Ero sivun ”Etusivu” versioiden välillä

ApoWikistä
p (fix)
(suositeltu artsu etusivulle)
Rivi 12: Rivi 12:
|-
|-
|
|
{{Malline:Etusivun artikkeli}}
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Sitaatti tälle hetkelle</h2>
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Sitaatti tälle hetkelle</h2>
{{hetken sitaatti}}
{{hetken sitaatti}}
Rivi 17: Rivi 19:
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Wikittämisen pikakurssi</h2>
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Wikittämisen pikakurssi</h2>


Vasemmalla näkyy valikko, josta klikkailemalla linkkejä pääset paikasta toiseen. Oikeassa yläreunassa on hakukenttä, jota voi käyttää artikkeliin siirtymiseen tai hakuun. Työkalupakissa näkyvät erikoistoiminnot, joita senhetkisellä sivulla on mahdollista suorittaa.
Vasemmalla näkyy valikko, jonka linkkejä klikkaamalla pääset paikasta toiseen. Oikeassa yläreunassa on hakukenttä, jota voi käyttää artikkeliin siirtymiseen tai hakuun. Työkalupakissa näkyvät erikoistoiminnot, joita senhetkisellä sivulla on mahdollista suorittaa.


Jos et ole kirjautuneena sisään, oikealla ylhäällä on linkki, jota klikkaamalla voi joko kirjautua sisään tai rekisteröidä tunnuksen. Jos taas olet sisällä, siellä on henkilökohtaisia linkkejä ja aputyökaluja, kuten ''asetukset'' ja ''tarkkailulista''.  
Jos et ole kirjautuneena sisään, oikealla ylhäällä on linkki, jota klikkaamalla voi joko kirjautua sisään tai rekisteröidä tunnuksen. Jos taas olet sisällä, yläkulmassa on henkilökohtaisiin asetuksiin liittyviä linkkejä, kuten ''asetukset'' ja ''tarkkailulista''.  


Varsinaisen pääkehikon päällä on välilehtiä. Välilehden nimi kertoo, mitä välilehdellä tehdään. Sivu on oletusarvo ja se tarkoittaa yleensä artikkelia. Keskustelu tarkoittaa keskustelua kyseisestä sivusta. Muokkaa-välilehti avaa muokkaustoiminnon. Muokkaaminen tapahtuu muokkaamalla tekstiä, kuten tekstieditorissa ja lopuksi painamalla ''Tallenna sivu''. Välilehdillä voidaan myös mm. nähdä sivun kaikki edelliset versiot, sekä lisätä sivu tarkkailulistalle.
Varsinaisen pääkehikon päällä on välilehtiä. Välilehden nimi kertoo, mitä välilehdellä tehdään. Keskustelu tarkoittaa keskustelua kyseisestä sivusta. Muokkaaminen tapahtuu muokkaamalla tekstiä, kuten tekstieditorissa ja lopuksi painamalla ''Tallenna sivu''. Monimutkaisempia asioita voi tehdä [http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikoodi wikikoodilla].




<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Kuva:Crystal Clear app kdmconfig.png|25px]] [[ApologetiikkaWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]]</h2>
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Kuva:Crystal Clear app kdmconfig.png|25px]] [[ApologetiikkaWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]]</h2>


Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Katso myös, olisiko [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|artikkelitoiveissa]] joku tekemätön sivu, josta haluaisit kirjoittaa. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon. Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit auttaa esimerkiksi tuomalla hyvää sisältöä [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Kehitys#Matskulähteitä|materiaalilähteistä]] tai kertomalla artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu. <!-- Voit auttaa printtaamalla ja asettamalla ApologetiikkaWikin [http://apologetiikkawiki.fi/wiki/stuff/julisteet/juliste_palikko_A4.pdf julisteen] jollekin seinälle, jotta yhä useammat saisivat tietää näistä talkoista. -->
Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Katso myös, olisiko [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|artikkelitoiveissa]] joku tekemätön sivu, josta haluaisit kirjoittaa. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon.  
 
Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit kertoa artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu.


On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!
On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!

Versio 29. kesäkuuta 2011 kello 19.37

Tervetuloa ApologetiikkaWikiin!


<random>

"Suunnittelija on epätodennäköinen"

Jumalharha-kirjassaan evoluutiobiologi Richard Dawkins esittää pääargumenttinaan Jumalan olemassaoloa vastaan väitteen, jonka mukaan Jumala on epätodennäköinen.

Dawkinsin argumentti on yksi muunnos klassisesta "kuka sitten suunnitteli suunnittelijan" -argumentista. Argumentti ei kuitenkaan ole järkevä, kun sitä sovelletaan tyypillisesti havaittavaan suunnitteluun. Esimerkiksi Dawkinsin kirjoja voidaan pitää suunniteltuina, vaikka Dawkins itse onkin kirjojaan monimutkaisempi.

Dawkins yrittää käytännössä sanoa, että suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin suuniteltujen asioiden sattumalta syntymisen todennäköisyys. Niinpä hän vetää johtopäätöksen, että Jumalaa (suunnittelijaa) ei miltei varmasti ole, koska suunnittelijan olemassaolo on epätodennäköisempää kuin minkä tahansa kaikkeudessamme olevan sattumalta syntymisen todennäköisyys.

Itse asiassa asia onkin niin, että jos meillä on joitakin perusteita olettaa potentiaalisen suunnittelijan tuottavan mielekkäällä todennäköisyydellä jonkun asian, niin mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisemmin se on suunniteltu. Ja jos jokin asia on aktuaalisesti suunniteltu, niin silloin sillä täytyy olla ainakin joskus ollut suunnittelija, eli sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %. Jumalan olemassaoloa vastustava argumentti muuttuu siis loogisesti ajateltaessa todisteeksi Jumalan olemassaolosta.

Jatka lukemista... @@@

Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki

Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki on kalliomuodostelma Etelä-Dakotassa. Suuri osa suomalaisista pitää kalliomuodostelmaa salaperäisten kivanhakkaajien tekeminä, vaikka niiden synty voidaan selittää tieteellisesti luonnonlakien avulla. Niinpä kalliomuodostelman kutsuminen muistomerkiksi on harhaanjohtavaa.

Fundamentalistit yrittävät todistella myyttisten kivenhakkaajien osuutta kalliomuodostelman syntyyn pyhillä kirjoituksilla, joista merkittävimpänä pidetään Robinsonin kirjettä Borglumille. Pyhiin kirjoituksiin perustuva tarusto on osa amerikkalaista mytologiaa, jota välitetään totuutena mm. koulujen historiantunneilla. Fundamentalistit pitävät pyhiä kirjoituksia niin luotettavina, että niiden perusteella on heidän mielestään perusteltua väittää muodostelmaa ihmisten tekemäksi.

Sen sijaan suunnitteluteoreetikoiden mukaan jotkut piirteet tai rakenteet kalliomuodostelmassa ovat selitettävissä paremmin älyllisellä syyllä kuin ohjaamattomalla luonnonprosessilla. He siis nimeävät salaperäiset kivenhakkaajat "älylliseksi syyksi" pukien fundamentalismin tieteen valepukuun.

On tosiasia, että eroosio voi synnyttää kiviin yhdysvaltojen presidentin kasvoja muistuttavia muotoja. Eroosiomekanismien olemassaolosta saatu näyttö on niin vakuuttavaa, että vain sokea usko vanhoihin kirjoituksiin voi selittää fundamentalistien tiedonvastaisen asenteen.

Useat tiedemiehet myöntävät, että juuri tämännäköisen kalliomuodostelman syntyminen päämäärättömien luonnonvoimien seurauksena on epätodennäköistä. On kuitenkin syytä muistaa, että on suorastaan epätodennäköistä, ettei jossain päin maailmankaikkeutta olisi joskus syntynyt tämäntapaista kalliomuodostelmaa. Emmekä me edes ihmettelisi kyseisen kalliomuodostelman olemassaoloa, jos se ei olisi syntynyt näin. Lisäksi tämä artikkeli on parodia.

Jatka lukemista... </random>

Sitaatti tälle hetkelle

Aikamme ihminen kokee itsensä hyvin kriittiseksi ja älykkääksi asettaessaan kristinuskon totuudet kyseenalaiseksi. Hän ei huomaa, että näin tehdessään hän vain seuraa vallitsevaa ajattelun muotia. Hänen ei tarvitse perehtyä kristinuskoon omakohtaisesti. Riittää kun hän toistaa vallitsevassa kulttuurissa yleisiä ennakkoluuuloja kristinuskoa kohtaan, ja hän voi kokea itsensä omaperäiseksi ja itsenäiseksi ajattelijaksi. Tämä johtuu siitä, että mediat kuvaavat uskovan ihmisen yksinkertaiseksi ja epäilijän älyllisesti rehelliseksi. Aikamme ihminen uskoo tämän kuvan ja hahmottaa todellisuuden sen pohjalta.

Tapio Puolimatka, professori


Wikittämisen pikakurssi

Vasemmalla näkyy valikko, jonka linkkejä klikkaamalla pääset paikasta toiseen. Oikeassa yläreunassa on hakukenttä, jota voi käyttää artikkeliin siirtymiseen tai hakuun. Työkalupakissa näkyvät erikoistoiminnot, joita senhetkisellä sivulla on mahdollista suorittaa.

Jos et ole kirjautuneena sisään, oikealla ylhäällä on linkki, jota klikkaamalla voi joko kirjautua sisään tai rekisteröidä tunnuksen. Jos taas olet sisällä, yläkulmassa on henkilökohtaisiin asetuksiin liittyviä linkkejä, kuten asetukset ja tarkkailulista.

Varsinaisen pääkehikon päällä on välilehtiä. Välilehden nimi kertoo, mitä välilehdellä tehdään. Keskustelu tarkoittaa keskustelua kyseisestä sivusta. Muokkaaminen tapahtuu muokkaamalla tekstiä, kuten tekstieditorissa ja lopuksi painamalla Tallenna sivu. Monimutkaisempia asioita voi tehdä wikikoodilla.


Crystal Clear app kdmconfig.png Miten voit auttaa?

Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Katso myös, olisiko artikkelitoiveissa joku tekemätön sivu, josta haluaisit kirjoittaa. Voit myös tiivistää kirjallisuudessa esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon.

Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit kertoa artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu.

On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!


Artikkelitoiveet

Mitä apologetiikka on?

Apologetiikka on kristillisen uskon järkiperäistä puolustamista. Apologetiikka vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

Kristinuskolla on hyviä järkiperusteluja. On myös olemassa hyviä vastauksia kristinuskoa vastaan esitettyyn kritiikkiin. Valitettavasti Suomessa nämä eivät ole esillä juuri missään. ApologetiikkaWiki on perustettu lisäämään tätä tietoutta.

Lisää suositeltavaa luettavaa sekä kirjallisuutta ja linkkejä.


Mikä ApologetiikkaWiki on?

ApologetiikkaWiki – tuttavallisemmin apowiki – on kristinuskon puolustukseen eli apologetiikkaan keskittyvä wiki-sivusto. Tavoitteena on kaikkien käytettävissä oleva tietopankki, josta löytyy helposti ja nopeasti, suomen kielellä, perusteltuja argumentteja, hyvin lähteistettyjä faktaväitteitä sekä tietoa eri alueiden perusteluista ja asiantuntijoista. Useat ApologetiikkaWikin artikkelit (ks. esimerkiksi lukusuositukset) edustavat jo nyt eturivin suomenkielistä sisältöä verkossa. Artikkeleihin on myös erittäin kätevää viitata netti- ja henkilökohtaisissa keskusteluissa. Lisäksi apowikin näkyvyys google-hauissa on hyvä. Tällä hetkellä artikkelisivuja on 469.

Sivuston sisällön lukeminen, muokkaaminen ja käyttäminen omiin tarkoituksiin on ilmaista. Kuka tahansa voi tehdä käyttäjätunnuksen ja myöhemmin muokata artikkeleita. Muokkaajan on hyödyllistä tutustua tyyliohjeeseen. Kaikki artikkelit eivät ole kaikin osin tavoitteenmukaisia, vaan niissä on parannettavaa ja korjattavaa. Jos jokin artikkeli ei anna vastausta kysymykseesi, tai et ymmärrä vastausta, ota asia esille artikkelin keskustelusivulla. Näin artikkeleita voidaan kehittää tarpeita vastaaviksi. Tee myös mahdollisesta virheestä ilmoitus artikkelin keskustelusivulla! Jos taas jokin asia askarruttaa, mutta wikistä ei löydy siihen vastausta, voit pyytää artikkelia asiasta.

ApologetiikkaWikin virallisia osoitteita ovat www.apologetiikkawiki.fi sekä www.perustelu.fi.


Tiesitkö, että...


Jeesuksesta on säilynyt kirjallisia lähteitä seitsemältä ei-kristilliseltä ja yli 30 kristityltä tai gnostilaiselta kirjoittajalta 150 vuoden sisään Jeesuksen kuolemasta, kun taas parhaat lähteet Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu 300 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. (Jeesuksen ylösnousemus historiantutkijoiden mukaan)


Artikkelin tägit: apologetiikka, apologetiikkawiki, apologetiikka wiki, apologisti, apologi, apoloogikko, apologeetta, uskon puolustus, uskon puolustaminen, apologia, kristinusko, teismi, ateismi, hinduismi, hindulaisuus, islam, kristillinen, rationalismi, rationaalisuus, logiikka, loogisuus, tiede, argumentti.fi