Johanneksen evankeliumi

ApoWikistä
Versio hetkellä 6. maaliskuuta 2017 kello 09.56 – tehnyt Samuli Koivisto (keskustelu | muokkaukset) (korostus)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Raamatun kirjat

Rami.png

Vanha testamentti

1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. Kuninkaiden kirja
2. Kuninkaiden kirja
1. Aikakirja
2. Aikakirja
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja

Uusi testamentti

Matteuksen evankeliumi
Markuksen evankeliumi
Luukkaan evankeliumi
Johanneksen evankeliumi
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. Kirje korinttilaisille
2. Kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. Kirje tessalonikalaisille
2. Kirje tessalonikalaisille
1. Kirje Timoteukselle
2. Kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys

Deuterokanoniset kirjat

Juuditin kirja
Viisauden kirja
Tobiaksen kirja
Siirakin kirja
Baarukin kirja
1. Makkabilaiskirja
2. Makkabilaiskirja
Lisäyksiä Esterin kirjaan
Lisäyksiä Danielin kirjaan
Manassen rukous


Craig Blomberg on tehnyt Johanneksen evankeliumista yksityiskohtaisen tutkimuksen. Hän tutkii Johanneksen evankeliumia jae jakeelta ja tunnistaa lukuisia historiallisia yksityiskohtia, jotka ovat osoittautuneet luotettaviksi historiallisen ja arkeologisen todistusaineiston valossa.1

  1. Arkeologia vahvistaa, että Uuden testamentin aikoina käytettiin kivisiä vesiastioita. (Joh. 2:6)
  2. Arkeologia vahvistaa Jaakobin kaivon oikean paikan. (Joh. 4:6)
  3. Josefus vahvistaa, että juutalaisten ja samarialaisten välillä vallitsi vihamielisyys Jeesuksen aikana. (Joh. 4:9)
  4. Arkeologia vahvistaa Betesdan lammikon oikean paikan ja kuvauksen, jonka mukaan ”sitä reunustaa viisi pylväshallia.” (Joh. 5:2) Koska tämä pylväshalli tuhoutui roomalaisten hävitettyä Jerusalemin 70 jKr., kuvaus perustuu silminnäkijähavaintoihin ennen tuota aikaa.
  5. Se, että ihmiset halusivat asettaa Jeesuksen kuninkaaksi, heijastaa tuon ajan Israelin kansallista mielialaa. (Joh. 6:15)
  6. Yhtäkkiset ja voimakkaat tuulenpuuskat ovat tavallisia Gennesaretin järvellä. (Joh. 6:18)
  7. Arkeologia vahvistaa Siiloan lammikon paikan. (Joh. 9:7)
  8. Jeesus kävelee talvella Salomon pylväikössä, joka oli ainoa puoli temppelialuetta, joka oli suojassa talven kylmiltä itätuulilta. (Joh. 10:22-23) Josefus mainitsee tämän paikan useaan otteeseen.
  9. Viisitoista stadionmittaa on tarkalleen oikea etäisyys Betanian ja Jerusalemin välillä. (Joh. 11:18)
  10. Lasaruksen kuolleen ruumiin ympärille kiedotut käärinliinat olivat tyypillisiä ensimmäisen vuosisadan juutalaisessa hautaamisessa. (Joh. 11:44)
  11. Neuvosto (Sanhedrin) on kuvattu oikein koostuvaksi pääasiassa ylipapeista (jotka olivat pääasiassa saddukeuksia) ja fariseuksista. (Joh. 11:47)
  12. Kaifas oli ylimmäinen pappi Johanneksen kuvaamana aikana. (Joh. 11:49) Josefus kertoo Kaifaksen olleen ylimmäinen pappi 18-37 jKr.
  13. Josefus mainitsee pienen Efraimin kylän lähellä Jerusalemia. (Joh. 11:54)
  14. Seremonialliset puhdistusmenot olivat tavallinen juutalainen tapa valmistautua pääsiäistä varten. (Joh. 11:55)
  15. Palmunoksien heiluttaminen oli tavallinen juutalainen tapa juhlia sotilaallista voittoa ja toivottaa kansan hallitsijat tervetulleeksi. (Joh. 12:13)
  16. Jalkojen peseminen oli välttämätöntä ensimmäisen vuosisadan Palestiinassa, koska jalkineet olivat avoimia. Edes juutalaisia orjia ei vaadittu pesemään toisten jalkoja, joten kertomuksen aitoudesta kertoo sen yllättävyys. (Joh. 13:4)
  17. Katseen nostaminen taivasta kohti oli tavallinen juutalainen rukousasento. (Joh. 17:1)
  18. Hannas oli Kaifaksen appi ja toimi ylipappina 6-15 jKr. (Joh. 18:13)
  19. Pilatuksen haluttomuus käsitellä Jeesuksen tapausta sopii yhteen sen kanssa, mitä muuten tiedämme Pilatuksen tilanteesta. (Joh. 18:28)
  20. Antonian linnan lähellä on löydetty Kivipihalle (Joh. 19:13) ominainen päällyste, jossa on merkintöjä, jotka viittaisivat siihen, että sotilaat pelasivat siellä pelejään (niin kuin he heittivät arpaa Jeesuksen vaatteista, Joh. 19:24).
  21. Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta (Joh. 19:17-30) todistavat monet ei-kristityt lähteet kuten Josefus, Tacitus ja juutalainen Talmud.
  22. Ristiinnaulittavat tavallisesti kantoivat ristin poikkipuuta. (Joh. 19:17)
  23. Josefus vahvistaa, että ristiinnaulitseminen oli roomalaisten tavallinen teloitustapa.
  24. Teloituspaikka oli Jerusalemin ulkopuolella, kuten Johannes (Joh. 19:17) todistaa, koska kuolleet ruumiit olisivat juutalaisen ajattelun mukaan saastuttaneet Jerusalemin.
  25. Ristiinnaulitun sydämen ympärille saattaa kerääntyä vedenkaltaista nestettä. Johannes kertoo Jeesuksen kyljestä keihästettäessä tulleen ”verta ja vettä.” (Joh. 19:34) Johannes ei olisi voinut tietää tätä lääketieteellistä yksityiskohtaa, jos hän ei olisi ollut silminnäkijä.

Nämä yksityiskohdat ovat vain esimerkkejä niistä tavoista, joilla on mahdollista osoittaa Johanneksen evankeliumin olevan historiallisesti luotettava silminnäkijätodistus. Jos Johanneksen evankeliumi on osoittautunut luotettavaksi niissä lukuisissa historiallisissa yksityiskohdissa, jotka on voitu tarkistaa, on syytä pitää sitä luotettavana myös niissä yksityiskohdissa, joita ei ole tähän mennessä voitu todentaa.

Johanneksen evankeliumi ei sisällä yhtään synoptisissa evankeliumeissa esiintyvää vertausta.2

Katso myös[muokkaa]

Internet[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. ^ Craig Blomberg: The Historical Reliability of John’s Gospel. Downers Grove, Illinois: InterVarsity Press, 2001.
  2. ^ Uro, Risto; Lehtipuu, Outi: Nasaretilaisen historia, s. 45. Kirjapaja, 1997. 951-625-457-8. ([Johanneksen e]vankeliumin ominaisluonteesta kertoo sekin, ettei se sisällä ainoatakaan kolmesta ensimmäisestä evankeliumista tuttua Jeesuksen vertausta.)