Apostolien teot

Naturalistisen Uuden testamentin tutkimuksen yksi ensimmäisiä pyrkimyksiä on ollut kyseenalaistaa Apostolien tekojen historiallisuus, koska Apostolien teot tarjoaa kuvauksen kristinuskon historian ensimmäisistä vuosista. Voidakseen perustella oman kertomuksensa kristinuskon synnystä ja kehityksestä naturalististen tutkijoiden on saatettava Apostolien teot epäilyksenalaiseksi. Olisi hyvin ongelmallista tunnustaa, että Apostolien teot on Paavalin läheisen ystävän ja työtoverin kirjoittama muutama vuosi Paavalin kuoleman jälkeen, koska silloin se saa liiaksi historiallista painoarvoa. Niinpä Apostolien teot selitetään mielellään alusta loppuun tarunomaiseksi kuvaukseksi. Kun Apostolien tekojen tarjoama historiallinen viitekehys saadaan raivattua pois tieltä, tulee mahdolliseksi rakennella sellaisia kertomuksia kristinuskon varhaisvaiheista, jotka sopivat naturalistiseen maailmankuvaan.

Luke Timothy Johnsonin1 mukaan tällaisilla ”kristinuskon historioilla” on se yhteinen ominaisuus, etteivät ne ole historiaa missään sanan tavallisessa merkityksessä.

Aidon tosiasia-aineiston puute korvataan käyttämällä reippaasti hyväksi analogian periaatetta kehitysmallien muodossa. – – Malli käyttää vain osan tosiasia-aineistosta, ja käytetty osa pakotetaan sopimaan mallin osaksi. Kristinuskon varhaishistorian tutkijat alkavat näyttää palapelin rakentajilta, joille annetaan 27 palaa tuhannen palan palapelistä ja jotka huomaavat vain kuuden tai seitsemän palan sopivan yhteen. Järkevä menettelytapa olisi laittaa nuo palat yhteen, arvata mihin tuo osa palapelista liittyy, ja sitten nöyrästi kieltäytyä tekemästä arvauksia niistä paloista, jotka eivät sovi yhteen. Nämä palapelin rakentajat kuitenkin heittävät menemään keskeisen palan, Apostolien teot, joka tekisi mahdolliseksi yleensä rakentaa yhteyksiä palojen välille. Sitten he vaativat oikeutta käyttää hyväkseen paloja muista palapeleistä. Lopulta he ottavat tämän palojen sekamelskan, rakentavat yleiskuvan siitä, millaiselta historian tulisi näyttää (jonkin yleisen palapelikaavan perusteella) ja alkavat muokata näitä paloja kunnes ne sopivat yhteen toistensa kanssa.

Sen lisäksi että naturalistiset tutkijat ovat pyrkineet yleisellä tasolla kokonaan sivuuttamaan Uuden testamentin kuvauksen kristinuskon varhaisvaiheista, he ovat pyrkineet osoittamaan Uuden testamentin kirjoituksissa yksityiskohtaisia historiallisia virheitä. Naturalistiset tutkijat pitivät esimerkiksi pitkään Luuk. 3:1 olevaa mainintaa Abilenen neljännesruhtinaasta Lysaniaksesta todisteena Luukkaan historiallisesta epäluotettavuudesta. Epäilijät eivät koskaan väsyneet muistuttamasta tästä yksityiskohdasta. Lopulta kuitenkin paljastui, ettei kyseessä ole Luukkaan vaan naturalististen tutkijoiden historiallinen epäluotettavuus. Historiallinen todistusaineisto viittaa siihen, että aikaisemman vuonna 36 eKr. kuolleen Lysaniaksen lisäksi keisari Tiberiaksen aikana hallitsi toinen Lysanias. Jopa Josefus viittaa joissakin kohdissa Lysaniakseen tavalla, jonka olisi pitänyt tehdä selväksi, että kyseessä on Luukkaan aikalainen eikä hänen samanniminen aikaisemmin elänyt kaimansa (Antiquities 19.5.1 § 275; 20.7.1. § 138). Lopulta löydettiin piirtokirjoituksia, jotka sijoittivat Lysaniaksen juuri Luukkaan aikakauteen. Niinpä tämä malliesimerkki Uuden testamentin historiallisesta epäluotettavuudesta hävisi tyhjään ilmaan, josta se oli tullutkin.2

Muut vastaavat esimerkit ovat kokeneet samanlaisen kohtalon. Uuden testamentin kirjoittajien historiallinen luotettavuus on hämmästyttävää. Se vahvistuu jokaisen uuden löydön myötä. Luukas on jo kauan sitten osoitettu historiallisesti luotettavaksi kun hän kutsuu Kyproksen hallitsijaa prokonsuliksi. Löydettiin myös piirtokirjoitus, jossa mainitaan prokonsuli Sergius Paulus, josta Luukas kirjoittaa Apostolien teoissa. Luukkaan historiallista luotettavuutta korostaa se, että tuon ajan poliittinen historia on hyvin monimutkaista. Maakuntien asema vaihtuu useasti, rajat muuttuvat samoin kuin suhteet Rooman keskushallintoon. Tätä maailmaa on historiallisen väärentäjän myöhemmin hyvin vaikea kuvata luotettavasti. On täysin mahdotonta ajatella, että Luukkaan evankeliumi olisi myöhemmän väärentäjän työtä ottaen huomioon, kuinka yksityiskohtaisen luotettavasti siinä onnistutaan kuvaamaan tapahtumien historialliset olosuhteet. Luukas on onnistunut liikkumaan tässä labyrintissa todellisen asiantuntijan tavoin. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta onnistua kuvaamaan historiallisia olosuhteita näin tarkasti. Historiallisesti luotettavina pidetyt roomalaiset historioitsijat ovat tehneet virheitä. Jopa Tacitus erehtyy joissakin yksityiskohdissa. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta välttää kaikkia lukuisia historiallisia ansoja ilman virheitä. Uusi testamentti osoittautuu historiallisen todistusaineiston valossa silminnäkijöiden todistuksen varaan rakennetuksi teokseksi.3

Antiikin tutkija ja historioitsija Colin Hemer4 on tutkinut Apostolien tekojen historiallisuutta jae jakeelta. Huolellisella yksityiskohtaisuudella Hemer tunnistaa 84 tosiasiaa Apostolien tekojen loppuluvuissa, jotka ovat historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamia. Vaikka Luukkaalla ei ollut käytettävissään moderneja karttoja ja merikarttoja, hän raportoi tarkasti:

  1. oikean merireitin Seleukiasta Kyprokseen (Apt. 13:4-5)
  2. oikean sataman (Pergen) suoralla laivareitillä Kyproksesta (Apt. 13:13)
  3. Lykaonian oikean sijainnin (Apt. 14:6)
  4. Lystran nimen epätavallisen mutta oikean taivutuksen (Apt. 14:6)
  5. Lystrassa puhutun kielen, lykaonian, oikean nimen (Apt. 14:11)
  6. kahden jumalan, Zeuksen ja Hermeksen, suhteen (Apt. 14:12)
  7. palaavien matkustajien käyttämän sataman, Attalian, nimen (Apt. 14:25)
  8. oikean lähestymisjärjestyksen Kilikiasta Derbeen ja sitten Lystraan (Apt. 16:1; 15:41)
  9. Troaksen nimen oikean muodon (Apt. 16:8)
  10. merimiesten tunnetun maamerkin Samothrakeen sijainnin (Apt. 16:11)
  11. Filippin olleen roomalainen siirtokunta (Apt. 16:12)
  12. Filippin lähellä olevan joen oikean sijainnin (Apt. 16:13)
  13. Tyatiran olevan kankaiden värjäyksen keskus (Apt. 16:14)
  14. siirtokunnan hallitsijamiesten oikean virkanimen (Apt. 16:22)
  15. Antipoliin ja Apollonian oikeat sijainnit, joissa matkaajat viettäisivät peräkkäiset yöt (Apt. 17:11)
  16. Tessalonikassa olevan synagogan (Apt. 17:1)
  17. kaupungin viranomaisten oikean virkanimen (Apt. 17:6)
  18. oikean käsityksen, että meritie on helpoin tapa saapua Ateenaan itätuulten suosiessa kesäistä purjehdusta (Apt. 17:14-15)
  19. epäjumalankuvien runsauden Ateenassa (Apt. 17:16)
  20. Ateenassa olevan synagogan (Apt. 17:17)
  21. torilla tapahtuvan filosofisen väittelyn osana ateenalaisten elämäntapaa (Apt. 17:17)
  22. oikean ateenalaisen slangisanan (spermalogos), jolla Paavalia nimitellään (Apt. 17:18) ja oikeusistuimen oikean nimen: Areios pagos. (Apt. 17:19)
  23. ateenalaisten luonteenpiirteiden kuvauksen (Apt. 17:21)
  24. alttarin ”tuntemattomalle jumalalle” (Apt. 17:23)
  25. kreikkalaisten filosofien reaktion, jotka kielsivät ruumiillisen ylösnousemuksen (Apt. 17:32)
  26. Areiopagin jäsenten oikean virkanimikkeen (Apt. 17:34)
  27. Korintissa olevan synagogan (Apt. 18:4)
  28. Korintissa virkaa hoitavan Gallion oikean virkanimikkeen, käskynhaltija (prokonsuli) (Apt. 18:12)
  29. Korintin forumin edessä olevan tuomioistuimen (bema) (Apt. 18:16)
  30. Tyrannoksen nimen, joka on säilynyt Efesosta löytyneissä ensimmäisen vuosisadan piirtokirjoituksissa (Apt. 19:9)
  31. Artemiin tunnetun temppelin ja jumalakuvat (Apt. 19:24)
  32. tunnetun Artemis-jumalattaren (Apt. 19:27)
  33. että Efeson teatteri oli kaupungin kokoontumispaikka (Apt. 19:29)
  34. Efeson kaupungin johtavan toimeenpanevan virkamiehen oikean virkanimikkeen: sihteeri (grammateus) (Apt. 19:35)
  35. roomalaisten valtuuttaman kunnianimikkeen neokoros (Apt. 19:35)
  36. jumalattaren oikean nimen (Apt. 19:37)
  37. oikeusistuntojen pitäjien oikean virkanimikkeen (Apt. 19:38)
  38. monikkomuodon sanasta käskynhaltija, joka ehkä on viite siihen, että kaksi miestä yhdessä toimi tuona aikana käskynhaltijana (Apt. 19:38)
  39. ilmaisun ”laillinen kansankokous”, joka on löydetty myös muista historiallisista lähteistä (Apt. 19:39)
  40. tarkan etnisen ilmaisun ”beroialainen” (Apt. 20:4)
  41. etnisen termin ”aasialainen” (Apt. 20:4)
  42. Troaksen kaupungin strategisen merkityksen (Apt. 20:5)
  43. rannikkomatkan vaarallisuuden tässä paikassa (Apt. 20:13)
  44. paikannimien oikean järjestyksen (Apt. 20:14-15)
  45. kaupungin oikean nimen monikon neutrina (Patara) (Apt. 21:1)
  46. sopivan reitin avomerta pitkin Kyproksen eteläpuolelta, jota suosivat pysyvät luoteistuulet (Apt. 21:3)
  47. kaupunkien välisen oikean etäisyyden (Apt. 21:8)
  48. juutalaiselle hurskaudelle luonteenomaisen tavan (Apt. 21:24)
  49. juutalaisen lain, jonka mukaan pakanat saatettiin teloittaa, jos he tulivat juutalaisen temppelin alueelle (Apt. 21:28)
  50. roomalaisen sotaväenosaston jatkuvan sijoittamisen Antonian linnaan valmiina tukahduttamaan kaikki häiriöt juhla-aikoina (Apt. 21:31)
  51. vartiomiesten käyttämät portaat (Apt. 21:31,35)
  52. yleisen tavan saada tuohon aikaan Rooman kansalaisuus (Apt. 22:28)
  53. komentajan tulleen vaikutetuksi Rooman kansalaisuudesta, ei tarsolaisuudesta (Apt. 22:29)
  54. Ananiaan olleen tuohon aikaan ylipappina (Apt. 23:1)
  55. Antipatriksen olleen luonnollisen pysähdyspaikan matkalla Kesareaan (Apt. 23:31)
  56. Felixin olleen tuohon aikaan maaherrana (Apt. 23:34)
  57. Kilikian olleen Felixin hallintoaluetta tuohon aikaan (Apt. 23:34)
  58. maakunnan juridisen prosessin tuohon aikaan (Apt. 24:1-7)
  59. Porcius Festuksen nimen, joka sopii yhteen Josefuksen välittämän tiedon kanssa (Apt. 24:27)
  60. Rooman kansalaisen oikeuden vedota keisariin (Apt. 25:11)
  61. oikean juridisen menettelytavan (Apt. 25:18)
  62. tuolle ajalle tunnusomaisen tavan viitata keisariin (Apt. 25:26)
  63. parhaat tuon ajan laivareitit (Apt. 27:4-5)
  64. Kilikian ja Pamfylian välisen tavanomaisen yhteyden (Apt. 27:5)
  65. pääsataman, josta löytyy Italiaan purjehtiva laiva (Apt. 27:5-6)
  66. hitaan etenemisen Knidokseen tyypillistä luoteistuulta vastaan (Apt. 27:7)
  67. oikean purjehdusreitin ottaen huomioon tuulet (Apt. 27:7)
  68. Hyvätsatamat nimisen paikan sijainnin ja sen lähellä olevan Lasaian kaupungin (Apt. 27:8)
  69. Hyvätsatamat-nimisen sataman soveltumattomuuden talvisatamaksi (Apt. 27:12)
  70. näissä sääolosuhteissa etelätuulelle tyypillisen taipumuksen muuttua yhtäkkiä rajuksi koillismyrskyksi (Apt. 27:13-14)
  71. muinaisen raakatakilaisen laivan ominaisuuden, jonka mukaan sillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ajautua myrskyn mukana (Apt. 27:15)
  72. Kauda-saaren tarkan sijainnin ja nimen (Apt. 27:16)
  73. laivan turvaamiseen tarvittavat menettelytavat tässä erityistilanteessa (Apt. 27:17)
  74. neljästoista yö – merkittävä laskelma, joka perustuu arviointien ja todennäköisyyksien yhdistämiseen, jotka on vahvistettu kokeneiden Välimeren purjehtijoiden arvostelukyvyn pohjalta (Apt. 27:27)
  75. Adrian-meren oikean nimen tuohon aikaan (Apt. 27:27)
  76. luotaamisesta käytetyn oikean sanan (bolisantes) ja meren oikean syvyyden Maltan lähellä
  77. sijainnin, joka sopii sellaisen laivan lähestymislinjaan, joka ajelehtii itätuulen viemänä (Apt. 27:39)
  78. sotamiesten vakavan vastuun estää vankeja pakenemasta (Apt. 27:42)
  79. sen ajan Maltan asukkaiden taikauskoiset käsitykset (Apt. 28:4-6)
  80. saaren ylimmän virkamiehen oikean virkanimikkeen protos tes nesou (Apt. 28:7)
  81. Regiumin olevan suojapaikka, jossa voi odottaa etelätuulta, joka veisi heidät salmen läpi (Apt. 28:13)
  82. Forum Appiin ja Tres Tabernaen olevan sijainniltaan sopivia pysähdyspaikkoja Appian tiellä (Apt. 28:15)
  83. asiaankuuluvan vankeuden muodon roomalaisen sotilaan kanssa (Apt. 28:16)
  84. vankeuden ehdot: eläen omalla kustannuksellaan (Apt. 28:30-31)

Ei ole epäilystäkään, että Luukas on ollut näiden tapahtumien silminnäkijä tai että hän on ainakin voinut nojautua silminnäkijöiden todistukseen. Rooman historian erikoisasiantuntija A. N. Sherwin-White5 sanoo:

Apostolien tekojen historiallisuutta tukeva todistusaineisto on valtava – – Jokainen yritys hylätä sen historiallisuus näyttää järjenvastaiselta. Rooman historian tutkijat ovat pitkään pitäneet tätä itsestään selvyytenä.

Naturalistien kannalta on epämiellyttävää, että Luukas raportoi yhteensä 35 yliluonnollista ihmettä samassa kirjassa, jossa hän raportoi kaikki nämä 84 historiallisen tutkimuksen vahvistamaa yksityiskohtaa. Luukas kertoo ihmeistä osana historiallista kuvaustaan samalla koruttomalla tavalla kuin muistakin historiallisista yksityiskohdista. Ei ole luultavaa, että Luukas olisi tarkka kuvatessaan suhteellisen merkityksettömiä yksityiskohtia kuten tuulen suuntaa, meriveden syvyyttä ja erikoisia kaupunkien nimiä, mutta olisi epätarkka kuvatessaan tärkeitä tapahtumia kuten ihmeitä. Koska Luukas on osoittautunut kaikin puolin luotettavaksi historian kirjoittajaksi, olisi ennakkoluuloista pitää häntä epäluotettavana hänen kuvatessaan ihmeitä. Luukkaan luotettavuus historioitsijana on vahvistettu niin monissa yksityiskohdissa, että on syytä luottaa häneen niissäkin kohdissa, joissa asian luonteen vuoksi emme voi saada ulkopuolista vahvistusta.6

Viitteet

  1. ^ Johnson, Luke Timothy: The Real Jesus, s. 92-95. San Francisco, Harper, 1997.
  2. ^ Bock, Darell: Luke 1:1-9:50. Baker Exegetical Commentary on the New Testament, s. 283. Grand Rapids, Mich. Baker Books, 2004.
  3. ^ Warfield, Benjamin Breckinridge: The Inspiration and Authority of the Bible, s. 436-437. Phliladelphia: The Presbysterian and Reformed Publishing Company, 1970.
  4. ^ Hemer, Colin: The Book of Acts in the Setting of Hellenistic History. Winoa Lake, Ind.: Eisenbrauns, 1990.
  5. ^ Sherwin-White, A. N.: Roman Society ans Roman Law in the New Testament, s. 189. Oxford: Clarendon Press, 1963.
  6. ^ Geisler, Norman L. & Turek, Frank: I Don't Have Enough Faith to Be an Atheist, s. 260. Wheaton, Ill.: Crossway Books, 2004.