Naturalismi

Naturalismi on monimerkityksinen käsite, joka voi tarkoittaa monia erilaisia asioita.

Naturalistinen tutkimusohjelma

Naturalismi voidaan ymmärtää tutkimusohjelmaksi. Naturalistisen tutkimusohjelman mukaan luotettavia tiedon lähteitä ovat sellaiset havainnot, jotka voidaan julkisesti tarkistaa, sekä rationaalisen päättelyn ja teorian valinnan periaatteet. Naturalismin vaihtoehtoja tässä merkityksessä ovat intuitionistinen ja supranaturalistinen tutkimusohjelma.

Michael C. Rea ymmärtää naturalismin näin ja argumentoi kirjassaan World Without Design, että naturalisti ei voi tiedollisesti oikeutetulla tavalla uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden tai muiden tajuisten olentojen olemassaoloon.

Naturalistinen maailmankatsomus

Naturalismi voidaan myös ymmärtää kokonaisvaltaiseksi maailmankatsomukseksi, jonka mukaan Jumalaa tai mitään jumalankaltaista olentoa ei ole olemassa. Naturalismin mukaan kaikki olevainen, myös ihminen, koostuu pelkästään luonnollisista ainesosista ja on tieteellisesti tutkittavissa eikä mitään yliluonnollista ole. Kaikki tapahtuminen on selitettävä luonnollisten syiden perusteella. Naturalistit pitävät yleensä tieteellistä menetelmää ainoana luotettavana tapana saada tietoa siitä, mitä on olemassa. Heidän mielestään tieteellisen menetelmän käyttö tukee näkemystä, jonka mukaan todellisuuden ainesosat ovat joko fysikaalisia tai kausaalisesti riippuvaisia fyysisistä olioista ja niiden muunnoksista. Vastakohtana on supranaturalismi, jonka mukaan Jumala on puhtaasti henkinen olento ja kausaalisesti riippumaton fysikaalisista olioista.

Alvin Plantinga ymmärtää naturalismin useimmiten tässä merkityksessä ja argumentoi, että naturalistilla on kumoaja, jota ei voi kumota. Naturalistisesta lähtökohdasta ei ole mahdollista oikeuttaa luottamusta järjen ja havaintojen luotettavuuteen. Koska naturalisti muodostaa oman naturalistisen vakaumuksensa järjen ja havaintojen varassa, hänellä ei ole syytä uskoa naturalismin tarjoavan oikean kuvan todellisuudesta.

Metodologinen naturalismi

Naturalismi voidaan myös ymmärtää metodologiseksi periaatteeksi, metodologiseksi naturalismiksi tai metodologiseksi ateismiksi, jonka mukaan kaikki tapahtuminen on selitettävä luonnollisten syiden perusteella. Metodologisen naturalismin kanssa kilpaileva metodologinen lähestymistapa on dialoginen pluralismi, jonka mukaan tieteellisessä tutkimuksessa kunkin tutkijan on avoimesti ilmaistava perimmäiset lähtökohtansa. Lähtökohtien tiedollista oikeutusta voidaan tällöin vertailla niiden selitysvoiman perusteella.