Kirkkohistoria

Kirkkohistoria käsittelee kristinuskon, kirkon ja kristillisten liikkeiden menneisyyttä. Kirkon historiaa tutkitaan samoin metodein kuin muutakin historiaa.¹ Kirkkohistorian tuntemisen merkitys on tärkeä silloin, kun keskustellaan Jeesuksen historiallisuudesta, Jerusalemin seurakunnasta, ensimmäisen vuosisadan lähetystyöstä, kristittyjen vainoista, oppiriidoista, uskonnon ja kirkon ja politiikan suhteista, kirkon nimissä tehdyistä vääryyksistä kuten ristiretkistä, harhaopeista, noitavainoista, ihmeistä, yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sosiaalisesta merkityksestä.

Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on ekklesiologinen.

Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan

• ensimmäiseksi seurakunnan sisäisiä tapahtumia
• toiseksi suhdetta valtioon
• kolmanneksi suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin
• neljänneksi suhdetta filosofioihin ja ideologioihin

Kannattaa katsoa linkkiä lisätiedon saamiseksi, koska tilanpuutteen takia tässä artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.

Vuodesta 0 eteenpäin

Jeesus

Jeesusta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. Jeesuksen opetukset, jita seurakunta tutkii evankeliumit tärkeimpinä lähteinään, niiden ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. Opetusta vasten seurakunta pitää Jeesuksen elämän tutkimista tärkeänä siksi, että 'Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä'. Nämä periaatteet näyttävät olleen Jeesuksen seuraajien elämässä vahvasti sisäistetty, ja ne olivat kristittyjen valintojen pohjalla vaikuttamassa.

Kristillinen kirkko ja messiaaniset juutalaiset pitävät Jeesusta Messiaana, kreikaksi kristus, suomeksi voideltu. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, pappina ja profeettana.

Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta Jumalana.

Jeesuksen seuraajat

Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa kuitenkin seuraavanlaisiin ryhmiin:

• Jeesuksen sukulaiset
• apostolit
• koko ajan mukana olleet opetuslapset
• Jeesuksen hylänneet opetuslapset
• muut juutalaiset kuulijat kuten Israelin kansa, Saddukeukset, Fariseukset,...
• muut pakanat kuulijat kuten samarialaiset, kreikkalaiset ja roomalaiset viranomaiset

Evankeliumien ja perimätietojen valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat Johannes Kastajan seuraajia mm. Andreas (Joh. 1:40). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen Pietarille. Filippus ja Natanael liittyivät seuraavana päivänä joukkoon (Joh. 1:43,45). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr., 46 vuotta siitä, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta (Joh. 2:20).

Muita opetuslapsia luetellaan olleen Matteus (Mt. 9:9) Leevi (Mk. 2:14), Jaakob Sebedeuksen poika (Mt. 10:2), Jaakob (tai Leevi) Alfeuksen poika (Mt. 10:3), Lebbeus tunnettu myös Taddeuksena (Mt. 10:3), Simon Kananeus (Mt. 10:4) ja Juudas Iskariot (Mt. 10:4).

Jeesuksen kastamistoiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä toteuttamaan evankeliumin julistusta (Luuk. 10:1).