Evoluution määritelmä

Tämä artikkeli käsittelee "evoluutio"-termin erilaisia määritelmiä. Pelkkien ohjaamattomien prosessien varaan rakentuvaa lajien kehitys- ja syntyteoriaa selvittää evoluutioteoria-artikkeli. Erilaisia tunnettuja evoluutiomekanismeja esitellään puolestaan perinnöllisen muuntelun mekanismit -artikkelissa.

Evoluutio on termi, jonka voi käsittää monella keskenään ristiriitaisella tavalla. Varsinkin englanninkielisissä teksteissä evoluutiolla voidaan tarkoittaa yllättävänkin erilaisia asioita. "Evoluutio"-sanaa käyttäen voidaan jo yksin biologiankin piirissä viitata ainakin kuuteen eri käsitteeseen,¹ ja biologian sanakirjatkin määrittelevät sen yleensä ainakin kahdella sisällöltään eroavalla tavalla²:

• Perättäisten sukupolvien saatossa ja populaation geneettisessä rakenteessa tapahtuva muutos, jota voivat aiheuttaa luonnonvalinta, jalostus, hybridisaatio ja mutaatiot³
• Lajin – tai muun toisilleen sukua olevien organismien ryhmän – evolutiivista kehitystä kuvaava tapahtumasarja; fylogenia⁴

Sekaannusten minimoimiseksi ApologetiikkaWikissä evoluutiolla tarkoitetaan yksinomaan "luonnollisten prosessien aikaansaamia muutoksia populaation geenipoolissa".

Tällöin evoluutio on asia, jota kukaan tuskin kieltää. Tässä merkityksessä tulee myös muistaa, että "evoluutio" ei ole sama asia kuin evoluutioteoria tai polveutumisoppi. Lisäksi kysymys elämän synnystä on tyypillistä erottaa evoluutioteorian ulkopuolelle, siten että evoluutioteoria pyrkii selittämään ainoastaan elämän kehityksen siitä lähtien, kun ensimmäinen eläväksi luokiteltava organismi on tavalla tai toisella ilmaantunut.

Ristiriitaisten määritelmien aiheuttamia ongelmia

Evoluution todisteita arvioitaessa on tärkeätä varoa syyllistymästä virheelliseen analogiaan. Jos todisteet puhuvat yhdenlaisen evoluution puolesta, ne voivat kuitenkin puhua samalla jotakin toisenlaista evoluutiota vastaan. Monet tunnetut evoluutioskeptikot, kuten Philip Johnson, Paul Nelson ja Jonathan Wells, kiinnittävät huomiota evoluutiokeskusteluissa termin määrittelyn sekavuuteen.

"Evoluutio" on konstikas sana. Jos sillä tarkoitetaan "pieniä muutoksia ajan saatossa", niin luupäisinkin fundamentalisti tietää, että Maapallon historiassa on tapahtunut muutoksia. Mikäli evoluutiolla tarkoitetaan oppia, jonka mukaan "Kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä esi-isästä ohjaamattomien mutaatioden ja luonnonvalinnan kautta" (tämä on oppikirjan määritelmä evoluutiolle), herättää se ensiluokkaisissakin biologeissa vaikeita kysymyksiä.

– Paul Nelson, Expelled: No Intelligence Allowed

Ohessa on listattu neljä eniten käytettyä evoluution määritelmää:^1, 5

Evoluutio #1 Muutoksia ajan saatossa; Luonnonhistoria; mikä tahansa tapahtumasarja luonnossa. Luonnonhistoria ei ole staattinen. Ne luonnontieteen alat, jotka pyrkivät ymmärtämään luonnonhistoriaa, käsittelevät evoluutiota #1. merkityksessä - luonnon muuttumisena ajan saatossa. Astronomit tutkivat tähtien elämänkaaria, geologit Maapallon pinnan muutoksia, paleontologit tarkastelevat maakerrostumista lajityyppien muutoksia ajan saatossa, biologit huomioivat ekologista kehittymistä kirjoitetun historian saatossa, esimerkiksi sellaista, jossa karu saari peittyy rehevään metsikköön. Vaikka viimeisellä esimerkillä ei ole paljoakaan tekemistä uusdarwinistisen evoluutioteorian kanssa, se kuitenkin sopii #1. määritelmään evoluutiosta tapahtumasarjana luonnonhistoriassa. Evoluutio #2 Evoluutiolla voidaan tarkoittaa, että nykyiset eliöt ovat erilaisia kuin eliöt kaukaisessa menneisyydessä. Tarkemmin ottaen tällaisella evoluutiolla viitataan luonnollisten prosessien tuottamaan perinnölliseen muunteluun. Jopa kreationistit hyväksyvät, että tällaista "muuntelua populaation geenipoolissa" tapahtuu. Evoluutio #3 Jotkin tiedemiehet assosioivat sanan "evoluutio" ideaan, jonka mukaan kaikki nykyiset eliöt polveutuvat yhdestä yhteisestä esi-isästä. Väite tunnetaan nykyään polveutumisoppina. Tämä teoria kuvaa elämän historian haarautuvana puuna. Evoluutio #4 Toiset ihmiset viittaavat evoluutio -termillä kehityksen syyhyn tai mekanismiin, eli biologiseen prosessiin, joka johtaa kehitysopin mukaiseen eliölajien kehitykseen yhteisestä kantamuodosta nykyiseen lajien monimuotoisuuteen. Oppi universaalista yhteisestä esi-isästä (evoluutio #3) muodostaa yhdessä perinnöllisen muuntelun (evoluutio #2) tuottaman kehityksen (evoluutio #4) kanssa ytimen uusdarvinistiselle evoluutioteorialle.

Kun lukija kohtaa termin "evoluutio" hänen olisikin syytä kysyä itseltään, mitä yllä mainituista määritelmistä käytetään (vai käytetäänkö mahdollisesti jotakin muuta?). Suuri osa uusdarvinismin kriitikoista keskittyy määritelmiin #3 ja #4. Keskustelu muuttuu kuitenkin sekavaksi, kun joku esittää Evoluutio #2:n todistavia seikkoja, pyrkien näin todistamaan Evoluutio #3:n ja #4:n. Vastaavasti toiset taas saattavat käsitellä Evoluutio #3:n ja Evoluutio #4:n ongelmia, minkä vuoksi heitä syytetään Evoluutio #2 torjumisesta. Tämä ei ole totta, sillä myös ne biologit, jotka kyseenalaistavat uusdarvinistisen evoluutioteorian, hyväksyvät Evoluutio #2:n.⁵

Termit "mikroevoluutio" ja "makroevoluutio"

Evoluutioteorian kritiikissä on monesti tehty käsitteellinen jako mikro- ja markoevoluutioon. Näiden käsitteiden käyttö keskustelussa on käytännössä kuitenkin ongelmallista, koska yleensä on vaikea saavuttaa yksimielisyyttä näiden termien määritelmistä. Mikroevoluutiolla tarkoitetaan pientä muuntelua, kun taas makroevoluutiolla jotakin suurempaa. Termien tarkoituksena on määrittää muuntelun mahdollisuudet ja rajat. Esimerkiksi Evoluutio – kriittinen analyysi (myöhemmin: "E-ka") antaa termeille määritelmät:

Mikroevoluutio: Evoluutio olemassa olevien rakennetuntomerkkien sisällä; määrällinen muutos jo olemassa olevissa elimissä, rakenteissa tai rakennesuunnitelmissa. Makroevoluutio: Täysin uusien elimien, rakenteiden ja rakennesuunnitelmien synty ja niihin liittyvä kvalitatiivisesti uusi geneettinen materiaali. Tässä merkityksessä käytetään termiä korkeammalle kehittyminen.6

Kuten E-ka:ssa tämän jälkeen todetaankin, näiden määritelmien mukaan mikro- ja makroevoluution ero ei ole määrällinen vaan laadullinen. Yleensä näitä termejä käytetään kuitenkin liitettynä taksonomisiin ryhmiin, niin että mikroevoluutio tarkoittaa lajin sisäistä muuntelua⁷, kun taas makroevoluutio tarkoittaa lajirajan ylittävää muuntelua ja uusien taksonomisten ryhmien syntymistä.⁸ E-ka mukaileekin termien taksonomisia määritelmiä liittämällä termit perusryhmän käsitteeseen. Tällöin "mikroevoluutiota ovat kaikki muuntelutapahtumat, jotka jäävät perusryhmän rajojen sisälle. Makroevoluutiota olisi uuden perusryhmän syntyminen toisesta."⁹

Perusryhmän muodostavat kaikki ne biologiset eliölajit, jotka ovat voidaan suoraan tai epäsuorasti (muiden risteytyvien lajien kautta) risteyttää keskenään. Näitä taksonomisia määritelmiä ei voida kuitenkaan ongelmitta liittää edellä annettuihin mikro- ja makroevoluution määritelmiin. Tunnetut lajiutumismekanismit liittyvät aina jonkinlaiseen populaatioiden eristymiseen, eivätkä uusien rakenteiden, elinten tai rakennesuunnitelmien syntyyn. Lajien erilaistuminen tapahtuu vasta kun ne elävät pidempään erossa toisistaan. Perusryhmän kohdalla lajiutuminen ei määritelmän takia eroa radikaalisti biologisten lajien lajiutumisesta. Määritelmän mukaan sellainen perusryhmä voi helposti lajiutua kahdeksi uudeksi perusryhmäksi, jonka kaksi sisäistä osaa risteytyvät keskenään ainoastaan yhden lajin kautta. Jos tämä kahta perusryhmän osaa yhdistävä linkki kuolee sukupuuttoon, tällainen uusien perusryhmien syntyminen olisi E-ka:n mukaan makroevoluutiota, vaikka tällä ei olekaan mitään tekemistä uudenlaisten rakenteiden syntymisen kanssa.¹⁰ Vastaavasti voidaan kuvitella tilanne, jossa perusryhmän sisällä syntyisi uudenlainen rakenne, mutta rakenteen saanut biologinen laji kykenisi edelleen risteytymään jonkun muun perusryhmän lajin kanssa. Tässä tilanteessa olisi tapahtunut määritelmän mukaan makroevoluutiota, mutta tämä olisi silti evoluutiota perusryhmän sisällä.

E-ka pyrkii siis liittää mikro- ja makroevoluution käsitteet muunteluun perusryhmän sisällä ja uusien perusryhmien syntyyn. Perusryhmän määritelmästä johtuen tämä yritys kuitenkin epäonnistuu. Samalla epäonnistuu myös pyrkimys liittää käytetyt mikro- ja makroevoluution määritelmät perinteisempiin määritelmiin, joiden mukaan mikroevoluutio on evoluutiota lajin sisällä, kun taas makroevoluutio on uusien lajien syntymistä tai evoluutiota lajitason yläpuolella.

Lisäksi E-ka:n käyttämään terminologiaan liittyy intuitiivinen ongelma: mikro- etuliite tarkoittaa jotakin pientä, kun taas makro- tarkoittaa jotakin suurempaa. Jos sinulla on esimerkiksi riittävästi mikroskooppisia osia kasassa, niistä voi kasautua paljain silmin nähtävä eli makroskooppinen kokonaisuus. Termien rakenteen perusteella voisi siis olla luontevaa väittää, että mikron ja makron ero on määrällinen, eikä laadullinen. Tästä huolimatta E-ka käyttää näitä sanoja tarkoittaen niillä laadullisesti erilaisia asioita.

Terminologisen epäselvyyden välttämiseksi ApologetiikkaWikissä pyritään olemaan käyttämättä termejä mikro- ja makroevoluutio. Näiden termien sijaan voidaan yksinkertaisesti puhua mikroevoluution asemasta sellaisista perinnöllisistä muutoksista, jotka ovat ainoastaan määrällisiä muutoksia jo olemassaolevissa elimissä, rakenteissa, ja geneettisissä elementeissä. Vastaavasti makroevoluution asemasta voidaan puhua sellaisista perinnöllisistä muutoksista, joissa syntyy uudenlaisen toiminnon tuottavia elimiä, rakenteita tai geneettisiä elementtejä.

Laji ja perusryhmä

Makroevoluutiosta keskusteltaessa olennaiseksi osoittautuu siis myös varsin epämääräinen lajin käsite. Biologisen lajikäsitteen mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään. Tämän määritelmän mukaan esimerkiksi eläintarhassa menestyksellisesti risteytyvät leijona ja tiikeri eivät kuulu samaan lajiin, koska ne eivät luonnossa kykene maantieteellisen etäisyyden takia lisääntymään keskenään. Toisaalta esimerkiksi hevonen ja aasi risteytyvät keskenään, mutta risteytyksenä syntyvä muuli on lähes aina lisääntymiskyvytön, joten näitä pidetään eri lajeina. Tässä herää väistämättä rajanvetoon liittyviä kysymyksiä: minkälainen ympäristö lasketaan luonnonoloiksi? Onko luonnonpuisto tai eläinreservaatti enää luonnollinen? Kuinka suuri osuus jälkeläisistä tulee olla lisääntymiskykyisiä? Biologinen lajikäsite ei siis ole mitenkään itsestään selvällä tavalla objektiivinen. Tämän epämääräisen lajikäsitteen korvaajaksi evoluutiokriitikot ovat ehdottaneet ns. perusryhmämallia, jonka mukaan kaikki suoraan tai epäsuorasti risteytyksen kautta yhteydessä olevat populaatiot kuuluvat samaan perusryhmään. Risteymän ei tarvitse olla lisääntymiskykyinen, vaan riittää että se on elinkelpoinen.

Terminologian ongelmallisuutta havainnollistava esimerkki

Yleisimmän määritelmän mukaan mikä hyvänsä muutos populaation geenipoolissa on evoluutiota. Niinpä sitten joka kerran, kun yksilö kuolee tai uusi syntyy ja populaation geneettinen jakauma samalla väistämättä hieman muuttuu, tämä määritelmän mukaan todistaa evoluution empiiriseksi tosiasiaksi. Tämän määritelmän heikkoutena voidaan pitää sitä, ettei se vastaa yleistä mielikuvaa, jonka mukaan evoluutio tarkoittaa eliöiden monimutkaistumiseen johtavaa kehitystä. Määritelmä on kuitenkin biologisessa kirjallisuudessa vakiintunut, joten sen käyttö on perusteltua.

Tässä ei vielä olisi sanottavaa ongelmaa,¹¹ mutta ongelmia alkaa ilmaantua, kun yhdellä ja samalla "evoluutio"-sanalla näkee viitattavan erittäin epäselvästi milloin mihinkin evoluutioteorian osa-alueeseen. Välillä evoluutio viittaa koko evoluutioteoriaan, välillä taas polveutumisoppiin, välillä se viittaa eliöryhmän "kehittymiseen"¹². Tämän jälkeen tämän epäselvän muodon saavuttaneen "evoluution" todisteeksi esitetäänkin jälleen ensinmainittua evoluutiota, eli melkein mitä tahansa perinnöllistä muuntelua.

Jotkut darvinistisen evoluutioteorian kannattajat ovat sitä mieltä, että jako mikro- ja makroevoluutioon on keinotekoinen, koska makroevoluutio on vain kasautunutta mikroevoluutiota, eikä näillä siksi olisi mitään muuta eroa kuin muutoksen määrä. Yleensä makroevoluutio määritellään tällöin niin, että esimerkiksi lajiutuminenkin kuuluu sen piiriin. Tällaisen määritelmän puitteissa makroevoluutiostakin saadaan helposti havaittu tosiasia:

• Jos jonkun käsitteen sisälle rajataan 10 ilmiötä, joita ei ole havaittu, niin silloinhan mitään käsitteen piiriin kuuluvia ilmiöitä ei ole tietystikään havaittu, eikä käsitteestä voida puhua havaittuna tosiasiana.
• Olettakaamme, että terminologisen epäselvyyden seurauksena käsitteen rajaus kuitenkin muuttuu seuraavasti: käsitteen piiriin kuuluukin nyt myös 11. ilmiö, joka onkin havaittu.
• Nyt käsitteestä voidaan puhua havaittuna tosiasiana, sillä meillä on havainto ilmiöstä 11, joka kuuluu käsitteen piiriin.

Tällä päättelyllä luodaan hämmentävän helposti illuusio siitä, että kaikki se mitä makroevoluutioon sisällytetään, onkin todistettu. Kun siis jokin eliöpopulaatio vaikkapa uudelle alueelle siirryttyään vain muuttaa elintapojaan niin, että pariutumista kantapopulaation kanssa ei luonnossa enää tapahdu, se julistetaan uudeksi biologiseksi "lajiksi" – ja tämän sitten pitäisi todistaa että mikä tahansa "makroevoluution" piiriin kuuluva muutos on osoitettu mahdolliseksi.

Lajitason yläpuolella, esimerkiksi lahkotasolla, tapahtuneen oletetun muuntelun uskottavuudesta taas on vaikeaa päästä puhumaan. Evoluutiobiologeilla ei jostain syystä ole sitä tarkoittamaan mitään termiä. Evoluutioteoriasta keskusteltaessa on monesti vaikea päästä käsittelemään olennaisia kysymyksenasetteluja, koska kaikki tarvittava muuntelu on lopulta makroevoluutiota, joka on jo osoitettu havaituksi tosiasiaksi.

Keskustelussa yksinkertaisesti todetaan, että kaikki muunteluprosessit ensimmäisestä "alkeellisesta" elämästä kaikkiin koko maapallon historiassa ja nykyisyydessä esiintyneisiin elämänmuotoihin asti on joka tapauksessa samaa kuin mikroevoluutiokin, siis pelkkää pienten mikroevolutiivisten muutosten vähittäistä kasautumista pitkien aikajaksojen kuluessa. Tämän kun uskoo, niin onkin helppo nähdä, ettei lajitason yläpuoliselle evoluutiolle tarvita omia käsitteitä: sehän "on" vain aikain saatossa kasautunutta "mikro- ja makroevoluutiota": lajinsisäistä muutosta, lajiutumista ja syntyneiden eriytyneiden lajien sisäisiä muutoksia ja taas uusia lajiutumisia.

Tätä ajattelutapaa edistää mielikuva "elämän sukupuun" kasvusta: jokainen nykyään nähtävä jykevä haarauma on alkanut jonkun pikkuruisen silmun hennosta versosta. Kun haarauma syntyi, se oli aivan huomaamaton; vasta aikain saatossa se vähitellen saavutti nykyiset mittasuhteensa ja kasvaa ja haarautuu yhä, mutta vain hitaan huomaamattomasti, kuten aina ennenkin. Oksien kasvusuunnalla ei ole mitään päämäärää, ja koska se on täysin sattumanvarainen, osa kasvaa "ylöspäin" ja osa alaspäin. Alaspäin kasvaneet oksat kuihtuvat, eli nämä haarat kuolevat sukupuuttoon. – Tällainen kuvailu on kyllä osuva havainnollistus evoluutioteoriaa kannattavan ajattelutavan luonteesta muttei mikään todiste teorian totuudesta. Sitä kuitenkin käytetään "todisteena" seuraavan "logiikan" mukaan: "Osaatko kuvitella tällaisen 'elämän puun' kasvutavan? Jos osaat, se osoittaa, että pelkkä mikroevoluutio ja lajiutuminen riittää tuottamaan kaikki havaitut elämänmuodot; jos et, se osoittaa että vika on sinussa."

Mielikuvitusleikkinä tämä pyörittely siis sujuu melko helposti, mutta lähempää tarkastelua se ei kestä: eihän havaitusta vähäisestä muuntelusta millään tavoin seuraa, että vähäisten variaatioiden kasautuminen voisi ilman muuta tuottaa mitä hyvänsä! Vaikka edellä saatiinkin mukavasti todistettua kaikki mahdollinen evoluutio kuuluvaksi havaittujen mekanismien alaisuuteen, missään ei kuitenkaan mainittu mitään sellaisista perinnöllisistä muutoksista, joissa syntyy uudenlaisen toiminnon tuottavia elimiä, rakenteita tai geneettisiä elementtejä. Puhumattakaan siitä, että olisi päästy tarkastelemaan niitä elimiä, rakenteita ja geneettisiä elementtejä, joita elollinen luonto edustaa, ja jotka evoluutioteorian tulisi kyetä selittämään. Kysymys on siis pelkistä retorisista taikasanoista, joiden avulla lukija harhautuu uskomaan esitetyn todistelun ilman kriittistä arviointia.

Evoluutioteorian tarvitsemista muutoksista on toki olemassa parempiakin todisteita, kuin mitä tässä esimerkissä on ehkä annettu ymmärtää. Tämän tarkoituksena onkin lähinnä havainnollistaa, minkälaista epäselvyyttä monitulkintainen terminologia voi aiheuttaa, ja antaa lukijalle kuva aihepiirin ympärillä syntyvistä tyypillisimmistä väärinkäsityksistä. Kunkin todisteen kohdalla on tietysti syytä arvioida mitä se todistaa ja mitä se ei todista, sekä usein myös se mitä sen ylipäätään väitettiin todistavan.

Yhteenveto

Evoluutioteorian ympärillä pyörii runsaasti epäselviä käsitteitä, joiden käyttäminen argumenteissa aiheuttaa helposti tahattomiakin sekaannuksia. Epäselvät ja monimerkityksiset termit tekevät myös aihepiirin ymmärtämisestä tarpeettoman hankalaa, ja ne voivat haitata todistusaineiston analyyttistä arviointia, kun ei olekaan selvää, mitä esitettyjen havaintojen avulla piti todistaa. Ylipäänsäkin voi todeta, että se joka hallitsee määritelmiä, hallitsee koko niiden puitteissa tapahtuvaa ajattelua. Tarkkuuteen pyrkivän ajattelijan onkin syytä välttää monimerkityksisiä termejä, ja pyrkiä kiertämään epäselvyyksiä yksiselitteisemmillä ilmauksilla.

Katso myös

ApologetiikkaWiki

• Suunnitteluteoria
• Luomisoppi
• Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki‎

Internet

• Marko Grönroos: Evoluutio – mitä se on?