Ero sivun ”Michael Behe” versioiden välillä

ApoWikistä
(Ak: Uudelleenohjaus sivulle Michael J. Behe)
 
 
(20 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
#OHJAUS [[Michael J. Behe]]
'''Michael J. Behe''' (s. 18.01.1952) on yhdysvaltalainen [[wp:biokemisti|biokemisti]] ja uraauurtava [[suunnitteluteoria]]n kannattaja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Michael Behe on tärkeimpiä Intelligent Design -ajattelun puolustajia.'')</ref> Hän toimii biokemian professorina [[wp:Lehighin yliopisto|Lehighin yliopistossa]], jossa hän on työskennellyt vuodesta 1985.<ref name="takakansi">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Vuosi = 2007 | Sivu = takakansi | Selite = The Search for the Limits of Darwinism |
Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Free Press | Tunniste = ISBN-0-7432-9620-6 | Viitattu = 12.12.2007 }}</ref> Hän väitteli [[wp:filosofian tohtori|filosofian tohtoriksi]] [[wp:Pennsylvanian yliopisto|Pennsylvanian yliopistossa]] vuonna 1978.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.discovery.org/scripts/viewDB/index.php?command=view&id=31&isFellow=true | Nimeke = Michael J. Behe, Senior Fellow | Tekijä = Discovery Institute | Viitattu = 12.12.2007 | Kieli = en }}</ref> Vuosina 1982&ndash;1985 hän toimi [[wp:kemia|kemian]] apulaisprofessorina Queens Collegessa [[wp:New York|New Yorkissa]].<ref name="takakansi" /> Hänet tunnetaan ehkä parhaiten teoksistaan [[Darwin's Black Box]] ja [[The Edge of Evolution]] sekä siitä, että hän on suunnitteluteoreetikko ja [[Discovery instituutti|Discovery instituutin]] tieteen ja kulttuurin keskuksen vanhempi jäsen.<ref>[http://www.discovery.org/p/31 http://www.discovery.org/p/31] Michael J. Behe, Senior Fellow - CSC</ref> Behe on tullut tunnetuksi [[Palautumaton monimutkaisuus|palautumattoman monimutkaisuuden]] käsitteen kehittäjänä. Behen mukaan monet biokemialliset rakenteet ovat moniosaisia ja monimutkaisia siten, että yksinkertaisempia, [[luonnonvalinta|luonnonvalinnan]] valittavissa olevia välimuotoja ei voi olla. Behe "ei koe elämän yhteistä alkuperää ongelmana",<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arn.org/docs/behe/mb_dm11496.htm | Nimeke = Darwin under Microscope | Tekijä = Michael J. Behe | Tiedostomuoto = html |
Ajankohta = 29.9.1996 | Julkaisija = New York Times | Viitattu = 12.12.2007 | Kieli = en }} (''"I have no quarrel with the idea of common descent, and continue to think it explains similarities among species. By itself, however, common descent doesn't explain the vast differences among species."'')<br />
{{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Vuosi = 2007 | Sivu = 72 | Selite = The Search for the Limits of Darwinism |
Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Free Press | Tunniste = ISBN-0-7432-9620-6 | Viitattu = 12.12.2007 }} (''"Despite some remaining puzzles, there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives"'')</ref> eikä hän yleisen harhaluulon vastaisesti ole kreationisti.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Behe, Michael | Otsikko = Intelligent Design Is Not Creationism | Julkaisu = Science Magazine | Ajankohta = 7.7.2000 | Numero = | Sivut = <nowiki>http://www.sciencemag.org/cgi/eletters/288/5467/813#165</nowiki> | Tunniste = ISSN 0036-8075 | Viitattu = 28.12.2008 }} (''- - I clearly write in my book “Darwin's Black Box” (which Scott cites) that I am not a creationist and have no reason to doubt common descent.'')</ref> Behe on roomalaiskatolinen,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Michael Behen ajattelu | Sivu = 7 | Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Michael Behe on tärkeimpiä Intelligent Design -ajattelun puolustajia.'')</ref> naimisissa ja hänellä on yhdeksän lasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = <nowiki>http://www.philadelphiaweekly.com/view.php?id=8661</nowiki> | Nimeke = The Devil Is in Details | Tekijä = Angela Valdez | Tiedostomuoto = html | Selite = A Bethlehem professor argues for the presence of God in biology. | Julkaisu = Philadelphia Weekly |
Ajankohta = 22.12.2004 | Julkaisija = Philadelphia Weekly | Viitattu = 12.12.2007 | Kieli = en }}</ref>
 
 
==Behe ja älykäs suunnittelu==
 
Tutkijanuransa alussa Behe ei kyseenalaistanut [[evoluutioteoria]]a millään tapaa ja keskittyi mm. perinnöllisten sairauksien sekä DNA:n mekaniikan tutkimiseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Michael Behen ajattelu | Sivu = 7 | Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Evoluutioteorian sijaan Behe keskittyi tutkimaan esimerkiksi perinnöllistä sairautta sirppisoluanemiaa ja - - DNA:han liittyvää mekaniikkaa.'')</ref> Hän kuitenkin alkoi epäillä sitä luettuaan [[Michael Denton]]in kirjan ''Evolution: A Theory In Crisis'' vuonna 1987.<ref>Michael Behen haastattelu dokumentissa [http://www.imdb.com/title/tt0459139/ Unlocking the Mystery of Life]</ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Michael Behen ajattelu | Sivu = 7 | Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Vuonna 1987 Behe kuitenkin sai tietää biologi Michael Dentonin teoksesta ''Evolution: A Theory in Crisis'' - - Teoksen lukemista Behe kuvaa elämänsä suurimmaksi älylliseksi järkytykseksi.'')</ref> Perusteellisen tutkimusprosessin seurauksena<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Michael Behen ajattelu | Sivu = 7 | Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''[Dentonin kirjan lukeminen] johti syvälliseen tutkimusprosessiin.'')</ref> Behe alkoi ajatella, että elävien olentojen ominaisuuksien selittämiseen vaaditaan ohjaamattomien prosessien lisäksi [[AW:S#suunnittelu|suunnittelu]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Michael Behen ajattelu | Sivu = 7 | Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Historioitsija Thomas Woodward päättelee muun muassa Behen haastattelujen kautta, että - - Hän alkoi tasaisesti vakuuttua siitä, että elävien olentojen ominaisuuksien selittämiseen vaaditaan darvinilaisten prosessien lisäksi älykästä suunnittelua.'')</ref> Behe vakuuttui hiljalleen asiasta niin vahvasti, että häntä alkoi suorastaan ärsyttää hänen [[AW:S#kollega|kollegoidensa]] dogmaattinen usko mekaanisten lainalaisuuksien kykyyn selittää elämä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Michael Behen ajattelu | Sivu = 8 | Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Behe alkoi ajatella, ettei muillakaan akateemisen yhteisön jäsenillä ollut kunnollisia syitä ajatella, että pelkästään luonnon sisäiset mekaaniset lainalaisuudet riittävät elämän selittämiseen. Tämä alkoi häiritä Beheä.'')</ref> Niinpä hän päätti kirjoittaa kirjan herätelläkseen kollegoitaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Michael Behen ajattelu | Sivu = 8 | Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Hänestä alkoi tuntua siltä, että nämä ihmiset pitäisi ravistella hereille dogmaattisesta unesta. Tähän tarvittaisiin kirja.'')</ref>
 
Vuonna 1996 Behe julkaisi ''[[Darwin's Black Box]]in'', jossa hän esitteli ideansa "palautumattomasta monimutkaisuudesta". Kirjassaan Behe tavallisesta luomisoppia edustavasta kirjasta poiketen ilmoitti (sivulla 5) että käsitykset ihmisen ja apinan yhteisestä esi-isästä sekä vanhasta kaikkeudesta ja vanhasta maasta olivat päteviä.<ref>[http://www.arn.org/docs/behe/mb_dm11496.htm Arn.org]</ref> Toisin sanoen hän hyväksyi sekä [[Polveutumisoppi|polveutumisopin]] että [[alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]]. Sen sijasta hän rakensi todistelunsa sen pohjalle, että luonnonvalinta ei voi tuottaa yhtä tiettyä piirrettä, palautumatonta monimutkaisuutta. Tämän piirteen selittämiseksi tarvitaan hänen mukaansa "luonnon ulkopuolisia syitä", jotka vaativat [[naturalismi|naturalistisen]] tieteen ohittamista. Behen ajatus oli, että ihminen ja muut älylliset tahot voivat tehdä "palautumattomasti monimutkaisia" järjestelmiä, jotka arkioloissakin tunnistamme älyn aikaansaamiksi. Sama koski hänestä myös biokemiallisia järjestelmiä.  Samana vuonna Behe ryhtyi [[Discovery instituutti|Discovery instituutin]] "Center for the Renewal of Science and Culturen" (myöhemmin "Center for Science and Culture") vanhemmaksi jäseneksi. Instituutti keskittyi suunnitteluteorian levittämiseen tarkoituksenaan saada suunnitteluteoria osaksi tiedettä ja kouluopetusta sekä saada ajatus suosituksi kansan parissa.
 
''Darwin's black box'' oli myyntimenestys. Tiedeyhteisö ei kuitenkaan hyväksynyt Behen väitettä vaan väittivät sen olevan uusittu versio [[William Paley]]n "[[kelloseppävertaus|kelloseppävertauksesta]]", joka kaatui "[[tietämättömyyteen vetoaminen|tietämättömyyteen vetoamiseen]]", eikä niinkään todisteena siitä että luonnolliset prosessit eivät mitenkään voisi aikaansaada kyseistä piirrettä. Kirjan väitettiin ainoastaan tavoittelevan maallikkojen suosiota.<ref><nowiki>http://www.simonyi.ox.ac.uk/dawkins/WorldOfDawkins-archive/Catalano/box/behe.shtml</nowiki>, [http://www.infidels.org/library/modern/peter_atkins/behe.html Dawkins-Archive]</ref> Joka tapauksessa Behen argumentit sekä hänen biokemian professorin arvonsa antoivat suunnitteluteorialle ensimmäisen varteenotettavan edustajan, jolla oli ammattitaitoa luonnontieteistä.
 
Vuonna 2004 Behe sai kuuluisuutta julkaistuaan David Snoken kanssa vertaisarvioinnin läpäisseen tutkimuksen arvostetussa ''Protein Science''-lehdessä.<ref><nowiki>http://www.proteinscience.org/cgi/content/short/13/10/2651</nowiki> Protein Science -lehti</ref> Siinä hän esitti, että tunnetuilla mutaatiotaajuuksilla evoluutio vaatisi liian paljon aikaa ollakseen toimiva selitys monimutkaisille biokemiallisille järjestelmille. Tiedemaailma oli tätäkin tutkimusta kohtaan skeptinen. Artikkeli ei sisältänyt "suunnittelijaa" eikä "palautumatonta monimutkaisuutta" ja tutkimuksessa esitetty algoritminen evoluutiomalli koski myös ainoastaan [[wp:haploidinen|haploidisia]] ja [[wp:rekombinaatio|eirekombinoivia]] eliöitä, vaikka enemmistö eukaryooteista on [[wp:diploidinen|diploidisia]] ja [[wp:suvullinen lisääntyminen|seksuaalisia]]. Kriitikoista se tarkoitti ainoastaan, että tutkimus osoittaa monimutkaisten rakenteiden voivan kehittyä, mutta se vaatisi liian paljon aikaa jos olosuhteet olisivat nykyistä rajoitetummat. Heistä myöskään pelkkä evoluutiokriittisyys ei voisi toimia todisteena suunnittelusta, vaan Behen tulisi osoittaa mekanismi ja malli, jolla suunnittelu toimii.<ref><nowiki>http://www.talkreason.org/articles/tiatd.cfm</nowiki>, http://talkdesign.org/cs/?q=theory_is_as_theory_does</ref>
 
[[Kenneth Miller]] otti Behen evoluutiolle osoittamat haasteet vastaan ja pyrki selittämään niitä kirjassaan ''Finding Darwin's God''.<ref>[<nowiki>http://brownalumnimagazine.com/storydetail.cfm?Id=1838</nowiki> Brown Alumni Magazine]</ref> Se, kuten myöskään Behen ''Darwin's Black Box'', ei ollut tiedemaailmalle suunnattu.<ref>http://www.talkdesign.org/faqs/flagellum.html</ref>
 
Behe kohtasi Millerin oikeudessa vuonna 2005, kun käsiteltiin '''Kizmiller vs. Dover area school District''' -tapausta.<ref><nowiki>http://www.pamd.uscourts.gov/kitzmiller/kitzmiller.htm</nowiki> Oikeudenkäynti]</ref> Oikeudenkäynnin tulos oli, että Doverin koulupiirissä ei saa opettaa [[suunnitteluteoria]]a luonnontieteenä.
 
== Beheläinen terminologia ==
Behe viittaa termillä "evolution" käsitteeseen "muutos geenipoolissa", termillä "common descent" käsitteeseen "eliöiden polveutuminen yhteisestä esi-isästä", ja termillä "theory of evolution" tai "darwinism" teoriaan, jonka mukaan common descentin edellyttämät eliöissä tapahtuneet muutokset ovat tapahtuneet evoluution avulla.<ref>Behen mukaanhan Jumala on puuttunut välillä peliin, mutta hän ei silti määrittele itseään teistiseksi evolutionistiksi, vaan ID-teoreetikoksi. Sen sijaan hän kertoo kasvaneensa teistiseksi evolutionistiksi, jolloin hän uskoi Jumalan olevan olemassa, mutta samalla uskoi ohjaamattomaan evoluutioteoriaan. Behe hylkäsi tämä teistisen evolutionismin luettuaan Michael Dentonin kirjan Evolution: A Theory in Crisis ja alettuaan etsiä tiedekirjallisuudesta todistusaineistoa monimutkaisten biokemiallisten järjestelmien evoluutiolle.</ref> Tämän terminologian mukaan käsitteet "evolution" ja "common descent" eivät siis liity mitenkään tosiinsa, mutta ne molemmat ovat evoluutioteorian olennaisia komponentteja.
 
== Behen suhde polveutumisoppiin, evoluutioon ja evoluutioteoriaan ==
Behe määrittelee itsensä [[AW:S#teistinen evolutionismi|teistiseksi evolutionistiksi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Michael Behen ajattelu | Sivu = 18 | Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Behe itse pitää itseään teistisenä evolutionistina.'')</ref> Kirjassaan ''Edge of Evolution'' (s. 65) Behe ei kiellä [[polveutumisoppi]]a, vaan esittää sen puolesta uusimpia todisteita.
{{sitaatti|Over the next few sections I'll show some of the newest evidence from studies of DNA that convinces most scientists, including myself, that one leg of Darwin's theory - common descent - is correct.}}
 
==Teokset==
* ''[[Darwin's Black Box]]''. Free Press, 1996. ISBN 0-684-83493-6
* ''Science and Evidence for Design in the Universe (Proceedings of the Wethersfield Institute)'' 1999. ISBN 0-89870-809-5
* ''[[The Edge of Evolution]]'' Free Press, 2007. ISBN 0-743-29620-6
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.lehigh.edu/bio/Faculty/Behe.html Lehigh Universityn sivu Behestä]
* [http://www.discovery.org/scripts/viewDB/index.php?command=submitSearchQuery&query=Michael%20J.%20Behe&orderBy=date&orderDir=DESC&searchBy=author&searchType=all Behen Online-artikkeleita Intelligent Designista]
* [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/21668 Rope Kojonen: Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana]. Dogmatiikan pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto 2008.
 
 
{{Evoluutio}}
 
== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
 
[[Luokka:Henkilöt]]

Nykyinen versio 25. huhtikuuta 2017 kello 11.00

Michael J. Behe (s. 18.01.1952) on yhdysvaltalainen biokemisti ja uraauurtava suunnitteluteorian kannattaja.1 Hän toimii biokemian professorina Lehighin yliopistossa, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1985.2 Hän väitteli filosofian tohtoriksi Pennsylvanian yliopistossa vuonna 1978.3 Vuosina 1982–1985 hän toimi kemian apulaisprofessorina Queens Collegessa New Yorkissa.2 Hänet tunnetaan ehkä parhaiten teoksistaan Darwin's Black Box ja The Edge of Evolution sekä siitä, että hän on suunnitteluteoreetikko ja Discovery instituutin tieteen ja kulttuurin keskuksen vanhempi jäsen.4 Behe on tullut tunnetuksi palautumattoman monimutkaisuuden käsitteen kehittäjänä. Behen mukaan monet biokemialliset rakenteet ovat moniosaisia ja monimutkaisia siten, että yksinkertaisempia, luonnonvalinnan valittavissa olevia välimuotoja ei voi olla. Behe "ei koe elämän yhteistä alkuperää ongelmana",5 eikä hän yleisen harhaluulon vastaisesti ole kreationisti.6 Behe on roomalaiskatolinen,7 naimisissa ja hänellä on yhdeksän lasta.8


Behe ja älykäs suunnittelu[muokkaa]

Tutkijanuransa alussa Behe ei kyseenalaistanut evoluutioteoriaa millään tapaa ja keskittyi mm. perinnöllisten sairauksien sekä DNA:n mekaniikan tutkimiseen.9 Hän kuitenkin alkoi epäillä sitä luettuaan Michael Dentonin kirjan Evolution: A Theory In Crisis vuonna 1987.10, 11 Perusteellisen tutkimusprosessin seurauksena12 Behe alkoi ajatella, että elävien olentojen ominaisuuksien selittämiseen vaaditaan ohjaamattomien prosessien lisäksi suunnittelua.13 Behe vakuuttui hiljalleen asiasta niin vahvasti, että häntä alkoi suorastaan ärsyttää hänen kollegoidensa dogmaattinen usko mekaanisten lainalaisuuksien kykyyn selittää elämä.14 Niinpä hän päätti kirjoittaa kirjan herätelläkseen kollegoitaan.15

Vuonna 1996 Behe julkaisi Darwin's Black Boxin, jossa hän esitteli ideansa "palautumattomasta monimutkaisuudesta". Kirjassaan Behe tavallisesta luomisoppia edustavasta kirjasta poiketen ilmoitti (sivulla 5) että käsitykset ihmisen ja apinan yhteisestä esi-isästä sekä vanhasta kaikkeudesta ja vanhasta maasta olivat päteviä.16 Toisin sanoen hän hyväksyi sekä polveutumisopin että alkuräjähdyksen. Sen sijasta hän rakensi todistelunsa sen pohjalle, että luonnonvalinta ei voi tuottaa yhtä tiettyä piirrettä, palautumatonta monimutkaisuutta. Tämän piirteen selittämiseksi tarvitaan hänen mukaansa "luonnon ulkopuolisia syitä", jotka vaativat naturalistisen tieteen ohittamista. Behen ajatus oli, että ihminen ja muut älylliset tahot voivat tehdä "palautumattomasti monimutkaisia" järjestelmiä, jotka arkioloissakin tunnistamme älyn aikaansaamiksi. Sama koski hänestä myös biokemiallisia järjestelmiä. Samana vuonna Behe ryhtyi Discovery instituutin "Center for the Renewal of Science and Culturen" (myöhemmin "Center for Science and Culture") vanhemmaksi jäseneksi. Instituutti keskittyi suunnitteluteorian levittämiseen tarkoituksenaan saada suunnitteluteoria osaksi tiedettä ja kouluopetusta sekä saada ajatus suosituksi kansan parissa.

Darwin's black box oli myyntimenestys. Tiedeyhteisö ei kuitenkaan hyväksynyt Behen väitettä vaan väittivät sen olevan uusittu versio William Paleyn "kelloseppävertauksesta", joka kaatui "tietämättömyyteen vetoamiseen", eikä niinkään todisteena siitä että luonnolliset prosessit eivät mitenkään voisi aikaansaada kyseistä piirrettä. Kirjan väitettiin ainoastaan tavoittelevan maallikkojen suosiota.17 Joka tapauksessa Behen argumentit sekä hänen biokemian professorin arvonsa antoivat suunnitteluteorialle ensimmäisen varteenotettavan edustajan, jolla oli ammattitaitoa luonnontieteistä.

Vuonna 2004 Behe sai kuuluisuutta julkaistuaan David Snoken kanssa vertaisarvioinnin läpäisseen tutkimuksen arvostetussa Protein Science-lehdessä.18 Siinä hän esitti, että tunnetuilla mutaatiotaajuuksilla evoluutio vaatisi liian paljon aikaa ollakseen toimiva selitys monimutkaisille biokemiallisille järjestelmille. Tiedemaailma oli tätäkin tutkimusta kohtaan skeptinen. Artikkeli ei sisältänyt "suunnittelijaa" eikä "palautumatonta monimutkaisuutta" ja tutkimuksessa esitetty algoritminen evoluutiomalli koski myös ainoastaan haploidisia ja eirekombinoivia eliöitä, vaikka enemmistö eukaryooteista on diploidisia ja seksuaalisia. Kriitikoista se tarkoitti ainoastaan, että tutkimus osoittaa monimutkaisten rakenteiden voivan kehittyä, mutta se vaatisi liian paljon aikaa jos olosuhteet olisivat nykyistä rajoitetummat. Heistä myöskään pelkkä evoluutiokriittisyys ei voisi toimia todisteena suunnittelusta, vaan Behen tulisi osoittaa mekanismi ja malli, jolla suunnittelu toimii.19

Kenneth Miller otti Behen evoluutiolle osoittamat haasteet vastaan ja pyrki selittämään niitä kirjassaan Finding Darwin's God.20 Se, kuten myöskään Behen Darwin's Black Box, ei ollut tiedemaailmalle suunnattu.21

Behe kohtasi Millerin oikeudessa vuonna 2005, kun käsiteltiin Kizmiller vs. Dover area school District -tapausta.22 Oikeudenkäynnin tulos oli, että Doverin koulupiirissä ei saa opettaa suunnitteluteoriaa luonnontieteenä.

Beheläinen terminologia[muokkaa]

Behe viittaa termillä "evolution" käsitteeseen "muutos geenipoolissa", termillä "common descent" käsitteeseen "eliöiden polveutuminen yhteisestä esi-isästä", ja termillä "theory of evolution" tai "darwinism" teoriaan, jonka mukaan common descentin edellyttämät eliöissä tapahtuneet muutokset ovat tapahtuneet evoluution avulla.23 Tämän terminologian mukaan käsitteet "evolution" ja "common descent" eivät siis liity mitenkään tosiinsa, mutta ne molemmat ovat evoluutioteorian olennaisia komponentteja.

Behen suhde polveutumisoppiin, evoluutioon ja evoluutioteoriaan[muokkaa]

Behe määrittelee itsensä teistiseksi evolutionistiksi.24 Kirjassaan Edge of Evolution (s. 65) Behe ei kiellä polveutumisoppia, vaan esittää sen puolesta uusimpia todisteita.

Over the next few sections I'll show some of the newest evidence from studies of DNA that convinces most scientists, including myself, that one leg of Darwin's theory - common descent - is correct.

Teokset[muokkaa]

  • Darwin's Black Box. Free Press, 1996. ISBN 0-684-83493-6
  • Science and Evidence for Design in the Universe (Proceedings of the Wethersfield Institute) 1999. ISBN 0-89870-809-5
  • The Edge of Evolution Free Press, 2007. ISBN 0-743-29620-6

Aiheesta muualla[muokkaa]




Viitteet[muokkaa]

  1. ^ Kojonen, Rope: Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. (Michael Behe on tärkeimpiä Intelligent Design -ajattelun puolustajia.)
  2. > 2,0 2,1 Michael J. Behe: The Edge of Evolution, s. takakansi. The Search for the Limits of Darwinism. New York: Free Press, 2007. ISBN-0-7432-9620-6.
  3. ^ Discovery Institute: Michael J. Behe, Senior Fellow Viitattu 12.12.2007.
  4. ^ http://www.discovery.org/p/31 Michael J. Behe, Senior Fellow - CSC
  5. ^ Michael J. Behe: Darwin under Microscope (html) 29.9.1996. New York Times. Viitattu 12.12.2007. ("I have no quarrel with the idea of common descent, and continue to think it explains similarities among species. By itself, however, common descent doesn't explain the vast differences among species.")
    Michael J. Behe: The Edge of Evolution, s. 72. The Search for the Limits of Darwinism. New York: Free Press, 2007. ISBN-0-7432-9620-6. ("Despite some remaining puzzles, there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives")
  6. ^ Behe, Michael: Intelligent Design Is Not Creationism. Science Magazine, 7.7.2000, s. http://www.sciencemag.org/cgi/eletters/288/5467/813#165. ISSN 0036-8075. (- - I clearly write in my book “Darwin's Black Box” (which Scott cites) that I am not a creationist and have no reason to doubt common descent.)
  7. ^ Kojonen, Rope: "Michael Behen ajattelu", Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 7. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. (Michael Behe on tärkeimpiä Intelligent Design -ajattelun puolustajia.)
  8. ^ Angela Valdez: [http://www.philadelphiaweekly.com/view.php?id=8661 The Devil Is in Details] (html) (A Bethlehem professor argues for the presence of God in biology.) Philadelphia Weekly. 22.12.2004. Philadelphia Weekly. Viitattu 12.12.2007.
  9. ^ Kojonen, Rope: "Michael Behen ajattelu", Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 7. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. (Evoluutioteorian sijaan Behe keskittyi tutkimaan esimerkiksi perinnöllistä sairautta sirppisoluanemiaa ja - - DNA:han liittyvää mekaniikkaa.)
  10. ^ Michael Behen haastattelu dokumentissa Unlocking the Mystery of Life
  11. ^ Kojonen, Rope: "Michael Behen ajattelu", Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 7. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. (Vuonna 1987 Behe kuitenkin sai tietää biologi Michael Dentonin teoksesta Evolution: A Theory in Crisis - - Teoksen lukemista Behe kuvaa elämänsä suurimmaksi älylliseksi järkytykseksi.)
  12. ^ Kojonen, Rope: "Michael Behen ajattelu", Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 7. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. ([Dentonin kirjan lukeminen] johti syvälliseen tutkimusprosessiin.)
  13. ^ Kojonen, Rope: "Michael Behen ajattelu", Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 7. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. (Historioitsija Thomas Woodward päättelee muun muassa Behen haastattelujen kautta, että - - Hän alkoi tasaisesti vakuuttua siitä, että elävien olentojen ominaisuuksien selittämiseen vaaditaan darvinilaisten prosessien lisäksi älykästä suunnittelua.)
  14. ^ Kojonen, Rope: "Michael Behen ajattelu", Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 8. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. (Behe alkoi ajatella, ettei muillakaan akateemisen yhteisön jäsenillä ollut kunnollisia syitä ajatella, että pelkästään luonnon sisäiset mekaaniset lainalaisuudet riittävät elämän selittämiseen. Tämä alkoi häiritä Beheä.)
  15. ^ Kojonen, Rope: "Michael Behen ajattelu", Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 8. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. (Hänestä alkoi tuntua siltä, että nämä ihmiset pitäisi ravistella hereille dogmaattisesta unesta. Tähän tarvittaisiin kirja.)
  16. ^ Arn.org
  17. ^ http://www.simonyi.ox.ac.uk/dawkins/WorldOfDawkins-archive/Catalano/box/behe.shtml, Dawkins-Archive
  18. ^ http://www.proteinscience.org/cgi/content/short/13/10/2651 Protein Science -lehti
  19. ^ http://www.talkreason.org/articles/tiatd.cfm, http://talkdesign.org/cs/?q=theory_is_as_theory_does
  20. ^ [http://brownalumnimagazine.com/storydetail.cfm?Id=1838 Brown Alumni Magazine]
  21. ^ http://www.talkdesign.org/faqs/flagellum.html
  22. ^ http://www.pamd.uscourts.gov/kitzmiller/kitzmiller.htm Oikeudenkäynti]
  23. ^ Behen mukaanhan Jumala on puuttunut välillä peliin, mutta hän ei silti määrittele itseään teistiseksi evolutionistiksi, vaan ID-teoreetikoksi. Sen sijaan hän kertoo kasvaneensa teistiseksi evolutionistiksi, jolloin hän uskoi Jumalan olevan olemassa, mutta samalla uskoi ohjaamattomaan evoluutioteoriaan. Behe hylkäsi tämä teistisen evolutionismin luettuaan Michael Dentonin kirjan Evolution: A Theory in Crisis ja alettuaan etsiä tiedekirjallisuudesta todistusaineistoa monimutkaisten biokemiallisten järjestelmien evoluutiolle.
  24. ^ Kojonen, Rope: "Michael Behen ajattelu", Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 18. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin Yliopisto, 2008. (Behe itse pitää itseään teistisenä evolutionistina.)

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Michael_Behe&oldid=11191”