Alkuhistorianäkemykset

Alkuhistorianäkemykset ovat käsityksiä siitä, mitä on tapahtunut ennen kuin kukaan meistä ihmisistä oli tarkkailemassa tapahtumia. Näiden näkemysten olennaisia piirteitä ovat vastaukset1 keskeisiin varhaista menneisyyttä koskeviin kysymyksiin:

  • Miten ja milloin aineellinen maailmankaikkeus on syntynyt?
  • Miten ja milloin aurinkokunta ja oma maapallomme on syntynyt?
  • Miten ja milloin biologinen elämä on saanut alkunsa?
  • Miten ja milloin me ihmiset olemme ilmaantuneet?

Koska alkuperämme liittyy syvällisellä tavalla siihen, keitä olemme, myös alkuhistoriakysymykset liittyvät perimmäisiin kysymyksiin, mutta niiden perusluonne on silti pikemminkin historiallinen kuin metafyysinen. Toisaalta niihin ehdotetut vastaukset voivat2 sisältää myös metafyysisiä elementtejä3; monet suurkertomukset sisältävätkin ainakin osavastauksia, paitsi suoranaisiin alkuperä- myös varsinaisiin alkuhistoriakysymyksiin.

Alkuhistoriakysymyksiin vastaamisen edellytyksistä

Koska alkuhistoriakysymykset koskevat havaittavan maailmamme menneisyyttä, niihin voi hakea vastauksia myös luonnontieteellisluontoisella tutkimuksella. Menneisyyttä ei kuitenkaan voi suoranaisesti tutkia toistokokein, ja käytettävissä olevan epäsuoran todistusaineiston tulkinta taas riippuu tulkitsijan soveltamasta metodologiasta, joka puolestaan, vallitsevan tieteenfilosofisen päänäkemyksen mukaan, viime kädessä nojaa aina empiirisen tutkimuksen ulottumattomiin jääviin perususkomuksiin.

Koska mitkään perususkomukset eivät ole eivätkä voi olla tieteellisiä tutkimustuloksia tai niiden seurauksia4, ei ole olemassa erikseen yhtäältä uskonnollisia ja toisaalta tieteellisiä perususkomuksia, vaan kaikki perustavat uskomukset ovat luonteeltaan yhtä lailla "uskonnollisia", nimittäin välittömiä kannanottoja perustavimpiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin.5

Näin ollen on luontevaa esittää kreationististen, muiden teismin kanssa yhteensopivien tai ateististen, netti- ja muissa julkisissa nykykeskusteluissa esiin tulevien keskenään vaihtoehtoisten päänäkemysten vertailu yhdessä ja samassa taulukossa. Tämä myös helpottaa näiden näkemysten keskinäissuhteiden kokoavaa hahmottamista.

Vertailutaulukko

Alla olevaan taulukkoon on tiivistetty päänäkemykset:

Kreationismiin6 luettavat näkemykset Ihminen Biologiset lajit Maapallo Kaikkeus
Äskettäisluomisnäkemys7 Jumalan erikseen luoma maapallon kuudennen vuorokauden8 aikana Raamatun kuvauksen mukaisesti. Alkuperäislajit9 Jumalan luomia. Näiden sisäistä muuntelua ja "lajiutumista"10 havaitaan, rajoittamaton makroevoluutio ei ole uskottava. Alle 40 000 vuoden ikäinen, tyypillisesti 10 000. Maailmanlaajuisen tulvan muokkaama. Aurinkokunta kuten maakin alle 40 000 vuoden ikäinen; mahdollisuus, että kaikkeuden etäosat ovat aikadilataation vaikutuksesta ehtineet olla paikallisesti olemassa huomattavasti kauemmin, vaikkapa miljardejakin vuosia, on avoin tutkimusongelma.11
Muinaisluomisnäkemys12 Jumalan luoma, noin 100 000 - 20 000 vuotta sitten. Tyypillisesti "pätkittäisluominen" sopivissa kohdissa. Ei yksittäistä yhteistä esivanhempaa. 4,3 miljardia vuotta. Tyypillisesti paikallinen Nooan tulva. 17-14 miljardia vuotta.
Muut teistiset13 näkemykset Ihminen Biologiset lajit Maapallo Kaikkeus
Suunnitteluteoria14 Ei ota erityistä kantaa ikäkysymyksiin.15 Useimpien kannattajien mukaan ihminen on erikseen suunniteltu (henkiset kyvyt, hyppäys eteenpän mm. motoriikassa ja kasvojen ilmeissä, moraali). Mahdollisesti kehittyneet yhteisestä esivanhemmasta.16 Suunnittelu nähtävissä useissa kohdin, todisteena mm. palautumaton monimutkaisuus. Ei ota kantaa ikäkysymyksiin.15 Joidenkin kannattajien mukaan maapallo on suunnittelun tulosta. Ei ota kantaa ikäkysymyksiin.15 Useimpien kannattajien mukaan kaikkeus on suunnittelun tulosta (kosminen hienosäätö).
Teistinen evolutionismi Kehittynyt muista kädellisistä. Kehittyneet yhteisestä esivanhemmasta. Koulukirja-ajoitus. Ei maailmanlaajuista tulvaa. Koulukirja-ajoitus.
Ateistinen17 näkemys Ihminen Biologiset lajit Maapallo Kaikkeus
Naturalistinen tieteisusko18 Kehittynyt pitkien ajanjaksojen kuluessa vähitellen ohjaamattomasti ja tarkoituksettomasti muista kädellisistä. Kehittyneet pitkien ajanjaksojen kuluessa vähitellen ohjaamattomasti ja tarkoituksettomasti yhteisestä esivanhemmasta. Koulukirja-ajoitus. Ihmisen olemassaolon aikana ei maailmanlaajuista tulvaa, aikaisemmin voinut olla monia globaalejakin katastrofeja: esim. monet nykyiset vuoristot ovat fossiililöydösten perusteella entistä merenpohjaa, eivätkä niihin fossiloituneet kalat olleet ehtineet uida pois. Syntynyt ja kehittynyt ohjaamattomasti ja tarkoituksettomasti itsestään. Koulukirja-ajoitus.

Viitteet

  1. ^ tai vastausehdotukset
  2. ^ tarkoituksella tai tahattomasti
  3. ^ kuten vastauksia perimmäisiin miksi-kysymyksiin
  4. ^ Ne näet ovat tieteellisen tutkimuksen perusedellytyksiä: ovat olemassa ennen ja ilman tieteellistä tutkimusta, vaikuttavat merkittävästi tutkimuskysymysten asettamiseen ja tutkimussuunnitelmien laatimiseen, sitten itse tutkimusten suorittamiseen ja vielä jälkikäteenkin niiden tulosten määrittämiseen, esittämiseen, vastaanottoon ja tulkitsemiseen. Perususkomukset ovat siis läpäisyperiaatteella läsnä koko tieteellisessä käytännössä kuten muussakin ihmisten tietoisessa ajattelussa ja toiminnassa.
  5. ^ Asiasta pääsee jyvälle esim. tähän lähteeseen tutustumalla. Luettavissa Tapio Puolimatka: Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla 15.11.2008. Helsingin Sanomat, vieraskynä-palsta. Viitattu 31.7.2016.
  6. ^ suppean tulkinnan mukaan
  7. ^ eli "nuoren Maan kreationismi" (engl. Young Earth Creationism, josta lyh. YEC)
  8. ^ Nämä vuorokaudet ymmärretään siis yleensä kestoltaan aivan nykyisenkaltaisiksi, 24-tuntisiksi vuorokausiksi; tämä ei ole kuitenkaan sinänsä mikään perustava YEC-uskomus, vaan myös ajatuksella, että vuorokautemme ja/tai vuotemme pituus on luomisen jälkeen jossain määrin muuttunut, on kannatusta. Olennaista siis on, että luomispäivät olivat jokseenkin samanmittaisia kuin nykyvuorokaudet (suurin piirtein arvioiden: yli puolet, alle kaksi nykyvuorokauden pituutta eli yli 12, alle 48 -tuntisia).
  9. ^ heprealaisittain baraminit; mahdollinen nykybiologinen vastine: perusryhmä
  10. ^ suppean biologisen lajimääritelmän merkityksessä
  11. ^ Maailmankaikkeuden "paikallista aikaa mitaten vanhimpien osien" iästä ja vaiheista on olemassa keskenään kilpailevia YEC-malleja. Luomisen "äskettäisyys" ei siis välttämättä koske muuta kuin maanpäällistä historiaa.
  12. ^ eli "vanhan Maan kreationismi" (engl. Old Earth Creationism, josta lyh. OEC)
  13. ^ tarkemmin sanoen: teismin ja siihen kuuluvan (laajasti tulkitun) luomisajatuksen kanssa tietyin ehdoin yhteensovitettavissa olevat
  14. ^ älyllisen suunnittelun teoria, älykkään suunnittelun teoria, "älykäs suunnittelu"
  15. > 15,0 15,1 15,2 ID:n puolueettomuus ikäkysymysten suhteen ei merkitse sitä, etteikö niistä saisi ID-yhteyksissä puhua, vaan päinvastoin jättää tilaa kannattajiensa keskenään erilaisille näkemyksille niistä.
  16. ^ Suunnitteluteoria ei edellytä määräkantaa polveutumisoppiin, vaan tässä kysymyksessä näkemykset saavat jakautua ja jakautuvatkin.
    On syytä erityisesti panna merkille, että kysymys yhtäältä mahdollisesta polveutumisesta aiemmista elämänmuodoista ja toisaalta älyllisen toimijan mahdollisesta vaikutuksesta jonkin nykyisen elämänmuodon ominaisuuksiin eivät apriorisesti riipu toisistaan. Esim. inhimillisten älyllisten toimijoiden geenimanipulaation avulla kehittämillä uusilla lajikkeilla on tunnetusti omat, tältä osin manipuloimattomat esimuotonsa: geenimanipuloidut lajikkeet ovat siis sekä varhaisemmista muodoista polveutuvia että älykkään tarkoituksellisesti muunneltuja.
  17. ^ tai metodologisen naturalismin ehtoinen agnostinen
  18. ^ fanaattisimpien kannattajiensa mielestä "ainoa oikea tieteellinen totuus, muu on pelkkää huuhaata"