Evoluution määritelmä

ApoWikistä
Versio hetkellä 10. heinäkuuta 2011 kello 00.37 – tehnyt Otvari (keskustelu | muokkaukset) (Tarkennuksia)
Tämä artikkeli käsittelee termin "evoluutio" erilaisia määritelmiä. Teoriaa lajien kehityksestä ja synnystä yksinomaan ohjaamattomien prosessien kautta käsittelee artikkeli evoluutioteoria. Erilaisia tunnettuja evoluutiomekanismeja taas käsittelee artikkeli perinnöllisen muuntelun mekanismit


Evoluutio on termi, jonka voi käsittää monella keskenään ristiriitaisella tavalla. Varsinkin englannissa evoluutiolla voidaan tarkoittaa yllättävänkin erilaisia asioita. Sanalla "evoluutio" voidaan viitata jo vain biologiassakin ainakin kuuteen eri käsitteeseen,1 ja biologian sanakirjatkin määrittelevät sen yleensä ainakin kahdella sisällöltään eroavalla tavalla2:

  • Perättäisten sukupolvien saatossa ja populaation geneettisessä rakenteessa tapahtuva muutos, jota voivat aiheuttaa luonnonvalinta, jalostus, hybridisaatio ja mutaatiot3.
  • Lajin – tai muun toisilleen sukua olevien organismien ryhmän – evolutiivista kehitystä kuvaava tapahtumasarja; fylogenia4

Sekaannusten minimoimiseksi ApologetiikkaWikissä evoluutiolla tarkoitetaan yksinomaan "luonnollisten prosessien aikaansaamia muutoksia populaation geenipoolissa". Tällöin evoluutio on asia, jota kukaan tuskin kieltää.

Ristiriitaisten määritelmien aiheuttamia ongelmia

Evoluution todisteita arvioitaessa on tärkeätä varoa syyllistymästä virheelliseen analogiaan. Jos todisteet puhuvat yhdenlaisen evoluution puolesta, ne voivat kuitenkin puhua samalla jotakin toisenlaista evoluutiota vastaan. Monet tunnetut evoluutioskeptikot, kuten Philip Johnson, Paul Nelson ja Jonathan Wells, kiinnittävät huomiota evoluutiokeskusteluissa termin määrittelyn sekavuuteen.

"Evoluutio" on konstikas sana. Jos sillä tarkoitetaan "pieniä muutoksia ajan saatossa", niin luupäisinkin fundamentalisti tietää, että Maapallon historiassa on tapahtunut muutoksia. Mikäli evoluutiolla tarkoitetaan oppia, jonka mukaan "Kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä esi-isästä ohjaamattomien mutaatioden ja luonnonvalinnan kautta" (tämä on oppikirjan määritelmä evoluutiolle), herättää se ensiluokkaisissakin biologeissa vaikeita kysymyksiä.

– Paul Nelson, Expelled: No Intelligence Allowed

Ohessa on listattu neljä eniten käytettyä evoluution määritelmää:1, 5

  • Evoluutio #1 Muutoksia ajan saatossa; Luonnonhistoria; mikä tahansa tapahtumasarja luonnossa.
Luonnonhistoria ei ole staattinen. Ne luonnontieteen alat, jotka pyrkivät ymmärtämään luonnonhistoriaa, käsittelevät evoluutiota #1. merkityksessä - luonnon muuttumisena ajan saatossa. Astronomit tutkivat tähtien elämänkaaria, geologit Maapallon pinnan muutoksia, paleontologit tarkastelevat maakerrostumista lajityyppien muutoksia ajan saatossa, biologit huomioivat ekologista kehittymistä kirjoitetun historian saatossa, esimerkiksi sellaista, jossa karu saari peittyy rehevään metsikköön. Vaikka viimeisellä esimerkillä ei ole paljoakaan tekemistä uusdarwinistisen evoluutioteorian kanssa, se kuitenkin sopii #1. määritelmään evoluutiosta tapahtumasarjana luonnonhistoriassa.
  • Evoluutio #2
Evoluutiolla voidaan tarkoittaa, että nykyiset eliöt ovat erilaisia kuin eliöt kaukaisessa menneisyydessä. Tarkemmin ottaen tällaisella evoluutiolla viitataan luonnollisten prosessien tuottamaan perinnölliseen muunteluun. Jopa kreationistit hyväksyvät, että tällaista "muuntelua populaation geenipoolissa" tapahtuu.
  • Evoluutio #3
Jotkin tiedemiehet assosioivat sanan "evoluutio" ideaan, jonka mukaan kaikki nykyiset eliöt polveutuvat yhdestä yhteisestä esi-isästä. Väite tunnetaan nykyään polveutumisoppina. Tämä teoria kuvaa elämän historian haarautuvana puuna.
  • Evoluutio #4
Toiset ihmiset viittaavat evoluutio -termillä kehityksen syyhyn tai mekanismiin, eli biologiseen prosessiin, joka johtaa kehitysopin mukaiseen eliölajien kehitykseen yhteisestä kantamuodosta nykyiseen lajien monimuotoisuuteen. Oppi universaalista yhteisestä esi-isästä (evoluutio #3) muodostaa yhdessä perinnöllisen muuntelun (evoluutio #2) tuottaman kehityksen (evoluutio #4) kanssa ytimen uusdarvinistiselle evoluutioteorialle.


Kun kohtaat termin "evoluutio" sinun tulisinkin kysyä itseltäsi, mitä yllä mainituista määritelmistä käytetään. Suuri osa uusdarvinismin kriitikoista keskittyy määritelmiin #3 ja #4. Keskustelu muuttuu kuitenkin sekavaksi, kun joku esittää Evoluutio #2:n todistavia seikkoja, pyrkien näin todistamaan Evoluutio #3:n ja #4:n. Vastaavasti toiset taas saattavat käsitellä Evoluutio #3:n ja Evoluutio #4:n ongelmia, minkä vuoksi heitä syytetään Evoluutio #2 torjumisesta. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä myös ne biologit, jotka kyseenalaistavat uusdarvinistisen evoluutioteorian, hyväksyvät Evoluutio #2:n.5

Termit "mikroevoluutio" ja "makroevoluutio"

Aihepiiriä käsittelevässä kirjallisuudessa käytetään usein termejä "mikroevoluutio" ja "makroevoluutio". Termien tarkoituksena on määrittää muuntelun mahdollisuudet ja rajat. Esimerkiksi Evoluutio – kriittinen analyysi (myöhemmin: "E-ka") antaa termeille määritelmät:

  • Mikroevoluutio: Evoluutio olemassa olevien rakennetuntomerkkien sisällä; määrällinen muutos jo olemassa olevissa elimissä, rakenteissa tai rakennesuunnitelmissa.
  • Makroevoluutio: Täysin uusien elimien, rakenteiden ja rakennesuunnitelmien synty ja niihin liittyvä kvalitatiivisesti uusi geneettinen materiaali. Tässä merkityksessä käytetään termiä korkeammalle kehittyminen.6

Kuten E-ka:ssa tämän jälkeen todetaankin, näiden määritelmien mukaan mikro- ja makroevoluution ero ei ole määrällinen vaan laadullinen. Yleensä näitä termejä käytetään kuitenkin liitettynä taksonomisiin ryhmiin, niin että mikroevoluutio tarkoittaa lajin sisäistä muuntelua7, kun taas makroevoluutio tarkoittaa lajirajan ylittävää muuntelua ja uusien taksonomisten ryhmien syntymistä.8 E-ka mukaileekin termien taksonomisia määritelmiä liittämällä termit perusryhmän käsitteeseen. Tällöin "mikroevoluutiota ovat kaikki muuntelutapahtumat, jotka jäävät perusryhmän rajojen sisälle. Makroevoluutiota olisi uuden perusryhmän syntyminen toisesta."9

Perusryhmän muodostavat kaikki ne biologiset eliölajit, jotka ovat voidaan suoraan tai epäsuorasti (muiden risteytyvien lajien kautta) risteyttää keskenään. Näitä taksonomisia määritelmiä ei voida kuitenkaan ongelmitta liittää edellä annettuihin mikro- ja makroevoluution määritelmiin. Tunnetut lajiutumismekanismit liittyvät aina jonkinlaiseen populaatioiden eristymiseen, eivätkä uusien rakenteiden, elinten tai rakennesuunnitelmien syntyyn. Lajien erilaistuminen tapahtuu vasta kun ne elävät pidempään erossa toisistaan. Perusryhmän kohdalla lajiutuminen ei määritelmän takia eroa radikaalisti biologisten lajien lajiutumisesta. Määritelmän mukaan sellainen perusryhmä voi helposti lajiutua kahdeksi uudeksi perusryhmäksi, jonka kaksi sisäistä osaa risteytyvät keskenään ainoastaan yhden lajin kautta. Jos tämä kahta perusryhmän osaa yhdistävä linkki kuolee sukupuuttoon, tällainen uusien perusryhmien syntyminen olisi E-ka:n mukaan makroevoluutiota, vaikka tällä ei olekaan mitään tekemistä uudenlaisten rakenteiden syntymisen kanssa.10 Vastaavasti voidaan kuvitella tilanne, jossa perusryhmän sisällä syntyisi uudenlainen rakenne, mutta rakenteen saanut biologinen laji kykenisi edelleen risteytymään jonkun muun perusryhmän lajin kanssa. Tässä tilanteessa olisi tapahtunut määritelmän mukaan makroevoluutiota, mutta tämä olisi silti evoluutiota perusryhmän sisällä.

E-ka pyrkii siis liittää mikro- ja makroevoluution käsitteet muunteluun perusryhmän sisällä ja uusien perusryhmien syntyyn. Perusryhmän määritelmästä johtuen tämä yritys kuitenkin epäonnistuu. Samalla epäonnistuu myös pyrkimys liittää käytetyt mikro- ja makroevoluution määritelmät perinteisempiin määritelmiin, joiden mukaan mikroevoluutio on evoluutiota lajin sisällä, kun taas makroevoluutio on uusien lajien syntymistä tai evoluutiota lajitason yläpuolella.

Lisäksi E-ka:n käyttämään terminologiaan liittyy intuitiivinen ongelma: mikro- etuliite tarkoittaa jotakin pientä, kun taas makro- tarkoittaa jotakin suurempaa. Jos sinulla on esimerkiksi riittävästi mikroskooppisia osia kasassa, niistä voi kasautua paljain silmin nähtävä eli makroskooppinen kokonaisuus. Termien rakenteen perusteella voisi siis olla luontevaa väittää, että mikron ja makron ero on määrällinen, eikä laadullinen. Tästä huolimatta E-ka käyttää näitä sanoja tarkoittaen niillä laadullisesti erilaisia asioita.

Terminologisen epäselvyyden välttämiseksi ApologetiikkaWikissä pyritään olemaan käyttämättä termejä mikro- ja makroevoluutio. Näiden termien sijaan voidaan yksinkertaisesti puhua mikroevoluution asemasta sellaisista perinnöllisistä muutoksista, jotka ovat ainoastaan määrällisiä muutoksia jo olemassaolevissa elimissä, rakenteissa, ja geneettisissä elementeissä. Vastaavasti makroevoluution asemasta voidaan puhua sellaisista perinnöllisistä muutoksista, joissa syntyy uudenlaisen toiminnon tuottavia elimiä, rakenteita tai geneettisiä elementtejä.



Katso myös

ApologetiikkaWiki

Internet

Viitteet

  1. > 1,0 1,1 Stephen C. Meyer and Michael Newton Keas: [www.arn.org/docs/meyer/sm_meaningsofevolution.pdf The Meanings of Evolution] Access Research Network.
  2. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution
  3. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution "The change in genetic composition of a population over successive generations, which may be caused by natural selection, inbreeding, hybridization, or mutation."
  4. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution "The sequence of events depicting the evolutionary development of a species or of a group of related organisms; phylogeny."
  5. > 5,0 5,1 What Is Evolution? May 1, 2009. Discovery Institute — Center for Science and Culture. Viitattu 8.9.2009.
  6. ^ Siegfried Scherer, Reinhard Junker: Evoluutio – kriittinen analyysi, s. 53. Datakirjat, 2007. 951-98558-0-7.
  7. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Microevolution Evolution involving small-scale changes, i.e. within the species level, occurring over a short period of time that results in the formation of new subspecies.
  8. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Macroevolution Evolution happening on a large scale, e.g. at or above the level of species, over geologic time resulting in the formation of new taxonomic groups.
  9. ^ Siegfried Scherer, Reinhard Junker: Evoluutio – kriittinen analyysi, s. 55. Datakirjat, 2007. 951-98558-0-7.
  10. ^ Olettakaamme, että biologiset lajit A, B ja C risteytyvät kaikki keskenään, ja lajit X, Y ja Z risteytyvät keskenään, mutta eivät risteydy lajien A, B tai C kanssa. Jos on olemassa laji L, joka risteytyy ainoastaan lajien A ja X kanssa, niin kaikki lajit {A, B, C, L, X, Y, Z} kuuluvat määritelmän mukaan samaan perusryhmään. Oletetaan että nämä lajit eivät myöskään risteydy minkään muun lajin kanssa. Jos laji L kuolee sukupuuttoon, niin alkuperäisestä perusryhmästä syntyy kaksi uutta perusryhmää ({A, B, C} & {X, Y, Z}), ja tämä on määritelmän mukaisesti perusryhmätason lajiutumista.

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Evoluution_määritelmä&oldid=9492”