa siis vähintäänkin havainnollisen käsityksen siitä, millaisessa sielun- ja mielentilassa monet, ehkä useimmatkin, ateistit elävät: elämän huippuelämyksiä ovat tilaisuudet, joissa päästään imemään ateistista uskonvarmuutta toisten samanmielisten retorisista revittelyistä, vaikka kunnon argumentaatio näköjään onkin niin puhujille kuin kuulijoillekin tuntematon käsite, jota ei tarjota eikä pyydetä. | |||
<!-- | |||
= Ateismin fideistinen luonne = | |||
[[Fideismi]]n mukaan ''perustavia uskonnollisia vakaumuksia ei tarvitse eikä pidäkään perustella eikä arvioida järjellisesti, sillä uskonnolliset vakaumukset eivät ole luonteeltaan tiedollisia''. | |||
Huomattava osa vallankin kevyen sarjan ateismia | |||
# olettaa fideismin ilman muuta olevan oikea uskonnonfilosofinen näkemys,<ref>Tämä ei kuitenkaan ainakaan kristinuskon osalta pidä paikkaansa, vaan sen suhteen pätee olennaisesti paremmin uskonnonfilosofinen [[eksperientialismi]].</ref> | |||
# katsoo, ettei ateismi ole uskonto,<ref>Kattavan [[uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä|määritelmän]] mukaan ateismi kuitenkin ''on'' uskonto mm. siksi, että se ei ole uskonnollisesti neutraali katsomus vaan on suorassa ristiriidassa eräiden yleisesti uskonnollisiksi luokiteltujen katsomusten, mm. kristinuskon kanssa.</ref> ja | |||
# keskittyy näiden valmistavien toimien jälkeen ivailemaan niitä, jotka myöntävät itsellään olevan uskonnollinen vakaumus, | |||
#* joko siitä, että he ovat fideistejä, siis "järjettömiä uskovaisia" | |||
#* tai siitä, että he ovat niin asiantuntemattomia, etteivät edes ymmärrä, että heidän tulisi olla fideistejä<ref>vaan vaikkapa käyttävät aikaansa laatiakseen ApoWiki-artikkeleita, jollaisia ei fideismin mukaan tarvita mihinkään</ref>. | |||
Entä miten sitten on ateismin oma laita? Millaiselle tietoteoreettiselle pohjalle se voidaan perustaa? | |||
== ''"Sinäkin tulet uskoon"'' == | |||
[http://www.youtube.com/watch?v=TOZiL2OeYno Tämän] videopätkän esittäjästä eräs ateistikin siihen liitetyssä kommentissaan toteaa: "Pat on koomikko eikä niinkään ajattelija. Pascalin vedonlyönnille tuo on mielestäni todella heikko vastaväite – – Se, että et taivu palvomaan egomaanista jumalaa ei ole kovin hyvä vastaväite mielestäni." Tämän kommentoijan parempina pitämiä vastaväitteitä on edellä jo kommentoitu, mutta kun niiden pohjalta tämä video on jo näin lytätty, on ehkä syytä heti alkuun perustella, miksi sitä täällä enää edes käsitellään. | |||
=== | === Ateistisen fideismin uskontunnustus === | ||
Syy on lähinnä seuraava: videoesiintyjä tulee avanneeksi ateistin vedonlyönnin todellisen luonteen suorastaan häikäisevän selvästi; tämä käy ilmeiseksi heti, kun vain tajuaa, mitä hän todella sanoo. Helpoimmin tämän näkee aloittamalla käsittelyn keskeltä esitystä (2:55–3:00): "Häntä ["Aavikon Jumalaa" – tarkoitetaan siis Raamatun Jumalaa, johon Pascalkin uskoi] ei ole olemassa. '''En ''tietenkään'' voi todistaa sitä, mutta minulla on uskoa.'''"<ref>Engl. alkuperäisversio (kuullun ymmärtämisenä videolta): ''"He doesn't exist. I can't prove it, of course, but I have faith."'' Suomennos on otettu videolta, vain korostukset lisätty.</ref> Kyseessä on siis ''ateistisen fideismin'' uskontunnustus.<ref>Tätä kohtaa voisi yrittää tulkita myös vinoiluna: "Ettehän te kristitytkään mitään todista vaan vetoatte vain 'uskoonne', joten ei minullakaan tarvitse olla muuta todistusta kuin vetoaminen omaani." Tämä fideismin irvailu -tulkintakaan ei kuitenkaan muuttaisi asian ydintä: videoesiintyjä esittää varmoja väitteitä pystymättä perustelemaan niiden lähtökohtaa kuin ''enintään'' antamalla epäsuorasti ymmärtää, etteivät kristitytkään pystyisi perustelemaan omaansa. Jos näin on, hän tulee vahvistaneeksi, paitsi oman ateistisen fideisminsä (sillä tuskin hänkään saattoi pitää tätä perustelua ''hyvänä'', vaikka olisikin pitänyt sitä ''parhaana käytettävissään olevana'' – hänhän tahtoi muiden ateistien tavoin puhua sen puolesta, että ateismi olisi kristinuskoa ''parempi'' eikä sen kanssa ''yhtä hyvä'' vaihtoehto), myös oman tietämättömyytensä (tai haluttomuutensa levittää tietoa) kristinuskon eksperientialistisesta perusteltavuudesta ja/tai sen puolesta puhuvasta evidenssistä.</ref> Tällä miehellä vain on otsaa sanoa asia suoraan – harvinaista sinänsä. | |||
Pascalin vedonlyönnin yksi keskeinen piirre onkin siinä, että se loogisesti otettuna pakottaa ateistin myöntämään fideisminsä: peliteoreettisesti hänen strategiansa on subjektiivisesti<ref>suhteessa hänen henkilökohtaisiin uskomuksiinsa</ref> mielekäs ainoastaan, jos hän on jo etukäteen ''varma siitä, ettei voi hävitä'' peliään. Mahdollinen varmuus ateismin totuudesta taas voisi perustua vain vastaaviin syihin kuin mahdollinen varmuus kristinuskon totuudestakin:<ref>Sanottu on tietenkin yleistettävissä muidenkin kantojen varmuuskysymykseen.</ref> ''evidentialismiin'', ''eksperientialismiin'' tai ''fideismiin''. | |||
* | * [[Evidentialismi]] edellyttäisi vastaansanomattomaan todistusaineistoon epäämättömästi perustuvaa aukotonta todistusta – sellaista ei ateistilla ole eikä voikaan olla.<ref>Filosofisesti puhuen evidentialismin vaatimus on kaikille kannoille ylipäänsä mahdoton täyttää, sillä kyseenalaistaminen on aina mahdollista.<br />Toisaalta kristinuskon puolesta voidaan esittää myös paljon ja monenlaista todistusaineistoa, ateismi taas on tässä suhteessa selvästi huonommassa asemassa ja joutuukin tosiasioiden sijasta vetoamaan paljolti mielikuviin, mistä tässä käsiteltävä videokin osaltaan on esimerkkinä.</ref> | ||
* | * [[Eksperientialismi|Eksperientialistinen]] vakuuttuminen taas edellyttäisi, että ateismi voisi jotenkin henkilökohtaisesti puhutella yksilöä ja "kahden kesken" vakuuttaa tämän totuudestaan.<ref>Tämän olisi siis tapahduttava jotenkin sentyyppisesti kuin Kristus vakuutti opetuslapsensa ylösnousemuksestaan: Ylösnousseen toistuvasti ja kouriintuntuvasti itse kohdattuaan he eivät enää voineet millään järkevällä tavalla olla asiasta epävarmoja, mutta ulkopuoliset saattoivat tietysti yhä vastustaa heidän todistustaan (ja monet vastustivatkin).</ref> Tämä taas edellyttäisi ateismin olevan jonkinlaiseen aktiiviseen yhteydenottoon kykenevä taho, joka voisi ja tahtoisi itse ilmoittaa totuutensa ainakin joillekuille ihmisille – mutta eihän ateismi ''oman väittämänsä mukaan'' tietenkään ole mikään persoonallinen henkivalta.<ref>''Kristinuskon näkökulmasta'' sen sijaan on mahdollista – tuskin kuitenkaan välttämätöntä – ajatella, että saattaa olla olemassa (yksi tai useampi) "ateismin demoni", joka voi joissakin tapauksissa vallata ihmisen mielen, tehdä hänestä ateistin ja siitä eteenpäin pitää häntä otteessaan. Tällöin ateistilla voisi (joskaan tämä ei olisi välttämätöntä) todella ollakin jonkinlainen "ateismiintulokokemus", jonka hän itse mieltää vastaansanomattoman vakuuttavaksi, vaikkei pystykään siirtämään sitä sellaisenaan eteenpäin. – Tämä mahdollisuus olisi toteutuessaan yksi lisä ateismin uskonnollisten piirteiden luetteloon.</ref> | ||
* | * Näin ollen ateistisen varmuuden mahdolliseksi perusteeksi jääkin enää vain [[fideismi|fideistinen]] vakuuttuminen: "Olen varma ateismin totuudesta, koska olen varma siitä, että ateismi on totta. Uskon ateismiin, koska se on minusta kaikkein uskottavinta; olen uskostani varma, koska uskoni on minulle kaikkein varmin asia." | ||
Asian ydin on nyt siis siinä, että yleisesti ottaen on mahdollista ''tunnustaa'' ateismia tarvitsematta olla – tai väittää olevansa – siitä ''varma'': voi vain sanoa olevansa ateisti "todisteiden puutteen aiheuttaman uskon puutteen" merkityksessä tms. [[Pascalin peliteoria]] kuitenkin osoittaa, ettei tähän tilaan jääminen ole järkevää: järkevästä käydäkseen olisi omaksuttava paras elämänstrategia<ref>tai vähintäänkin sellainen, jonka odotusarvo ei ole negatiivinen, mikäli mahdollista</ref>, ja kenelle hyvänsä yksilölle ateismi voi olla sellainen ainoastaan tilanteessa, jossa tämä on saavuttanut henkilökohtaisen varmuuden ateismin totuudesta. Edelläsanotuista syistä ateistinen uskonvarmuus voi kuitenkin olla luonteeltaan vain fideististä, ja fideismi taas on juuri se tietoteoreettinen kanta, jota ateistit tyypillisesti yli kaiken halveksivat ja pitävät sitä "uskonnollisen uskon" välttämättömänä ja riittävänä tuntomerkkinä. Kun he toisaalta yleensä eivät suostu myöntämään ateismin(sa) uskonnollista luonnetta, he ovat näin joutuneetkin älyllisesti<ref>ja muutoinkin</ref> kestämättömään asemaan. Ateismia typerämpää kokonaisajattelutapaa ei siis liene koskaan esitetty.<ref>Yhtä typeriä vaihtoehtoja ateismilla sentään on: esim. agnostisismi ei selviä Pascalin peliteoriasta yhtään ateismia paremmin, vaan sen älyllinen kestämättömyys on yhtä syvä ja jopa ilmeisempikin kuin ateismin (ateismilla on edes pakotie fideismiin, agnostisismilta puuttuu sekin): "Enpä usko, että Jumalan olemassaolosta voitaisiin mitään tietää, enkäpä siis vaivaudu asiaa tutkimaankaan, vaan elän käytännössä kuin Jumalaa ei olisi olemassa, vaikka Pascalin peliteoriasta tiedänkin, että tämä on nimenomaan epävarmuudesta käsin asiaa arvioitaessa odotusarvoltaan negatiivinen elämänstrategia ja että parempiakin olisi ollut tarjolla. Päätin kuitenkin valita nimenomaan huonoimman vaihtoehdon, koska pidin sitä kannaltani kaikkein parhaana vaihtoehtona."</ref> | |||
=== Ateistisen fideismin verukkeet === | |||
Fideistiseltä pohjalta lähtien on helppo käydä hyökkäykseen: kun oman kannan ei katsota minkäänlaisia perusteluyrityksiäkään tarvitsevan, "hyökkäys on paras puolustus" -meininki pääsee jylläämään täysillä. Mielenkiintoista kyllä, samalla usein haetaan ikään kuin jälkikäteen niitä alun perin puuttumaan jätettyjä perusteita, jokseenkin "oletetaan, että olen oikeassa; koska olet kanssani eri mieltä, olet siis väärässä; ei siis olisi kannattanut olla kanssani eri mieltä, kun kerran oli näin ilmeistä, että olit juuri siksi väärässä; siispä minulla oli kuin olikin hyvät syyt jo alun perinkin olettaa olevani oikeassa" -tyylisesti. Näin päästään julkifideismista piilofideismiin. | |||
Niinpä esiintyjä pyrkiikin | |||
# uskonvaraiseksi myöntämästään ateismista | |||
# ensinnäkin päättelemään, että Raamatun Jumala on ihmisten keksintöä, | |||
# selittämään ja arvostelemaan sitten tältä pohjalta Raamatun ilmoitusta Jumalasta saadakseen sen vaikuttamaan muidenkin mielestä ihmiskeksinnöltä | |||
# ja loppujen lopuksi päättelemään siitä, että on mielestään onnistunut saamaan Raamatun ilmoituksen Jumalasta vaikuttamaan ihmiskeksinnöltä, ateisminsa olevan vahvalla asiapohjalla. | |||
Kiintoisasti hän on valinnut kohdetekstikseen nimenomaan Raamatun syntiinlankeemuskertomuksen, joka juuri selittää mm. sen, miksi nyt on olemassa ateismia ja ateisteja. Näin päästäänkin varsin herkulliseen tilanteeseen, jossa videoesitys "selittää" olennaisina pitämiltään osin Raamatun syntiinlankeemuskertomuksen, joka puolestaan selittää kyseisen videoesityksen olennaiset piirteet. | |||
Asiaa voi havainnollistaa taulukolla: | |||
--> | |||
{{Uskonnonfilosofia}} | {{Uskonnonfilosofia}} | ||
| Rivi 133: | Rivi 167: | ||
{{viitteet|fontti}} | {{viitteet|fontti}} | ||
[[Luokka:Maailmankatsomus]] | |||
[[Luokka:Ateismi]] | |||
[[Luokka:Keskeneräiset artikkelit]] | |||
Nykyinen versio 28. kesäkuuta 2020 kello 11.50
Ateistin vedonlyönti (t. "ateistin vaaka") on yhteisnimitys ateistien aikaansaannoksille heidän pyrkimyksissään Pascalin vedonlyönti -argumentin kumoamiseksi; itse nimityskin1 on ilmeisesti heidän keksintöään.
Tässä artikkelissa esitellään, arvioidaan ja kritisoidaan näitä aikaansaannoksia ateistien omien nettitekstien pohjalta. Kuhunkin käsiteltyyn tekstiin annetaan viitelinkki, niin että lukijan on mahdollisimman helppo siihen itsekin tutustua ja siltä pohjalta puntaroida esitetyn kritiikin ja vastakritiikin osuvuutta ja riittävyyttä kussakin tapauksessa erikseen.
Käsittelyä ei ole rajoitettu vain niihin vastaväitteisiin, jotka on otsikoitu "ateistin vedonlyönniksi", vaan artikkelin on määrä kattaa Pascalin peliteoriaan kohdistetun helppolöytöisen2 nettikritiikin koko ala.
Artikkeli on keskeneräinen.
"Kannattaako Jumalaan uskoa?" – Vapaa Ajattelija 2-3/2003[muokkaa]
Tämä artikkeli argumentoi seuraavasti:
Aloitus[muokkaa]
- Kuvataan omintakeinen "uskontojen historia". Epäselväksi jää, mihin lähteisiin esitys tukeutuu (jos mihinkään).
- Viitataan vuoden 2001 WTC-iskuun, muttei sentään väitetä sitä kristittyjen aikaansaannokseksi.
- Esitellään "pelurin todistus" (melko suurpiirteisesti).
"Todistuksen moraali"[muokkaa]
Tämännimisessä alaluvussa koetetaan aluksi lähinnä perustella, että valheeseen ei tulisi uskoa ja että pelurin todistus "ei esitä jumalaan uskomiselle mitään näyttöä". Vaikka nämä väitteet ovatkin sinänsä tosia, ne ovat täysin asiaankuulumattomia: pelurin todistus ei ole Jumala-todistus eikä väitäkään olevansa; toisaalta se ei liioin neuvo uskomaan minkäänlaiseen valheeseen vaan ainoastaan toimimaan epävarmuuden alaisena mahdollisimman järkevästi. Siksi sille on mahdotonta saada osuvaa vasta-argumentaatiota tällaisista aineksista.
Luvun loppuosassa vedotaan siihen, että Jumalaan uskominen "valheellisesti ja itsekkäästi palkkion toivossa" ei ole moraalisesti korkeatasoista. Eihän pelurin todistus sellaista väitäkään, joten vasta-argumentiksi ei ole tästäkään ajatuksesta:3 valheellisesta uskosta ei olisi hyötyä (vain leikisti voittoruutuun sijoitetut pelimerkit eivät oikeasti tuo voittoa), ja kristillisen Jumalaan uskomisen idea on nyt nimenomaan siinä, että "me olemme syntiset" emmekä pääse itsekkyydestämme mihinkään – jos taivaaseen otettaisiin vain epäitsekkäitä ihmisiä, se jäisi kyllä tyhjilleen.4
Näiden ajatusten välissä yritetään vastustaa Pascalin (kuulemma) neuvomaa toimintatapaa: "pitää ryhtyä elämään ikään kuin uskoisimme jumalaan". Ensin sitä koetetaan väittää mahdottomaksi ja sitten epämoraaliseksi. Näyttämättä jää, miten ateistiksi ryhtyminen (esim. siinä toivossa, että kymmentä käskyä pääsisi rankaisematta rikkomaan) olisi sen moraalisempaa.
"Todistus voidaan kääntää"[muokkaa]
Artikkelin alkuosa siis epäonnistuu horjuttamaan pelurin todistusta, mutta tämä väliotsikko lupaa korjata tilanteen: jos näet jokin todistelutapa voidaan todellakin kääntää, siis käyttää aivan vastaavaa päättelyä juuri päinvastaisen johtopäätöksen tukemiseksi, kyseinen menettely on tietenkin arvoton erottamaan totuutta erheestä tai (kuten tässä tapauksessa on tarkoitus) järkevää menettelytapaa typerästä.
"Voidaan yhtä hyvin väittää, että ateisti palkitaan äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuomitaan äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen. Tällöin pelurin olisi pyrittävä olemaan uskomatta jumalaan." Väittäähän toki voidaan, ja kieltämättä pelurin subjektiivisesti ajatellen kannattaisi5, jos näin uskoisi, toimia ehdotetulla tavalla; mutta miten lienee tällaisen väitteen uskottavuuden laita? Miksi pelurin kannattaisi ottaa tuo "yhtä hyvin" -väite vakavasti?
Tässä kohdassa artikkelin lukija joutuu lähes hieraisemaan silmiään: ateismin parhaiksi perusteiksi nousevat näköjään eräät buddhalaiset6 tekstit. Raamatun historiallisesta paikkansapitävyydestä on sentään runsaasti näyttöä itse tekstien ulkopuoleltakin (muista historian lähteistä ja arkeologiasta), mutta miten vapaa-ajattelijat ajattelivat vakuuttavansa Pascalista vaikuttuneen pelurin Pāli-kaanonin "ns. brahma- ja deeva-tasoja ja niitä hallitsevia jumaluuksia" koskevien ajatusten peliteoreettisesta merkittävyydestä?7
Huomionarvoista on sekin, että nämä esiin otetut buddhalaislähteetkään eivät esitetyn referaattinsa mukaan suinkaan väitä, "että ateisti palkitaan äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuomitaan äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen". Sen sijaan niitä näköjään pyritään käyttämään tietynlaisen ajatushämäyksen välineenä: tässäpä meillä on (buddhalaista hindujumaluuksien vastaista propagandaa sisältävä) "pyhä teksti", jonka mukaan kuolemanjälkeiset tilat eivät voi olla pysyviä. "Siksi" Raamatun lupauksia iankaikkisesta elämästä Jeesuksen Kristuksen valmistaman pelastuksen osallisuudessa ei muka kannattaisi uskoa!
Mutta eihän kukaan missään mielessä vilpitön totuuden etsijä voi lähteä siitä olettamuksesta, että kaikki uskontojen perustekstit olisivat ilman muuta yhtä tosia,8 vaan koska ne ovat keskenään täysin ristiriitaisia, ainakin osa niistä on välttämättä harhassa9. Tällöin totuudenetsijän kysymyksiksi muodostuu:
- Mikä on totuus (tunteakseni sen ja sitoutuakseni siihen)?
- Jos en vielä tiedä vastausta edelliskysymykseen, miten minun olisi tässä vaiheessa paras menetellä?
Kristillinen apologetiikka pyrkii kaiken kaikkiaan auttamaan vastausten löytämisessä kumpaankin näistä kysymyksistä, ja Pascalin vedonlyönti nimenomaan niistä jälkimmäiseen. Tällaisilla artikkeleilla "vapaa-ajattelijat" koettavat sen sijaan näköjään kummankin kysymyksen osalta lyödä vain kapulaa rattaisiin.
Näin ollen tekstin tämä alaluku ei kaiken kaikkiaan onnistu antamaan mitään järkisyitä Pascalin argumentin käännettävissä olemisen puolesta: jossitellahan aina voidaan, mutta "voidaan yhtä hyvin väittää" -heiton järkiperustelut suorastaan loistavat poissaolollaan.
Kokonaisarvio[muokkaa]
Artikkeli on sangen kiintoisa todistuskappale vapaa-ajattelun tietyissä suhteissa todellakin vapaasta luonteesta: sen puitteissa voi näköjään jokseenkin vapaasti heitellä ajatuksia ilman sen kummempaa viitteistystä – lähde- tai (esityksen sisäistä logiikkaa koskevasta) itsekritiikistä puhumattakaan. Pascalin argumentti on kuitenkin suunnattu elämänsä vakavasti ottaville, eikä heitä näin heppoisin eväin tieltä heivattane.
"Pascalin vaaka - The Atheist Experience [FIN]"[muokkaa]
Kyseessä on nykyään10 poistettu Youtube-video, jolla esitetään Pascalin vaakaan liittyvä, suomeksi tekstitetty "ateistinen elämys". Sen sisältö käydään tässä läpi kohta kohdalta:
Alkulämmittely: "Loch Nessin hirviö, I osa"[muokkaa]
- Aloitetaan Loch Nessin hirviöön uskomisesta: "Kuvitellaan, ettemme usko Loch Nessin hirviöön. Jos Loch Nessin hirviö on olemassa, joudumme ikuiseen helvettiin."
- Rinnastusyritys Pascalin vaakaan ei toimi (kyseessä on väärä analogia), sillä Loch Nessin hirviöltä, vaikka se olisi olemassakin, puuttuvat tyystin kaikki ne Jeesuksen ominaisuudet, joiden vuoksi häneen uskominen on välttämätöntä, jottei joutuisi helvettiin.
- Rinnastus on siis pelkkä olkinukkeargumentti, vrt. seuraavaan: "Naurettava ajatus, että veroja olisi maksettava: jos vaikka naapurin 5-vuotias nassikka tulee pihalla vastaan ja sanoo, että minun pitäisi koko ikäni antaa hänelle puolet kaikista tuloistani, niin nauraisin vain koko ajatukselle."
Johdanto[muokkaa]
- Esitellään Pascalin vedonlyöntiä: "jos kristityt ovat oikeassa, he pääsevät taivaaseen eivätkä menetä mitään" on selvä ajatus, mutta jatko on suomennettu onnahtavasti: "Ja jos me olemme oikeassa, kukaan ei ole menettänyt mitään, kun kuolemme". Niin vaatimaton kyseinen puhuja ei todellakaan ole, että antaisi tässä ymmärtää, ettei ateistien sukupuutto haittaisi ketään (ainakaan, jos ateistit olivat olleet oikeassa), vaan hän esittää tässä Pascalin argumentin toisen puolen: jos me (ateistit) olemme olleet oikeassa, niin kukaan ei ole (kuoleman jälkeisessä tilassaan) menettänyt mitään, vaan kaikki ovat (yhtäläisesti) kuolleita.
- Sitten siirrytään "ateistin vedonlyöntiin"11 eli eksplisiittiseen Pascalin vedonlyönnin kritiikkiin: se kuulemma "epäonnistuu joka tasolla"; nämä "tasot" käydään seuraavassa yksityiskohtaisesti läpi.
"Väärä kahtiajako"[muokkaa]
- "Se on väärä kahtiajako, se jättää muut mahdolliset uskonnot huomiotta, se jättää muut taivaat ja helvetit huomiotta."12
- Ensinnäkin kysymys mahdollisesta epäonnistumisesta on aina riippuvainen siitä, mihin alun pitäen pyrittiin: jos lähdetään liikkeelle siitä, kannattaako olla kristitty vai ateisti, muut vaihtoehdot eivät kuulu tarkastelun piiriin lainkaan; ja jos ateismi punnitaan tässä vertailussa köykäiseksi, niin "ateistinen elämys" on tietenkin karvas, sillä ateismihan pyrkii olemaan kaikkein fiksuin ajattelutapa, joten on sen kannattajille kovin ikävää, jos se osoittautuu jo ensimmäistä haastajaansa (kristinuskoa) tyhmemmäksi. Vaatimus siitä, että kaikkia vaihtoehtoja olisi käsiteltävä yhdellä kertaa, muistuttaakin nyrkkeilyottelun häviäjän valitusta siitä, että hän joutui olemaan kehässä yksi yhtä vastaan, vaikka olisi sen sijaan kaivannut kaikkien tappelua kaikkia vastaan.
- Toiseksi Pascalin peliteoria tosiasiallisesti yleistyy luontevasti monenkin vaihtoehdon tapaukseen;13 tällöin tulos ei tosin välttämättä ole yhtä ilmeinen kuin perustapauksessa, mutta ateismi saa kyllä aina vesiperän.
"Vain tämä elämä"[muokkaa]
- "Se väittää, ettei uskominen ja palvominen maksa mitään."
- Tämä oli epätäsmällinen referaatti: Pascalin argumentti kyllä päätyy siihen, että lopulta voi kristittynä huomata, ettei ollut menettänyt mitään, mutta se ei suinkaan ota tätä ajatusta lähtökohdakseen. Todellisuudessahan se lähtee liikkeelle siitä, että kun elämä on pantu likoon kristinuskon puolesta, niin panoksena on äärellinen mutta voittona ääretön, ja tämänhän nyt sentään pitäisi olla ateisteillekin ilmeinen seikka, samoin kuin senkin, että ateistisessa uhkapelissä mahdollinen voitto (makea elämä synnistä lyhytaikaista nautintoa saaden) on äärellinen, kun taas mahdollinen tappio (iankaikkinen rangaistus helvetissä) vaikuttaa äärettömältä.
- "Se ei ole totta. Sinulla on vain tämä elämä." Kaikki kristillinen toiminta valuu kuulemma hukkaan. "Se ei ole mikään häviötön tilanne."
- Tässä näköjään oletetaan se, mikä pitäisi todistaa, eli kierretään kysymyksenasettelu (petitio principii, begging the question, kehäpäätelmä): meillä on vain tämä elämä ja sitten olemattomuus, jos ateismi on totta; mutta jos taas kristinusko on totta, niin tätä elämää seuraakin iankaikkisuus, joko iankaikkinen rangaistus tai iankaikkinen elämä. Totta kyllä, ettei kannata lyödä vetoa, jos tietää häviävänsä, mutta miten olisi tiedettävissä, että kristitty häviää vetonsa ja ateisti voittaa omansa? Tämä vasta-argumentti on siis viime kädessä puhujan omaan auktoriteettiin vetoamista: sinulla on vain tämä elämä, koska minä niin sanon – muuta perustetta minun ei ole tarpeen esittää.
"Jonkin toisen jumalan helvetti"[muokkaa]
- "Vaikka uskoisitkin johonkin tiettyyn jumalaan, se ei tarkoita, että välttäisit jonkin toisen jumalan helvetin."
- Ateistina ei vältä "minkään jumalan helvettiä", siksipä ateismi onkin varmasti ihmisen tyhmin vaihtoehto.
- Puhe epälukuisen monista "jumalista" tällaisissa yhteyksissä on harhaanjohtavaa; suuria monoteistisia uskontoja14 on oikeastaan vain kaksi – kristinusko ja islam – ja näiden yhteisistä aineksista voi päätellä niiden suhtautuvan toisiinsa kuin totuus muunneltuun totuuteen: puhutaan monista samoista asioista mutta annetaan niistä keskenään ristiriitainen todistus. Näin ollen on täysin mahdollista esim. ensin todeta ateistisen käsityksen hyödyttömyys Pascalin argumentin nojalla ja sitten kysyä, kumman perusteet ovat paremmat, muhamettilaisuuden vai kristinuskon – kumpi on elävän Jumalan tosi ilmoitus, kumpi väärennös. Tätä jatkokysymystä voi sitten selvitellä kaikin kysymykseen tulevin tavoin15 ja, mikäli asia jäisi vieläkin jossain määrin epäselväksi, tarvittaessa vaikkapa tarttua uudestaan Pascalin vaakaan ja soveltaa sitä kysymykseen siitä, mitä yhtäältä islam ja toisaalta kristinusko viime kädessä ihmiselle tarjoavat, ottaakseen selvää, kumpi tarjous on aidosti ääretön.
"Loch Nessin hirviö, II osa"[muokkaa]
- Loch Nessin hirviö rinnastetaan suoraan Jeesukseen (tosin englanniksi viimemainittu nimi lausutaan, kaiketi ivamielessä tahallaan, väärin).
- Rinnastuksen virheellisyys on todettu jo edellä, eikä toisto paranna argumentaation arvoa.
"Muut ennakko-oletukset 1: Uskominen on tahdonalaista"[muokkaa]
- Siirrytään käsittelemään Pascalin argumentin väitettyjä "muita ennakko-oletuksia". Kumpikin käsitellään omana kohtanaan:
- "Uskominen on tahdonalaista. – – [V]oit valita uskomisen."
- Kun ei esitetä puhujan omaa kantaa, ei ole ilmeistä, vastustiko hän tätä seikkaa sinänsä vai oliko se vain johdantona jatkolle.
- Jos tämä kohta on tarkoitettu itsenäiseksikin kritiikiksi, jonka mukaan Pascalilla olisi ollut liian pinnallinen ja suoraviivainen käsitys kristillisen uskon syntymisestä ihmiseen, voi todeta, että tämänsisältöinen kritiikki olisi vähintäänkin ristiriidassa ylläkäsitellyn Vapaa Ajattelija -lehden artikkelin kanssa, joka erityisesti valittaa, että Pascal antaa menettelysuosituksia niillekin, joille Jumalaan uskominen osoittautuu vaikeaksi.
- Joka tapauksessa voi tähän väliin vielä huomauttaa, että materialisteilla on sekin ongelma, että mikään ei heidän ennakko-oletustensa mukaan oikeastaan voi olla tahdonalaista vaan ihmisen kaikki toiminta on vain seurausta joistain persoonattomista fysikaalisista prosesseista. Vaikea kuvitella mitään onnettomampaa kantaa ihmiselle, joka tahtoisi esiintyä fiksuna: "En minä tässä oikeastaan mitään yritä väittää, enkä siihen pystyisikään, vaan huuleni, kieleni ja äänihuuleni liikkuvat ihan vain persoonattomien fysikaalisten voimien tarkoituksettomasta vaikutuksesta." – Se, että tällaisellekin kannalle on riittänyt edustajia, osoittaa osaltaan, miten raivokkaasti ihmiset vihaavat Jumalaa: he olisivat mieluummin vaikka pelkkiä tahdottomia robotteja kuin taivaallisen Isän lapsia.
"Muut ennakko-oletukset 2: Jumala on hölmö"[muokkaa]
- "Se johtaa oletukseen, että jumala, johon uskot, on riittävän hölmö mennäkseen sinun selustasi suojaus -juoneesi."
- Tällä kertaa kriitikko on itse riittävän hölmö esittääkseen non sequitur -nimisen argumentointivirheen eli väittääkseen, että jostain seuraa jotain, jota siitä ei oikeasti seuraa. Raamatun mukaanhan Jumala nimenomaan tahtoo pelastaa kaikki ihmiset ja on valmistanut pelastuksen kaikille ihmisille. Ei tämän pelastuksen vastaanottaminen siis ole mikään yritys huijata Jumalaa vaan päinvastoin sen lahjan kiitoksella omakseen ottamista, jonka hän meille oli valmistanut ja jota ilmaiseksi kaikille tarjosi. Kriitikko ei siis selvästikään ole perillä sen uskon sisällöstä, jota niin ylimielisesti repostelee, ja tulee juuri siitä syystä "ampuneeksi huteja".
Loppukaneetti: "En suostu keskustelemaan Pascalin vaa'asta!"[muokkaa]
- "Pascalin vaaka on yksi naurettavimmista asioista. – – Heti, kun tuot esiin Pascalin vaa'an, keskustelu [kanssani] on ohi."
- Ilmankos kritiikki onkin näin epäonnistunutta, kun siis kriitikko ei ole suostunut edes keskustelemaan aiheesta kenenkään kanssa ja on näin itse vienyt itseltään tilaisuudet päästä tunnistamaan ja sitten ehkä jopa korjaamaan virhekäsityksiään.
Kokonaisarvio[muokkaa]
Tämä esitys kannattaa kyllä katsoa – sehän antaa havainnollisen kuvan ateistien "Sarumanin äänestä"16: esitystyyli on äärimmäisen painokasta ja itsevarmaa, vaikka sisältö jääkin köykäiseksi. Tästä videopätkästä saa siis vähintäänkin havainnollisen käsityksen siitä, millaisessa sielun- ja mielentilassa monet, ehkä useimmatkin, ateistit elävät: elämän huippuelämyksiä ovat tilaisuudet, joissa päästään imemään ateistista uskonvarmuutta toisten samanmielisten retorisista revittelyistä, vaikka kunnon argumentaatio näköjään onkin niin puhujille kuin kuulijoillekin tuntematon käsite, jota ei tarjota eikä pyydetä.
Viitteet[muokkaa]
- ^ engl. Atheist's Wager, siis nimenomaan "ateistin vedonlyönti", samoin kuin Pascal's wager (suom. m. "Pascalin vaaka") on kirjaimellisesti "Pascalin vedonlyönti"
- ^ Tarkoitus on käydä läpi ainakin Googlen haaviin ensimmäisinä tarttuvat sisällöltään relevantit kohteet.
- ^ Koko peliteorian lähtökohtaa voi tietysti syyttää "epämoraaliseksi", koska siinä pyritään maksimoimaan omia eikä vastapelurin voittomahdollisuuksia; samoin erilaisille valmennuskursseille osallistumista voisi vastustaa sillä perusteella, että niille osallistumisen tarkoituksena on viedä opiskelupaikat muilta pääsykokeisiin osallistujilta, jne. Onkin jossain määrin hämmästyttävää, luulottelevatko "vapaa-ajattelijat" olevansa itse moraalisesti niin korkeatasoisia, että tällaisella kritiikillä olisi jotain kantavuutta.
- ^ Tässä elämässä kyse siis on kuin onkin pitkälti eräänlaisesta uhkapelistä, jossa kaikki kyllä tähtäävät omalta kannaltaan parhaaseen tulokseen, mutta jo etukäteen on selvää, että "jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa voittopalkinnon": kaikki katsomukset eivät millään pysty toteuttamaan kannattajilleen (saati ulkopuolisilleen) sitä, millä itseään mainostavat.
- ^ olisi siis sisäisesti johdonmukaisinta suhteessa käytetyn informaation sisältöön ja optimoisi pelin odotusarvon suhteessa tällöin käytettyihin premisseihin
- ^ Sittemmin kristillisenä apologeettana ja kirjailijana mainetta niittänyt C. S. Lewis on kertonut ennen kristityksi kääntymistään totuutta etsiessään päätyneensä järjellään siihen tulokseen, että jos ylipäänsä on olemassa jokin tosi uskonto, sen on oltava joko hindulaisuus tai kristinusko; ei näet vaikuttanut luultavalta, ettei tosi uskonto olisi saanut minkäänlaista merkittävää vaikutushistoriaa (joten vaihtoehtoja ei itse asiassa ollut kovinkaan monta) tai että se olisi syntynyt vasta suhteellisen myöhäisessä historian vaiheessa, selvästikin aiemman uskonnollisen sisällön pohjalta ja sen kritiikkinä (kuten buddhalaisuus hindulaisuuden tai muhamettilaisuus kristinuskon aineksista).
- ^ Ei silti, kyllä Pascalin peliteoria yleistyy tarvittaessa vaikka näihinkin ajatuksiin, kuten sitä käsittelevässä artikkelissa on hahmoteltukin: buddhalaisuuden todennäköisyysarvion voi sisällyttää vaihtoehtojen joukkoon, eikä se lopputulosta yleisesti ottaen juuri hetkauta, sillä syklisen aikakäsityksen puitteissa lopullisia voittajia ei oikeastaan ole.
- ^ Ainoastaan olettamalla tekstit "yhtä tosiksi" ne voidaan rinnastaa ja väittää eri väitteitä muitta mutkitta "yhtä hyviksi" ja sellaisina jotenkin "toisensa neutraloiviksi", kuten tässä ilmeisesti on pyritty menettelemään.
- ^ kuten itse asiassa tässä kohdin siteerattu buddhalaistekstikin edellyttää: 'minä olen oikeassa, tietyt hindu-uskomukset perusteineen väärässä'
- ^ Tarkistettu 28.6.2020
- ^ kyseistä ilmausta ei tässä videopätkässä kuitenkaan käytetä
- ^ Esiintyjä laskee tähän tultaessa sormillaan jo neljään, mutta järkevästi ajatellen hän on vain esitellyt samaa (ensimmäistä) vastaväitettään eri puolilta: "mänty, honka, petäjä" -tyyliin.
- ^ vaikkei Pascal itse ehkä nähnytkään tarpeelliseksi esittää siitä monenkeskistä versiota
- ^ Polyteistiset uskonnot ovat tässä epäolennaisia, sillä niiden tunnustamat jumalat ovat itsekin äärellisiä eivätkä näin ollen pysty lupaamaan mitään äärettömiä seuraamuksia – tai ainakaan toteuttamaan mahdollisia tällaisia lupauksiaan.
Panteistinen monismi (lähinnä hindulaisperäinen uskonnollisuus) on aikakäsitykseltään syklinen eikä siksi voi tarjota kenellekään mitään varmuudella lopullisia seuraamuksia (tai ehkä enintään persoonallisen olemassaolon katoamisen jossain vaiheessa, vrt. ateismi).
Pienet monoteistiset uskonnot (juutalaisuus eli Uuden testamentin ajan fariseusten uskonnollisuuden jatko-osa, mormonit, Jehovan todistajat, baha'i-uskonto, sufilaisuus, ahmadijjalaisuus yms.) edustavat käytännössä nekin eräänlaisia muunnelmia kristinuskon ja/tai islamin teemoista; esim. nykyjuutalaisuudella (joka sinänsä on jakautunut moniin kuppikuntiin kuten ulkoinen kristikunta ja muhamettilaisuuskin) on osin samoja pyhiä tekstejä kuin kristityillä (Vanha testamentti), ja toisaalta ensimmäiset kristityt olivat – esivanhemmistaan asti – olleet juutalaisia, joten on väärin väittää, että juutalaisuus olisi peräisin Vanhasta testamentista ja kristinusko vasta Uudesta – tosiasiassa kysymys on Vanhan testamentin oikeasta selittämisestä: onko Vanhan testamentin oikea selitys Jeesuksella ja hänen apostoleillaan (eli onko Uusi testamentti Vanhan testamentin täyttymys) vaiko fariseuksilla ja heidän kirjanoppineillaan (vrt. Matt. 7:28-29). - ^ esim. tutustumalla kummankin uskonnon perusteoksiin, sisällön systemaattisiin esityksiin, vaikutushistoriaan yleensä ja siihen vaikutukseen, minkä tällaisen omakohtaisen perehtymisen myötä itsessään havaitsee
- ^ J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta sisältää tämännimisen luvun, jossa kuvataan, kuinka luopiovelho Sarumanin ääni soi hypnoottisen houkuttelevana, vaikka itse sanoissa ei olekaan voimaa.
