Jeesus Nasaretilainen

Versio hetkellä 10. kesäkuuta 2015 kello 16.13 – tehnyt Tieto (keskustelu | muokkaukset) (Virheellinen käsite "vuosi 0" poistettu, täsmennystä ja kh)
Tämä artikkeli kertoo vuoden 5 eKr. aikoihin syntyneestä historiallisesta henkilöstä nimeltä Jeesus. Tom Holménin kirjoittamaa kirjaa "Jeesus" käsittelee artikkeli Jeesus (kirja).

Jeesus Nasaretilainen on kristinuskon keskushenkilö. Kristityt uskovat, että Jeesuksessa Jumalan toinen persoona tuli lihaksi ("sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta") ja ilmoitti Isän. Nimi “Jeesus” on kreikaksi Ίησους, (Ieesous), hepreaksi יהושע (Jehoshua) tai arameaksi ישוע (Jeshua), joka tarkoittaa “JHWH pelastaa”.1

Jeesuksen todellinen maanpäällinen elämä ajanlaskun alun tienoilla on erittäin olennaista kristinuskon kannalta, sillä kristillisen uskon mielekkyys on vahvasti riippuvainen Uuden testamentin kuvaaman Jeesuksen pääpiirteittäisestä historiallisuudesta.2 Ensisijainen tiedon lähde Jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat neljä tunnustettua evankeliumia,3 joskin tiedemiehet riitelevät muiden tekstien (esim. Tuomaksen evankeliumi) tutkimuksellisesta arvosta. Jeesuksen ei tiedetä itse kirjoittaneen mitään, tai ei ole ainakaan mitään syytä olettaa hänen tehneen niin.4

Johtavan Jeesus-tutkimuksen rekonstruktio Jeesuksesta eli nk. historian Jeesus vastaa yllättävän paljon sitä kuvausta, joka hänestä on pyhäkoulussa annettu. Lehdissä esillä olleet uutiset mm. Jeesuksen mahdollisesta naisystävästä eivät vastaa Jeesus-tutkimuksen konsensusta. Ongelmana on se, että valtauoman Jeesus-tutkimus ei tarjoa mitään uutiskynnystä ylittävää, kun taas uutiset, joiden mukaan Jeesus olikin homo, ylittävät uutiskynnyksen helposti. Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkijaryhmän julkaiseman tiedotteen mukaan "akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä", joten "bling bling -tutkimus mieltyy konsensukseksi".5

Jeesuksen historiallisuus

Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, Galileassa syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen Johannes Kastajalta ja tuomittiin Pontius Pilatuksen käskystä kuolemaan ristiinnaulitsemalla syytettynä kansan kiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.6 Kuolema ja oikeudenkäynti ovat kiistattomimpia historiallisia tietoja Jeesuksen elämästä.7

Viimeaikoina pinnalle Jeesus-myyttihypoteesi eri muodoissaan, joka vaikuttaisi vakuuttavan maallikot aivan liian hyvin siihen nähden, miten todennäköistä Jeesuksen historiallisuus on. Tutkijoistakin häviävän pieni vähemmistö kieltää Jeesuksen historiallisuuden, mutta Jeesuksen kieltäjistä suurin osa on maallikoita. Ongelmana on lähinnä se, että valtavirran tutkimus todistaa tylsän, pyhäkoulu-Jeesuksen puolesta. Sellainen ei ylitä uutiskynnystä toisin kuin näennäistieteelliset tutkimukset, joiden mukaan Jeesus olikin nainen, homo tai myytti.

Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, Galileassa syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen Johannes Kastajalta ja tuomittiin Pontius Pilatuksen käskystä kuolemaan ristiinnaulitsemalla syytettynä kansankiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.

Mistä Jeesukseen liittyvästä voidaan historiantutkimuksen viitekehyksessä olla varmoja, jos mistään varmoja voidaan olla? Ensinnäkin se on lähes selvää, että Jeesus, jota nasaretilaiseksi kutsuttiin, on noin 2000 vuotta sitten ollut olemassa. Jeesuksen olemassaolon puolesta puhuvat lukuisat kristilliset lähteet ja muutamat ei-kristilliset lähteet, joiden agendaan nähden ei olisi ollut mitenkään järkevää valehdella Jeesuksen olleen olemassa.

Historijoitsija Josefus kirjoittaa Jeesuksesta kahdesti. Josefuksen tunnetuinta mainintaa Jeesuksesta kutsutaan Testimonium flavianumiksi. Testimonium on sikäli kiistelty, että se sisältää vivahteita, jotka eivät vaikuta järkeviltä ollakseen juutalaisen kirjoittamia. Tutkijoiden konsensus kuitenkin on, että merkinnän ydin olisi Josefuksen käsialaa. Tähän viittaisivat kielen analyysi sekä se, että Josefuksen aikana kristityillä ei ollut mitään motiivia todistaa Jeesuksen olemassaoloa, vaan lähinnä todistaa olemassaolevan henkilön messiaanisuus. Yleensä vain kolmen merkinnän osan autenttisuus kyseenalaistetaan; maininta ylösnousemuksesta, ihmisyyden kyseenalaistus ja kristukseksi tituleeraaminen.

Josefuksen toinen maininta Jeesuksesta on hänen teoksessaan Antiquitates Judaicae. Kyseisessä maininnassa kerrotaan Jaakobista, jonka veli on kristukseksi kutsuttu Jeesus. Maininta on epäsuora, joten mainintaa on vaikeaa tulkita väärennökseksi. Johtavan Josefus-tutkijan, Louis Feldmanin mukaan merkinnän aitous on yleisesti hyväksytty. Sen lisäksi on on äärettömän epätodennäköistä, että merkintä kertoisi jostakusta muusta kuin kanonisoitujen evankeliumien hahmottelemasta Jeesuksesta, sillä merkinnän mukaan kyseistä Jeesusta kutsuttiin kristukseksi ja hän oli Jaakob-nimisen miehen veli.

Jeesuksesta kertoo myös senaattori-historijoitsija Tacitus. Hän kertoo, että Neron Rooman palosta syyttämät kristityt ovat saaneet nimensä Kristuksen (Christus) mukaan, ”jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana” (Annales). Yksityiskohtien risteyksessä lienee kristinuskon ydinhahmo, sillä on jälleen vaikeaa kuvitella 1) Pontius Pilatuksen 2) teloituttaneen 3) juuri tuona aikana 4) jonkun, jota kutsuttiin Kristukseksi 5) ja jota kristityt seurasivat. Sen lisäksi latinassa kristusta ei käytetty tittelinä, kuten vaikkapa prokuraattoria. Oli Tacituksen tieto kuulopuhetta tai ei, hän ei ilmeisestikään epäillyt kyseisen henkilön olemassaoloa; niin ei tehnyt ilmeisesti kukaan. Jos hänen olemassaolonsa olisi hänen aikanaan ollut kyseenalaista, olisi siitä todennäköisesti merkintöjä.

Jeesuksesta on enemmänkin ei-kristillisiä, kirjallisia merkintöjä, jotka antavat enemmän tilaa vaihtoehtoisille selityksille ja salaliittoteorioille.

Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä

Raamatussa

Raamatun profetioissa

Raamatussa on huomattava määrä profetioita, joiden on yleensä tulkittu kertovan Jeesuksesta. Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.?

Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa

Jeesuksen ei tiedetä jättäneen kirjoituksia. Sen sijaan evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes sijoittivat Jeesuksesta kertoessaan hänet tiettyyn historialliseen kontekstiin. Heidän kertoma historiallinen konteksti ei suoraan todista Jeesuksen historiallisuutta, mutta vahvistaa tai heikentää kertomusten aitoutta. Kyse on samanlaisesta asiasta kuin henkilö A kertoo B:lle Pekingin olevan Kiinan pääkaupunki. B ei voi tietää puhuuko A totta vai ei, mutta hän voi tarkistaa A:n kertomat yksityiskohdat muista lähteistä ja todeta A:n kertomuksen olevan totta.

Syntymä

Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen sukuluettelot (Matt. 1:1-17 ja Luuk. 3:23-38). Matteus halusi todistaa Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Tämän todistaminen onnistui ennen Jerusalemin temppelin tuhoa, koska leeviläisten tehtävänä oli ylläpitää sukuluetteloita ja myös valvoa, ettei lähisukulaiset menneet keskenään avioon. Valitettavasti roomalaiset tuhosivat vuonna 70 jKr. temppelin ja sukuluettelot. Voidaan olettaa, että ennen vuotta 70 jKr. Jeesuksen messiaanisuus tarkistettiin ja vahvistettiin sukulaisuuden osalta. Sukuluetteloiden yhteneväisyys eroavaisuuksista huolimatta puoltaa aitoutta kuin näkemystä, että evankelistat keksivät ne omasta päästään.

Syntymätapahtumien kronologia Matteuksen evankeliumin mukaan täydennettynä Luukkaan evankeliumin tiedoilla
  1. Enkeli Gabrielin ilmestyminen ja lupaus Messiaan airueen - Johannes Kastajan - syntymästä betlehemiläiselle pappi Sakarialle, Abian pappisosastoon kuuluvalle miehelle hänen suorittaessaan suitsutusta temppelissä Jerusalemissa (Luuk. 1:5-25)
  2. Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle Nasaretissa (Luuk. 1:26-38)
  3. Marian vierailu Elisabetin ja Sakarian luona Betlehemissä 3 kk:n ajan (Luuk. 1:39-56)
  4. Marian paluu Nasaretiin
  5. Johannes Kastajan syntymä (Luuk. 1:57-80)
  6. Marian kihlaus (Matt. 1:18)
  7. Marian raskauden paljastuminen (Matt. 1:18)
  8. Joosefin aikomus hylätä Maria (Matt. 1:19)
  9. Herran enkelin ilmestyminen unessa Joosefille ja kehoitus Marian ja lapsen pitämisestä (Matt. 1:20-23)
  10. Augustuksen käsky valtakunnan verollepanosta Quiriniuksen ollessa käskynhaltijana (Luuk. 2:1-2).
  • Tämän ajateltiin olevan sopimaton historiallisen kontekstin kanssa, koska Herodes kuoli vuonna 4 eKr. ja tiedetään että Quirinius aloitti maaherrana vasta vuonna 6 jKr. Nyttemmin on kuitenkin löytynyt kolikko, jossa on Quiriniuksen nimi ja tieto, että hän toimi Syyrian ja Kilikian prokonsulina vuodesta 11 eKr. Herodeksen kuoleman jälkeiseen aikaan asti. Quiriniuksia oli siis ilmeisesti kaksi.
  1. Joosefin ja Marian avioliitto (Matt. 1:24-25)
  2. Luukas antaa ymmärtää että Joosefin ja Marian status oli kihlattu (Luuk. 2:5)
  3. Joosefin ja Marian matka Betlehemiin (Luuk. 2:4-5)
  4. Jeesuksen syntymä (Matt. 2:1 ja Luuk. 2:6-7)
  5. Herran enkelin ja enkelijoukon ilmestyminen paimenille yöllä kedolla (Luuk. 2:8-15)
  6. Paimenet tapaavat Marian, Joosefin ja Jeesuksen (Luuk. 2:16-20)
  7. Marian 7 päivän epäpuhtaus (3. Moos. 12:2)
  8. Jeesuksen ympärileikkaus ja nimenanto 8. päivänä (Luuk. 2:21)
  9. Marian 33 puhdistuspäivää (3. Moos. 12:4)
  10. 41. päivänä matka Jerusalemiin puhdistusmenoihin (Luuk. 2:22-24)
  11. Simeon tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Luuk. 2:25-35)
  12. Naisprofeetta Hanna tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Luuk. 2:36-38)
  13. Puhdistusmenot (Luuk. 2:39)
  14. Luukaksen maininta paluusta Galileaan (Luuk. 2:39)
  15. Idän tietäjien saapuminen Jerusalemiin tähden opastamana (Matt. 2:1)
  16. Tietäjien ja Herodeksen tapaaminen (Matt. 2:2-3)
  17. Herodeksen, ylipappien ja lainopettajien tapaaminen (Matt. 2:4-6)
  18. Herodeksen ja tietäjien 2. tapaaminen (Matt. 2:7-8)
  19. Tietäjien matka Betlehemiin (Matt. 2:9-10)
  20. Tietäjät tapaavat talossa lapsen ja Marian (Matt. 2:11)
  21. Jumala varoittaa tietäjiä Herodeksesta (Matt. 2:12)
  22. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksesta (Matt. 2:13)
  23. Joosefin perheen pakomatka Egyptiin (Matt. 2:14)
  24. Joosefin perhe elää Egyptissä (Matt. 2:15)
  25. Herodes surmaa 2-vuotiaat ja nuoremmat poikalapset Betlehemistä ja ympäristöstä (Matt. 2:16-18)
  26. Herodes kuolee (Matt. 2:19)
  27. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja kehoittaa palaamaan takaisin (Matt. 2:19-20)
  28. Joosefin perheen paluu Israeliin (Matt. 2:21)
  29. Joosefin huoli ja unessa uuden asuinpaikan saantiohjeet (Matt. 2:22)
  30. Joosefin asettuminen Galilean Nasaretiin (Matt. 2:2)

Raamatun ulkopuolisissa lähteissä

Ensimmäinen vuosisata

  • Mara Bar-Serapion, syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.8
  • Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus, juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta 639, n. vuonna 93.10 11

Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)

  • Gaius Plinius Caecilius Secundus, Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112.12 13
  • Publius Cornelius Tacitus, roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.12 14
  • Gaius Suetonius Tranquillus, roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.12 15
  • Kirjoittaja tuntematon: "Marttyyriakti". Ennen vuotta 180.

Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen

Jeesus-myytit

Elämän historiallinen rekonstruktio

Jeesuksen elämää on yritetty rekonstruoida aktiivisesti 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaista elämäkertaa ei olemassaolevilla lähteillä kyetä konstruoimaan.5 Kronologisesti Jeesuksen elämästä voidaan hahmottaa, alku, keskivaihe ja loppu.5

Merkitys kristinuskolle

Katso myös

ApologetiikkaWiki

Internet

Kirjallisuus

Viitteet

  1. ^ http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton
  2. ^ Kankaanniemi, Matti: Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta. Ristin Voitto, 8.10.2008, nro 41, s. 10–11. Kerava: Aikamedia. (- - kristinuskon mielekkyys on lujasti sidoksissa Uuden testamentin kuvaaman Jeesus-kertomuksen pääpiirteittäiseen historiallisuuteen - -)
  3. ^ Lehtipuu, Outi: Jeesus Nasaretilainen Viitattu 5.12.2008.
    • Kun kysytään, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki, on päälähteenä UT:n evankeliumit.
  4. ^ Uro, Risto; Lehtipuu, Outi: Nasaretilaisen historia. Kirjapaja, 1997. 951-625-457-8.
    • Jeesus Nasaretilainen ei jättänyt jälkeensä kirjallisia tekstejä - -
    Jeesus toki kirjoitti Johanneksen evankeliumin mukaan (Joh. 8:6) jotakin hiekkaan, mutta hänen ei väitetä kirjoittaneen mm. kirjeitä.
  5. > 5,0 5,1 5,2 Historian Jeesus (Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä) Viitattu 5.12.2008.
    • Median elinehto on raflaavuus. Kuten vanha sanonta kuuluu, uutinen ei ole se, että koira puri postinkantajaa, vaan se, että postinkantaja puri koiraa. Jeesus-tutkimukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että uutiskynnyksen ylittävät väitteistä kohahduttavimmat - - Kohu, provokatiivisuus ja raflaavuus seulontaperusteina median kautta maailmalle esiteltäväksi siivilöityy "tutkimus", jota ei akateemisella foorumilla pystytä yrittämälläkään ottamaan vakavasti. Miksei kukaan kerro tästä? - - Akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä. Niinpä bling bling -"tutkimus" mieltyy konsensukseksi, josta valtauoman tavanomaiset näkemykset tuntuvat muodostavan arveluja herättävän poikkeuksen.
    • Hänen elämässään voi hahmottaa "alun, keskikohdan ja lopun"- -
    • Varsinaista elämäkertaa ei historian Jeesuksesta voi kirjoittaa. Lähteistä ei ole siihen. - - 1800-luvulla - - elämäkerrallinen kuvaus oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
    Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi "HistJees" on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi "HistJees" on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  6. ^ Raymond E. Brown, The Death of the Messiah: From Gethsemane to the Grave (New York: Doubleday, Anchor Bible Reference Library 1994), p. 964; D. A. Carson, et al., p. 50-56; Shaye J.D. Cohen, From the Maccabees to the Mishnah, Westminster Press, 1987, p. 78, 93, 105, 108; John Dominic Crossan, The Historical Jesus: The Life of a Mediterranean Jewish Peasant, HarperCollins, 1991, p. xi-xiii; Michael Grant, p. 34-35, 78, 166, 200; Paula Fredriksen, Jesus of Nazareth, King of the Jews, Alfred A. Knopf, 1999, p. 6-7, 105-110, 232-234, 266; John P. Meier, vol. 1:68, 146, 199, 278, 386, 2:726; E.P. Sanders, pp. 12-13; Geza Vermes, Jesus the Jew (Philadelphia: Fortress Press 1973), p. 37.; Paul L. Maier, In the Fullness of Time, Kregel, 1991, pp. 1, 99, 121, 171; N. T. Wright, The Meaning of Jesus: Two Vis
  7. ^ Varmin historiallinen tieto Jeesus Nasaretilaisesta on, että roomalaiset sotilaat ristiinnaulitsivat hänet Juudean maaherran Pontius Pilatuksen käskystä. (Mika Hynninen: Pro gradu -tutkielma: Pietarin evankeliumi todistaa toisen vuosisadan juutalaisvastaisuudesta 14.12.2007. Helsingin yliopiston, Joensuun sekä Åbo akademin teologiset tiedekunnat. Viitattu 12.1.2008.
  8. ^ http://www.tektonics.org/jesusexist/serapion.html, viitattu 6.7.2013
  9. ^ http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26
  10. ^ Uro, Risto; Lehtipuu, Outi: Nasaretilaisen historia, s. 32-34. Kirjapaja, 1997. 951-625-457-8.
  11. ^ http://www.tektonics.org/jesusexist/josephus.html, viitattu 6.7.2013
  12. > 12,0 12,1 12,2 Uro & Lehtipuu 1997, s. 30-31.
  13. ^ http://www.tektonics.org/jesusexist/pliny.html, viitattu 6.7.2013
  14. ^ http://www.tektonics.org/jesusexist/tacitus.html, viitattu 6.7.2013
  15. ^ http://www.tektonics.org/jesusexist/suey.html, viitattu 6.7.2013