Ero sivun ”Evoluution määritelmä” versioiden välillä

ApoWikistä
(→‎Evoluution todisteet: siirretty matsqa evoteorian artsuun)
 
(33 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee evoluutiota ilmiönä. Teoriaa lajien kehityksestä käsittelee artikkeli [[evoluutioteoria]].}}
<div style="margin-left: auto;margin-right: auto;width:auto;height:auto;background-color: #faecc8; border:solid 1px #fad67d; padding-left:5px; padding-right:5px; padding-top:5px; padding-bottom:5px;"><div style="margin-left:1.5em">
'''Evoluutio''' tarkoittaa muutosta [[wp:populaatio|populaatio]]n [[wp:geeni|geeni]]varastossa sukupolvien myötä. Siinä eliölajit sopeutuvat ympäristöönsä luonnonvalinnan kautta. Evoluutio on asteittainen, ohjaamaton, luonnollinen tapahtumasarja, joka muuttaa [[wp:populaatio|populaatio]]iden ominaisuuksia. [[wp:Evoluution mekanismit|Evoluution mekanismeja]] ovat [[wp:perinnöllisyys|perinnöllisyys]] (jälkeläiset perivät vanhempiensa ominaisuudet), muuntelu (jälkeläiset ovat keskenään erilaisia) ja [[wp:luonnonvalinta|luonnonvalinta]] (keskenään erilaiset jälkeläiset menestyvät eri tavoin).
Tämä artikkeli käsittelee "evoluutio"-termin erilaisia määritelmiä. Pelkkien ohjaamattomien prosessien varaan rakentuvaa lajien kehitys- ja syntyteoriaa selvittää [[evoluutioteoria]]-artikkeli. Erilaisia tunnettuja evoluutiomekanismeja esitellään puolestaan [[perinnöllisen muuntelun mekanismit]] -artikkelissa.</div></div>


Lisääntymisen yhteydessä [[wp:geeni|geeni]]en kopioitumisessa tapahtuu [[wp:molekyyli|molekyyli]]tasolla kopiointivirheitä. Jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan, koska monet ominaisuudet periytyvät geeneissä [[wp:sukusolu|sukusolu]]jen mukana. Jälkeläiset eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia kuin vanhempansa, koska [[wp:mutaatio|mutaatio]]t ja sukusolujen yhtyessä syntyvät uudet geeniyhdistelmät tuottavat uusia ominaisuuksia ja ominaisuusyhdistelmiä.


Nykyisin evoluution katsotaan olevan hyvinkin erilaista eri tilanteissa eri lajeilla. Nykyisen evoluutioteorian mukaan kehitys voidaan jakaa pitkiin suvantovaiheisiin, jolloin muutosta ei tapahdu juurikaan, ja erittäin nopean kehityksen pyrähdyksiin.<ref>Ernst Mayr - Evoluutio, WSOY, 2003, ISBN 951-0-27897-1</ref>


== Evoluution mekanismit ==
Evoluutio on [[AW:S#termi|termi]], jonka voi käsittää monella keskenään ristiriitaisella tavalla. Varsinkin englanninkielisissä teksteissä evoluutiolla voidaan tarkoittaa yllättävänkin erilaisia asioita. '''"Evoluutio"'''-sanaa käyttäen voidaan jo yksin biologiankin piirissä viitata ainakin kuuteen eri käsitteeseen,<ref name="Meanings"> {{Verkkoviite | Nimeke = The Meanings of Evolution | Osoite = www.arn.org/docs/meyer/sm_meaningsofevolution.pdf | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Stephen C. Meyer and Michael Newton Keas | Julkaisija = Access Research Network | Ajankohta = }}</ref> ja biologian sanakirjatkin määrittelevät sen yleensä ainakin kahdella sisällöltään eroavalla tavalla<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution</ref>: 


Evoluution mekanismeja ovat muun muassa [[wp:luonnonvalinta|luonnonvalinta]], [[wp:seksuaalivalinta|seksuaalivalinta]], [[wp:mutaatio (biologia)|mutaatiot]] ja [[wp:migraatio|migraatio]]. Luonnonvalinta johtaa populaation parempaan sopeutumiseen senhetkiseen ympäristöönsä, sillä menestyneimmistä yksilöistä tulee lopulta vallitseva tyyppi populaatiossa tehokkaamman lisääntymisen myötä. Toisin sanoen geenit määräävät eliön ominaisuudet, ja paremmin menestyvät eliöt kantavat siis geenejä, joista tämä parempi menestys johtuu. Paremmin menestyvät yksilöt pääsevät lisääntymään useammin, ja niin niiden kantamat parempaa menestystä aikaansaavat geenit yleistyvät populaatiossa. Evoluutio voi myös johtaa monimutkaistumiseen, yksinkertaistumiseen tai luonnon [[wp:biodiversiteetti|biodiversiteetin]] eli monimuotoisuuden kasvuun: elinympäristön vapaana olevaan lokeroon kehittyy yleensä jossain vaiheessa oma siihen erikoistunut lajinsa.
* Perättäisten sukupolvien saatossa ja populaation geneettisessä rakenteessa tapahtuva muutos, jota voivat aiheuttaa luonnonvalinta, jalostus, hybridisaatio ja mutaatiot<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution "The change in genetic composition of a population over successive generations, which may be caused by natural selection, inbreeding, hybridization, or mutation."</ref>
* Lajin &ndash; tai muun toisilleen sukua olevien organismien ryhmän &ndash; evolutiivista kehitystä kuvaava tapahtumasarja; fylogenia<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution "The sequence of events depicting the evolutionary development of a species or of a group of related organisms; phylogeny."</ref>


=== Mutaatiot ===
Sekaannusten minimoimiseksi ApologetiikkaWikissä evoluutiolla tarkoitetaan yksinomaan "''[[AW:S#luonnollinen|luonnollisten]] prosessien aikaansaamia muutoksia [[wp:populaatio|populaation]] [[wp:geenipooli|geenipoolissa]]''".
[[wp:Mutaatio (biologia)|Mutaatio]] on eliön perinnöllinen muutos, geneettisen materiaalin eli [[wp:DNA|DNA]]:n kopioitumisessa tapahtuva virhe. Mutaatiot aikaansaavat "raaka-aineen" luonnonvalinnalle, ja ne ovat uuden geneettisen materiaalin ainoa lähde.


Mutaatioista suurin osa on neutraaleja, toisin sanoen ne eivät johda havaittaviin muutoksiin eliön elonjäämismahdollisuuksissa tai sopivuudessa elinympäristöönsä. Mutaatioista, jotka eivät ole neutraaleja, suurin osa on vahingollisia tai haitallisia. Vain pieni osa on [[wp:adaptaatio|adaptiivisia]] eli sellaisia että ne auttavat eliötä elämään ja lisääntymään elinympäristössään, mutta tämä pieni hyödyllisten mutaatioiden määrä mahdollistaa sopeutumisen eli evoluution.
Tällöin evoluutio on asia, jota kukaan tuskin kieltää. Tässä merkityksessä tulee myös muistaa, että "evoluutio" ei ole sama asia kuin [[evoluutioteoria]] tai [[polveutumisoppi]]. Lisäksi kysymys [[abiogeneesi|elämän synnystä]] on tyypillistä erottaa [[evoluutioteoria]]n ulkopuolelle, siten että evoluutioteoria pyrkii selittämään ainoastaan elämän kehityksen siitä lähtien, kun ensimmäinen eläväksi luokiteltava organismi on tavalla tai toisella ilmaantunut.


Useampien eläinten ja kasvien DNA:ssa on suurehko määrä materiaalia, jolla ei ole tunnettua geneettistä roolia. Ihmisen tapauksessa tämän ”roska-DNA:n” eli [[wp:tilke-DNA|tilke-DNA]]:n osuus on peräti 97 %. Tämä prosenttimäärä vaihtelee suuresti myös toisiaan lähellä olevien lajien välillä. Mutaatiot näissä alueissa ovat aina neutraaleja ja näihin ei kohdistu ns. selektiivistä painetta. Siksi ne ovat sopivia niin sanottuja ”[[wp:molekyylikello|molekyylikello]]ja”, joiden avulla eri lajien geneettiset etäisyydet voidaan mitata. Aina on kuitenkin oltava varovainen. Se, että emme tiedä jonkin DNA-alueen käyttötarkoitusta, ei välttämättä merkitse ettei sellaista olisi olemassa. Viime aikoina on löytynyt esimerkkejä tästä juuri roska-DNA:n joukosta. Silloin molekyylikellon käytön edellytykset eivät täyty.
== Ristiriitaisten määritelmien aiheuttamia ongelmia ==


Hyödyllisten mutaatioiden todennäköisyys eliössä on pieni. Ja jotta kyseinen hyödyllinen mutaatio voisi periytyä jälkeläisille, sen täytyy tapahtua sukusolulinjassa, jossa se ei tapahdu kuin äärimmäisen harvoissa tapauksissa. Silti niin voi tapahtua ja tapahtuukin jatkuvasti.
Evoluution todisteita arvioitaessa on tärkeätä varoa syyllistymästä [[wp:Virheellinen analogia|virheelliseen analogiaan]]. Jos todisteet puhuvat yhdenlaisen evoluution puolesta, ne voivat kuitenkin puhua samalla jotakin toisenlaista evoluutiota vastaan. Monet tunnetut evoluutioskeptikot, kuten [[Philip Johnson]], [[Paul Nelson]] ja [[Jonathan Wells]], kiinnittävät huomiota evoluutiokeskusteluissa termin määrittelyn sekavuuteen.  


Esimerkiksi säteilyttämällä on saatu aikaan erilaisten eläin- ja kasvilajien sukusolulinjoihin sellaisia muutoksia, jotka ovat periytyneet jälkipolville. Eräät näistä ovat olleet eliölle eduksi. Luonnossa esiintyvä säteily on yksi mutaatioiden aiheuttaja, mutta koska luonnossa säteily on huomattavasti alhaisempaa kuin säteilytyskokeissa, tapahtuu luonnossa mutaatioita paljon harvemmin. Luonnossa kuitenkin on aikaa sekä yksilöitä huomattavasti enemmän ”käytettävissä” kuin säteilytyskokeissa, joten edullisia mutaatioita syntyy lähes välttämättä pitkien aikojen kuluessa, vaikka ne ovat harvinaisia ihmisten aikaskaalalla.
{{Sitaatti|''"Evoluutio"'' on konstikas sana. Jos sillä tarkoitetaan ''"pieniä muutoksia ajan saatossa"'', niin luupäisinkin fundamentalisti tietää, että Maapallon historiassa on tapahtunut muutoksia. Mikäli evoluutiolla tarkoitetaan oppia, jonka mukaan ''"Kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä esi-isästä ohjaamattomien mutaatioden ja luonnonvalinnan kautta"'' (tämä on oppikirjan määritelmä evoluutiolle), herättää se ensiluokkaisissakin biologeissa vaikeita kysymyksiä.|Paul Nelson, Expelled: No Intelligence Allowed}}


Edullisen mutaation tunnistaa siitä, että sen saaneet eliöt menestyvät sukupolvesta toiseen. Niitä, jotka eivät saa yksilöä menestymään, kutsutaan haitallisiksi tai neutraaleiksi mutaatioiksi. Vähänkin edulliset mutaatiot toisinaan leviävät, ja tulevat vallitsevaksi tyypiksi populaatiossa. Silloin edullisen mutaation saaneet ovat enemmistössä, ja seuraavan edullisen mutaation saa luultavimmin joku edellisen mutaation saanut yksilö. Näin edulliset mutaatiot kasautuvat. Mitä tekee tätä kasautumista vielä nopeammaksi, on ns. sukupuolellinen lisääntyminen, jonka seurauksena geenit ”sekoitetaan” kuin korttipakka ja populaation eri osissa yhtä aikaa sattuneet hyödylliset mutaatiot saadaan yhdistetyksi yhteen yksilöön. Näin evoluutio muuttuu ”rinnakkaisprosessoinniksi”.
Ohessa on listattu neljä eniten käytettyä evoluution määritelmää:<ref name="Meanings"/>{{,}}<ref name="WhatIs">{{Verkkoviite | Nimeke = What Is Evolution?  | Osoite = http://www.discovery.org/a/9491 | Viitattu = 8.9.2009 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Discovery Institute — Center for Science and Culture | Ajankohta = May 1, 2009 }}</ref>


Jos laji hyötyy nykyisessä ympäristössään esimerkiksi pitkistä jaloista, jalan pituutta ja sitä kautta nopeutta kasvattavat mutaatiot ovat edullisia mutaatioita. Koska nopeammat esimerkiksi pääsevät paremmin pakoon saalistajiaan, ne pääsevät lisääntymään useammin, ja monen sukupolven aikana on todennäköistä, että pitempijalkaisuuden geenit tulevat yleisiksi ominaisuuksiksi populaatiossa. Nämä pidempijalkaiset voivat saada myös muita edullisia mutaatioita, jolloin mutaatiot todellakin kasautuvat. Mikäli laji on jakaantunut useammalle eristäytyneelle alueelle, nämä edulliset mutaatiot tai niiden kasaumat eivät tietenkään kulje kaikkien lajin edustajien saataville. Pian mutaatioita on kertynyt niin paljon, etteivät eri kantojen edustajat ole keskenään lisääntymiskykyisiä. Tällöin on tapahtunut [[wp:lajiutuminen|lajiutuminen]] edullisten mutaatioiden kasaantumisen seurauksena.
{|style="padding: 0.2em; margin-left:40px; border: 1px solid #B8C7D9; background:#f5faff; font-size: 95%"
|
*'''Evoluutio #1''' ''Muutoksia ajan saatossa; Luonnonhistoria; mikä tahansa tapahtumasarja luonnossa.''
::Luonnonhistoria ei ole staattinen. Ne luonnontieteen alat, jotka pyrkivät ymmärtämään luonnonhistoriaa, käsittelevät evoluutiota #1. merkityksessä - luonnon muuttumisena ajan saatossa. Astronomit tutkivat tähtien elämänkaaria, geologit Maapallon pinnan muutoksia, paleontologit tarkastelevat maakerrostumista lajityyppien muutoksia ajan saatossa, biologit huomioivat ekologista kehittymistä kirjoitetun historian saatossa, esimerkiksi sellaista, jossa karu saari peittyy rehevään metsikköön. Vaikka viimeisellä esimerkillä ei ole paljoakaan tekemistä uusdarwinistisen evoluutioteorian kanssa, se kuitenkin sopii #1. määritelmään evoluutiosta tapahtumasarjana luonnonhistoriassa.
*'''Evoluutio #2'''
::Evoluutiolla voidaan tarkoittaa, että nykyiset eliöt ovat erilaisia kuin eliöt kaukaisessa menneisyydessä. Tarkemmin ottaen tällaisella evoluutiolla viitataan luonnollisten prosessien tuottamaan [[Perinnöllisen muuntelun mekanismit|perinnölliseen muunteluun]]. Jopa kreationistit hyväksyvät, että tällaista "muuntelua populaation geenipoolissa" tapahtuu.
*'''Evoluutio #3'''
::Jotkin tiedemiehet assosioivat sanan "evoluutio" ideaan, jonka mukaan kaikki nykyiset eliöt polveutuvat yhdestä yhteisestä esi-isästä. Väite tunnetaan nykyään [[polveutumisoppi]]na. Tämä teoria kuvaa elämän historian haarautuvana puuna.
*'''Evoluutio #4'''
::Toiset ihmiset viittaavat ''evoluutio'' -termillä kehityksen syyhyn tai mekanismiin, eli biologiseen prosessiin, joka johtaa [[evoluutioteoria|kehitysopin]] mukaiseen eliölajien kehitykseen yhteisestä kantamuodosta nykyiseen lajien monimuotoisuuteen. Oppi universaalista yhteisestä esi-isästä (evoluutio #3) muodostaa yhdessä perinnöllisen muuntelun (evoluutio #2) tuottaman kehityksen (evoluutio #4) kanssa ytimen uusdarvinistiselle evoluutioteorialle.
|}


=== Lajiutuminen ===
Kun lukija kohtaa termin "evoluutio" hänen olisikin syytä kysyä itseltään, mitä yllä mainituista määritelmistä käytetään (vai käytetäänkö mahdollisesti jotakin muuta?). Suuri osa [[evoluutioteoria|uusdarvinismin]] kriitikoista keskittyy määritelmiin #3 ja #4. Keskustelu muuttuu kuitenkin sekavaksi, kun joku esittää Evoluutio #2:n todistavia seikkoja, pyrkien näin todistamaan Evoluutio #3:n ja #4:n. Vastaavasti toiset taas saattavat käsitellä Evoluutio #3:n ja Evoluutio #4:n ongelmia, minkä vuoksi heitä syytetään Evoluutio #2 torjumisesta. Tämä ei ole totta, sillä myös ne biologit, jotka kyseenalaistavat uusdarvinistisen [[evoluutioteoria]]n, hyväksyvät Evoluutio #2:n.<ref name="WhatIs"/>
Missä tahansa eliöpopulaatiossa yksilöiden ominaisuudet vaihtelevat hieman sekä perimästä että ympäristöstä johtuen. Siten tapahtuu väistämättä niin, että tietyt ominaisuudet suosivat lisääntymistä enemmän kuin toiset, ja tästä syystä nämä ominaisuudet yleistyvät populaatiossa. Elinolosuhteiden muuttuessa (ilmasto, maantiede, sattuma, muut eliöt) saattaakin olla, että jotkin toiset ominaisuudet edesauttavat lisääntymistä enemmän kuin muut, jolloin ne vuorostaan alkavat lisääntyä populaatiossa. Tästä syntyy vähitellen lajiutumista, eritoten jos populaatio jakautuu kahteen tai useampaan osaan, esimerkiksi maantieteellisistä syistä, joten populaatioiden kesken ei juurikaan tapahdu geenienvaihtoa. Näin kehityshaarat erkanevat hiljalleen toisistaan ja lopulta yksi kantamuoto on lajiutunut eri lajeiksi, jotka eivät ole lisääntymiskykyisiä keskenään.


Lajiutuminen on yhden lajin kehittyminen useammaksi. Lajiutumiselle
== Termit "mikroevoluutio" ja "makroevoluutio" ==
erotetaan kolme mekanismia:


* Allopatria: populaation osat elävät maantieteellisesti erillään.
Evoluutioteorian kritiikissä on monesti tehty käsitteellinen jako mikro- ja markoevoluutioon. Näiden käsitteiden käyttö keskustelussa on käytännössä kuitenkin ongelmallista, koska yleensä on vaikea saavuttaa yksimielisyyttä näiden [[AW:S#termi|termien]] määritelmistä. Mikroevoluutiolla tarkoitetaan pientä muuntelua, kun taas makroevoluutiolla jotakin suurempaa. Termien tarkoituksena on määrittää muuntelun mahdollisuudet ja rajat. Esimerkiksi [[Evoluutio &ndash; kriittinen analyysi (kirja)|Evoluutio &ndash; kriittinen analyysi]] (myöhemmin: "E-ka") antaa termeille määritelmät:  
* Sympatria: populaation osat elävät samassa maantieteellisellä alueella, mutta eri ekologisissa lokeroissa.
* Parapatria: populaation osat elävät maantieteellisesti vierekkäin.


Kaikissa tapauksissa osapopulaatioiden geneettiset ominaisuudet muuttuvat satunnaisesti kumuloituvien mutaatioiden seurauksena yhä enemmän erilleen. Lopulta eri populaatiot ovat geneettisesti niin kaukana toisistaan, etteivät ne pysty enää saamaan keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Näin on syntynyt kaksi lajia.
{|style="padding: 0.2em; margin-left:40px; border: 1px solid #B8C7D9; background:#f5faff; font-size: 95%"
|
*'''Mikroevoluutio''': Evoluutio olemassa olevien rakennetuntomerkkien sisällä; määrällinen muutos jo olemassa olevissa elimissä, rakenteissa tai rakennesuunnitelmissa.
*'''Makroevoluutio''': Täysin uusien elimien, rakenteiden ja rakennesuunnitelmien synty ja niihin liittyvä kvalitatiivisesti uusi geneettinen materiaali. Tässä merkityksessä käytetään termiä korkeammalle kehittyminen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio &ndash; kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 53 | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7 }} </ref>
|}


Parapatrian erikoistapaus on niin sanottu [[wp:rengaslaji|rengaslaji]], jossa on kyse monesta vierekkäisestä populaatiosta, jotka kaikki lisääntyvät naapurinsa kanssa, mutta ääripäät eivät enää lisäänny keskenään.
Kuten E-ka:ssa tämän jälkeen todetaankin, näiden määritelmien mukaan mikro- ja makroevoluution ero ei ole määrällinen vaan laadullinen. Yleensä näitä termejä käytetään kuitenkin liitettynä taksonomisiin ryhmiin, niin että mikroevoluutio tarkoittaa lajin sisäistä muuntelua<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Microevolution Evolution involving small-scale changes, i.e. within the species level, occurring over a short period of time that results in the formation of new subspecies.</ref>, kun taas makroevoluutio tarkoittaa lajirajan ylittävää muuntelua ja uusien taksonomisten ryhmien syntymistä.<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Macroevolution Evolution happening on a large scale, e.g. at or above the level of species, over geologic time resulting in the formation of new taxonomic groups.</ref> E-ka mukaileekin termien taksonomisia määritelmiä liittämällä termit [[wp:perusryhmä|perusryhmä]]n käsitteeseen. Tällöin "mikroevoluutiota ovat kaikki muuntelutapahtumat, jotka jäävät perusryhmän rajojen sisälle. Makroevoluutiota olisi uuden perusryhmän syntyminen toisesta."<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio &ndash; kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 55 | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7 }}</ref>


Ehkä tunnetuin esimerkki lajiutumisesta on [[wp:Darwininsirkut|darwininsirkkujen]] erikoistuminen 13:ksi eri lajiksi [[wp:Galápagossaaret|Galápagossaarilla]] yhdestä saarille saapuneesta kantalajista. Niiden nokat ovat erikoistuneet erilaisten ravintolokeroiden täyttämiseen. Siitä myös Darwin sai ideansa lajien synnystä.
Perusryhmän muodostavat kaikki ne biologiset eliölajit, jotka ovat voidaan suoraan tai epäsuorasti (muiden risteytyvien lajien kautta) risteyttää keskenään. Näitä taksonomisia määritelmiä ei voida kuitenkaan ongelmitta liittää edellä annettuihin mikro- ja makroevoluution määritelmiin. Tunnetut lajiutumismekanismit liittyvät aina jonkinlaiseen populaatioiden eristymiseen, eivätkä uusien rakenteiden, elinten tai rakennesuunnitelmien syntyyn. Lajien erilaistuminen tapahtuu vasta kun ne elävät pidempään erossa toisistaan. Perusryhmän kohdalla lajiutuminen ei määritelmän takia eroa radikaalisti biologisten lajien lajiutumisesta. Määritelmän mukaan sellainen perusryhmä voi helposti lajiutua kahdeksi uudeksi perusryhmäksi, jonka kaksi sisäistä osaa risteytyvät keskenään ainoastaan yhden lajin kautta. Jos tämä kahta perusryhmän osaa yhdistävä linkki kuolee sukupuuttoon, tällainen uusien perusryhmien syntyminen olisi E-ka:n mukaan makroevoluutiota, vaikka tällä ei olekaan mitään tekemistä uudenlaisten rakenteiden syntymisen kanssa.<ref>Olettakaamme, että biologiset lajit A, B ja C risteytyvät kaikki keskenään, ja lajit X, Y ja Z risteytyvät keskenään, mutta eivät risteydy lajien A, B tai C kanssa. Jos on olemassa laji L, joka risteytyy ainoastaan lajien A ja X kanssa, niin kaikki lajit {A, B, C, L, X, Y, Z} kuuluvat määritelmän mukaan samaan perusryhmään. Oletetaan että nämä lajit eivät myöskään risteydy minkään muun lajin kanssa. Jos laji L kuolee sukupuuttoon, niin alkuperäisestä perusryhmästä syntyy kaksi uutta perusryhmää ({A, B, C} & {X, Y, Z}), ja tämä on määritelmän mukaisesti perusryhmätason lajiutumista.</ref> Vastaavasti voidaan kuvitella tilanne, jossa perusryhmän sisällä syntyisi uudenlainen rakenne, mutta rakenteen saanut biologinen laji kykenisi edelleen risteytymään jonkun muun perusryhmän lajin kanssa. Tässä tilanteessa olisi tapahtunut määritelmän mukaan makroevoluutiota, mutta tämä olisi silti evoluutiota perusryhmän sisällä.


=== Migraatio ===
E-ka pyrkii siis liittää mikro- ja makroevoluution käsitteet muunteluun perusryhmän sisällä ja uusien perusryhmien syntyyn. Perusryhmän määritelmästä johtuen tämä yritys kuitenkin epäonnistuu. Samalla epäonnistuu myös pyrkimys liittää käytetyt mikro- ja makroevoluution määritelmät perinteisempiin määritelmiin, joiden mukaan mikroevoluutio on evoluutiota lajin sisällä, kun taas makroevoluutio on uusien lajien syntymistä tai evoluutiota lajitason yläpuolella.  
Migraation rooli evoluutiossa on se, että tietyssä paikassa alkunsa saanut uusi, hyödyllinen perinnöllinen piirre yleistyy koko populaatiossa. Mitä suurempi yhtenäinen populaatio, sitä suurempi myös mutaatioiden määrä, myös hyödyllisten mutaatioiden määrä, joka on tästä vain pieni murto-osa. Eli mitä suurempi populaation koko yksilöinä, sitä nopeammin evoluutiota tapahtuu.


Populaatiosta tulisi kuitenkin vaatia, että yksilö voi fyysisesti matkustaa paikasta toiseen populaation sisällä. Kuivalla maalla eläville organismeille esim. se tarkoittaa, että on oltava yhtenäinen kuiva maa-alue. Tästä vaikuttavin esimerkki on [[wp:Australia|Australia]].  
Lisäksi E-ka:n käyttämään terminologiaan liittyy intuitiivinen ongelma: mikro- etuliite tarkoittaa jotakin pientä, kun taas makro- tarkoittaa jotakin suurempaa. Jos sinulla on esimerkiksi riittävästi mikroskooppisia osia kasassa, niistä voi kasautua paljain silmin nähtävä eli makroskooppinen kokonaisuus. Termien rakenteen perusteella voisi siis olla luontevaa väittää, että mikron ja makron ero on määrällinen, eikä laadullinen. Tästä huolimatta E-ka käyttää näitä sanoja tarkoittaen niillä laadullisesti erilaisia asioita.


Yleisen käsityksen mukaan 45 miljoona vuotta sitten Australian [[wp:mannerlaatta|mannerlaatta]] erosi lopullisesti etelämantereelta ja purjehti pois, niin, että Australiassa elävät eliöt kehittyivät eri tavalla (ja paljon hitaammin) kuin eliöt muualla. Australiassa elävät edelleen pussieläimet ja ovat sopeutuneet samoihin eri ekologisiin lokeroihin kuten muussa maailmassa. Esim. missä muussa maailmassa on susia, hiiriä ja myyriä, on Australiassa pussisusi, -hiiri ja -myyrä. Tämä on myös esimerkki [[wp:konvergenssi|konvergenssi]]sta.
Terminologisen epäselvyyden välttämiseksi '''ApologetiikkaWikissä pyritään olemaan käyttämättä termejä mikro- ja makroevoluutio'''. Näiden termien sijaan voidaan yksinkertaisesti puhua mikroevoluution asemasta sellaisista perinnöllisistä muutoksista, jotka ovat ainoastaan määrällisiä muutoksia jo olemassaolevissa elimissä, rakenteissa, ja geneettisissä elementeissä. Vastaavasti makroevoluution asemasta voidaan puhua sellaisista perinnöllisistä muutoksista, joissa syntyy uudenlaisen toiminnon tuottavia elimiä, rakenteita tai geneettisiä elementtejä.  


== Laji ja perusryhmä ==


Makroevoluutiosta keskusteltaessa olennaiseksi osoittautuu siis myös varsin epämääräinen '''laji'''n käsite. '''Biologisen lajikäsitteen''' mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään. Tämän määritelmän mukaan esimerkiksi eläintarhassa menestyksellisesti risteytyvät leijona ja tiikeri eivät kuulu samaan lajiin, koska ne eivät luonnossa kykene maantieteellisen etäisyyden takia lisääntymään keskenään. Toisaalta esimerkiksi hevonen ja aasi risteytyvät keskenään, mutta risteytyksenä syntyvä muuli on lähes aina lisääntymiskyvytön, joten näitä pidetään eri lajeina. Tässä herää väistämättä rajanvetoon liittyviä kysymyksiä: minkälainen ympäristö lasketaan luonnonoloiksi? Onko [[wp:luonnonpuisto|luonnonpuisto]] tai [[wp:reservaatti|eläinreservaatti]] enää luonnollinen? Kuinka suuri osuus jälkeläisistä tulee olla lisääntymiskykyisiä? Biologinen lajikäsite ei siis ole mitenkään itsestään selvällä tavalla objektiivinen. Tämän epämääräisen lajikäsitteen korvaajaksi evoluutiokriitikot ovat ehdottaneet ns. perusryhmämallia, jonka mukaan kaikki suoraan tai epäsuorasti risteytyksen kautta yhteydessä olevat populaatiot kuuluvat samaan perusryhmään. Risteymän ei tarvitse olla lisääntymiskykyinen, vaan riittää että se on elinkelpoinen.


== Yhteinen esi-isä ==
== Terminologian ongelmallisuutta havainnollistava esimerkki ==
{{pääartikkeli|[[Elämän alkuperä]]}}
[[Kuva:Lightmatter chimp.jpg|right|240px|thumbnail|Geneettiset testit ovat osoittaneet, että [[ihminen|ihmisten]] ja [[simpanssi]]en [[genomi]]t ovat 96-prosenttisesti samankaltaisia. Ihmisten ja simpanssien toiminnalliset [[DNA]]:t ovat 99,4-prosenttisesti samanlaisia, <ref>http://www.genome.org/cgi/content/full/15/12/1746</ref> jolloin perimien välillä on 35 miljoonan [[emäs|emäksen]] ero, joista 50 000 vaikuttaa [[proteiinin rakenne|proteiinirakenteeseen]] ja joista 5 000:lla on [[adaptaatio|adaptiivisia]] vaikutuksia <ref>http://www.sciencedaily.com/releases/2007/03/070305202948.htm</ref>
ja geeneistä 20 % ei ole eroa [[aminohappo|aminohaponkaan]] vertaa. <ref>http://warta.bio.psu.edu/PDF/Gene-2005-346-215.pdf</ref>]]Tähtitieteellisten ja geofyysisten todisteiden valossa on arvioitu [[maapallo]]n syntyneen noin 4,57 miljardia vuotta sitten. Arvioiden mukaan Maa kehittyi elinkelpoiseksi noin 3,8 miljardia vuotta sitten, jolloin nähtävästi [[elämä]] syntyi, mutta emme tiedä miltä se näytti. Elämä muodostui yhteenkerääntyneistä makromolekyyleistä, jotka kykenivät ottamaan aineita ja energiaa ympäröivistä elottomista molekyyleistä sekä Auringon säteilystä. Ensimmäiset vakavasti otettavat teoriat elämän synnystä esitettiin 1920-luvulla.


Darwin ehdotti, että kaikilla eliölajeilla on yhteinen esi-isä; jokainen eliö on kehittynyt samasta alkueliöstä, joka on elänyt ainakin 3,5 miljardia vuotta sitten. Se, että kaikki maapallon eliöt käyttävät samanlaista perintöainesta ([[DNA]]), samanlaista transkriptiomekanismia DNA:sta proteiiniin (ja käytännössä samaa kolmen emäksen kooditaulukkoa) sekä energiantuotantoon [[Adenosiinitrifosfaatti|ATP]]:tä, tukevat tätä. Myös kaikkien proteiinien aminohappojen ja monen muun molekyylin [[Optinen isomeria|vasenkätisyys]] voidaan näin helposti selittää.
Yleisimmän määritelmän mukaan mikä hyvänsä muutos populaation geenipoolissa on evoluutiota. Niinpä sitten '''joka kerran, kun yksilö kuolee tai uusi syntyy''' ja populaation geneettinen jakauma samalla väistämättä hieman muuttuu, tämä '''määritelmän mukaan todistaa''' evoluution empiiriseksi tosiasiaksi. Tämän määritelmän heikkoutena voidaan pitää sitä, ettei se vastaa yleistä mielikuvaa, jonka mukaan evoluutio tarkoittaa eliöiden monimutkaistumiseen johtavaa kehitystä. Määritelmä on kuitenkin biologisessa kirjallisuudessa vakiintunut, joten sen käyttö on perusteltua.


Helposti syntyvä väärinkäsitys on, että tämä ”yhteinen kantaisä/-äiti” oli yksin maailmassa. Luultavammin se oli vain yksi yksilö jo elämäntäytteisessä valtameressä. Kaikki muut ovat kuitenkin epäonnistuneet jatkamaan sukuaan näihin päiviin saakka. Toinen väärinkäsitys on, että se olisi maapallon ''ensimmäinen'' eliö. Realistisempi kuva on, että se oli pitkän kehitysprosessin lopputulos, jonka varhaisimmat vaiheet eivät välttämättä olleet edes yksiselitteisesti "eläviä". Varhaisissa vaiheissa elämä on saattanut syntyä yhä uudestaan, mutta siitä emme tiedä nykytietämyksellä kovinkaan paljoa, koska esimerkiksi koskemattomia kerroskivilajeja 3,8–3,5 miljardin vuoden takaa Maan alkuajoilta on lähes mahdotonta löytää (ei tiedetä nykyisin) ja tarvittaisiin hapeton ilmakehä muiden epätavallisten olosuhteiden lisäksi. Ihmisillä ei ole nykyisin mitään tietoa elämän 300 ensimmäisen miljoonan vuoden ajalta, ja laboratorioissa ei olla vielä pystytty tuottamaan elämää, mutta täysin mahdotonta tekniikan ja tietämyksen kehittyessä se ei luultavasti ole. Jo 3,5 miljardin takaisista kivistä on löydetty rikasta bakteerilajistoa.  
Tässä ei vielä olisi sanottavaa ongelmaa,<ref>Ei näet ole ainutlaatuista, että jonkin sanan fakkimerkitys esim. tieteellisenä terminä poikkeaa siihen yleiskielessä liittyvästä mielteestä.</ref> mutta ongelmia alkaa ilmaantua, kun yhdellä ja samalla "evoluutio"-sanalla näkee viitattavan erittäin epäselvästi milloin mihinkin evoluutioteorian osa-alueeseen. Välillä evoluutio viittaa koko [[evoluutioteoria]]an, välillä taas [[polveutumisoppi]]in, välillä se viittaa eliöryhmän "kehittymiseen"<ref>Kehittymisellä tarkoitetaan tässä uudenlaisten monimutkaisten toiminnallisten rakenteiden syntymistä.</ref>. Tämän jälkeen tämän epäselvän muodon saavuttaneen "evoluution" todisteeksi esitetäänkin jälleen ensinmainittua evoluutiota, eli melkein mitä tahansa [[Perinnöllisen muuntelun mekanismit|perinnöllistä muuntelua]].


Kuitenkin kaikkien ensimmäisten elämän pioneerien oli ratkaistava monta ongelmaa, suurimpina miten hankkia energiaa ja kopioitua. DNA-molekyylejä pidetään välttämättöminä kopioitumiselle, mutta sen valikoitumiselle siihen tehtävään ei nykyisin tiedetä kunnollista teoriaa. Sen tehtävän uskotaan kuitenkin olleen aluksi toissijainen, ja sitä edeltäneen [[RNA-maailma]]n, missä tapahtui proteiinisynteesiä, ja josta puuttui DNA-välitteisen proteiinisynteesin tehokkuus.
Jotkut darvinistisen evoluutioteorian kannattajat ovat sitä mieltä, että jako mikro- ja makroevoluutioon on keinotekoinen, koska makroevoluutio on vain kasautunutta mikroevoluutiota, eikä näillä siksi olisi mitään muuta eroa kuin muutoksen määrä. Yleensä makroevoluutio määritellään tällöin niin, että esimerkiksi lajiutuminenkin kuuluu sen piiriin. Tällaisen määritelmän puitteissa makroevoluutiostakin saadaan helposti havaittu tosiasia:
* Jos jonkun [[AW:S#käsite|käsitteen]] sisälle rajataan 10 ilmiötä, joita ei ole havaittu, niin silloinhan mitään käsitteen piiriin kuuluvia ilmiöitä ei ole tietystikään havaittu, eikä käsitteestä voida puhua havaittuna tosiasiana.
* Olettakaamme, että terminologisen epäselvyyden seurauksena käsitteen rajaus kuitenkin muuttuu seuraavasti: käsitteen piiriin kuuluukin nyt myös 11. ilmiö, joka onkin havaittu.
* Nyt käsitteestä voidaan puhua havaittuna tosiasiana, sillä meillä on havainto ilmiöstä 11, joka kuuluu käsitteen piiriin.


== Yksilön kehitys ja elinten alkuperä ==
Tällä päättelyllä luodaan hämmentävän helposti illuusio siitä, että kaikki se mitä makroevoluutioon sisällytetään, onkin todistettu. Kun siis jokin eliöpopulaatio vaikkapa uudelle alueelle siirryttyään vain muuttaa elintapojaan niin, että pariutumista kantapopulaation kanssa ei luonnossa enää tapahdu, se julistetaan uudeksi biologiseksi "lajiksi" &ndash; ja tämän sitten pitäisi todistaa että mikä tahansa "makroevoluution" piiriin kuuluva muutos on osoitettu mahdolliseksi.


Kun monisoluinen eliö kehittyy munasolusta, alkaa ennen pitkää kehittyä erityyppisiä kudoksia ja muodostua elimiä. Prosessi on monivaiheinen ja peräkkäiset vaiheet ovat geenien ohjaamia.
Lajitason yläpuolella, esimerkiksi lahkotasolla, tapahtuneen oletetun muuntelun uskottavuudesta taas on vaikeaa päästä puhumaan. Evoluutiobiologeilla ei jostain syystä ole sitä tarkoittamaan mitään termiä. Evoluutioteoriasta keskusteltaessa on monesti vaikea päästä käsittelemään olennaisia kysymyksenasetteluja, koska kaikki tarvittava muuntelu on lopulta makroevoluutiota, joka on jo osoitettu havaituksi tosiasiaksi.  


Eri eläimillä voi olla hyvin samannäköisiä elimiä. Esimerkiksi hyönteisillä ja linnuilla on siivet, delfiineillä, pingviineillä ja kaloilla on evät, jne. Toisaalta eri eläinlajeilla voi olla hyvinkin erinäköiset elimet, kuten evät, siivet ja kädet, joilla voi erilaisuudesta huolimatta olla yhteinen alkuperä.
Keskustelussa yksinkertaisesti todetaan, että kaikki muunteluprosessit ensimmäisestä "alkeellisesta" elämästä kaikkiin koko maapallon historiassa ja nykyisyydessä esiintyneisiin elämänmuotoihin asti on joka tapauksessa '''samaa''' kuin mikroevoluutiokin, siis pelkkää pienten mikroevolutiivisten muutosten vähittäistä kasautumista pitkien aikajaksojen kuluessa. Tämän kun uskoo, niin onkin helppo nähdä, ettei lajitason yläpuoliselle evoluutiolle tarvita omia käsitteitä: sehän "on" vain aikain saatossa kasautunutta "mikro- ja makroevoluutiota": lajinsisäistä muutosta, lajiutumista ja syntyneiden eriytyneiden lajien sisäisiä muutoksia ja taas uusia lajiutumisia.


Samannäköisyys ja sama toiminnallinen funktio eivät välttämättä merkitse samaa evolutiivista historiaa. Jos samanlaisilla ja samaa toimintaa suorittavilla eläimillä ei ole samaa kehityksellistä (embryologista) taustaa, kyse on '''analogisista''' elimistä. Hyönteisten ja lintujen siivet tai nisäkkäiden ja mustekalojen silmät ovat analogisia elimiä.
Tätä ajattelutapaa edistää mielikuva "elämän sukupuun" kasvusta: jokainen nykyään nähtävä jykevä haarauma on alkanut jonkun pikkuruisen  silmun hennosta versosta. Kun haarauma syntyi, se oli aivan huomaamaton; vasta aikain saatossa se vähitellen saavutti nykyiset mittasuhteensa ja kasvaa ja haarautuu yhä, mutta vain hitaan huomaamattomasti, kuten aina ennenkin. Oksien kasvusuunnalla ei ole mitään päämäärää, ja koska se on täysin sattumanvarainen, osa kasvaa "ylöspäin" ja osa alaspäin. Alaspäin kasvaneet oksat kuihtuvat, eli nämä haarat kuolevat sukupuuttoon. &ndash; Tällainen kuvailu on kyllä osuva havainnollistus evoluutioteoriaa kannattavan ajattelutavan luonteesta muttei mikään todiste teorian totuudesta. Sitä kuitenkin käytetään "todisteena" seuraavan "logiikan" mukaan: "Osaatko kuvitella tällaisen 'elämän puun' kasvutavan? Jos osaat, se osoittaa, että pelkkä mikroevoluutio ja lajiutuminen riittää tuottamaan kaikki havaitut elämänmuodot; jos et, se osoittaa että vika on sinussa."


Nisäkkäiden etujalat ja lintujen siivet puolestaan ovat alkiovaiheensa alussa hyvin samanlaisia ja sitten erilaistuvat omiin tehtäviinsä. Tätä kutsutaan '''homologiaksi'''.
Mielikuvitusleikkinä tämä pyörittely siis sujuu melko helposti, mutta lähempää tarkastelua se ei kestä: eihän havaitusta vähäisestä muuntelusta millään tavoin seuraa, että vähäisten variaatioiden kasautuminen voisi ilman muuta tuottaa mitä hyvänsä! Vaikka edellä saatiinkin mukavasti todistettua kaikki mahdollinen evoluutio kuuluvaksi havaittujen mekanismien alaisuuteen, missään ei kuitenkaan mainittu mitään sellaisista perinnöllisistä muutoksista, joissa syntyy uudenlaisen toiminnon tuottavia elimiä, rakenteita tai geneettisiä elementtejä. Puhumattakaan siitä, että olisi päästy tarkastelemaan niitä elimiä, rakenteita ja geneettisiä elementtejä, joita elollinen luonto edustaa, ja jotka evoluutioteorian tulisi kyetä selittämään. Kysymys on siis pelkistä [[AW:S#retoriikka|retorisista]] taikasanoista, joiden avulla lukija harhautuu uskomaan esitetyn todistelun ilman kriittistä arviointia.


Evoluutioteorian mukaan yksilöiden kehityksen yhtäläisyys edustaa lajien yhteistä alkuperää ja kehityksen yhtäläisyyttä. Räikeästi yksinkertaistaen lajin vanha kehityspolku näyttäytyy ainakin osittain jokaisen yksilön
Evoluutioteorian tarvitsemista muutoksista on toki olemassa parempiakin todisteita, kuin mitä tässä esimerkissä on ehkä annettu ymmärtää. Tämän tarkoituksena onkin lähinnä havainnollistaa, minkälaista epäselvyyttä monitulkintainen terminologia voi aiheuttaa, ja antaa lukijalle kuva aihepiirin ympärillä syntyvistä tyypillisimmistä väärinkäsityksistä. Kunkin todisteen kohdalla on tietysti syytä arvioida mitä se todistaa ja mitä se ei todista, sekä usein myös se mitä sen ylipäätään väitettiin todistavan.
alkionkehityksessä.


Evoluutioteoria ennustaa, että eri eläinlajit, joilla on yhteisesti homologiset elimet, ovat ”lähisukulaisia”. Ja näin on yleisesti havaittu: mitä enemmän todisteita, että lajit ovat lähellä toisiaan, sitä enemmän löytyy myös elinten homologioita. Evoluution edellyttämä sukulaisuussuhde eli ”yhteinen polveutuminen” on ainoa teoria joka '''vaatii''' tätä, ja sen puuttuminen olisi evoluutioteorian kohtalokas vastatodistus.
== Yhteenveto ==


Mielenkiintoisia ovat myös ns. rudimentaariset eli surkastuneet elimet: ihmisillä muun muassa viisaudenhammas ja umpilisäke. Darwin itse mainitsi Boa-käärmeiden surkastuneet takatassut. Muilla käärmeillä sellaisia löytyy vain alkiovaiheessa eikä enää aikuisyksilössä. Myös linnuilla on alkiovaiheessa hampaiden alkuja (vrt. [[Archaeopteryx]]), jotka sitten häviävät.
Evoluutioteorian ympärillä pyörii runsaasti epäselviä käsitteitä, joiden käyttäminen argumenteissa aiheuttaa helposti tahattomiakin sekaannuksia. Epäselvät ja monimerkityksiset termit tekevät myös aihepiirin ymmärtämisestä tarpeettoman hankalaa, ja ne voivat haitata todistusaineiston analyyttistä arviointia, kun ei olekaan selvää, mitä esitettyjen havaintojen avulla piti todistaa. Ylipäänsäkin voi todeta, että se joka hallitsee määritelmiä, hallitsee koko niiden puitteissa tapahtuvaa ajattelua. Tarkkuuteen pyrkivän ajattelijan onkin syytä välttää monimerkityksisiä termejä, ja pyrkiä kiertämään epäselvyyksiä yksiselitteisemmillä ilmauksilla.  


==Teorian synty==
{{pääartikkeli|[[Evoluutioteorian historia]]}}
[[Kuva:Charles Darwin.jpg|right|frame|[[Charles Darwin]], evoluutioteorian isä.]]
Ihmisten käsitys evoluutiosta perustuu 250 vuoden tieteelliseen tutkimukseen. Ihmisille ominaista on ollut aina halu selittää ja ymmärtää outoa ja tuntematonta. Alkujaan luonnontieteiden tason ollessa heikkoa heimojen myytit, uskonnolliset ja filosofiset vastaukset tarjosivat ratkaisun lukuisiin ihmisiä askarruttaneisiin kysymyksiin. 1600-luvulla tieteellisen vallankumouksen myötä evolutionismi nosti päätään. Tieteellisen ajattelun kannalta maailmaa ei voitu ajatella enää fyysisten lakien kenttänä, vaan sille piti lisätä historia - ja ennen kaikkea elollisessa maailmassa ajan mittaan tapahtuvat muutokset. Vähitellen ''evoluutio'' käsite valjastettiin edustamaan näitä muutoksia. Evolutiivinen ajattelu levisi 1750–1850 biologian lisäksi kielitieteeseen, filosofiaan, sosiologiaan, taloustieteeseen ja muille aloille. Charles Darwinin kirja ''Lajien synty'' julkaistiin [[1859]].
Charles Darwin oli jo opiskellut yliopistossa, mutta hänellä ei ollut vielä luonnontieteellistä koulutusta, joten vuonna [[1831]] hän lähti maailman ympäri purjehtivan ''HMS Beagle'' -aluksen mukaan. Koko matkan tärkein vaihe oli kuukausi [[Galapagossaaret|Galápagossaarilla]], yksinäisellä saariryhmällä [[Ecuador]]ista länteen. Siellä hän huomasi, että jokaisella saarella näytti olevan aivan oma peippotyyppinsä. Yhdenkin saaren eri lokeroissa elivät eri peippolajit. Kuitenkin ne olivat selvästi peräisin samasta kannasta.
Se, mitä Darwin matkalla näki, teki hänet vakuuttuneeksi siitä, etteivät lajit säily muuttumattomina, vaan että ne pystyvät mukautumaan uusiin oloihin. Jäljelle jäi vain kysymys, miten muutos tapahtuu.
Vuonna [[1838]], lokakuun 3. päivänä hän sai äkillisen oivalluksen lueskellessaan [[Thomas Malthus]]in teosta väestöjen kasvusta. Malthusin teoksessa väitettiin, että väestö lisääntyy räjähdysmäisesti, ellei mitään esteitä ole. Darwin ajatteli, että syntyvästä ylijäämästä menestyivät ne, joilla oli olosuhteiden kannalta suotuisia muutoksia, ja ne, joilla oli epäsuotuisia muutoksia, hävisivät. Tästä periaatteesta käytetään nimitystä luonnonvalinta. Olosuhteet eli ympäröivä luonto valitsee, mitkä yksilöt jäävät eloon. Olosuhteiden muuttuessa myös laji kehittyy uusien olosuhteiden mukaiseksi.
Juuri, kun Darwin oli saamaisillaan pääteoksensa valmiiksi, ilmeni, että [[Alfred Russell Wallace]] oli [[Malaijien saaristo]]ssa tullut samoihin johtopäätöksiin kuin Darwin.
Darwinin pääteos ''[[Lajien synty]]'' ilmestyi marraskuun 24. päivänä vuonna [[1859]]. 1250 kappaleen painos myytiin loppuun seuraavana päivänä.
=== Evoluutioteorian historian vaiheita ===
[[Kuva:Darwin ape.jpg|thumb|Pilakuva Charles Darwinista apinana (1871).]]
Geologeja alkoi jo 1700-luvulla askarruttaa kysymys siitä, mistä sukupuuttoon kuolleiden eläinten jäännökset kallioperässä olivat peräisin. Aluksi tätä yritettiin selittää siten, että nämä eläimet olivat kuolleet vedenpaisumuksessa. Vedenpaisumuskertomukset ovat yleismaailmallisia, ja sellainen löytyy myös [[Raamattu|Raamatusta]]. Asiaa mutkisti se, että alemmista kerroksista löytyi ”[[vedenpaisumus]]ta” edeltäneitä eläimiä, jotka näyttivät edustavan jotenkin alkukantaisempaa kehitysvaihetta.
Maapallon ikälaskelmaa jouduttiin kuitenkin tarkistamaan, siihen lisättiin 80&nbsp;000 vuotta. Nykyaikaisen [[geologia]]n isänä tunnettu [[Charles Lyell]] osoitti kuitenkin vuonna [[1830]], että ihminen asui hyvin iäkkäällä planeetalla.
Charles Darwinin teoriat herättivät runsaasti vastustusta heti julkaisunsa jälkeen pudottamalla ihmisen luomakunnan kruunun paikalta muiden eliölajien joukkoon. Ajatus ihmisestä eläimen sukulaisena herätti inhoa, ja lehdissä julkaistiin pilapiirroksia Darwinista apinaserkkujensa kanssa. Toinen ajatus oli, että ihmisistä tulisi julmia ja moraalittomia, koska he ovat periytyneet eläimistä.
Tärkeässä osassa kiistassa kehityksen kannattajien ja luomisen kannattajien välillä oli Charles Darwinin isoisä [[Erasmus Darwin]], joka päätyi siihen lopputulokseen, että kaikki elolliset oliot ovat yhteisen esi-isän jälkeläisiä. Ihmisen hän sijoitti apinoiden sukulaiseksi. [[Jean-Baptiste Lamarck]] rakensi Erasmus Darwinin pohjalle ja yritti selittää, että esimerkiksi [[kirahvi]]n pitkä kaula olisi syntynyt sukupolvia seuranneesta kaulan venyttämisestä. Lamarck oli sitä mieltä, että hankitut ominaisuudet periytyvät. Tämä väite osoitettiin myöhemmin paikkansapitämättömäksi.
Pian löydettiin ensimmäiset esi-ihmisten kallot. Aluksi niiden merkitystä ei kuitenkaan ymmärretty. Kun vuonna [[1856]] löydettiin ensimmäiset [[Neandertalin ihminen|Neandertalin ihmisen]] luurangot, niiden väitettiin kuuluneen raakalaisille, ja suurin osa luista hävisi. Vuonna [[1868]] löydettiin [[Cro-Magnonin ihminen|Cro-Magnonin ihmisen]] jäännöksiä.
===Johtopäätöksiä===
[[Uusi aika|Uuden ajan]] [[aatehistoria]]ssa on tapana puhua kahdesta suuresta vallankumouksesta. Ensimmäinen vallankumous oli [[maakeskinen todellisuuskäsitys|maakeskisen todellisuuskäsityksen]] sortuminen. Tähtitieteilijä [[Kopernikus|Kopernikuksen]] mukaan tätä ensimmäistä vallankumousta, joka tapahtui noin neljäsataa vuotta sitten, kutsutaan kopernikaaniseksi vallankumoukseksi. Toinen mullistus alkoi, kun Darwin osoitti, että ihmiskuntakin on osa luontoa eikä siitä erillinen ilmiö.
Kehitysoppi on yleisesti hyväksytty tieteellinen teoria. Darwinistinen evoluutioteoria on tiedeyhteisön enemmistön näkemys lajien monimuotoisuuden synnystä, erimielisyyttä on lähinnä teorian yksityiskohdista.
== Evoluutio ja ympäristö ==
Evoluutio mielletään monesti jopa miljoonien vuosien prosessiksi. Modernin ajan ilmiö kuitenkin on, että ihminen muokkaa elinympäristöään päivittäin esimerkiksi rakentamalla, puita hakkaamalla, patoammalla, myrkyttämällä, metsästämällä ja kalastamalla. 1900-luvun lopulta lähtien on herätty kysymään, pysyvätkö lajit mukana ihmisen aiheuttamassa nopeassa muutoksessa. Ympäristömuutosta ja eliöiden kykyä vastata siihen, evoluutiota ja luonnonsuojelua sekä ympäristömuutoksen haasteita tutkitaankin aina vain enemmän.
== Lähteet ==
<references/>


== Katso myös ==
== Katso myös ==
{{Commons|Category:Evolution|evoluutio}}
=== ApologetiikkaWiki ===
 
* [[Suunnitteluteoria]]
* [[Evoluutioteorian historia]]
* [[Kreationismi|Luomisoppi]]
* [[Evoluutioteorian yhteiskunnalliset vaikutukset]]
* [[Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki‎]]
* [[Ihmisen evoluutio]]
* [[Kulttuurievoluutio]]
* [[Evoluutio kouluissa]]
* [[Makroevoluutio]]
* [[Mosaiikkievoluutio]]
 
== Kirjallisuutta ==
{{Wikiaineisto|Kirjallisuutta evoluutiosta}}
* Dawkins, Richard: ''Geenin itsekkyys''. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1993. (Alkuteos: The Selfish Gene, 1989. Suomennettu 2. laajennetusta laitoksesta.)
* {{kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Sokea kelloseppä | Selite=(Alkuteos: The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisija=Porvoo Helsinki Juva: WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-0-15863-1}}
* Gould, Stephen Jay: Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku. Helsinki: Art House, 1991.
* Laihonen, Pasi & Jukka Salo & Timo Vuorisalo: Evoluutio: Miten elämä kehittyy. Helsinki: Otava, 1986.
* Mayr, Ernst: Evoluutio.  Porvoo: WSOY, 2003.


== Aiheesta muualla ==


* [http://groups.msn.com/Evoluutiofoorumi Evoluutioteoriaa ja kreationismia pohtiva Evoluutiofoorumi (MSN)]
{{evoluutio}}
* [http://www.darwin-seura.fi/ Darwin-seura ry], evoluutioteoreettista tutkimustapaa Suomessa edistävä yhdistys
=== Internet ===
* [http://www.biomi.org/biologia/evoluutio/ Evoluutio ja evoluutioteoria - Elämän kehitys nykytieteen valossa - Biomi.org]
* Marko Grönroos: [http://www.nic.funet.fi/~magi/artikk/evoluutio/maaritelma.html Evoluutio &ndash; mitä se on?]
* [http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/biologia/evoluutio/ Etälukion Evoluutio]


* {{SEP | Id=evolution | Nimeke=Evolution | Tekijä=Sloan, Phillip}}
== Viitteet ==
* [http://www.talkorigins.org Talk.Origins Archive] {{en}}
{{viitteet}}
** [http://www.talkorigins.org/faqs/origin.html ''Lajien synty'', Englanninkielinen alkuperäisteksti] {{en}}
** [http://www.talkorigins.org/faqs/faq-intro-to-biology.html Introduction to Evolutionary Biology by Chris Colby] {{en}}
* [http://charles-darwin.classic-literature.co.uk/ Charles Darwin Books] {{en}}
* [http://www.genomenewsnetwork.org/categories/index/genome/evolution.php Evolution News from Genome News Network (GNN)] {{en}}
* [http://www.nap.edu/books/0309063647/html/ National Academy Press: Teaching About Evolution and the Nature of Science] {{en}}
* [[EvoWiki]] [http://wiki.cotch.net/] {{en}}
* [http://www.pbs.org/wgbh/evolution/index.html Evolution] - Provided by ''[[Public Broadcasting Service|PBS]]''. {{en}}
* [http://science.howstuffworks.com/evolution.htm/printable How Evolution Works] {{en}}
* [http://www.icp.ucl.ac.be/~opperd/private/proteins.html Phylogenetic Analysis of Proteins] {{en}}
* [http://www.icp.ucl.ac.be/~opperd/private/m_e_index.html Molecular evolution] {{en}}
* [http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.240/k97/ga/gasis.html Johdatus evoluutiolaskentaan ja geneettisiin algoritmeihin] {{en}}


-->
[[Luokka:Evoluutioteoria]]

Nykyinen versio 14. heinäkuuta 2013 kello 22.14

Tämä artikkeli käsittelee "evoluutio"-termin erilaisia määritelmiä. Pelkkien ohjaamattomien prosessien varaan rakentuvaa lajien kehitys- ja syntyteoriaa selvittää evoluutioteoria-artikkeli. Erilaisia tunnettuja evoluutiomekanismeja esitellään puolestaan perinnöllisen muuntelun mekanismit -artikkelissa.


Evoluutio on termi, jonka voi käsittää monella keskenään ristiriitaisella tavalla. Varsinkin englanninkielisissä teksteissä evoluutiolla voidaan tarkoittaa yllättävänkin erilaisia asioita. "Evoluutio"-sanaa käyttäen voidaan jo yksin biologiankin piirissä viitata ainakin kuuteen eri käsitteeseen,1 ja biologian sanakirjatkin määrittelevät sen yleensä ainakin kahdella sisällöltään eroavalla tavalla2:

  • Perättäisten sukupolvien saatossa ja populaation geneettisessä rakenteessa tapahtuva muutos, jota voivat aiheuttaa luonnonvalinta, jalostus, hybridisaatio ja mutaatiot3
  • Lajin – tai muun toisilleen sukua olevien organismien ryhmän – evolutiivista kehitystä kuvaava tapahtumasarja; fylogenia4

Sekaannusten minimoimiseksi ApologetiikkaWikissä evoluutiolla tarkoitetaan yksinomaan "luonnollisten prosessien aikaansaamia muutoksia populaation geenipoolissa".

Tällöin evoluutio on asia, jota kukaan tuskin kieltää. Tässä merkityksessä tulee myös muistaa, että "evoluutio" ei ole sama asia kuin evoluutioteoria tai polveutumisoppi. Lisäksi kysymys elämän synnystä on tyypillistä erottaa evoluutioteorian ulkopuolelle, siten että evoluutioteoria pyrkii selittämään ainoastaan elämän kehityksen siitä lähtien, kun ensimmäinen eläväksi luokiteltava organismi on tavalla tai toisella ilmaantunut.

Ristiriitaisten määritelmien aiheuttamia ongelmia

Evoluution todisteita arvioitaessa on tärkeätä varoa syyllistymästä virheelliseen analogiaan. Jos todisteet puhuvat yhdenlaisen evoluution puolesta, ne voivat kuitenkin puhua samalla jotakin toisenlaista evoluutiota vastaan. Monet tunnetut evoluutioskeptikot, kuten Philip Johnson, Paul Nelson ja Jonathan Wells, kiinnittävät huomiota evoluutiokeskusteluissa termin määrittelyn sekavuuteen.

"Evoluutio" on konstikas sana. Jos sillä tarkoitetaan "pieniä muutoksia ajan saatossa", niin luupäisinkin fundamentalisti tietää, että Maapallon historiassa on tapahtunut muutoksia. Mikäli evoluutiolla tarkoitetaan oppia, jonka mukaan "Kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä esi-isästä ohjaamattomien mutaatioden ja luonnonvalinnan kautta" (tämä on oppikirjan määritelmä evoluutiolle), herättää se ensiluokkaisissakin biologeissa vaikeita kysymyksiä.

– Paul Nelson, Expelled: No Intelligence Allowed

Ohessa on listattu neljä eniten käytettyä evoluution määritelmää:1, 5

  • Evoluutio #1 Muutoksia ajan saatossa; Luonnonhistoria; mikä tahansa tapahtumasarja luonnossa.
Luonnonhistoria ei ole staattinen. Ne luonnontieteen alat, jotka pyrkivät ymmärtämään luonnonhistoriaa, käsittelevät evoluutiota #1. merkityksessä - luonnon muuttumisena ajan saatossa. Astronomit tutkivat tähtien elämänkaaria, geologit Maapallon pinnan muutoksia, paleontologit tarkastelevat maakerrostumista lajityyppien muutoksia ajan saatossa, biologit huomioivat ekologista kehittymistä kirjoitetun historian saatossa, esimerkiksi sellaista, jossa karu saari peittyy rehevään metsikköön. Vaikka viimeisellä esimerkillä ei ole paljoakaan tekemistä uusdarwinistisen evoluutioteorian kanssa, se kuitenkin sopii #1. määritelmään evoluutiosta tapahtumasarjana luonnonhistoriassa.
  • Evoluutio #2
Evoluutiolla voidaan tarkoittaa, että nykyiset eliöt ovat erilaisia kuin eliöt kaukaisessa menneisyydessä. Tarkemmin ottaen tällaisella evoluutiolla viitataan luonnollisten prosessien tuottamaan perinnölliseen muunteluun. Jopa kreationistit hyväksyvät, että tällaista "muuntelua populaation geenipoolissa" tapahtuu.
  • Evoluutio #3
Jotkin tiedemiehet assosioivat sanan "evoluutio" ideaan, jonka mukaan kaikki nykyiset eliöt polveutuvat yhdestä yhteisestä esi-isästä. Väite tunnetaan nykyään polveutumisoppina. Tämä teoria kuvaa elämän historian haarautuvana puuna.
  • Evoluutio #4
Toiset ihmiset viittaavat evoluutio -termillä kehityksen syyhyn tai mekanismiin, eli biologiseen prosessiin, joka johtaa kehitysopin mukaiseen eliölajien kehitykseen yhteisestä kantamuodosta nykyiseen lajien monimuotoisuuteen. Oppi universaalista yhteisestä esi-isästä (evoluutio #3) muodostaa yhdessä perinnöllisen muuntelun (evoluutio #2) tuottaman kehityksen (evoluutio #4) kanssa ytimen uusdarvinistiselle evoluutioteorialle.

Kun lukija kohtaa termin "evoluutio" hänen olisikin syytä kysyä itseltään, mitä yllä mainituista määritelmistä käytetään (vai käytetäänkö mahdollisesti jotakin muuta?). Suuri osa uusdarvinismin kriitikoista keskittyy määritelmiin #3 ja #4. Keskustelu muuttuu kuitenkin sekavaksi, kun joku esittää Evoluutio #2:n todistavia seikkoja, pyrkien näin todistamaan Evoluutio #3:n ja #4:n. Vastaavasti toiset taas saattavat käsitellä Evoluutio #3:n ja Evoluutio #4:n ongelmia, minkä vuoksi heitä syytetään Evoluutio #2 torjumisesta. Tämä ei ole totta, sillä myös ne biologit, jotka kyseenalaistavat uusdarvinistisen evoluutioteorian, hyväksyvät Evoluutio #2:n.5

Termit "mikroevoluutio" ja "makroevoluutio"

Evoluutioteorian kritiikissä on monesti tehty käsitteellinen jako mikro- ja markoevoluutioon. Näiden käsitteiden käyttö keskustelussa on käytännössä kuitenkin ongelmallista, koska yleensä on vaikea saavuttaa yksimielisyyttä näiden termien määritelmistä. Mikroevoluutiolla tarkoitetaan pientä muuntelua, kun taas makroevoluutiolla jotakin suurempaa. Termien tarkoituksena on määrittää muuntelun mahdollisuudet ja rajat. Esimerkiksi Evoluutio – kriittinen analyysi (myöhemmin: "E-ka") antaa termeille määritelmät:

  • Mikroevoluutio: Evoluutio olemassa olevien rakennetuntomerkkien sisällä; määrällinen muutos jo olemassa olevissa elimissä, rakenteissa tai rakennesuunnitelmissa.
  • Makroevoluutio: Täysin uusien elimien, rakenteiden ja rakennesuunnitelmien synty ja niihin liittyvä kvalitatiivisesti uusi geneettinen materiaali. Tässä merkityksessä käytetään termiä korkeammalle kehittyminen.6

Kuten E-ka:ssa tämän jälkeen todetaankin, näiden määritelmien mukaan mikro- ja makroevoluution ero ei ole määrällinen vaan laadullinen. Yleensä näitä termejä käytetään kuitenkin liitettynä taksonomisiin ryhmiin, niin että mikroevoluutio tarkoittaa lajin sisäistä muuntelua7, kun taas makroevoluutio tarkoittaa lajirajan ylittävää muuntelua ja uusien taksonomisten ryhmien syntymistä.8 E-ka mukaileekin termien taksonomisia määritelmiä liittämällä termit perusryhmän käsitteeseen. Tällöin "mikroevoluutiota ovat kaikki muuntelutapahtumat, jotka jäävät perusryhmän rajojen sisälle. Makroevoluutiota olisi uuden perusryhmän syntyminen toisesta."9

Perusryhmän muodostavat kaikki ne biologiset eliölajit, jotka ovat voidaan suoraan tai epäsuorasti (muiden risteytyvien lajien kautta) risteyttää keskenään. Näitä taksonomisia määritelmiä ei voida kuitenkaan ongelmitta liittää edellä annettuihin mikro- ja makroevoluution määritelmiin. Tunnetut lajiutumismekanismit liittyvät aina jonkinlaiseen populaatioiden eristymiseen, eivätkä uusien rakenteiden, elinten tai rakennesuunnitelmien syntyyn. Lajien erilaistuminen tapahtuu vasta kun ne elävät pidempään erossa toisistaan. Perusryhmän kohdalla lajiutuminen ei määritelmän takia eroa radikaalisti biologisten lajien lajiutumisesta. Määritelmän mukaan sellainen perusryhmä voi helposti lajiutua kahdeksi uudeksi perusryhmäksi, jonka kaksi sisäistä osaa risteytyvät keskenään ainoastaan yhden lajin kautta. Jos tämä kahta perusryhmän osaa yhdistävä linkki kuolee sukupuuttoon, tällainen uusien perusryhmien syntyminen olisi E-ka:n mukaan makroevoluutiota, vaikka tällä ei olekaan mitään tekemistä uudenlaisten rakenteiden syntymisen kanssa.10 Vastaavasti voidaan kuvitella tilanne, jossa perusryhmän sisällä syntyisi uudenlainen rakenne, mutta rakenteen saanut biologinen laji kykenisi edelleen risteytymään jonkun muun perusryhmän lajin kanssa. Tässä tilanteessa olisi tapahtunut määritelmän mukaan makroevoluutiota, mutta tämä olisi silti evoluutiota perusryhmän sisällä.

E-ka pyrkii siis liittää mikro- ja makroevoluution käsitteet muunteluun perusryhmän sisällä ja uusien perusryhmien syntyyn. Perusryhmän määritelmästä johtuen tämä yritys kuitenkin epäonnistuu. Samalla epäonnistuu myös pyrkimys liittää käytetyt mikro- ja makroevoluution määritelmät perinteisempiin määritelmiin, joiden mukaan mikroevoluutio on evoluutiota lajin sisällä, kun taas makroevoluutio on uusien lajien syntymistä tai evoluutiota lajitason yläpuolella.

Lisäksi E-ka:n käyttämään terminologiaan liittyy intuitiivinen ongelma: mikro- etuliite tarkoittaa jotakin pientä, kun taas makro- tarkoittaa jotakin suurempaa. Jos sinulla on esimerkiksi riittävästi mikroskooppisia osia kasassa, niistä voi kasautua paljain silmin nähtävä eli makroskooppinen kokonaisuus. Termien rakenteen perusteella voisi siis olla luontevaa väittää, että mikron ja makron ero on määrällinen, eikä laadullinen. Tästä huolimatta E-ka käyttää näitä sanoja tarkoittaen niillä laadullisesti erilaisia asioita.

Terminologisen epäselvyyden välttämiseksi ApologetiikkaWikissä pyritään olemaan käyttämättä termejä mikro- ja makroevoluutio. Näiden termien sijaan voidaan yksinkertaisesti puhua mikroevoluution asemasta sellaisista perinnöllisistä muutoksista, jotka ovat ainoastaan määrällisiä muutoksia jo olemassaolevissa elimissä, rakenteissa, ja geneettisissä elementeissä. Vastaavasti makroevoluution asemasta voidaan puhua sellaisista perinnöllisistä muutoksista, joissa syntyy uudenlaisen toiminnon tuottavia elimiä, rakenteita tai geneettisiä elementtejä.

Laji ja perusryhmä

Makroevoluutiosta keskusteltaessa olennaiseksi osoittautuu siis myös varsin epämääräinen lajin käsite. Biologisen lajikäsitteen mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään. Tämän määritelmän mukaan esimerkiksi eläintarhassa menestyksellisesti risteytyvät leijona ja tiikeri eivät kuulu samaan lajiin, koska ne eivät luonnossa kykene maantieteellisen etäisyyden takia lisääntymään keskenään. Toisaalta esimerkiksi hevonen ja aasi risteytyvät keskenään, mutta risteytyksenä syntyvä muuli on lähes aina lisääntymiskyvytön, joten näitä pidetään eri lajeina. Tässä herää väistämättä rajanvetoon liittyviä kysymyksiä: minkälainen ympäristö lasketaan luonnonoloiksi? Onko luonnonpuisto tai eläinreservaatti enää luonnollinen? Kuinka suuri osuus jälkeläisistä tulee olla lisääntymiskykyisiä? Biologinen lajikäsite ei siis ole mitenkään itsestään selvällä tavalla objektiivinen. Tämän epämääräisen lajikäsitteen korvaajaksi evoluutiokriitikot ovat ehdottaneet ns. perusryhmämallia, jonka mukaan kaikki suoraan tai epäsuorasti risteytyksen kautta yhteydessä olevat populaatiot kuuluvat samaan perusryhmään. Risteymän ei tarvitse olla lisääntymiskykyinen, vaan riittää että se on elinkelpoinen.

Terminologian ongelmallisuutta havainnollistava esimerkki

Yleisimmän määritelmän mukaan mikä hyvänsä muutos populaation geenipoolissa on evoluutiota. Niinpä sitten joka kerran, kun yksilö kuolee tai uusi syntyy ja populaation geneettinen jakauma samalla väistämättä hieman muuttuu, tämä määritelmän mukaan todistaa evoluution empiiriseksi tosiasiaksi. Tämän määritelmän heikkoutena voidaan pitää sitä, ettei se vastaa yleistä mielikuvaa, jonka mukaan evoluutio tarkoittaa eliöiden monimutkaistumiseen johtavaa kehitystä. Määritelmä on kuitenkin biologisessa kirjallisuudessa vakiintunut, joten sen käyttö on perusteltua.

Tässä ei vielä olisi sanottavaa ongelmaa,11 mutta ongelmia alkaa ilmaantua, kun yhdellä ja samalla "evoluutio"-sanalla näkee viitattavan erittäin epäselvästi milloin mihinkin evoluutioteorian osa-alueeseen. Välillä evoluutio viittaa koko evoluutioteoriaan, välillä taas polveutumisoppiin, välillä se viittaa eliöryhmän "kehittymiseen"12. Tämän jälkeen tämän epäselvän muodon saavuttaneen "evoluution" todisteeksi esitetäänkin jälleen ensinmainittua evoluutiota, eli melkein mitä tahansa perinnöllistä muuntelua.

Jotkut darvinistisen evoluutioteorian kannattajat ovat sitä mieltä, että jako mikro- ja makroevoluutioon on keinotekoinen, koska makroevoluutio on vain kasautunutta mikroevoluutiota, eikä näillä siksi olisi mitään muuta eroa kuin muutoksen määrä. Yleensä makroevoluutio määritellään tällöin niin, että esimerkiksi lajiutuminenkin kuuluu sen piiriin. Tällaisen määritelmän puitteissa makroevoluutiostakin saadaan helposti havaittu tosiasia:

  • Jos jonkun käsitteen sisälle rajataan 10 ilmiötä, joita ei ole havaittu, niin silloinhan mitään käsitteen piiriin kuuluvia ilmiöitä ei ole tietystikään havaittu, eikä käsitteestä voida puhua havaittuna tosiasiana.
  • Olettakaamme, että terminologisen epäselvyyden seurauksena käsitteen rajaus kuitenkin muuttuu seuraavasti: käsitteen piiriin kuuluukin nyt myös 11. ilmiö, joka onkin havaittu.
  • Nyt käsitteestä voidaan puhua havaittuna tosiasiana, sillä meillä on havainto ilmiöstä 11, joka kuuluu käsitteen piiriin.

Tällä päättelyllä luodaan hämmentävän helposti illuusio siitä, että kaikki se mitä makroevoluutioon sisällytetään, onkin todistettu. Kun siis jokin eliöpopulaatio vaikkapa uudelle alueelle siirryttyään vain muuttaa elintapojaan niin, että pariutumista kantapopulaation kanssa ei luonnossa enää tapahdu, se julistetaan uudeksi biologiseksi "lajiksi" – ja tämän sitten pitäisi todistaa että mikä tahansa "makroevoluution" piiriin kuuluva muutos on osoitettu mahdolliseksi.

Lajitason yläpuolella, esimerkiksi lahkotasolla, tapahtuneen oletetun muuntelun uskottavuudesta taas on vaikeaa päästä puhumaan. Evoluutiobiologeilla ei jostain syystä ole sitä tarkoittamaan mitään termiä. Evoluutioteoriasta keskusteltaessa on monesti vaikea päästä käsittelemään olennaisia kysymyksenasetteluja, koska kaikki tarvittava muuntelu on lopulta makroevoluutiota, joka on jo osoitettu havaituksi tosiasiaksi.

Keskustelussa yksinkertaisesti todetaan, että kaikki muunteluprosessit ensimmäisestä "alkeellisesta" elämästä kaikkiin koko maapallon historiassa ja nykyisyydessä esiintyneisiin elämänmuotoihin asti on joka tapauksessa samaa kuin mikroevoluutiokin, siis pelkkää pienten mikroevolutiivisten muutosten vähittäistä kasautumista pitkien aikajaksojen kuluessa. Tämän kun uskoo, niin onkin helppo nähdä, ettei lajitason yläpuoliselle evoluutiolle tarvita omia käsitteitä: sehän "on" vain aikain saatossa kasautunutta "mikro- ja makroevoluutiota": lajinsisäistä muutosta, lajiutumista ja syntyneiden eriytyneiden lajien sisäisiä muutoksia ja taas uusia lajiutumisia.

Tätä ajattelutapaa edistää mielikuva "elämän sukupuun" kasvusta: jokainen nykyään nähtävä jykevä haarauma on alkanut jonkun pikkuruisen silmun hennosta versosta. Kun haarauma syntyi, se oli aivan huomaamaton; vasta aikain saatossa se vähitellen saavutti nykyiset mittasuhteensa ja kasvaa ja haarautuu yhä, mutta vain hitaan huomaamattomasti, kuten aina ennenkin. Oksien kasvusuunnalla ei ole mitään päämäärää, ja koska se on täysin sattumanvarainen, osa kasvaa "ylöspäin" ja osa alaspäin. Alaspäin kasvaneet oksat kuihtuvat, eli nämä haarat kuolevat sukupuuttoon. – Tällainen kuvailu on kyllä osuva havainnollistus evoluutioteoriaa kannattavan ajattelutavan luonteesta muttei mikään todiste teorian totuudesta. Sitä kuitenkin käytetään "todisteena" seuraavan "logiikan" mukaan: "Osaatko kuvitella tällaisen 'elämän puun' kasvutavan? Jos osaat, se osoittaa, että pelkkä mikroevoluutio ja lajiutuminen riittää tuottamaan kaikki havaitut elämänmuodot; jos et, se osoittaa että vika on sinussa."

Mielikuvitusleikkinä tämä pyörittely siis sujuu melko helposti, mutta lähempää tarkastelua se ei kestä: eihän havaitusta vähäisestä muuntelusta millään tavoin seuraa, että vähäisten variaatioiden kasautuminen voisi ilman muuta tuottaa mitä hyvänsä! Vaikka edellä saatiinkin mukavasti todistettua kaikki mahdollinen evoluutio kuuluvaksi havaittujen mekanismien alaisuuteen, missään ei kuitenkaan mainittu mitään sellaisista perinnöllisistä muutoksista, joissa syntyy uudenlaisen toiminnon tuottavia elimiä, rakenteita tai geneettisiä elementtejä. Puhumattakaan siitä, että olisi päästy tarkastelemaan niitä elimiä, rakenteita ja geneettisiä elementtejä, joita elollinen luonto edustaa, ja jotka evoluutioteorian tulisi kyetä selittämään. Kysymys on siis pelkistä retorisista taikasanoista, joiden avulla lukija harhautuu uskomaan esitetyn todistelun ilman kriittistä arviointia.

Evoluutioteorian tarvitsemista muutoksista on toki olemassa parempiakin todisteita, kuin mitä tässä esimerkissä on ehkä annettu ymmärtää. Tämän tarkoituksena onkin lähinnä havainnollistaa, minkälaista epäselvyyttä monitulkintainen terminologia voi aiheuttaa, ja antaa lukijalle kuva aihepiirin ympärillä syntyvistä tyypillisimmistä väärinkäsityksistä. Kunkin todisteen kohdalla on tietysti syytä arvioida mitä se todistaa ja mitä se ei todista, sekä usein myös se mitä sen ylipäätään väitettiin todistavan.

Yhteenveto

Evoluutioteorian ympärillä pyörii runsaasti epäselviä käsitteitä, joiden käyttäminen argumenteissa aiheuttaa helposti tahattomiakin sekaannuksia. Epäselvät ja monimerkityksiset termit tekevät myös aihepiirin ymmärtämisestä tarpeettoman hankalaa, ja ne voivat haitata todistusaineiston analyyttistä arviointia, kun ei olekaan selvää, mitä esitettyjen havaintojen avulla piti todistaa. Ylipäänsäkin voi todeta, että se joka hallitsee määritelmiä, hallitsee koko niiden puitteissa tapahtuvaa ajattelua. Tarkkuuteen pyrkivän ajattelijan onkin syytä välttää monimerkityksisiä termejä, ja pyrkiä kiertämään epäselvyyksiä yksiselitteisemmillä ilmauksilla.


Katso myös

ApologetiikkaWiki



Internet

Viitteet

  1. > 1,0 1,1 Stephen C. Meyer and Michael Newton Keas: [www.arn.org/docs/meyer/sm_meaningsofevolution.pdf The Meanings of Evolution] Access Research Network.
  2. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution
  3. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution "The change in genetic composition of a population over successive generations, which may be caused by natural selection, inbreeding, hybridization, or mutation."
  4. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution "The sequence of events depicting the evolutionary development of a species or of a group of related organisms; phylogeny."
  5. > 5,0 5,1 What Is Evolution? May 1, 2009. Discovery Institute — Center for Science and Culture. Viitattu 8.9.2009.
  6. ^ Siegfried Scherer, Reinhard Junker: Evoluutio – kriittinen analyysi, s. 53. Datakirjat, 2007. 951-98558-0-7.
  7. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Microevolution Evolution involving small-scale changes, i.e. within the species level, occurring over a short period of time that results in the formation of new subspecies.
  8. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Macroevolution Evolution happening on a large scale, e.g. at or above the level of species, over geologic time resulting in the formation of new taxonomic groups.
  9. ^ Siegfried Scherer, Reinhard Junker: Evoluutio – kriittinen analyysi, s. 55. Datakirjat, 2007. 951-98558-0-7.
  10. ^ Olettakaamme, että biologiset lajit A, B ja C risteytyvät kaikki keskenään, ja lajit X, Y ja Z risteytyvät keskenään, mutta eivät risteydy lajien A, B tai C kanssa. Jos on olemassa laji L, joka risteytyy ainoastaan lajien A ja X kanssa, niin kaikki lajit {A, B, C, L, X, Y, Z} kuuluvat määritelmän mukaan samaan perusryhmään. Oletetaan että nämä lajit eivät myöskään risteydy minkään muun lajin kanssa. Jos laji L kuolee sukupuuttoon, niin alkuperäisestä perusryhmästä syntyy kaksi uutta perusryhmää ({A, B, C} & {X, Y, Z}), ja tämä on määritelmän mukaisesti perusryhmätason lajiutumista.
  11. ^ Ei näet ole ainutlaatuista, että jonkin sanan fakkimerkitys esim. tieteellisenä terminä poikkeaa siihen yleiskielessä liittyvästä mielteestä.
  12. ^ Kehittymisellä tarkoitetaan tässä uudenlaisten monimutkaisten toiminnallisten rakenteiden syntymistä.

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Evoluution_määritelmä&oldid=10221”