Raamattu

ApoWikistä
Versio hetkellä 26. helmikuuta 2012 kello 02.07 – tehnyt Apollos (keskustelu | muokkaukset) (artikkelikokonaisuuden parantelua)

Raamatun kirjat

Rami.png

Vanha testamentti

1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. Kuninkaiden kirja
2. Kuninkaiden kirja
1. Aikakirja
2. Aikakirja
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja

Uusi testamentti

Matteuksen evankeliumi
Markuksen evankeliumi
Luukkaan evankeliumi
Johanneksen evankeliumi
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. Kirje korinttilaisille
2. Kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. Kirje tessalonikalaisille
2. Kirje tessalonikalaisille
1. Kirje Timoteukselle
2. Kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys

Deuterokanoniset kirjat

Juuditin kirja
Viisauden kirja
Tobiaksen kirja
Siirakin kirja
Baarukin kirja
1. Makkabilaiskirja
2. Makkabilaiskirja
Lisäyksiä Esterin kirjaan
Lisäyksiä Danielin kirjaan
Manassen rukous

[L]öysin arabiankielisen Raamatun [Oferin vankilan] kirjaston uskonnollisen kirjallisuuden joukosta. Se ei ollut pelkkä Uusi testamentti, vaan koko Raamattu. – – Olin saanut suuren lahjan Jumalalta! Luin lukemasta päästyänikin.
Vähän väliä joku tuli varovasti kysymään, mitä puuhasin. Selitin, että olin kiinnostunut historiasta ja että Raamatussa on tietoa kaikkein varhaisimmista ajoista, koska se on kirjoista vanhin. Jatkoin, ettei siinä suinkaan ollut kaikki. Raamatussa opetetaan lisäksi tärkeitä elämänarvoja, ja siksi jokaisen muslimin pitäisi lukea sitä. Yleensä selitys kelpasi.

Mosab Hassan Yousef: Hamasin poika, s. 216. Avainmedia, 2. p., 2011.

Raamattu (kreik. grammata, kirjoitukset) on kristillisen teismin peruskirja. Syntytapansa perusteella sitä voi pitää pikemminkin kirjakokoelmana kuin yhtenä kirjana, mutta sisältönsä puolesta se muodostaa hämmästyttävän yhtenäisen, johdonmukaisen kokonaisuuden. Kristityt ja monet ei-kristitytkin uskovat sen olevan tavalla tai toisella Jumalan ilmoitus.

Raamatun tekstihistoria

Raamattuun liittyvään käsitteelliseen tarkkuuteen pyrittäessä on syytä erottaa toisistaan

  1. Raamatun alkuperäiskäsikirjoitukset,
  2. Raamatun käsikirjoituslöydöt,
  3. Raamatun alkukielinen rekonstruktio ja
  4. Raamatun käännökset.

Alkuperäiskäsikirjoitukset ja käsikirjoituslöydöt

Kuten kaikilla koskaan kirjoitetuilla teksteillä Raamatun kirjoillakin on ollut alkuperäiset käsikirjoitukset. Nämä eivät kuitenkaan ole tiettävästi säilyneet meidän aikoihimme asti, vaan tietomme Raamatun tekstistä perustuu tuhansiin vanhalta ajalta säilyneisiin käsikirjoituksiin, joista kukin sisältää käsin kirjoitettua Raamatun tekstiä; osa näistä löydöksistä muodostuu lyhyistä tekstijaksoista eli fragmenteista, osa sisältää yhden Raamatun kirjoista, osa useita kirjoja yhdessä. Nämä käsikirjoitukset ovat syntyneet kopioimalla alkuperäiskäsikirjoituksia tai niiden välittömiä tai välillisiä kopioita; ne ovat siis ikään kuin todistajia, joista kukin kertoo parhaansa mukaan, mitä Raamatun alkuperäiskäsikirjoitukset sisälsivät.

Raamatun tekstikritiikki ja rekonstruoitu teksti

Raamatun tekstikritiikki tarkoittaa tutkimus- ja rekonstruointi- eli jälleenrakennustyötä, jonka tarkoituksena on saada mahdollisimman luotettava kuva siitä, millaisia Raamatun kirjojen alkuperäiskäsikirjoitukset ovat olleet. Lähtökohtana käytetään tällöin kaikkia tunnettuja käsikirjoituslöytöjä, ja niistä yhdistelemällä ja perustellusti valikoimalla pyritään periaatteessa niin lähelle alkuperäisiä tekstimuotoja kuin mahdollista. Tämän tutkimustyön tuloksena on julkaistu Raamatun tieteellisiä tekstilaitoksia, jotka sisältävät rekonstruoidun alkukielisen tekstin lisäksi mm. tiedot tekstivarianteista eli käsikirjoituslöydösyksityiskohtien pienistä eroista sekä lähdeviitteet kutakin varianttia edustaviin tekstilöydöksiin. Nämä lisätiedot on yleensä koottu kunkin rekonstruoitua tekstiä sisältävän sivun alalaitaan ns. apparaatiksi.

Raamatun käännökset ja kirkollinen käyttö

Raamattua käännettäessä on ensin valittava käännöksen pohjana käytettävä tekstimuoto. Usein seurataan jonkin tieteellisen tekstilaitoksen uusimman painoksen sisältämää tieteellisesti rekonstruoitua tekstiä, mutta näiden lisäksi on myös sellaisia vanhastaan nimeltä tunnettuja ikään kuin klassisia tekstimuotoja, jotka voidaan haluttaessa ottaa käännöksen pohjaksi sellaisenaan.

Pienten yksityiskohtien, esim. sanajärjestysten, erilaisuudesta huolimatta nämä pohjatekstiratkaisut eivät kokonaisuutena katsoen kuitenkaan sanottavasti vaikuta käännösprojektien lopputulokseen – Raamattu sanoo olennaisesti saman kaikissa löydetyissä käsikirjoituksissaan.

Niinpä esimerkiksi eri kirkkokuntien opilliset kiistakysymykset eivät johdu siitä, että niiden hyväksymissä raamatunkäännöksissä olisi käytetty erilaisia alkukielen tekstimuotoja, vaan siitä, että eri kirkkokunnat jo historiallisistakin syistä edustavat erilaisia teologisia kokonaisjärkeilyjä, jotka vain osaksi perustuvat Raamattuun.1

Raamattu-sanan käyttöhistoria ja Raamatun rajat

Raamattu ennen ja nyt

Koska Raamatun kirjat ovat peräisin eri ajankohdilta, itse raamattu-sanakin on tarkoittanut eri aikoina erikokoista kirjakokoelmaa:2 mikään kirja ei ole voinut kuulua Raamattuun eli pyhiin kirjoituksiin ennen kirjoittamistaan eli ennen kuulumistaan minkäänlaisiin kirjoituksiin.

Niinpä esimerkiksi Jeesuksen käyttämä Raamattu vastaa3 nykyistä Vanhaa testamenttia. Uusi testamentti taas on kokoelma varhaisimpia kristittyjen kirjoituksia. Vanhan ja Uuden testamentin yhdessä muodostama kokonaisuus tunnetaan nykyään Raamattuna.

Jumalan sanaksi tunnustetun Raamatun rajaamiskysymys

Mitä olemassa olevista kirjoituksista on lopultakin pidettävä pyhinä teksteinä eli arvovaltaisena Jumalan sanana? Tähän kysymykseen annettava vastaus on lyhimmillään eräänlainen Raamatun sisällysluettelo: Raamattuun kuuluvien kirjojen nimilista eli kaanon. Tällaiseen kaanoniin kuuluvia kirjoja sanotaan siksi kanonisiksi kirjoiksi ja kysymystä listan sisällöstä kaanon-kysymykseksi.

Uuden testamentin kaanonin sisältö on pääpiirteissään sama kaikkien alkukristillisten kirjoittajien esittämissä arvovaltaisten kirjojen luetteloissa.4 Kunkin kirjaksi painetun Raamatun tekstisisältö vastaa aina jotakin kaanonia.

Kaanon-kysymykseen annettujen ratkaisujen osittaisesta erilaisuudesta johtuu, että esimerkiksi roomalaiskatolilaisilla ja protestanteilla on hieman erilainen Raamattu – Rooman kirkon Vanhassa testamentissa on 1500-luvulla pidetyn Trenton kirkolliskokouksen eli konsiilin päätöksen perusteella n. seitsemän kirjaa enemmän kuin evankelis-luterilaisilla.5

Raamatun tulkinta ja vaikutushistoria sekä raamatunkäännöstyö

Tulkinnat eivät ole samanarvoisia

Eräänlaiseksi truismiksi tai jopa mantraksi on muodostunut, että Raamattua voidaan tulkita monin tavoin.6 Kaikkia tekstejä voidaan tietysti tulkita monin tavoin, mutta tästä ei seuraa, että kaikki esitetyt tulkinnat olisivat millään tavoin samanarvoisia. Raamatun kuten muidenkin tekstien oikeaa tulkintaa jäljitettäessä itse kunkin onkin syytä parhaansa mukaan käyttää ja kehittää argumentaatioanalyyttisiä taitojaan.

Raamatun historiallinen vaikutus

Olipa ihmisten tulkinta- ja tulkintojen arviointitaitojen laita sitten niin tai näin, niin Raamattu on joka tapauksessa vähintäänkin ihmeellinen kirja.

Raamatun kulttuurihistoriallinen vaikutus on ollut kiistatta merkittävää. Tarve saada Raamatun sanoma kansan ymmärtämään muotoon on ollut ratkaiseva tekijä esimerkiksi suomen kirjakielen synnyssä.

Maailmanlaajan raamatunkäännöstyön nykytila

Nykyäänkin Raamattua aletaan kääntää uudelle kielelle n. joka viides päivä,7 ja tämä työ alkaa yleensä kyseisen kirjakielen rakentamisella.8 Jotta kansalle olisi hyötyä käännetystä Raamatusta, heitä opetetaan myös lukemaan, ja näin lukutaidon edistäminen kulkee käsi kädessä Raamatunkääntämisen kanssa.8

Maailmassa on n. 6860 kieltä, joista koko Raamattu on käännetty 457 kielelle. Lisäksi koko Uusi testamentti on käännetty 1211 kielelle, ja ainakin yksi Raamatun kirjoista on käännetty 897 kielelle. Yhteensä 2565 kielelle on siis käännetty vähintään yksi Raamatun kirja. Suurin osa maailman väestöstä, n. 4.7 miljardia ihmistä, puhuu äidinkielenään kieltä, jolle koko Raamattu on käännetty. Lisäksi yli 540 miljoonaa kuuluu kieliryhmiin, joilla on vähintään koko Uusi testamentti. Edelleen maailmassa on kuitenkin n. 340 miljoonaa ihmistä, jotka kuuluvat 2078 kieliryhmään, joilla Raamatun käännöstyötä ei ole vielä edes aloitettu.9 Raamattu on selkeästi myös maailman eniten myyty kirja.1011

Katso myös

ApologetiikkaWiki

Internet

Viitteet

  1. ^ Eri mieltä tietysti ollaan siitäkin, kenen teologia lopultakin on raamatullisinta, mutta selvää joka tapauksessa on, että kaikki kirkkokunnat eivät väitäkään Raamattua oppinsa viime kädessä ainoaksi lähteeksi.
  2. ^ Tässä ei tarkkaan ottaen viitata suomen kielen raamattu-sanaan vaan niihin vieraskielisiin sanoihin, jotka ovat jo vuosituhansia sitten tarkoittaneet kaikkien (silloin olemassa olleiden) pyhien kirjojen kokoelmaa ja joiden merkityksestä oman raamattu-sanamme merkitys on peräisin.
  3. ^ melko tarkkaan
  4. ^ Kaksi kolmannesta UT:n kirjoista, mm. evankeliumit, Apostolien teot sekä tärkeimmät Paavalin kirjeet löytyvät jokaisesta luettelosta. Kaikkien kirkkoisien viittaukset eivät ole varsinaisia luetteloita, vaan päätelmät heidän kaanoneistaan on tehty sen perusteella, mitä kirjoituksia he ovat lainanneet pyhinä. Siksi varsinkin lyhimmät kirjeet puuttuvat joistakin kokoelmista. Joistakin kaanoneista puuttuvia kirjoituksia ovat Flm., Hepr., Jaak., 1.Piet., 2.Piet., 2.Joh., 3.Joh., Juud., Ilm., jotka heprealaiskirjettä ja ilmestyskirjaa lukuun ottamatta ovat erittäin pieniä kirjeitä. Nykyisen kaanonin ulkopuolisista kirjoista joissain luetteloissa on otettu mukaan Viisauden kirja/Salomon viisaus (Muratorin kaanon, Epifanios) Pietarin ilmestys (Muratorin kaanon, Klemens Aleksandrialainen), Barnabaan kirje (Klemens Aleksandrialainen) sekä Siirakin kirja (Epifanios). Eri kaanoneita voi vertailla melko kätevästi Jasu Markkasen artikkelista Kirjoja siellä, kirjoja täällä: Kuinka Uuden testamentin kaanon sai nykyisen muotonsa?
  5. ^ Tobitin kirja, Juditin kirja, Viisauden kirja, Sirakin kirja, Barukin kirja, 1. ja 2. Makkabilaisten kirja sekä osia Esterin kirjasta ja Danielin kirjasta. http://katolinen.net/?page_id=344
  6. ^ "Jotkut pitävät sitä symbolisena, jotkut taas sanatarkkana ohjekirjana. Jotkut puolestaan pitävät sitä plagiaattina muista uskonnoista, eikä millään tavalla pyhänä kirjana."
  7. ^ http://www.uusitie.com/fin/etusivu/uusin_lehti/?id=20&selectedNumber=212&selNews=1076
  8. > 8,0 8,1 http://www.wycliffe.fi/wycliffe_jarjestona/raamatunkaannostyo/
  9. ^ http://www.wycliffe.net/ScriptureAccessStatistics/tabid/73/language/en-US/Default.aspx Luettu 15.2.2011
  10. ^ http://www.biblesociety.org.uk/about-the-bible/what-is-the-bible/what-is-the-bible-2/
  11. ^ Ash, Russell (2001). Top 10 of Everything 2002. Dorling Kindersley. ISBN 0789480433.  katso myös Google linkki