Uusi testamentti

ApoWikistä
Versio hetkellä 23. maaliskuuta 2017 kello 14.12 – tehnyt Samuli Koivisto (keskustelu | muokkaukset) (→‎Uuden testamentin dokumenttien luotettavuus muihin antiikin teksteihin verrattuna: + lihavointi)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Uusi testamentti (lyh. UT) on Raamatun, kristinuskon peruskirjan, jälkimmäinen osa. Sen tekstit ovat Jeesuksen itse valitsemien apostolien tai heidän läheisten työtoveriensa kirjoittamia, ja siksi niillä on alusta saakka ollut kristillisessä kirkossa apostolinen arvovalta1. UT:n tekstit on kirjoitettu ensimmäisellä kristillisellä vuosisadalla2 kreikaksi, ja niitä on sitten nopeasti kopioitu ja levitetty3 sekä käännetty muille kielille, kopioitu ja levitetty käännöksinäkin jo vanhalla ajalla.4

Uuden testamentin dokumenttien luotettavuus muihin antiikin teksteihin verrattuna[muokkaa]

UT:n tekstien luotettavuus pyritään usein arkipäiväisissä keskusteluissa mitätöimään vetoamalla tekstien myöhäiseen alkuperään.5 Tällöin kuitenkin unohdetaan, että useimmat antiikin aikana kirjoitetut tekstit ovat historian saatossa täysin tuhoutuneet eikä säilyneestä vähemmistöstäkään ole enää käytettävissä alkuperäiskappaleita vaan ainoastaan kopioita, joista suurin osa on hyvin myöhäistä perua. Esimerkiksi Herodotoksen tekstit on alun perin kirjoitettu noin v. 480 eKr., mutta niiden varhaisin meidän aikaamme säilynyt kopio on vasta noin vuodelta 900 jKr. Alkuperäisen ja kopioidun tekstin ikäero on siis lähes 1500 vuotta(!).6 Uuden testamentin tekstien varhaisimmat kopiot taas ovat noin vuodelta 130 jKr. ja vanhin säilynyt kokonainen7 UT noin vuodelta 350 jKr. Uusi testamentti onkin itse asiassa parhaiten säilyneitä8 antiikin tekstikokoelmia.9

Seuraavassa taulukossa on vertailtu merkittäviä antiikin ajan tekstejä:

Teos6 Kirjoitettu Vanhin säilynyt kopio Säilyneitä tekstilöytöjä kaikkiaan
Herodotos 488-428 eKr. 900 jKr. 8
Thukydides n. 460-400 eKr. n. 900 jKr. 8
Tacitus 100 jKr. 1100 jKr. 20
Caesar: Gallian sota 58-50 eKr. 900 jKr. 9-10
Livius: Rooman synty10 59-17 jKr. 900 jKr. 20
UT 40-100 jKr. n. 130 jKr.
kok. 350 jKr.
yli 5000

Viitteet[muokkaa]

  1. ^ Tämä asema on useimpien UT:n kirjojen osalta kiistaton; muutamista on jouduttu kirkon varhaishistorian aikana väittelemään, mikä osoittaa, kuinka tosissaan kysymys pyhiksi tunnustettavien tekstien luotettavuusvaatimuksista on tuolloisten kristittyjen keskuudessa otettu.
  2. ^ siis ennen vuotta 100 jKr.
  3. ^ ainakin eri puolille tuolloista Rooman maailmanvaltaa
  4. ^ UT:n tekstilöytöjen runsaus todistaa niiden tärkeyden kristinuskon levittämisessä ja opettamisessa: apostolit eivät ehtineet kaiken aikaa joka paikkaan, mutta heidän kirjoituksensa olivat monistettavissa, ja näihin kopioihin perehtymällä heidän sanomastaan voitiin myös heidän poissaollessaan varmistua.
  5. ^ Ajatuksena siis on, että tieto ei voi olla luotettavaa, koska se ei ole peräisin samalta ajalta kuin siinä kuvatut tapahtumat.
  6. > 6,0 6,1 Bruce, Frederick Fyvie [Fifth edition (revised and completely reset) 1960] (1987). The New Testament documents. ISBN 0-8028-1025-X. 
  7. ^ Tätä varhaisemmat yksittäislöydöt sisältävät UT:n jonkin kirjan tai kirjakatkelman tai enintään UT:n osakokonaisuuden, esim. Paavalin kirjeiden kokoelman. Näitä löydöksiä toisiinsa vertailemalla UT:n varhainen tekstimuoto voidaan jäljittää, ja UT:n käännökset, esim. suomennokset, perustuvat nimenomaan vanhimmiksi arvioituihin tekstimuotoihin. Siksi kaikki salaliittoteoriat, joiden mukaan UT:a olisi poliittisista tai muista syistä aikojen saatossa muutettu, eikä nyky-UT:hen siksi voisi luottaa, ovat silkkaa "mätäkuun juttua".
  8. ^ varsin mahdollisesti kaikkein parhaiten säilynyt
  9. ^ Tämä tosiseikka osoittaa myös, miten merkittävinä UT:n tekstejä on alusta asti pidetty ja miten niitä on kaiken uhallakin tahdottu säilyttää myös läpi alkukirkon aikaisten kristittyjen vainojen, jolloin pakanallisen Rooman esivalta pyrki väkivalloin tuhoamaan kaikki kristittyjen kirjat, varsinkin juuri UT:n tekstit.
  10. ^ Tämä Rooman synty -nimiseksi suomennettu teos tunnetaan yleisesti myös nimellä Rooman historia.