Malline:Etusivun artikkeli tmp

<random>

Jumalharha-kirjassaan evoluutiobiologi Richard Dawkins esittää pääargumenttinaan Jumalan olemassaoloa vastaan väitteen, jonka mukaan Jumala on epätodennäköinen.

Dawkinsin argumentti on yksi muunnos klassisesta "kuka sitten suunnitteli suunnittelijan" -argumentista. Argumentti ei kuitenkaan ole järkevä, kun sitä sovelletaan tyypillisesti havaittavaan suunnitteluun. Esimerkiksi Dawkinsin kirjoja voidaan pitää suunniteltuina, vaikka Dawkins itse onkin kirjojaan monimutkaisempi.

Dawkins yrittää käytännössä sanoa, että suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin suuniteltujen asioiden sattumalta syntymisen todennäköisyys. Niinpä hän vetää johtopäätöksen, että Jumalaa (suunnittelijaa) ei miltei varmasti ole, koska suunnittelijan olemassaolo on epätodennäköisempää kuin minkä tahansa kaikkeudessamme olevan sattumalta syntymisen todennäköisyys.

Itse asiassa asia onkin niin, että jos meillä on joitakin perusteita olettaa potentiaalisen suunnittelijan tuottavan mielekkäällä todennäköisyydellä jonkun asian, niin mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisemmin se on suunniteltu. Ja jos jokin asia on aktuaalisesti suunniteltu, niin silloin sillä täytyy olla ainakin joskus ollut suunnittelija, eli sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %. Jumalan olemassaoloa vastustava argumentti muuttuu siis loogisesti ajateltaessa todisteeksi Jumalan olemassaolosta.

Jatka lukemista... @@@

Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki on kalliomuodostelma Etelä-Dakotassa. Suuri osa suomalaisista pitää kalliomuodostelmaa salaperäisten kivanhakkaajien tekeminä, vaikka niiden synty voidaan selittää tieteellisesti luonnonlakien avulla. Niinpä kalliomuodostelman kutsuminen muistomerkiksi on harhaanjohtavaa.

Fundamentalistit yrittävät todistella myyttisten kivenhakkaajien osuutta kalliomuodostelman syntyyn pyhillä kirjoituksilla, joista merkittävimpänä pidetään Robinsonin kirjettä Borglumille. Pyhiin kirjoituksiin perustuva tarusto on osa amerikkalaista mytologiaa, jota välitetään totuutena mm. koulujen historiantunneilla. Fundamentalistit pitävät pyhiä kirjoituksia niin luotettavina, että niiden perusteella on heidän mielestään perusteltua väittää muodostelmaa ihmisten tekemäksi.

Sen sijaan suunnitteluteoreetikoiden mukaan jotkut piirteet tai rakenteet kalliomuodostelmassa ovat selitettävissä paremmin älyllisellä syyllä kuin ohjaamattomalla luonnonprosessilla. He siis nimeävät salaperäiset kivenhakkaajat "älylliseksi syyksi" pukien fundamentalismin tieteen valepukuun.

On tosiasia, että eroosio voi synnyttää kiviin yhdysvaltojen presidentin kasvoja muistuttavia muotoja. Eroosiomekanismien olemassaolosta saatu näyttö on niin vakuuttavaa, että vain sokea usko vanhoihin kirjoituksiin voi selittää fundamentalistien tiedonvastaisen asenteen.

Jatka lukemista... @@@

Usko yhteen kaikkivaltiaaseen ja näkymättömään Luoja-Jumalaan yhdistää noin 90 %:a maailman kansanuskonnoista. Monien heimojen uskomukset ja perimätieto tukevat muutenkin Raamatun todenmukaisuutta. Tässä artikkelissa esitellään muutamia esimerkkejä.

Vuonna 1795 erääseen karen-kylään Rangoonin lähelle saapui englantilaisdiplomaatti, joka kuului Burman ja Englannin välisessä kiistassa välittäjänä toimineeseen diplomaattiryhmään. Burmassa vallitsi pelko siitä, että Englanti valloittaisi Burman tämän kiistan johdosta. Karen-kylässä englantilaisdiplomaatti sai kuitenkin yllättäen hyvin innostuneen vastaanoton, toisin kuin yleisesti muuten Burmassa, jossa ulkomaalaisiin suhtauduttiin hyvin penseästi. Kylässä kaikki tungeksivat diplomaatin ympärillä ja yrittivät saada koskea hänen kasvojaan ja käsivarsiaan.

Kyläläisten intoon oli myös erittäin hyvä syy: He olivat odottaneetkin "valkoista veljeä", jonka oli määrä tuoda heille heidän esi-isiensä hukkaama kirja. Kirjan oli kareneiden uskomusten mukaan kirjoittanut Y'wa, "Korkein Jumala", ja he uskoivat, että tuodessaan kirjan valkoinen veli samalla pelastaa heidät kaikista sortajista.

Jatka lukemista... @@@

Kullakin kulttuurilla on omat myyttinsä, jotka tarkoittavat Jacques Ellulin määrittelyn mukaan itsestäänselväksi koettua, kokonaisvaltaista ja motivoivaa mielikuva siitä, mikä on inhimillisen olemassaolon ehdoton perusta.

Yksi oman aikamme myyteistä on usko jatkuvan kehityksen väistämättömyyteen. Myytin mukaan ihmiskunta täydellistyy, kunhan sille vain annetaan riittävästi aikaa. Näin ollen kaikki uusi on kehittyneempää ja siten parempaa. Myyttiin kuuluu myös usko siihen, että tieteen kautta tullaan ratkaisemaan kaikki ihmiskunnan ongelmat.

Näiden myyttien lisäksi on myös onnellisuuden myytti, jonka mukaan ihminen voi saavuttaa onnen helposti toteuttamalla halujaan vapaasti. Arvotajuisena olentona ihmisen onnellisuus on kuitenkin riippuvaista siitä, voiko hän kokea elämänsä arvokkaaksi ja mielekkääksi.

Ellulin mukaan moderni länsimainen ihminen ei saa pyhän kokemuksia niinkään perinteisten uskontojen välityksellä, vaan esimerkiksi ihaillessaan tekniikan ja tieteen uusimpia saavutuksia tai rikkoessaan perinteen asettamia rajoja ja kokiessaan siitä seuraavaa vapauden tunnetta.

Jatka lukemista... @@@

Jos Jumala haluaa, että uskon häneen, hän voisi kai hoitaa asian helposti. Miksi Jumala ei kerro olemassaolostaan kaikille niin kertakaikkisen selvästi ja vastaansanomattomasti, että tyhmätkin ymmärtävät? Ymmärtämättömiä ei pitäisi hyljeksiä.

Kun tutkimme asiaa lähemmin huomaamme, että kyse ei niinkään ole siitä, etteikö Jumala olisi ilmoittanut itsestään kaikille tai että hän piileksisi – kyse on enemmänkin siitä, että monet ihmiset eivät hyväksy tapaa, jolla Jumala on itsensä ilmoittanut, vaan asettavat Jumalle ehtoja, joilla hänen tulisi ilmestyä uskon edellytyksenä. Henkilöstä riippuen nämä ehdot luonnollisesti vaihtelevat aina visuaalisesta ilmestymisestä mitä mielikuvituksellisimpiin skenaarioihin.

Jatka lukemista... </random>