Ero sivun ”Kanaanilaisten kansanmurha” versioiden välillä
(Kaananilainen --> kanaanilainen) |
(+lisää sisältöä, välitallennus) |
||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Kun Israelin kansa oli ylittänyt Jordanin erämaavaelluksensa jälkeen, he tuhosivat täydellisesti '''Jeriko'''n<ref>{{rp|Joos. 6:21,24}}</ref>, tappoivat '''Ain''' 12 000 asukasta<ref>{{rp|Joos. 8:25-29}}</ref>, '''Makkedassa''', '''Libnassa''' ja '''Lakisissa''' he eivät jättäneet eloon ainoatakaan<ref>{{rp|Joos. 10:28,30,32}}</ref>, samoin '''Eglonissa''', '''Hebronissa''', '''Debirissä''', '''Hasorissa''' ja monissa muissa kaupungeissa.<ref>{{rp|Joos. 10:33-39}}, {{rp|Joos. 11:10-12}}</ref> | Kun Israelin kansa oli ylittänyt Jordanin erämaavaelluksensa jälkeen, he tuhosivat täydellisesti '''Jeriko'''n<ref>{{rp|Joos. 6:21,24}}</ref>, tappoivat '''Ain''' 12 000 asukasta<ref>{{rp|Joos. 8:25-29}}</ref>, '''Makkedassa''', '''Libnassa''' ja '''Lakisissa''' he eivät jättäneet eloon ainoatakaan<ref>{{rp|Joos. 10:28,30,32}}</ref>, samoin '''Eglonissa''', '''Hebronissa''', '''Debirissä''', '''Hasorissa''' ja monissa muissa kaupungeissa.<ref>{{rp|Joos. 10:33-39}}, {{rp|Joos. 11:10-12}}</ref> | ||
Toimet täyttävät kansanmurhan käsitteen kuitenkin vain osittain. Toiminta oli suunniteltua, jossain määrin järjestelmällistä ja sekä maantieteelliseltä alueeltaan, että kansojen määrältään rajallista, mutta mitään tiettyä rotua tai etnistä ryhmää vastaan se ei kuitenkaan kohdistunut, eikä israelilaisia käsketty tuhoamaan kanaanilaisia, jos he esimerkiksi pakenivat Israelille luvatusta maasta ennen israelilaisten saapumista. Lisäksi israelilaisia käskettiin tarjoamaan rauhaa vihollisille ennen sotatoimien aloittamista, ja jos viholliset suostuivat rauhaan, heidän piti maksaa israelilaisille työveroa ja palvella näitä.<ref>{{rp|5. Moos. 20:10-11}}</ref> Israelilaisten piti tuhota luvatussa maassa asuneet kansat, jotka eivät suostuneet tähän, mutta sodittaessa sen ulkopuolella asuvia vihollisia vastaan vain miehet tuli tappaa.<ref name="Sotatoimet>{{rp|5. Moos. 20:13-18}}</ref> | |||
Mooseksen lain mukaan myös muukalaisilla on samat lailliset oikeudet kuin syntyperäisillä israelilaisillakin (3. Moos. 19:34, 3. Moos. 24:22, 5. Moos. 10-18-19). | |||
==Onko Jumalan käsky kanaanilaisten tuhoamista moraaliton?== | ==Onko Jumalan käsky kanaanilaisten tuhoamista moraaliton?== | ||
Rivi 19: | Rivi 21: | ||
Tästä huolimatta enemmistö kansoista päätti kuitenkin monista muista eri vaihtoehdoista huolimatta lähteä sotimaan israelilaisia vastaan. Sen sijaan gibeonilaiset keksivät ovelan juonen, ja saivat pitää henkensä.<ref>Sopimus gibeonilaisten kanssa: {{rp|Joos. 9}}</ref> | Tästä huolimatta enemmistö kansoista päätti kuitenkin monista muista eri vaihtoehdoista huolimatta lähteä sotimaan israelilaisia vastaan. Sen sijaan gibeonilaiset keksivät ovelan juonen, ja saivat pitää henkensä.<ref>Sopimus gibeonilaisten kanssa: {{rp|Joos. 9}}</ref> | ||
=== Onko kyse lähinnä liioittelusta? === | |||
Filosofi [[Paul Copan]]in mukaan Jumalan kanaanilaisten tuhoamiskäskyjen kirjaimellinen tulkinta on tekstilajin väärintulkintaa. Ensinnäkin ne tulee nähdä muinaisen Lähi-idän sodankäynnin kontekstissa, sillä sinne käsky osoitetaankin. Muinaisissa teksteissä käytetään paljon liioittelua (hyperbola), ja vielä erityisesti sodankäynnin kontekstissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Copan, Paul | Nimeke = Is God a Moral Monster?—Making Sense of the Old Testament God | Julkaisija = Grand Rapids: Baker | Vuosi = 2011 | Sivu = }}</ref>. "Hävittäminen" ja "tuhoaminen" olivatkin siis sanontoja<ref>sanontoja, kuten pikkulintujen laulaminen suomen kielessä, tarkoitettaessa juoruilua.</ref>, jotka tarkoittavat täydellistä voittoa, eikä täydellistä vastustajan tuhoamista viimeistä ihmistä myöten (5. Moos. 2:34, 5. Moos. 3:6)<ref name="copan75">Copan s. 175-176</ref>. | |||
Esimerkiksi kohdassa 1. Sam. 15:2-3 käsketään tappaa "miehet ja naiset, lapset ja imeväiset". Copanin mukaan naiset ja lapset eivät kuitenkaan olleet sotatoimien varsinaisia kohteita, koska ne kohdistettiin pienempiin sotilaallisiin keskuksiin, joissa ei niinkään asunut siviileitä: he asuivat ympäröivällä maaseudulla.<ref name="copan176">Copan s. 176</ref> Lisäksi naisten ja lasten tuhoamisesta puhuttiin, vaikka naisia tai lapsia ei olisi ollutkaan tuhottavassa kohteessa.<ref name="copan75" /> | |||
{{lainaus|Arkeologinen todistusaineisto osoittaa kokonaisuudessaan, ettei Jerikossa, Aissa tai muissa Joosuan mainitsemissa kaupungeissa ollut siviiliväestöä.|Copan<ref name="copan176" />}} | |||
Kanaanin maan valloituksen tarkoituksena ei kuitenkaan Copanin mukaan ollut tuhota väestöä, vaan ajaa asukkaat pois ja puhdistaa maa epäjumalanpalveluksesta.<ref>Copan s. 181, 178</ref> Jumala antaa käskyn tuhota palvontapaikat perusteellisesti (5. Moos. 7:1-5), mutta käskee etenemään vähitellen, eikä valloittamaan kerralla kaikkia alueita (5. Moos. 7:22). Joosuan kirjassa mainitaan (Joos. 10:40, 11:15) Joosuan tehneen sen, mitä Jumala käski. Kanaanilaisia kuitenkin asui maassa edelleen Joosuan kuollessa (Joos. 23:12-13, Tuom. 1:21,27-28), joten Joosua toteutti sen, mitä häneltä vaadittiin. Kanaanilaisten karkoitus jatkui sitten seuraavien sukupolvien aikana. Näin ollen Jumala ei käskenyt tuhota kansaa, vaan vain tuhota asevoimat, jotta israelin kansan viholliset voitiin ajaa pois. Vaikka kielessä käytetäänkin liioittelua, Raamatussa kerrotaan myös, että käsky annetaan tuomioksi väärin toimiville kanaanilaisille (5. Moos. 9:5, 3. Moos. 18:24-25, 5. Moos. 18:9,12). | |||
===Väärintekijöiden rankaiseminen ei ole moraalitonta=== | ===Väärintekijöiden rankaiseminen ei ole moraalitonta=== | ||
Rivi 36: | Rivi 48: | ||
* monet muut seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvät synnit<ref name="3. Moos. 18">{{rp|3. Moos. 18}}</ref>. | * monet muut seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvät synnit<ref name="3. Moos. 18">{{rp|3. Moos. 18}}</ref>. | ||
Merrill F. Unger kuvaa kanaanilaisten palvontamenoja julmiksi ja läpeensä irstaiksi.<ref>Unger, Merrill F. (1954), ''Archaeology and the Old Testament'' (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175</ref> Heidän jumalissaan ei ollut moraalisia hahmoja, minkä takia heidän kannattajiensa parissa ilmeni pahimpia tapoja ja seurauksena oli tuon ajan moraalittominta toimintaa. Tämä käsitti: | '''Merrill F. Unger''' kuvaa kanaanilaisten palvontamenoja julmiksi ja läpeensä irstaiksi.<ref>Unger, Merrill F. (1954), ''Archaeology and the Old Testament'' (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175</ref> Heidän jumalissaan ei ollut moraalisia hahmoja, minkä takia heidän kannattajiensa parissa ilmeni pahimpia tapoja ja seurauksena oli tuon ajan moraalittominta toimintaa. Tämä käsitti: | ||
* aistillista alastomuutta | * aistillista alastomuutta | ||
Rivi 42: | Rivi 54: | ||
* käärmeiden palvontaa ja jopa | * käärmeiden palvontaa ja jopa | ||
* lapsiuhreja<ref>Unger, Merrill F. (1954), ''Archaeology and the Old Testament'' (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175</ref> | * lapsiuhreja<ref>Unger, Merrill F. (1954), ''Archaeology and the Old Testament'' (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175</ref> | ||
Kanaanilaiset matkivat hedelmällisyysjumaliensa toimintaa, joka käsitti aviorikoksia, homosuhteita, transvetisimiä, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, eläimiin sekaantumista ja insestiä. <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Clay Jones | Otsikko = Why We Don’t Hate Sin so We don’t Understand What Happened to the Canaanites: An Addendum to ‘Divine Genocide’ Arguments | Julkaisu = Philosophia Christi | Ajankohta = 2009 | Numero = 11 | Sivut = 53-72 }}</ref> Huomattavaa on, että Sodomasta paettuaan Lootin tyttäret viettelivät humalaan juottamansa isänsä – matkien näin tuhoutuneen kaupungin seksuaalisia käytäntöjä (1. Moos. 19:30-36). | |||
Kanaanilaiset uhrasivat lapsiuhreja härkäpäiselle, mutta ihmisruumiilliselle, Molok-jumalalleen. Uhratut eivät olleet pelkästään vastasyntyneitä, vaan jopa neljävuotiaita ja arkeologisen todistusaineiston perusteella joskus lapsia poltettiin elävältä tuhansia.<ref>Jones s. 61-62, alaviitteet</ref> | |||
Kanaanilaiset eivät siis olleet viattomia, ja Jumalan mukaan he saastuttivat maan niin, että maa oksentaa ulos asukkaansa.<ref>{{rp|3. Moos. 18:24-25}}</ref> | Kanaanilaiset eivät siis olleet viattomia, ja Jumalan mukaan he saastuttivat maan niin, että maa oksentaa ulos asukkaansa.<ref>{{rp|3. Moos. 18:24-25}}</ref> | ||
Rivi 47: | Rivi 63: | ||
===Kärsivällinen Jumala=== | ===Kärsivällinen Jumala=== | ||
Jumalaa ei voida syyttää kärsimättömyydestä israelilaisten tappamia ihmisiä kohtaan. Raamatun mukaan Jumala on kärsivällinen,<ref>{{rp|Ps. 145:8}}</ref>{{,}}<ref>{{rp|1. Piet. 3:18-20}}</ref> mikä tulee Raamatussa erikseen ilmi myös luvatussa maassa asuneita amorilaisia kohtaan: | Jumalaa ei voida syyttää kärsimättömyydestä israelilaisten tappamia ihmisiä kohtaan. Raamatun mukaan Jumala on kärsivällinen,<ref>{{rp|Ps. 145:8}}</ref>{{,}}<ref>{{rp|1. Piet. 3:18-20}}</ref> mikä tulee Raamatussa erikseen ilmi myös luvatussa maassa asuneita amorilaisia kohtaan: | ||
{{sitaatti|Ja Herra sanoi Abramille: "Niin tiedä totisesti, että sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa, ja heidän on niitä palveleminen, ja ne sortavat heitä neljäsataa vuotta. Mutta myös sen kansan, jota he palvelevat, minä tuomitsen; ja sitten he pääsevät lähtemään, mukanaan paljon tavaraa. Mutta sinä saat mennä isiesi tykö rauhassa, ja sinut haudataan päästyäsi korkeaan ikään. Ja neljännessä polvessa sinun jälkeläisesi palaavat tänne takaisin; sillä '''amorilaisten syntivelka ei ole vielä täysi'''."|{{rp|1. Moos. 15:13-16}}||}} | {{sitaatti|Ja Herra sanoi Abramille: "Niin tiedä totisesti, että sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa, ja heidän on niitä palveleminen, ja ne sortavat heitä neljäsataa vuotta. Mutta myös sen kansan, jota he palvelevat, minä tuomitsen; ja sitten he pääsevät lähtemään, mukanaan paljon tavaraa. Mutta sinä saat mennä isiesi tykö rauhassa, ja sinut haudataan päästyäsi korkeaan ikään. Ja neljännessä polvessa sinun jälkeläisesi palaavat tänne takaisin; sillä '''amorilaisten syntivelka ei ole vielä täysi'''."|{{rp|1. Moos. 15:13-16}}||}} | ||
Jumala oli myös valmis säästämään Sodoman kymmenen vanhurskaan tähden (1. Moos. 18:32), ja Jumala on hidas vihaan, mutta nopea antamaan anteeksi, mikä havaitaan Niniven tapauksessa Joonan kirjassa. Pahuudella on kuitenkin rajansa. Jos Jumala ei olisi puuttunut pahuuteen, kysyttäisiin, missä hän on, ja miksei hän puutu pahuuteen.<ref> {{Verkkoviite | Nimeke = The Canaanites: Genocide or Judgment? | Osoite = https://www.str.org/publications/the-canaanites-genocide-or-judgment#_ednref13 | Viitattu = 21.5.2017 | Selite = | Tekijä = Greg Koukl | Julkaisija = Stand to Reason | Ajankohta = 1.1.2013 }}</ref> | |||
===Lasten tappaminen=== | ===Lasten tappaminen=== | ||
Sikäli kun kyse ei ole pelkästä liioittelusta, myös lapsia tapettiin<ref name="Sotatoimet" /> Raamatun mukaan lapsia ei rangaista vanhempiensa teoista,<ref>{{rp|Hes. 18}}</ref> tosin he voivat joutua "vastaamaan" eli kärsimään vanhempiensa teoista esimerkiksi pakkosiirtolaisuuden muodossa, kuten israelilaisille myöhemmin kävi. | |||
Jumalalla on oikeus päättää elämästä ja kuolemasta Luojana ja Kaikkivaltiaana. Hän on ainoa, joka voi ottaa huomioon kaikki syyt ja seuraukset, jolloin Hän tietää, milloin ihmisen on hyvä kuolla. Kanaanilaislasten kuoleminen oli siis hyvä asia, koska se perustui hyvää tahtovan Jumalan päätökseen. Raamatussa Jumala perustelee Mooseksen kautta asiaa näin: | Jumalalla on oikeus päättää elämästä ja kuolemasta Luojana ja Kaikkivaltiaana. Hän on ainoa, joka voi ottaa huomioon kaikki syyt ja seuraukset, jolloin Hän tietää, milloin ihmisen on hyvä kuolla. Kanaanilaislasten kuoleminen oli siis hyvä asia, koska se perustui hyvää tahtovan Jumalan päätökseen. Raamatussa Jumala perustelee Mooseksen kautta asiaa näin: | ||
{{lainaus|Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, etteivät he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistavia tekoja, joita he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa, ja ettette te rikkoisi Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.|{{rp|5. Moos. 20:16-18}}, KR1933/38}} | {{lainaus|Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, etteivät he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistavia tekoja, joita he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa, ja ettette te rikkoisi Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.|{{rp|5. Moos. 20:16-18}}, KR1933/38}} | ||
Voidaan kuitenkin todeta, ettei kaikissa tapauksissa ole hyvä tappaa vanhempia ja jättää lapsia henkiin, sillä [[Avioero|tutkitusti lapsille on parasta kasvaa biologisten vanhempiensa ja sukunsa kanssa]]. Muusta seuraa ongelmia. Raamatussa Jumala ei tuomitse näitä lapsia [[Helvetti|helvettiin]], eikä tosin sano näiden pääsevän taivaaseenkaan, mutta oikeudenmukaisena Jumalana hänellä on jokin oikeudenmukainen ratkaisu tähän ongelmaan, vaikka sitä hän ei olekaan paljastanut. | |||
Toimille voidaan keksiä joitain syitä, mutta ei voida olla varmoja, ovatko syyt kuinka merkittäviä tai oleellisia: | |||
*Lapset eivät olisi sopeutuneet Israelin yhteiskuntaan. | *Lapset eivät olisi sopeutuneet Israelin yhteiskuntaan. |
Versio 21. toukokuuta 2017 kello 14.25
Raamatussa Jumala käskee Israelin kansaa tuhoamaan seitsemän kanaanilaista kansaa ja ottamaan heidän maansa omakseen, Aabrahamille antamansa lupauksen1 täyttämiseksi:
Kun Herra, teidän Jumalanne, vie teidät siihen maahan, jota nyt olette menossa ottamaan omaksenne, hän hävittää tieltänne seitsemän teitä suurempaa ja mahtavampaa kansaa: heettiläiset, girgasilaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset. Kun Herra, teidän Jumalanne, on antanut nämä kansat teidän käsiinne ja te olette ne lyöneet, julistakaa ne Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhotkaa ne. Älkää liittoutuko niiden kanssa älkääkä osoittako niille armoa.
Kun Israelin kansa oli ylittänyt Jordanin erämaavaelluksensa jälkeen, he tuhosivat täydellisesti Jerikon3, tappoivat Ain 12 000 asukasta4, Makkedassa, Libnassa ja Lakisissa he eivät jättäneet eloon ainoatakaan5, samoin Eglonissa, Hebronissa, Debirissä, Hasorissa ja monissa muissa kaupungeissa.6
Toimet täyttävät kansanmurhan käsitteen kuitenkin vain osittain. Toiminta oli suunniteltua, jossain määrin järjestelmällistä ja sekä maantieteelliseltä alueeltaan, että kansojen määrältään rajallista, mutta mitään tiettyä rotua tai etnistä ryhmää vastaan se ei kuitenkaan kohdistunut, eikä israelilaisia käsketty tuhoamaan kanaanilaisia, jos he esimerkiksi pakenivat Israelille luvatusta maasta ennen israelilaisten saapumista. Lisäksi israelilaisia käskettiin tarjoamaan rauhaa vihollisille ennen sotatoimien aloittamista, ja jos viholliset suostuivat rauhaan, heidän piti maksaa israelilaisille työveroa ja palvella näitä.7 Israelilaisten piti tuhota luvatussa maassa asuneet kansat, jotka eivät suostuneet tähän, mutta sodittaessa sen ulkopuolella asuvia vihollisia vastaan vain miehet tuli tappaa.8
Mooseksen lain mukaan myös muukalaisilla on samat lailliset oikeudet kuin syntyperäisillä israelilaisillakin (3. Moos. 19:34, 3. Moos. 24:22, 5. Moos. 10-18-19).
Onko Jumalan käsky kanaanilaisten tuhoamista moraaliton?
Raamatussa itsensä ilmoittanut Jumala määritellään hyväksi9, rakkaudeksi10 ja pyhäksi11. Jumalan toiminta kananilaisten kohdalla voikin näyttää moraalittomalta.
Kanaanilaisten näkemys tilanteesta ja heidän valintansa
Kun israelilaiset lähettävät kaksi miestä Jerikoon vakoilemaan, he menivät Rahab-nimisen porton taloon yöksi, sillä Rahab piti majataloa. Kaupungin kuningas saa tästä vihiä ja aikoo ottaa heidät kiinni, mutta Rahab piilottaa miehet katolla olevien pellavakimppujen alle. Kun Rahab menee hakemaan miehiä, hän paljastaa kanaanilaisten ihmisten yleisen käsityksen sen hetkisestä poliittisesta tilanteesta:
– – Rahab tuli katolle heidän luokseen ja sanoi heille: "Minä tiedän, että Herra on päättänyt antaa teille tämän maan. Pelko on vallannut meidät, ja koko maa vapisee kauhusta teidän takianne. Olemme kuulleet, kuinka Herra kuivatti Kaislameren vedet teidän tieltänne, kun lähditte Egyptistä. Me tiedämme, että te julistitte Herralle kuuluvaksi uhriksi Sihonin ja Ogin, ne kaksi amorilaiskuningasta, ja surmasitte heidät. Kun me kuulimme siitä, meidän rohkeutemme petti, eikä kukaan meistä uskalla asettua vastustamaan teitä, sillä Herra, teidän Jumalanne, on sekä taivaan että maan valtias.
Tästä huolimatta enemmistö kansoista päätti kuitenkin monista muista eri vaihtoehdoista huolimatta lähteä sotimaan israelilaisia vastaan. Sen sijaan gibeonilaiset keksivät ovelan juonen, ja saivat pitää henkensä.12
Onko kyse lähinnä liioittelusta?
Filosofi Paul Copanin mukaan Jumalan kanaanilaisten tuhoamiskäskyjen kirjaimellinen tulkinta on tekstilajin väärintulkintaa. Ensinnäkin ne tulee nähdä muinaisen Lähi-idän sodankäynnin kontekstissa, sillä sinne käsky osoitetaankin. Muinaisissa teksteissä käytetään paljon liioittelua (hyperbola), ja vielä erityisesti sodankäynnin kontekstissa.13. "Hävittäminen" ja "tuhoaminen" olivatkin siis sanontoja14, jotka tarkoittavat täydellistä voittoa, eikä täydellistä vastustajan tuhoamista viimeistä ihmistä myöten (5. Moos. 2:34, 5. Moos. 3:6)15.
Esimerkiksi kohdassa 1. Sam. 15:2-3 käsketään tappaa "miehet ja naiset, lapset ja imeväiset". Copanin mukaan naiset ja lapset eivät kuitenkaan olleet sotatoimien varsinaisia kohteita, koska ne kohdistettiin pienempiin sotilaallisiin keskuksiin, joissa ei niinkään asunut siviileitä: he asuivat ympäröivällä maaseudulla.16 Lisäksi naisten ja lasten tuhoamisesta puhuttiin, vaikka naisia tai lapsia ei olisi ollutkaan tuhottavassa kohteessa.15
Arkeologinen todistusaineisto osoittaa kokonaisuudessaan, ettei Jerikossa, Aissa tai muissa Joosuan mainitsemissa kaupungeissa ollut siviiliväestöä.
– Copan16
Kanaanin maan valloituksen tarkoituksena ei kuitenkaan Copanin mukaan ollut tuhota väestöä, vaan ajaa asukkaat pois ja puhdistaa maa epäjumalanpalveluksesta.17 Jumala antaa käskyn tuhota palvontapaikat perusteellisesti (5. Moos. 7:1-5), mutta käskee etenemään vähitellen, eikä valloittamaan kerralla kaikkia alueita (5. Moos. 7:22). Joosuan kirjassa mainitaan (Joos. 10:40, 11:15) Joosuan tehneen sen, mitä Jumala käski. Kanaanilaisia kuitenkin asui maassa edelleen Joosuan kuollessa (Joos. 23:12-13, Tuom. 1:21,27-28), joten Joosua toteutti sen, mitä häneltä vaadittiin. Kanaanilaisten karkoitus jatkui sitten seuraavien sukupolvien aikana. Näin ollen Jumala ei käskenyt tuhota kansaa, vaan vain tuhota asevoimat, jotta israelin kansan viholliset voitiin ajaa pois. Vaikka kielessä käytetäänkin liioittelua, Raamatussa kerrotaan myös, että käsky annetaan tuomioksi väärin toimiville kanaanilaisille (5. Moos. 9:5, 3. Moos. 18:24-25, 5. Moos. 18:9,12).
Väärintekijöiden rankaiseminen ei ole moraalitonta
Vanhemmat rankaisevat väärin toimivia lapsiaan, samoin poliisi ja oikeuslaitos lainrikkojia, eikä tämä ole moraalisesti väärin. Sen sijaan israelilaisilta yksityisiltä ihmisiltä kielletään kostamisen ja heitä käsketään rakastamaan toisiaan niin kuin itseään.18 Valtiolle kuitenkin kuuluu myös tuomiovalta.19
Kanaanilaisten tapoja kuvataan iljettäviksi20 ja niihin luetaan
- lasten paneminen kulkemaan tulen läpi,
- taikojen teko,
- enteiden ja ennusmerkkien selittäminen,
- noituus,
- loitsiminen,
- henkien manaaminen ja
- kuolleilta neuvojen kysyminen21 sekä
- eläimiin sekaantuminen ja
- monet muut seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvät synnit22.
Merrill F. Unger kuvaa kanaanilaisten palvontamenoja julmiksi ja läpeensä irstaiksi.23 Heidän jumalissaan ei ollut moraalisia hahmoja, minkä takia heidän kannattajiensa parissa ilmeni pahimpia tapoja ja seurauksena oli tuon ajan moraalittominta toimintaa. Tämä käsitti:
- aistillista alastomuutta
- hillitöntä luonnonpalvontaa
- käärmeiden palvontaa ja jopa
- lapsiuhreja24
Kanaanilaiset matkivat hedelmällisyysjumaliensa toimintaa, joka käsitti aviorikoksia, homosuhteita, transvetisimiä, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, eläimiin sekaantumista ja insestiä. 25 Huomattavaa on, että Sodomasta paettuaan Lootin tyttäret viettelivät humalaan juottamansa isänsä – matkien näin tuhoutuneen kaupungin seksuaalisia käytäntöjä (1. Moos. 19:30-36).
Kanaanilaiset uhrasivat lapsiuhreja härkäpäiselle, mutta ihmisruumiilliselle, Molok-jumalalleen. Uhratut eivät olleet pelkästään vastasyntyneitä, vaan jopa neljävuotiaita ja arkeologisen todistusaineiston perusteella joskus lapsia poltettiin elävältä tuhansia.26
Kanaanilaiset eivät siis olleet viattomia, ja Jumalan mukaan he saastuttivat maan niin, että maa oksentaa ulos asukkaansa.27
Kärsivällinen Jumala
Jumalaa ei voida syyttää kärsimättömyydestä israelilaisten tappamia ihmisiä kohtaan. Raamatun mukaan Jumala on kärsivällinen,28, 29 mikä tulee Raamatussa erikseen ilmi myös luvatussa maassa asuneita amorilaisia kohtaan:
Ja Herra sanoi Abramille: "Niin tiedä totisesti, että sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa, ja heidän on niitä palveleminen, ja ne sortavat heitä neljäsataa vuotta. Mutta myös sen kansan, jota he palvelevat, minä tuomitsen; ja sitten he pääsevät lähtemään, mukanaan paljon tavaraa. Mutta sinä saat mennä isiesi tykö rauhassa, ja sinut haudataan päästyäsi korkeaan ikään. Ja neljännessä polvessa sinun jälkeläisesi palaavat tänne takaisin; sillä amorilaisten syntivelka ei ole vielä täysi."
Jumala oli myös valmis säästämään Sodoman kymmenen vanhurskaan tähden (1. Moos. 18:32), ja Jumala on hidas vihaan, mutta nopea antamaan anteeksi, mikä havaitaan Niniven tapauksessa Joonan kirjassa. Pahuudella on kuitenkin rajansa. Jos Jumala ei olisi puuttunut pahuuteen, kysyttäisiin, missä hän on, ja miksei hän puutu pahuuteen.30
Lasten tappaminen
Sikäli kun kyse ei ole pelkästä liioittelusta, myös lapsia tapettiin8 Raamatun mukaan lapsia ei rangaista vanhempiensa teoista,31 tosin he voivat joutua "vastaamaan" eli kärsimään vanhempiensa teoista esimerkiksi pakkosiirtolaisuuden muodossa, kuten israelilaisille myöhemmin kävi.
Jumalalla on oikeus päättää elämästä ja kuolemasta Luojana ja Kaikkivaltiaana. Hän on ainoa, joka voi ottaa huomioon kaikki syyt ja seuraukset, jolloin Hän tietää, milloin ihmisen on hyvä kuolla. Kanaanilaislasten kuoleminen oli siis hyvä asia, koska se perustui hyvää tahtovan Jumalan päätökseen. Raamatussa Jumala perustelee Mooseksen kautta asiaa näin:
Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, etteivät he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistavia tekoja, joita he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa, ja ettette te rikkoisi Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.
– 5. Moos. 20:16-18, KR1933/38
Voidaan kuitenkin todeta, ettei kaikissa tapauksissa ole hyvä tappaa vanhempia ja jättää lapsia henkiin, sillä tutkitusti lapsille on parasta kasvaa biologisten vanhempiensa ja sukunsa kanssa. Muusta seuraa ongelmia. Raamatussa Jumala ei tuomitse näitä lapsia helvettiin, eikä tosin sano näiden pääsevän taivaaseenkaan, mutta oikeudenmukaisena Jumalana hänellä on jokin oikeudenmukainen ratkaisu tähän ongelmaan, vaikka sitä hän ei olekaan paljastanut.
Toimille voidaan keksiä joitain syitä, mutta ei voida olla varmoja, ovatko syyt kuinka merkittäviä tai oleellisia:
- Lapset eivät olisi sopeutuneet Israelin yhteiskuntaan.
- Lapset olisivat kiinnostuneet vanhempiensa iljettävistä tavoista, alkaneet noudattaa niitä ja houkutelleet israelilaiset noudattamaan niitä.
- Vauvatkin vanhemmista lapsista puhumattakaan olisivat vartuttuaan katkeroituneet israelilaisia kohtaan, aloittaneet kapinan ja jopa liittoutuneet Israelin vihollisten kanssa.
- Lapset säästyivät niiltä kärsimyksiltä, joita he olisivat saaneet sukupuolitaudeista ja kehitysvammoista. Heillä näet oli seksuaalisesti vapaamielisiä vanhempia, jotka harrastivat seksiä lähisukulaistensa kanssa22.
- Moni lapsi pelastui hyvinkin raa'alta kohtelulta esimerkiksi lapsiuhrina, jos aikuisetkin olisi jätetty henkiin.
Katso myös
- ApologeticsPress: God’s Just Destruction of the Canaanites
- ApologeticsPress: Is God Immoral for Killing Innocent Children?
Youtube
Viitteet
- ^ 1. Moos. 15:7-16
- ^ Myös: Minun enkelini kulkee sinun edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä tuhoan heidät. (2. Moos. 23:23) ja Sitten hän sanoi: "Elävä Jumala on teidän keskellänne. Tämän te tiedätte siitä, että hän hävittää teidän tieltänne kanaanilaiset, heettiläiset, hivviläiset, perissiläiset, girgasilaiset, amorilaiset ja jebusilaiset. (Joos. 3:10)
- ^ Joos. 6:21,24
- ^ Joos. 8:25-29
- ^ Joos. 10:28,30,32
- ^ Joos. 10:33-39, Joos. 11:10-12
- ^ 5. Moos. 20:10-11
- > 8,0 8,1 5. Moos. 20:13-18
- ^ Mark. 10:18
- ^ 1. Joh. 4:8
- ^ 3. Moos. 11:44-45
- ^ Sopimus gibeonilaisten kanssa: Joos. 9
- ^ Copan, Paul: Is God a Moral Monster?—Making Sense of the Old Testament God. Grand Rapids: Baker, 2011.
- ^ sanontoja, kuten pikkulintujen laulaminen suomen kielessä, tarkoitettaessa juoruilua.
- > 15,0 15,1 Copan s. 175-176
- > 16,0 16,1 Copan s. 176
- ^ Copan s. 181, 178
- ^ 3. Moos. 19:18
- ^ Esimerkiksi 3. Moos. 24:17,21, Uuden testamentin puolella aihetta käsitellään kohdassa Room. 13
- ^ 3. Moos. 18:30
- ^ 5. Moos. 18:10-11
- > 22,0 22,1 3. Moos. 18
- ^ Unger, Merrill F. (1954), Archaeology and the Old Testament (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175
- ^ Unger, Merrill F. (1954), Archaeology and the Old Testament (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175
- ^ Clay Jones: Why We Don’t Hate Sin so We don’t Understand What Happened to the Canaanites: An Addendum to ‘Divine Genocide’ Arguments. Philosophia Christi, 2009, nro 11, s. 53-72.
- ^ Jones s. 61-62, alaviitteet
- ^ 3. Moos. 18:24-25
- ^ Ps. 145:8
- ^ 1. Piet. 3:18-20
- ^ Greg Koukl: The Canaanites: Genocide or Judgment? 1.1.2013. Stand to Reason. Viitattu 21.5.2017.
- ^ Hes. 18