Ero sivun ”Jeesus Nasaretilainen” versioiden välillä

ApoWikistä
(→‎Raamatun profetioissa: rp-linkityksiä)
(linkkifix)
 
(6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
Jeesus Nasaretilainen on [[kristinusko]]n keskushenkilö. Kristityt uskovat, että Jeesuksessa [[Jumala]]n toinen persoona tuli lihaksi ("sikisi [[Pyhä Henki|Pyhästä Hengestä]], syntyi neitsyt Mariasta") ja ilmoitti [[Isä Jumala|Isän]]. Nimi “Jeesus” on [[wp:kreikan kieli|kreikaksi]] Ίησους, (Ieesous), [[wp:heprea|heprea]]ksi יהושע (Jehoshua) tai [[wp:aramea|aramea]]ksi ישוע (Jeshua), joka tarkoittaa “JHWH pelastaa”.<ref>http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton</ref>
Jeesus Nasaretilainen on [[kristinusko]]n keskushenkilö. Kristityt uskovat, että Jeesuksessa [[Jumala]]n toinen persoona tuli lihaksi ("sikisi [[Pyhä Henki|Pyhästä Hengestä]], syntyi neitsyt Mariasta") ja ilmoitti [[Isä Jumala|Isän]]. Nimi “Jeesus” on [[wp:kreikan kieli|kreikaksi]] Ίησους, (Ieesous), [[wp:heprea|heprea]]ksi יהושע (Jehoshua) tai [[wp:aramea|aramea]]ksi ישוע (Jeshua), joka tarkoittaa “JHWH pelastaa”.<ref>http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton</ref>


Se, että Jeesus todella eli vuoden 0 tienoilla, on erittäin olennaista kristinuskon kannalta, sillä sen mielekkyys on vahvasti riippuvainen [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kuvaaman Jeesuksen pääpiirteittäisestä historiallisuudesta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Otsikko = [http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/ Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta] | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 10–11 |
Jeesuksen todellinen maanpäällinen elämä ajanlaskun alun tienoilla on erittäin olennaista kristinuskon kannalta, sillä kristillisen uskon mielekkyys on vahvasti riippuvainen [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kuvaaman Jeesuksen pääpiirteittäisestä historiallisuudesta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Otsikko = [<nowiki>http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/</nowiki> Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta] | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 10–11 |
Julkaisupaikka = Kerava | Julkaisija = Aikamedia |  | www-teksti = Ristin Voitto | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''- - kristinuskon mielekkyys on lujasti sidoksissa Uuden testamentin kuvaaman Jeesus-kertomuksen pääpiirteittäiseen historiallisuuteen - -'')</ref> Ensisijainen tiedon lähde Jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat neljä tunnustettua evankeliumia,<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus Nasaretilainen | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/03_jeesus.html | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = | Tekijä = Lehtipuu, Outi | Julkaisija =  | Ajankohta = }}
Julkaisupaikka = Kerava | Julkaisija = Aikamedia |  | www-teksti = Ristin Voitto | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''- - kristinuskon mielekkyys on lujasti sidoksissa Uuden testamentin kuvaaman Jeesus-kertomuksen pääpiirteittäiseen historiallisuuteen - -'')</ref> Ensisijainen tiedon lähde Jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat neljä tunnustettua evankeliumia,<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus Nasaretilainen | Osoite = <nowiki>http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/03_jeesus.html</nowiki> | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = | Tekijä = Lehtipuu, Outi | Julkaisija =  | Ajankohta = }}
*''Kun kysytään, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki, on päälähteenä UT:n evankeliumit.''</ref> joskin tiedemiehet riitelevät muiden tekstien (esim. Tuomaksen evankeliumi) tutkimuksellisesta arvosta. Jeesuksen ei tiedetä itse kirjoittaneen mitään, tai ei ole ainakaan mitään syytä olettaa hänen tehneen niin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }}  
*''Kun kysytään, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki, on päälähteenä UT:n evankeliumit.''</ref> joskin tiedemiehet riitelevät muiden tekstien (esim. Tuomaksen evankeliumi) tutkimuksellisesta arvosta. Jeesuksen ei tiedetä itse kirjoittaneen mitään, tai ei ole ainakaan mitään syytä olettaa hänen tehneen niin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }}  
*''Jeesus Nasaretilainen ei jättänyt jälkeensä kirjallisia tekstejä - -''<br />
*''Jeesus Nasaretilainen ei jättänyt jälkeensä kirjallisia tekstejä - -''<br />
Jeesus toki kirjoitti Johanneksen evankeliumin mukaan ({{rp|Joh. 8:6}}) jotakin hiekkaan, mutta hänen ei väitetä kirjoittaneen mm. kirjeitä.</ref>  
Jeesus toki kirjoitti Johanneksen evankeliumin mukaan ({{rp|Joh. 8:6}}) jotakin hiekkaan, mutta hänen ei väitetä kirjoittaneen mm. kirjeitä.</ref>  


Johtavan Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#rekonstruktio|rekonstruktio]] Jeesuksesta eli nk. ''historian Jeesus'' vastaa yllättävän paljon sitä kuvausta, joka hänestä on pyhäkoulussa annettu. Lehdissä esillä olleet uutiset mm. Jeesuksen mahdollisesta naisystävästä eivät vastaa Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#konsensus|konsensusta]]. Ongelmana on se, että valtauoman Jeesus-tutkimus ei tarjoa mitään uutiskynnystä ylittävää, kun taas uutiset, joiden mukaan Jeesus olikin homo, ylittävät uutiskynnyksen helposti. Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkijaryhmän julkaiseman tiedotteen mukaan "akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä", joten "bling bling -tutkimus mieltyy konsensukseksi".<ref name="HistJees">{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Osoite = http://www.historianjeesus.fi/palstahistoria.htm#palsta%201 | Viitattu = 5.12.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }}  
Johtavan Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#rekonstruktio|rekonstruktio]] Jeesuksesta eli nk. ''historian Jeesus'' vastaa yllättävän paljon sitä kuvausta, joka hänestä on pyhäkoulussa annettu. Lehdissä esillä olleet uutiset mm. Jeesuksen mahdollisesta naisystävästä eivät vastaa Jeesus-tutkimuksen [[AW:S#konsensus|konsensusta]]. Ongelmana on se, että valtauoman Jeesus-tutkimus ei tarjoa mitään uutiskynnystä ylittävää, kun taas uutiset, joiden mukaan Jeesus olikin homo, ylittävät uutiskynnyksen helposti. Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkijaryhmän julkaiseman tiedotteen mukaan "akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä", joten "bling bling -tutkimus mieltyy konsensukseksi".<ref name="HistJees">{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Osoite = http://www.historianjeesus.fi/ | Viitattu = 11.4.2021 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }}  
*''Median elinehto on raflaavuus. Kuten vanha sanonta kuuluu, uutinen ei ole se, että koira puri postinkantajaa, vaan se, että postinkantaja puri koiraa. Jeesus-tutkimukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että uutiskynnyksen ylittävät väitteistä kohahduttavimmat - - Kohu, provokatiivisuus ja raflaavuus seulontaperusteina median kautta maailmalle esiteltäväksi siivilöityy "tutkimus", jota ei akateemisella foorumilla pystytä yrittämälläkään ottamaan vakavasti. Miksei kukaan kerro tästä? - - Akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä. Niinpä bling bling -"tutkimus" mieltyy konsensukseksi, josta valtauoman tavanomaiset näkemykset tuntuvat muodostavan arveluja herättävän poikkeuksen.''
*''Median elinehto on raflaavuus. Kuten vanha sanonta kuuluu, uutinen ei ole se, että koira puri postinkantajaa, vaan se, että postinkantaja puri koiraa. Jeesus-tutkimukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että uutiskynnyksen ylittävät väitteistä kohahduttavimmat - - Kohu, provokatiivisuus ja raflaavuus seulontaperusteina median kautta maailmalle esiteltäväksi siivilöityy "tutkimus", jota ei akateemisella foorumilla pystytä yrittämälläkään ottamaan vakavasti. Miksei kukaan kerro tästä? - - Akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä. Niinpä bling bling -"tutkimus" mieltyy konsensukseksi, josta valtauoman tavanomaiset näkemykset tuntuvat muodostavan arveluja herättävän poikkeuksen.''
*''Hänen elämässään voi hahmottaa "alun, keskikohdan ja lopun"- -''
*''Hänen elämässään voi hahmottaa "alun, keskikohdan ja lopun"- -''
Rivi 16: Rivi 16:
== Jeesuksen historiallisuus ==
== Jeesuksen historiallisuus ==
{{Pääartikkeli|[[Jeesuksen historiallisuus]]}}
{{Pääartikkeli|[[Jeesuksen historiallisuus]]}}
Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, [[wp:Galilea|Galileassa]] syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen [[wp:Johannes Kastaja|Johannes Kastajalta]] ja tuomittiin [[wp:Pontius Pilatus|Pontius Pilatuksen]] käskystä kuolemaan [[wp:ristiinnaulitseminen|ristiinnaulitsemalla]] syytettynä kansan kiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.<ref>Raymond E. Brown, The Death of the Messiah: From Gethsemane to the Grave (New York: Doubleday, Anchor Bible Reference Library 1994), p. 964; D. A. Carson, et al., p. 50-56; Shaye J.D. Cohen, From the Maccabees to the Mishnah, Westminster Press, 1987, p. 78, 93, 105, 108; John Dominic Crossan, The Historical Jesus: The Life of a Mediterranean Jewish Peasant, HarperCollins, 1991, p. xi-xiii; Michael Grant, p. 34-35, 78, 166, 200; Paula Fredriksen, Jesus of Nazareth, King of the Jews, Alfred A. Knopf, 1999, p. 6-7, 105-110, 232-234, 266; John P. Meier, vol. 1:68, 146, 199, 278, 386, 2:726; E.P. Sanders, pp. 12-13; Geza Vermes, Jesus the Jew (Philadelphia: Fortress Press 1973), p. 37.; Paul L. Maier, In the Fullness of Time, Kregel, 1991, pp. 1, 99, 121, 171; N. T. Wright, The Meaning of Jesus: Two Vis</ref> Kuolema ja oikeudenkäynti ovat kiistattomimpia historiallisia tietoja Jeesuksen elämästä.<ref>''Varmin historiallinen tieto Jeesus Nasaretilaisesta on, että roomalaiset sotilaat ristiinnaulitsivat hänet Juudean maaherran Pontius Pilatuksen käskystä.'' ({{Verkkoviite | Nimeke = Pro gradu -tutkielma: Pietarin evankeliumi todistaa toisen vuosisadan juutalaisvastaisuudesta | Osoite = http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=306&Itemid=59 | Viitattu = 12.1.2008 | Tekijä = Mika Hynninen | Julkaisija = Helsingin yliopiston, Joensuun sekä Åbo akademin teologiset tiedekunnat | Ajankohta =  
Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, [[wp:Galilea|Galileassa]] syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen [[wp:Johannes Kastaja|Johannes Kastajalta]] ja tuomittiin [[wp:Pontius Pilatus|Pontius Pilatuksen]] käskystä kuolemaan [[wp:ristiinnaulitseminen|ristiinnaulitsemalla]] syytettynä kansan kiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.<ref>Raymond E. Brown, The Death of the Messiah: From Gethsemane to the Grave (New York: Doubleday, Anchor Bible Reference Library 1994), p. 964; D. A. Carson, et al., p. 50-56; Shaye J.D. Cohen, From the Maccabees to the Mishnah, Westminster Press, 1987, p. 78, 93, 105, 108; John Dominic Crossan, The Historical Jesus: The Life of a Mediterranean Jewish Peasant, HarperCollins, 1991, p. xi-xiii; Michael Grant, p. 34-35, 78, 166, 200; Paula Fredriksen, Jesus of Nazareth, King of the Jews, Alfred A. Knopf, 1999, p. 6-7, 105-110, 232-234, 266; John P. Meier, vol. 1:68, 146, 199, 278, 386, 2:726; E.P. Sanders, pp. 12-13; Geza Vermes, Jesus the Jew (Philadelphia: Fortress Press 1973), p. 37.; Paul L. Maier, In the Fullness of Time, Kregel, 1991, pp. 1, 99, 121, 171; N. T. Wright, The Meaning of Jesus: Two Vis</ref> Kuolema ja oikeudenkäynti ovat kiistattomimpia historiallisia tietoja Jeesuksen elämästä.<ref>''Varmin historiallinen tieto Jeesus Nasaretilaisesta on, että roomalaiset sotilaat ristiinnaulitsivat hänet Juudean maaherran Pontius Pilatuksen käskystä.'' ({{Verkkoviite | Nimeke = Pro gradu -tutkielma: Pietarin evankeliumi todistaa toisen vuosisadan juutalaisvastaisuudesta | Osoite = https://teologia.fi/2007/12/pro-gradu-tutkielma-pietarin-evankeliumi-todistaa-toisen-vuosisadan-juutalaisvastaisuudesta/ | Viitattu = 11.4.2021 | Tekijä = Mika Hynninen | Julkaisija = Helsingin yliopiston, Joensuun sekä Åbo akademin teologiset tiedekunnat | Ajankohta =  
14.12.2007 }}</ref>  
14.12.2007 }}</ref>  


Rivi 96: Rivi 96:


==== Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa ====
==== Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa ====
Jeesus ei tiedetä jättäneen kirjoituksia. Sen sijaan evankelistat [[Matteus]], [[Markus]], [[Luukas]] ja [[Johannes]] sijoittivat Jeesuksesta kertoessaan hänet tiettyyn historialliseen kontekstiin. Heidän kertoma historiallinen konteksti ei suoraan todista Jeesuksen historiallisuutta, mutta vahvistaa tai heikentää kertomusten aitoutta. ''Kyse on samanlaisesta asiasta kuin henkilö A kertoo B:lle Pekingin olevan Kiinan pääkaupunki. B ei voi tietää puhuuko A totta vai ei, mutta hän voi tarkistaa '''A:n kertomat yksityiskohdat''' muista lähteistä ja todeta A:n kertomuksen olevan totta.''
Jeesuksen ei tiedetä jättäneen kirjoituksia. Sen sijaan evankelistat [[Matteuksen evankeliumi|Matteus]], [[Markuksen evankeliumi|Markus]], [[Luukkaan evankeliumi|Luukas]] ja [[Johanneksen evankeliumi|Johannes]] sijoittivat Jeesuksesta kertoessaan hänet tiettyyn historialliseen kontekstiin. Heidän kertoma historiallinen konteksti ei suoraan todista Jeesuksen historiallisuutta, mutta vahvistaa tai heikentää kertomusten aitoutta. ''Kyse on samanlaisesta asiasta kuin henkilö A kertoo B:lle Pekingin olevan Kiinan pääkaupunki. B ei voi tietää puhuuko A totta vai ei, mutta hän voi tarkistaa '''A:n kertomat yksityiskohdat''' muista lähteistä ja todeta A:n kertomuksen olevan totta.''


'''Syntymä'''<br>
===== Syntymä =====
Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen [[sukuluettelot]] (Mt 1:1-17 ja Lk 3:23-38). Matteus halusi todistaa Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Tämän todistaminen onnistui ennen [[Jerusalemin temppelin]] tuhoa, koska leeviläisten tehtävänä oli ylläpitää sukuluetteloita ja myös valvoa, ettei lähisukulaiset menneet keskenään avioon. Valitettavasti roomalaiset tuhosivat vuonna 70 j.Kr. temppelin ja sukuluettelot. Voidaan olettaa, että ennen vuotta 70 j.Kr. Jeesuksen messiaanisuus tarkistettiin ja vahvistettiin sukulaisuuden osalta. Sukuluetteloiden yhteneväisyys eroavaisuuksista huolimatta puoltaa aitoutta kuin näkemystä, että evankelistat keksivät ne omasta päästään.


'''''Syntymätapahtumien kronologia Matteuksen evankeliumin mukaan täydennettynä Luukkaan evankeliumin tiedoilla'''''<br>
Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen sukuluettelot ({{rp|Matt. 1:1-17}} ja {{rp|Luuk. 3:23-38}}). Matteus halusi todistaa Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Tämän todistaminen onnistui ennen Jerusalemin temppelin tuhoa, koska leeviläisten tehtävänä oli ylläpitää sukuluetteloita ja myös valvoa, ettei lähisukulaiset menneet keskenään avioon. Valitettavasti roomalaiset tuhosivat vuonna 70 jKr. temppelin ja sukuluettelot. Voidaan olettaa, että ennen vuotta 70 jKr. Jeesuksen messiaanisuus tarkistettiin ja vahvistettiin sukulaisuuden osalta. Sukuluetteloiden yhteneväisyys [[Joosefin kaksi isää|eroavaisuuksista]] huolimatta puoltaa aitoutta kuin näkemystä, että evankelistat keksivät ne omasta päästään.
1. Enkeli Gabrielin ilmestyminen ja lupaus [[Messiaan]] [[airueen]] - [[Johannes Kastajan]] - syntymästä betlehemiläiselle [[pappi]] [[Sakarialle]], [[Abian pappisosasto]]n kuuluvalle miehelle hänen suorittaessaan suitsutusta temppelissä [[Jerusalemissa]] (Lk 1:5-25) <br>
 
2. Enkeli Gabrielin ilmestyminen [[Marialle]] [[Nasaretissa]] (Lk 1:26-38)<br>
===== Syntymätapahtumien kronologia Matteuksen evankeliumin mukaan täydennettynä Luukkaan evankeliumin tiedoilla =====
3. Marian vierailu [[Elisabetin]] ja Sakarian luona [[Betlehemissä]] 3 kk:n ajan (Lk 1:39-56)<br>
 
4. Marian paluu Nasaretiin<br>
# Enkeli Gabrielin ilmestyminen ja lupaus [[AW:S#Messias|Messiaan]] airueen - [[Johannes Kastaja|Johannes Kastajan]] - syntymästä betlehemiläiselle pappi Sakarialle, Abian pappisosastoon kuuluvalle miehelle hänen suorittaessaan suitsutusta temppelissä Jerusalemissa ({{rp|Luuk. 1:5-25}})
5. Johannes Kastajan syntymä (Lk 1:57-80)<br>
# Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle Nasaretissa ({{rp|Luuk. 1:26-38}})
6. Marian [[kihlaus]] (Mt 1:18)<br>
# Marian vierailu Elisabetin ja Sakarian luona Betlehemissä 3 kk:n ajan ({{rp|Luuk. 1:39-56}})
7. Marian raskauden paljastuminen (Mt 1:18)<br>
# Marian paluu Nasaretiin
8. [[Joosefin]] aikomus [[hyljätä]] Maria (Mt 1:19)<br>
# Johannes Kastajan syntymä ({{rp|Luuk. 1:57-80}})
9. Herran enkelin ilmestyminen unessa Joosefille ja kehoitus Marian ja lapsen pitämisestä (Mt 1:20-23)<br>
# Marian kihlaus ({{rp|Matt. 1:18}})
- [[Augustuksen käsky]] valtakunnan [[verollepanosta]] [[Quiriniuksen]] ollessa [[käskynhaltijana]] (Lk 2:1-2).<br>
# Marian raskauden paljastuminen ({{rp|Matt. 1:18}})
* Luukkaan maininta ei sovi historialliseen kontekstiin. Joko a) Luukas erehtyi, b) valehteli, c) oikoi mutkia suoriksi. C:n heikkous on se, että Luukas pyrki historialliseen tarkkuuteen joskin aina täytyy ottaa huomioon, että jokainen henkilö kirjoittaa omalla tavallaan. B:lle on vaikea keksiä ensimmäisen vuosisadan näkökulmasta järkevää motivaatiota (kunnia, naiset, omaisuus) kun kristillinen liike tähtäsi päinvastaiseen. A vaikuttaa vahvimmalta vaihtoehdolta, koska Luukaksella ei ollut luultavasti tarkkoja roomalaisia dokumentteja käytettävissään. Hänen lähteensä tai oma muistinsa nostivat mielikuvan, että Jeesuksen syntymän aikoihin oli roomalaisten taholta runsaasti aktiviteetteja, jotka luultavasti saivat sen aikaan, että Joosef meni Marian kannalta huonossa ajankohdassa Betlehemiin. Syy oli luultavasti joku muu kuin "Syyrian maaherra Quiriniuksen Augustuksen valtakunnan laajuisesta käskystä toteuttama verollepano". Todennäköisempi syy oli joku [[Herodes Suuren]] toteuttama kampanja, jonka taustasyynä on voinut todella ollakin roomalaisten taholta tullut käsky.<br>
# Joosefin aikomus hylätä Maria ({{rp|Matt. 1:19}})
10. Joosefin ja Marian [[avioliitto]] (Mt 1:24-25)<br>
# Herran enkelin ilmestyminen unessa Joosefille ja kehoitus Marian ja lapsen pitämisestä ({{rp|Matt. 1:20-23}})
- Luukas antaa ymmärtää että Joosefin ja Marian status oli kihlattu (Lk 2:5)<br>
# Augustuksen käsky valtakunnan verollepanosta Quiriniuksen ollessa käskynhaltijana ({{rp|Luuk. 2:1-2}}).
11. Joosefin ja Marian matka Betlehemiin (Lk 2:4-5)<br>
* Tämän ajateltiin olevan sopimaton historiallisen kontekstin kanssa, koska Herodes kuoli vuonna 4 eKr. ja tiedetään että Quirinius aloitti maaherrana vasta vuonna 6 jKr. Nyttemmin on kuitenkin löytynyt kolikko, jossa on Quiriniuksen nimi ja tieto, että hän toimi Syyrian ja Kilikian prokonsulina vuodesta 11 eKr. Herodeksen kuoleman jälkeiseen aikaan asti. Quiriniuksia oli siis ilmeisesti kaksi.
12. Jeesuksen [[syntymä]] (Mt 2:1 ja Lk. 2:6-7)<br>
# Joosefin ja Marian avioliitto ({{rp|Matt. 1:24-25}})
13. [[Herran enkelin]] ja [[enkelijoukon]] [[ilmestyminen]] [[paimenille]] yöllä [[kedolla]] (Lk 2:8-15)<br>
# Luukas antaa ymmärtää että Joosefin ja Marian status oli kihlattu ({{rp|Luuk. 2:5}})
14. Paimenet tapaavat Marian, Joosefin ja Jeesuksen (Lk 2:16-20)<br>
# Joosefin ja Marian matka Betlehemiin ({{rp|Luuk. 2:4-5}})
15. Marian 7 päivän [[epäpuhtaus]] (3. Ms 12:2)<br>
# Jeesuksen syntymä ({{rp|Matt. 2:1}} ja {{rp|Luuk. 2:6-7}})
16. Jeesuksen [[ympärileikkaus]] ja nimenanto 8. päivänä (Lk 2:21)<br>
# Herran enkelin ja enkelijoukon ilmestyminen paimenille yöllä kedolla ({{rp|Luuk. 2:8-15}})
17. Marian 33 [[puhdistuspäivää]] (3. Ms 12:4)<br>
# Paimenet tapaavat Marian, Joosefin ja Jeesuksen ({{rp|Luuk. 2:16-20}})
18. 41. päivänä matka Jerusalemiin puhdistusmenoihin (Lk 2:22-24)<br>
# Marian 7 päivän epäpuhtaus ({{rp|3. Moos. 12:2}})
19. Simeon tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk  2:25-35)<br>
# Jeesuksen ympärileikkaus ja nimenanto 8. päivänä ({{rp|Luuk. 2:21}})
20. Naisprofeetta Hanna tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Lk 2:36-38)<br>
# Marian 33 puhdistuspäivää ({{rp|3. Moos. 12:4}})
21. [[Puhdistusmenot]] (Lk 2:39)<br>
# 41. päivänä matka Jerusalemiin puhdistusmenoihin ({{rp|Luuk. 2:22-24}})
22. Luukaksen maininta paluusta [[Galileaan]] (Lk 2:39) voi olla<br>
# Simeon tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat ({{rp|Luuk. 2:25-35}})
a) kirjallinen siirtymälause Jeesuksen elämässä 12 vuotta eteenpäin (kirjallinen ilmaisutapa)<br>
# Naisprofeetta Hanna tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat ({{rp|Luuk. 2:36-38}})
# Puhdistusmenot ({{rp|Luuk. 2:39}})
# Luukaksen maininta paluusta Galileaan ({{rp|Luuk. 2:39}}) <!-- voi olla  
a) kirjallinen siirtymälause Jeesuksen elämässä 12 vuotta eteenpäin (kirjallinen ilmaisutapa)  
b) tapahtunut tosiasia<br>
b) tapahtunut tosiasia<br>
- joka tapauksessa oletetaan, että Joosef sai töitä Betlehemistä ja a)-tapauksessa palasi sinne perheineen ehkä jopa kahdeksi vuodeksi (kts. Herodeksen aikamääreiden tiedustelu tietäjiltä kohta 26).<br>
- joka tapauksessa oletetaan, että Joosef sai töitä Betlehemistä ja a)-tapauksessa palasi sinne perheineen ehkä jopa kahdeksi vuodeksi (kts. Herodeksen aikamääreiden tiedustelu tietäjiltä kohta 26).-->
23. [[Idän tietäjien]] saapuminen Jerusalemiin [[tähden]] opastamana (Mt 2:1)<br>
# Idän tietäjien saapuminen Jerusalemiin [[Betlehemin tähti|tähden]] opastamana ({{rp|Matt. 2:1}})
24. Tietäjien ja Herodeksen tapaaminen (Mt 2:2-3)<br>
# Tietäjien ja Herodeksen tapaaminen ({{rp|Matt. 2:2-3}})
25. Herodeksen ja [[ylipappien]] ja [[lainopettajien]] tapaaminen (Mt 2:4-6)<br>
# Herodeksen, ylipappien ja lainopettajien tapaaminen ({{rp|Matt. 2:4-6}})
26. Herodeksen ja tietäjien 2. tapaaminen (Mt 2:7-8)<br>
# Herodeksen ja tietäjien 2. tapaaminen ({{rp|Matt. 2:7-8}})
27. Tietäjien matka Betlehemiin (Mt 2:9-10)<br>
# Tietäjien matka Betlehemiin ({{rp|Matt. 2:9-10}})
28. Tietäjät tapaavat talossa lapsen ja Marian (Mt 2:11)<br>
# Tietäjät tapaavat talossa lapsen ja Marian ({{rp|Matt. 2:11}})
29. Jumala varoittaa tietäjiä Herodeksesta (Mt 2:12)<br>
# Jumala varoittaa tietäjiä Herodeksesta ({{rp|Matt. 2:12}})
30. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksesta (Mt 2:13)<br>
# Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksesta ({{rp|Matt. 2:13}})
31. Joosefin perheen pakomatka [[Egyptiin]] (Mt 2:14)<br>
# Joosefin perheen pakomatka Egyptiin ({{rp|Matt. 2:14}})
32. Joosefin perhe elää Egyptissä (Mt 2:15)<br>
# Joosefin perhe elää Egyptissä ({{rp|Matt. 2:15}})
33. Herodes surmaa 2-vuotiaat ja nuoremmat poikalapset Betlehemistä ja ympäristöstä (Mt 2:16-18)<br>
# Herodes surmaa 2-vuotiaat ja nuoremmat poikalapset Betlehemistä ja ympäristöstä ({{rp|Matt. 2:16-18}})
34. Herodes kuolee (Mt 2:19)<br>
# Herodes kuolee ({{rp|Matt. 2:19}})
35. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja kehoittaa palaamaan takaisin (Mt. 2:19-20)<br>
# Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja kehoittaa palaamaan takaisin ({{rp|Matt. 2:19-20}})
36. Joosefin perheen paluu [[Israeliin]] (Mt 2:21)<br>
# Joosefin perheen paluu Israeliin ({{rp|Matt. 2:21}})
37. Joosefin huoli ja unessa uuden asuinpaikan saantiohjeet (Mt 2:22)<br>
# Joosefin huoli ja unessa uuden asuinpaikan saantiohjeet ({{rp|Matt. 2:22}})
38. Joosefin asettuminen Galilean Nasaretiin (Mt 2:22-23)<br>
# Joosefin asettuminen Galilean Nasaretiin ({{rp|Matt. 2:2}})


=== Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===
=== Raamatun ulkopuolisissa lähteissä ===
Ensimmäinen vuosisata
*[[Mara Bar-Serapion]], syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.
*[[Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus]], juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta [63]
http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26, n. vuonna 93.


Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)
==== Ensimmäinen vuosisata ====
*[[Gaius Plinius Caecilius Secundus]], Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112. http://www.theologica.fi/plinepist1096.html


*[[Publius Cornelius Tacitus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.
*Mara Bar-Serapion, syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.<ref>http://www.tektonics.org/jesusexist/serapion.html, viitattu 6.7.2013</ref>
*Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus, juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta 63<ref>http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26</ref>, n. vuonna 93.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 32-34 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }}</ref> <ref>http://www.tektonics.org/jesusexist/josephus.html, viitattu 6.7.2013</ref>


*[[Gaius Suetonius Tranquillus]], roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.
==== Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen) ====


* Kirjoittaja tuntematon. "Marttyyriakti" http://www.theologica.fi/passscill.html. Ennen vuotta 180.
*Gaius Plinius Caecilius Secundus, Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. [http://www.theologica.fi/plinepist1096.html Kirje 10,96], noin vuonna 110-112.<ref name="Uro-30">Uro & Lehtipuu 1997, s. 30-31.</ref> <ref>http://www.tektonics.org/jesusexist/pliny.html, viitattu 6.7.2013</ref>
*Publius Cornelius Tacitus, roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.<ref name="Uro-30"></ref> <ref>http://www.tektonics.org/jesusexist/tacitus.html, viitattu 6.7.2013</ref>
*Gaius Suetonius Tranquillus, roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.<ref name="Uro-30"></ref> <ref>http://www.tektonics.org/jesusexist/suey.html, viitattu 6.7.2013</ref>
* Kirjoittaja tuntematon: "Marttyyriakti". Ennen vuotta 180.


== Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==
== Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen ==
== Jeesus-myytit ==
== Jeesus-myytit ==
== Elämän historiallinen rekonstruktio ==
== Elämän historiallinen rekonstruktio ==
Jeesuksen elämää on yritetty rekonstruoida aktiivisesti 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaista elämäkertaa ei olemassaolevilla lähteillä kyetä konstruoimaan.<ref name="HistJees">{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}} </ref> Kronologisesti Jeesuksen elämästä voidaan hahmottaa, alku, keskivaihe ja loppu.<ref name="HistJees">{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = http://historianjeesus.fi/elamakerta.htm | Viitattu = 12.12.2008 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}}</ref>
 
Jeesuksen elämää on yritetty rekonstruoida aktiivisesti 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaista elämäkertaa ei olemassaolevilla lähteillä kyetä konstruoimaan. Kronologisesti Jeesuksen elämästä voidaan hahmottaa, alku, keskivaihe ja loppu.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Historian Jeesus | Selite = Elämäkerta | Osoite = https://historianjeesus.fi/lyhyesti/elamakerta/ | Viitattu = 20.4.2017 | Julkaisija = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä}}</ref>


== Merkitys kristinuskolle ==
== Merkitys kristinuskolle ==
Rivi 177: Rivi 179:


=== Internet ===
=== Internet ===
* {{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus historian henkilönä – Raamatun ulkopuoliset lähteet | Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti }}
<!--* {{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus historian henkilönä – Raamatun ulkopuoliset lähteet | Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti }}-->
* {{Verkkoviite | Nimeke = historianjeesus.fi | Osoite = http://www.historianjeesus.fi | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmän sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa Jeesus-tutkimuksesta }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = historianjeesus.fi | Osoite = http://www.historianjeesus.fi| Viitattu = 5.11.2008 | Selite = Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmän sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa Jeesus-tutkimuksesta }}  
* {{Verkkoviite | Nimeke = The Star of Bethlehem | Osoite = http://www.askelm.com/star/ | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Martin, Ernest L. }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = The Star of Bethlehem | Osoite = http://www.askelm.com/star/ | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Martin, Ernest L. }}


Nykyinen versio 11. huhtikuuta 2021 kello 07.30

Tämä artikkeli kertoo vuoden 5 eKr. aikoihin syntyneestä historiallisesta henkilöstä nimeltä Jeesus. Tom Holménin kirjoittamaa kirjaa "Jeesus" käsittelee artikkeli Jeesus (kirja).

Jeesus Nasaretilainen on kristinuskon keskushenkilö. Kristityt uskovat, että Jeesuksessa Jumalan toinen persoona tuli lihaksi ("sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta") ja ilmoitti Isän. Nimi “Jeesus” on kreikaksi Ίησους, (Ieesous), hepreaksi יהושע (Jehoshua) tai arameaksi ישוע (Jeshua), joka tarkoittaa “JHWH pelastaa”.1

Jeesuksen todellinen maanpäällinen elämä ajanlaskun alun tienoilla on erittäin olennaista kristinuskon kannalta, sillä kristillisen uskon mielekkyys on vahvasti riippuvainen Uuden testamentin kuvaaman Jeesuksen pääpiirteittäisestä historiallisuudesta.2 Ensisijainen tiedon lähde Jeesuksen elämästä ja opetuksista ovat neljä tunnustettua evankeliumia,3 joskin tiedemiehet riitelevät muiden tekstien (esim. Tuomaksen evankeliumi) tutkimuksellisesta arvosta. Jeesuksen ei tiedetä itse kirjoittaneen mitään, tai ei ole ainakaan mitään syytä olettaa hänen tehneen niin.4

Johtavan Jeesus-tutkimuksen rekonstruktio Jeesuksesta eli nk. historian Jeesus vastaa yllättävän paljon sitä kuvausta, joka hänestä on pyhäkoulussa annettu. Lehdissä esillä olleet uutiset mm. Jeesuksen mahdollisesta naisystävästä eivät vastaa Jeesus-tutkimuksen konsensusta. Ongelmana on se, että valtauoman Jeesus-tutkimus ei tarjoa mitään uutiskynnystä ylittävää, kun taas uutiset, joiden mukaan Jeesus olikin homo, ylittävät uutiskynnyksen helposti. Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkijaryhmän julkaiseman tiedotteen mukaan "akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä", joten "bling bling -tutkimus mieltyy konsensukseksi".5

Jeesuksen historiallisuus

Pääartikkeli: Jeesuksen historiallisuus

Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, Galileassa syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen Johannes Kastajalta ja tuomittiin Pontius Pilatuksen käskystä kuolemaan ristiinnaulitsemalla syytettynä kansan kiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.6 Kuolema ja oikeudenkäynti ovat kiistattomimpia historiallisia tietoja Jeesuksen elämästä.7

Viimeaikoina pinnalle Jeesus-myyttihypoteesi eri muodoissaan, joka vaikuttaisi vakuuttavan maallikot aivan liian hyvin siihen nähden, miten todennäköistä Jeesuksen historiallisuus on. Tutkijoistakin häviävän pieni vähemmistö kieltää Jeesuksen historiallisuuden, mutta Jeesuksen kieltäjistä suurin osa on maallikoita. Ongelmana on lähinnä se, että valtavirran tutkimus todistaa tylsän, pyhäkoulu-Jeesuksen puolesta. Sellainen ei ylitä uutiskynnystä toisin kuin näennäistieteelliset tutkimukset, joiden mukaan Jeesus olikin nainen, homo tai myytti.

Useimmat historian- ja raamatuntutkijat pitävät Jeesusta juutalaisena, Galileassa syntyneenä opettajana, jota pidettiin yleisesti parantajana, sai kasteen Johannes Kastajalta ja tuomittiin Pontius Pilatuksen käskystä kuolemaan ristiinnaulitsemalla syytettynä kansankiihotuksesta Rooman valtakuntaa vastaan.

Mistä Jeesukseen liittyvästä voidaan historiantutkimuksen viitekehyksessä olla varmoja, jos mistään varmoja voidaan olla? Ensinnäkin se on lähes selvää, että Jeesus, jota nasaretilaiseksi kutsuttiin, on noin 2000 vuotta sitten ollut olemassa. Jeesuksen olemassaolon puolesta puhuvat lukuisat kristilliset lähteet ja muutamat ei-kristilliset lähteet, joiden agendaan nähden ei olisi ollut mitenkään järkevää valehdella Jeesuksen olleen olemassa.

Historijoitsija Josefus kirjoittaa Jeesuksesta kahdesti. Josefuksen tunnetuinta mainintaa Jeesuksesta kutsutaan Testimonium flavianumiksi. Testimonium on sikäli kiistelty, että se sisältää vivahteita, jotka eivät vaikuta järkeviltä ollakseen juutalaisen kirjoittamia. Tutkijoiden konsensus kuitenkin on, että merkinnän ydin olisi Josefuksen käsialaa. Tähän viittaisivat kielen analyysi sekä se, että Josefuksen aikana kristityillä ei ollut mitään motiivia todistaa Jeesuksen olemassaoloa, vaan lähinnä todistaa olemassaolevan henkilön messiaanisuus. Yleensä vain kolmen merkinnän osan autenttisuus kyseenalaistetaan; maininta ylösnousemuksesta, ihmisyyden kyseenalaistus ja kristukseksi tituleeraaminen.

Josefuksen toinen maininta Jeesuksesta on hänen teoksessaan Antiquitates Judaicae. Kyseisessä maininnassa kerrotaan Jaakobista, jonka veli on kristukseksi kutsuttu Jeesus. Maininta on epäsuora, joten mainintaa on vaikeaa tulkita väärennökseksi. Johtavan Josefus-tutkijan, Louis Feldmanin mukaan merkinnän aitous on yleisesti hyväksytty. Sen lisäksi on on äärettömän epätodennäköistä, että merkintä kertoisi jostakusta muusta kuin kanonisoitujen evankeliumien hahmottelemasta Jeesuksesta, sillä merkinnän mukaan kyseistä Jeesusta kutsuttiin kristukseksi ja hän oli Jaakob-nimisen miehen veli.

Jeesuksesta kertoo myös senaattori-historijoitsija Tacitus. Hän kertoo, että Neron Rooman palosta syyttämät kristityt ovat saaneet nimensä Kristuksen (Christus) mukaan, ”jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana” (Annales). Yksityiskohtien risteyksessä lienee kristinuskon ydinhahmo, sillä on jälleen vaikeaa kuvitella 1) Pontius Pilatuksen 2) teloituttaneen 3) juuri tuona aikana 4) jonkun, jota kutsuttiin Kristukseksi 5) ja jota kristityt seurasivat. Sen lisäksi latinassa kristusta ei käytetty tittelinä, kuten vaikkapa prokuraattoria. Oli Tacituksen tieto kuulopuhetta tai ei, hän ei ilmeisestikään epäillyt kyseisen henkilön olemassaoloa; niin ei tehnyt ilmeisesti kukaan. Jos hänen olemassaolonsa olisi hänen aikanaan ollut kyseenalaista, olisi siitä todennäköisesti merkintöjä.

Jeesuksesta on enemmänkin ei-kristillisiä, kirjallisia merkintöjä, jotka antavat enemmän tilaa vaihtoehtoisille selityksille ja salaliittoteorioille.

Merkinnät Jeesuksesta historiallisissa lähteissä

Raamatussa

Raamatun profetioissa

Raamatussa on huomattava määrä profetioita, joiden on yleensä tulkittu kertovan Jeesuksesta. Mielenkiintoista on, että Kuolleen Meren kirjakäärölöydöt 1950 -luvulta osoittavat näiden Vanhan Testamentin, jossa nämä ennustukset ovat, olleen olemassa nykyisenlaisena jo ennen Jeesusta. Em. löydöt on ajoitettu ajalle 300 e.Kr. - 50 j.Kr.?

Evankeliumien kertoma historiallisessa kontekstissa

Jeesuksen ei tiedetä jättäneen kirjoituksia. Sen sijaan evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes sijoittivat Jeesuksesta kertoessaan hänet tiettyyn historialliseen kontekstiin. Heidän kertoma historiallinen konteksti ei suoraan todista Jeesuksen historiallisuutta, mutta vahvistaa tai heikentää kertomusten aitoutta. Kyse on samanlaisesta asiasta kuin henkilö A kertoo B:lle Pekingin olevan Kiinan pääkaupunki. B ei voi tietää puhuuko A totta vai ei, mutta hän voi tarkistaa A:n kertomat yksityiskohdat muista lähteistä ja todeta A:n kertomuksen olevan totta.

Syntymä

Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen sukuluettelot (Matt. 1:1-17 ja Luuk. 3:23-38). Matteus halusi todistaa Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Tämän todistaminen onnistui ennen Jerusalemin temppelin tuhoa, koska leeviläisten tehtävänä oli ylläpitää sukuluetteloita ja myös valvoa, ettei lähisukulaiset menneet keskenään avioon. Valitettavasti roomalaiset tuhosivat vuonna 70 jKr. temppelin ja sukuluettelot. Voidaan olettaa, että ennen vuotta 70 jKr. Jeesuksen messiaanisuus tarkistettiin ja vahvistettiin sukulaisuuden osalta. Sukuluetteloiden yhteneväisyys eroavaisuuksista huolimatta puoltaa aitoutta kuin näkemystä, että evankelistat keksivät ne omasta päästään.

Syntymätapahtumien kronologia Matteuksen evankeliumin mukaan täydennettynä Luukkaan evankeliumin tiedoilla
  1. Enkeli Gabrielin ilmestyminen ja lupaus Messiaan airueen - Johannes Kastajan - syntymästä betlehemiläiselle pappi Sakarialle, Abian pappisosastoon kuuluvalle miehelle hänen suorittaessaan suitsutusta temppelissä Jerusalemissa (Luuk. 1:5-25)
  2. Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle Nasaretissa (Luuk. 1:26-38)
  3. Marian vierailu Elisabetin ja Sakarian luona Betlehemissä 3 kk:n ajan (Luuk. 1:39-56)
  4. Marian paluu Nasaretiin
  5. Johannes Kastajan syntymä (Luuk. 1:57-80)
  6. Marian kihlaus (Matt. 1:18)
  7. Marian raskauden paljastuminen (Matt. 1:18)
  8. Joosefin aikomus hylätä Maria (Matt. 1:19)
  9. Herran enkelin ilmestyminen unessa Joosefille ja kehoitus Marian ja lapsen pitämisestä (Matt. 1:20-23)
  10. Augustuksen käsky valtakunnan verollepanosta Quiriniuksen ollessa käskynhaltijana (Luuk. 2:1-2).
  • Tämän ajateltiin olevan sopimaton historiallisen kontekstin kanssa, koska Herodes kuoli vuonna 4 eKr. ja tiedetään että Quirinius aloitti maaherrana vasta vuonna 6 jKr. Nyttemmin on kuitenkin löytynyt kolikko, jossa on Quiriniuksen nimi ja tieto, että hän toimi Syyrian ja Kilikian prokonsulina vuodesta 11 eKr. Herodeksen kuoleman jälkeiseen aikaan asti. Quiriniuksia oli siis ilmeisesti kaksi.
  1. Joosefin ja Marian avioliitto (Matt. 1:24-25)
  2. Luukas antaa ymmärtää että Joosefin ja Marian status oli kihlattu (Luuk. 2:5)
  3. Joosefin ja Marian matka Betlehemiin (Luuk. 2:4-5)
  4. Jeesuksen syntymä (Matt. 2:1 ja Luuk. 2:6-7)
  5. Herran enkelin ja enkelijoukon ilmestyminen paimenille yöllä kedolla (Luuk. 2:8-15)
  6. Paimenet tapaavat Marian, Joosefin ja Jeesuksen (Luuk. 2:16-20)
  7. Marian 7 päivän epäpuhtaus (3. Moos. 12:2)
  8. Jeesuksen ympärileikkaus ja nimenanto 8. päivänä (Luuk. 2:21)
  9. Marian 33 puhdistuspäivää (3. Moos. 12:4)
  10. 41. päivänä matka Jerusalemiin puhdistusmenoihin (Luuk. 2:22-24)
  11. Simeon tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Luuk. 2:25-35)
  12. Naisprofeetta Hanna tapaa Jeesuksen ja hänen vanhemmat (Luuk. 2:36-38)
  13. Puhdistusmenot (Luuk. 2:39)
  14. Luukaksen maininta paluusta Galileaan (Luuk. 2:39)
  15. Idän tietäjien saapuminen Jerusalemiin tähden opastamana (Matt. 2:1)
  16. Tietäjien ja Herodeksen tapaaminen (Matt. 2:2-3)
  17. Herodeksen, ylipappien ja lainopettajien tapaaminen (Matt. 2:4-6)
  18. Herodeksen ja tietäjien 2. tapaaminen (Matt. 2:7-8)
  19. Tietäjien matka Betlehemiin (Matt. 2:9-10)
  20. Tietäjät tapaavat talossa lapsen ja Marian (Matt. 2:11)
  21. Jumala varoittaa tietäjiä Herodeksesta (Matt. 2:12)
  22. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksesta (Matt. 2:13)
  23. Joosefin perheen pakomatka Egyptiin (Matt. 2:14)
  24. Joosefin perhe elää Egyptissä (Matt. 2:15)
  25. Herodes surmaa 2-vuotiaat ja nuoremmat poikalapset Betlehemistä ja ympäristöstä (Matt. 2:16-18)
  26. Herodes kuolee (Matt. 2:19)
  27. Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja kehoittaa palaamaan takaisin (Matt. 2:19-20)
  28. Joosefin perheen paluu Israeliin (Matt. 2:21)
  29. Joosefin huoli ja unessa uuden asuinpaikan saantiohjeet (Matt. 2:22)
  30. Joosefin asettuminen Galilean Nasaretiin (Matt. 2:2)

Raamatun ulkopuolisissa lähteissä

Ensimmäinen vuosisata

  • Mara Bar-Serapion, syyrialainen kirjoittaja. Noin vuonna 73.8
  • Yosef Ben Matityahu alias Titus Flavius Josephus, juutalainen historioitsija. Antiquitates Iudaicae, kirja 18, kohta 639, n. vuonna 93.10 11

Toinen vuosisata (vuoden 100 jälkeen)

  • Gaius Plinius Caecilius Secundus, Bitynia-Pontoksen käskynhaltija. Kirje 10,96, noin vuonna 110-112.12 13
  • Publius Cornelius Tacitus, roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 120.12 14
  • Gaius Suetonius Tranquillus, roomalainen historioitsija. Ennen vuotta 130.12 15
  • Kirjoittaja tuntematon: "Marttyyriakti". Ennen vuotta 180.

Muiden uskontojen näkökulmia Jeesukseen

Jeesus-myytit

Elämän historiallinen rekonstruktio

Jeesuksen elämää on yritetty rekonstruoida aktiivisesti 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaista elämäkertaa ei olemassaolevilla lähteillä kyetä konstruoimaan. Kronologisesti Jeesuksen elämästä voidaan hahmottaa, alku, keskivaihe ja loppu.16

Merkitys kristinuskolle

Katso myös

ApologetiikkaWiki

Internet

  • historianjeesus.fi (Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmän sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa Jeesus-tutkimuksesta) Viitattu 5.11.2008.
  • Martin, Ernest L.: The Star of Bethlehem

Kirjallisuus

Viitteet

  1. ^ http://en.wikipedia.org/wiki/Tetragrammaton
  2. ^ Kankaanniemi, Matti: [http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/ Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta]. Ristin Voitto, 8.10.2008, nro 41, s. 10–11. Kerava: Aikamedia. (- - kristinuskon mielekkyys on lujasti sidoksissa Uuden testamentin kuvaaman Jeesus-kertomuksen pääpiirteittäiseen historiallisuuteen - -)
  3. ^ Lehtipuu, Outi: [http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/03_jeesus.html Jeesus Nasaretilainen] Viitattu 5.12.2008.
    • Kun kysytään, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki, on päälähteenä UT:n evankeliumit.
  4. ^ Uro, Risto; Lehtipuu, Outi: Nasaretilaisen historia. Kirjapaja, 1997. 951-625-457-8.
    • Jeesus Nasaretilainen ei jättänyt jälkeensä kirjallisia tekstejä - -
    Jeesus toki kirjoitti Johanneksen evankeliumin mukaan (Joh. 8:6) jotakin hiekkaan, mutta hänen ei väitetä kirjoittaneen mm. kirjeitä.
  5. ^ Historian Jeesus (Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä) Viitattu 11.4.2021.
    • Median elinehto on raflaavuus. Kuten vanha sanonta kuuluu, uutinen ei ole se, että koira puri postinkantajaa, vaan se, että postinkantaja puri koiraa. Jeesus-tutkimukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että uutiskynnyksen ylittävät väitteistä kohahduttavimmat - - Kohu, provokatiivisuus ja raflaavuus seulontaperusteina median kautta maailmalle esiteltäväksi siivilöityy "tutkimus", jota ei akateemisella foorumilla pystytä yrittämälläkään ottamaan vakavasti. Miksei kukaan kerro tästä? - - Akateeminen valtauoma tuottaa niin tylsiä ja tavanomaisia tuloksia, ettei se pysty kilpailemaan kuuluvuudessa eikä näkyvyydessä. Niinpä bling bling -"tutkimus" mieltyy konsensukseksi, josta valtauoman tavanomaiset näkemykset tuntuvat muodostavan arveluja herättävän poikkeuksen.
    • Hänen elämässään voi hahmottaa "alun, keskikohdan ja lopun"- -
    • Varsinaista elämäkertaa ei historian Jeesuksesta voi kirjoittaa. Lähteistä ei ole siihen. - - 1800-luvulla - - elämäkerrallinen kuvaus oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
  6. ^ Raymond E. Brown, The Death of the Messiah: From Gethsemane to the Grave (New York: Doubleday, Anchor Bible Reference Library 1994), p. 964; D. A. Carson, et al., p. 50-56; Shaye J.D. Cohen, From the Maccabees to the Mishnah, Westminster Press, 1987, p. 78, 93, 105, 108; John Dominic Crossan, The Historical Jesus: The Life of a Mediterranean Jewish Peasant, HarperCollins, 1991, p. xi-xiii; Michael Grant, p. 34-35, 78, 166, 200; Paula Fredriksen, Jesus of Nazareth, King of the Jews, Alfred A. Knopf, 1999, p. 6-7, 105-110, 232-234, 266; John P. Meier, vol. 1:68, 146, 199, 278, 386, 2:726; E.P. Sanders, pp. 12-13; Geza Vermes, Jesus the Jew (Philadelphia: Fortress Press 1973), p. 37.; Paul L. Maier, In the Fullness of Time, Kregel, 1991, pp. 1, 99, 121, 171; N. T. Wright, The Meaning of Jesus: Two Vis
  7. ^ Varmin historiallinen tieto Jeesus Nasaretilaisesta on, että roomalaiset sotilaat ristiinnaulitsivat hänet Juudean maaherran Pontius Pilatuksen käskystä. (Mika Hynninen: Pro gradu -tutkielma: Pietarin evankeliumi todistaa toisen vuosisadan juutalaisvastaisuudesta 14.12.2007. Helsingin yliopiston, Joensuun sekä Åbo akademin teologiset tiedekunnat. Viitattu 11.4.2021.
  8. ^ http://www.tektonics.org/jesusexist/serapion.html, viitattu 6.7.2013
  9. ^ http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0146;query=whiston%20chapter%3D%23231;layout=;loc=18.26
  10. ^ Uro, Risto; Lehtipuu, Outi: Nasaretilaisen historia, s. 32-34. Kirjapaja, 1997. 951-625-457-8.
  11. ^ http://www.tektonics.org/jesusexist/josephus.html, viitattu 6.7.2013
  12. > 12,0 12,1 12,2 Uro & Lehtipuu 1997, s. 30-31.
  13. ^ http://www.tektonics.org/jesusexist/pliny.html, viitattu 6.7.2013
  14. ^ http://www.tektonics.org/jesusexist/tacitus.html, viitattu 6.7.2013
  15. ^ http://www.tektonics.org/jesusexist/suey.html, viitattu 6.7.2013
  16. ^ Historian Jeesus (Elämäkerta) Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmä. Viitattu 20.4.2017.

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus_Nasaretilainen&oldid=12761”