Suunnitteluteoria ja kreationismi
Jo etymologiansakin1 mukaan kreationismin perustava käsite on erityinen luominen; suunnitteluteorian perustava käsite taas on älyllinen suunnittelu. Yhteistä molemmille on havaittavan todellisuuden tarkoituksellisuusaspektin myöntäminen ja korostaminen ja siis naturalistisen tarkoituksettomuusajatuksen haastaminen. Luominen sisältää kuitenkin käsitteenä paljon enemmän kuin pelkän tarkoituksellisuuden, johon viimemainittuun suunnitteluteoria puolestaan keskittyy ja tietoisesti rajoittuu. Näin ollen näiden kahden keskinäissuhteiden selvittely on kyllä mielekästä mutta niiden samaistaminen keskenään sen sijaan epäasianmukaista.
Historian arviointia[muokkaa]
Vuonna 1989 ilmestyi kouluopetukseen tarkoitettu teos Of Pandas and People, joka osoitti makroevoluutioteorian tieteellisiä ongelmia käyttämättä Raamattua tieteellisten selitysten lähtökohtana. Kirjassa käytettyihin käsitteisiin kuului ”älykäs suunnittelu” (engl. intelligent design). Evoluution kiihkeimmille puolustajille on tyypillistä kriitikon piilomotiiveihin keskittyminen. On väitetty että Of Pandas and People olisi ollut jonkinlaista kreationismia piilotettuna ja kirjan tekijöille on projisoitu poliittisia motiiveja. Väitteet ovat kuitenkin vääriä: kirjan tekijät eivät ole kreationisteja2. Osa kirjan aiemmissa versioissa käytetyistä termeistä on myöhemmissä painoksissa vaihdettu3 siitä syystä, että tekijöiden mielestä poistetuilla termeillä oli liian vakiintunut kreationismiin liittyvä merkitys, johon nimenomaan haettiin etäisyyttä. Kirja ei ota kantaa maapallon ikään eikä rakenna tieteellistä luomismallia Raamatun perusteella, joten sitä ei ole älyllisesti rehellistä kutsua kreationismiksi.
Älykkään suunnittelun teoriasta on käyty erityisesti Yhdysvalloissa runsaasti väittelyä. Toistaiseksi se ei ole saavuttanut tiedeyhteisön valtavirran kannatusta.4 Kiihkeimmät evoluution puolustajat leimaavat perusteetta älyllisen suunnittelun selitysmallin kreationistien Troijan hevoseksi. Todellisuudessa älykkään suunnittelun käsite on ollut esillä jo ainakin Sokrateen ja Platonin ajoista lähtien. Lisäksi 1800-luvulla esimerkiksi L. Henderson on esittänyt tämänsuuntaisia ajatuksia.
Keskeisten toimijoiden oma kanta[muokkaa]
Älykkään suunnittelun liikkeen edustajat (esimerkiksi Phillip Johnson, Michael Behe ja William Dembski) eivät lue itseään kreationisteiksi, eivätkä tunnetut kreationistit (kuten esimerkiksi Henry Morris ja Duane Gish) puolestaan pidä suunnitteluteoreetikkoja kreationisteina. Tämä johtuu siitä, että älykkään suunnittelun teoria ei ota kantaa maapallon ikään eikä rakenna tieteellistä luomismallia Raamatun perusteella, joten ei ole perusteltua kutsua sitä kreationismiksi. Älykkään suunnittelun lukeminen kreationismiksi onkin älyllisesti yhtä rehellistä kuin SDP-puolueen kutsuminen kommunismiksi. Tyypillisesti evoluution puolustajat käyttävät tällaisia epärehellisiä taktiikoita suojatakseen oman kantansa suunnitteluteoreettiselta kritiikiltä.
Naturalistinen kiilastrategia ja kulttuurin tulevaisuus[muokkaa]
Tarkemmin sanoen äärinaturalistien into suunnitteluteorian "kreationismintamiseen" perustuu siihen, miten hyvällä menestyksellä he ovat – sinänsä älyllisesti kestämätöntä – naturalistista kiilastrategiaansa onnistuneet Yhdysvaltain oikeuslaitoksen suuntaan toteuttamaan: sikäläiset oikeudelliset ennakkotapaukset ovat vastoin parempaa tietoa annetun asiantuntijalausunnon nojalla luokitelleet luomistieteen "oikean tieteen" ulkopuolelle. Siksi naturalistit ovat voineet kulttuurisesti suojautua luomistieteen haasteelta vetoamalla siihen, ettei se oikeuspäätöksen nojalla ole "oikeaa tiedettä"5. Samaan tulokseen pääseminen suunnitteluteoriankin suhteen olisi äärinaturalistien paras (ja mahdollisesti ainoa) mahdollisuus kulttuurihegemoniansa ylläpitämiseksi suunnitteluteoriankin haastetta vastaan.
Teoreettinen tarkastelu[muokkaa]
Käsiteparien intensiot ja ekstensiot[muokkaa]
Aina, kun tarkastellaan kahden lähisukuisen6 käsitteen välistä suhdetta, pätee, että niiden intensioiden suhde on kvalitatiivisesti kääntäen verrannollinen7 niiden ekstensioiden suhteeseen.
Havaintoesimerkki: koirat ja mäyräkoirat[muokkaa]
Esimerkki valaissee asiaa: millainen on "koiran" ja "mäyräkoiran" välinen käsitteellinen suhde? Ilmeisesti ne ovat jossain mielessä sisäkkäisiä, mutta kumpi niistä tarkkaan ottaen sisältää toisen?
Väite 1: "Mäyräkoira" sisältää "koiran".
Perustelu 1: Näkeehän sen suoraan, että "mäyräkoira" sisältää "koiran": jätetään vain alun "mäyrä"-osa pois, niin jäljelle jää nimenomaan "koira". Kun "koiraan" on lisätty jotain, nimittäin "mäyrä"-alku, on saatu jotain enemmän kuin mistä on lähdetty liikkeelle – pitäisihän kaikkien tietää, että lisäämällä saadaan enemmän, vähentämällä taas vähemmän. "Koira" on siis vähemmän, "mäyräkoira" enemmän, eikä enempi voi sisältyä vähempään vaan ainoastaan vähempi enempään. Lopultakin vain "tietämättömät, tyhmät, hullut tai ilkeät" voivat väittää näin ilmiselvää asiaa vastaan. M.O.T.
Väite 2: "Koira" sisältää "mäyräkoiran".
Perustelu 2: "Mäyräkoira" on tietyn koirarodun nimi, mutta kaikenrotuiset koirat ovat tietysti koiria. Koiran käsite siis sisältää mäyräkoirankin käsitteen, koska kaikki mäyräkoirat voi ilman muuta luokitella myös koiriksi. Mäyräkoiran käsite ei sitä vastoin voi sisältää koiran käsitettä, sillä kaikkia koiria ei voi eikä saa luokitella mäyräkoiriksi. Mäyräkoira on siis suppeampi käsite, joka sisältyy kokonaisuudessaan laajempaan (tarkemmin määrittämättömän) koiran käsitteeseen. M.O.T.
Vaikuttaako paradoksaaliselta? Eiväthän molemmat ilmeisen ristiriitaiset väitteet voi olla oikeassa. Itse asiassa tässä puhutaankin kahdesta eri asiasta. Paradoksi raukeaa, kun väitteet ilmaistaan tarkemmin:
Väite 1': "Mäyräkoiran" intensio sisältää "koiran" intension (ja lisäksi muutakin).
Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki "koira"-sanan ilmaisema informaatio sisältyy "mäyräkoira"-sanan ilmaisemaan informaatioon. Jos siis tiedämme, että Lusku on koira, tiedämme Luskusta jo paljon; mutta jos tiedämme Luskun mäyräkoiraksi, tiedämme saman kuin äskenkin ja lisäksi muutakin, mitä emme tietäisi pelkästään siitä, että Lusku on (jonkinlainen) koira.
Väite 2': "Koiran" ekstensio sisältää "mäyräkoiran" ekstension (ja lisäksi muutakin).
Tämä taas tarkoittaa sitä, että "kaikkien mäyräkoirien joukko" on "kaikkien koirien joukon" osajoukko. Jos siis ajattelemme kaikkia mäyräkoiria, niin niitähän on jo paljon; mutta jos ajattelemmekin kaikkia koiria, niin silloin ajattelemme yhä kaikkia mäyräkoiria ja lisäksi muutakin, nimittäin kaikkia niitäkin koiria, jotka eivät ole mäyräkoiria, kaikkiaan siis äskeistä vielä paljon useampia eläimiä.
Sovellus kreationismin ja suunnitteluteorian käsitepariin[muokkaa]
Väite, että suunnitteluteoria olisi kreationismia, perustuu järkevästi ajatellen käsitesekaannukseen: siitä, että suunnitteluteorian intensio sisältyy kreationismin intensioon (että siis kreationistitkin uskovat älyllisen suunnittelun tosiasiaksi), koetetaan järkeillä käänteinen päätelmä, jonka mukaan myös suunnitteluteorian ekstensio sisältyisi kreationismin ekstensioon (että siis älyllisen suunnittelun tosiasiaksi hyväksyjät olisivat kreationisteja eli hyväksyisivät kreationismin kaiken muunkin sisällön). Osa suunnitteluteorian kannattajista tietysti onkin kreationisteja, kuten osa koiristakin on mäyräkoiria, loput taas eivät ole, kuten kaikki koiratkaan eivät ole mäyräkoiria. Edellä esitelty loogisesti väistämätön yleinen periaate, jonka mukaan kaikkien tällä tavoin sisäkkäisten käsiteparien intensio ja ekstensio ovat keskenään kvalitatiivisesti kääntäen verrannollisia, sisältää jo tiedon, että se, mitä tällaisella käänteisjärkeilyllä yritetään todistella, ei varmasti ole totta. Yhtä hyvin voisi yrittää todistella vaikkapa yhtälöä "0 = 1".
Sopivasti käsitteitä sekottamalla ja epätäsmällisesti asiansa esittämällä on kuitenkin mahdollista huijata ihmisiä uskomaan, että kaikki suunnitteluteorian kannattajat ovat ainakin jonkinlaisia "piilokreationisteja", koska heillä on näiden kanssa joitain samansuuntaisia ajatuksia – nimenomaan evolutionisteihin verrattuina: kaikki suunnitteluteoreettiset ajatukset muistuttavat enemmän kreationistisia ajatuksia kuin mitään evolutionistisia ajatuksia. Tämä vastaa väitettä, jonka mukaan kaikki koirat ovat jonkinlaisia "piilomäyräkoiria", koska niillä on mäyräkoirien kanssa joitain samansuuntaisia piirteitä – vaikkapa kissoihin verrattuina: kaikki koirat muistuttavat enemmän mäyräkoiria kuin mitään kissoja.8
Salaliittoteoria vaihtoehtona[muokkaa]
Jäljelle jää vielä yksi looginen mahdollisuus: Puhdas salaliittoteoria, jonka mukaan kreationistit ovat keskenään sopineet sellaisesta hämäyksestä, että vaikka kaikki ovatkin keskenään täysin samaa mieltä, jotkut ovat kuitenkin olevinaan joistain kysymyksistä eri mieltä. Lisäksi on oletettava vielä sekin, että kukaan muu kuin nämä keskenään täysin samanmieliset kreationistit ei usko suunnitteluteorian olevan tai voivan olla totta. Tässä skenaariossa siis suunnitteluteorialla olisi vain kahdenlaisia kannattajia: sellaisia, jotka rehellisesti myöntävät olevansa (myös) kreationisteja, ja sellaisia, jotka sen epärehellisesti kieltävät. Siinä tapauksessa gallupitkin valehtelisivat tai olisivat ovelasti manipuloituja osoittaessaan, että kreationistien eri väitteitä kannattaa eri määrä ihmisiä: kaikkien kreationististen väitteiden muodostamalla kokonaisuudella on vähemmän kannatusta kuin esim. pelkän joidenkin luonnonkohteiden älyllisen suunnittelun todellisuuden myöntävällä väitteellä.
Ellei jäädä tällaisen kehäpäättelyyn perustuvan salaliittoteorian9 vangeiksi, on selvää, että suunnitteluteoria ei kannattajakuntansa (siis ekstensionsa) puolesta rajoitu kreationisteihin eikä sisältönsä (siis intensionsa) puolesta toteuta kreationismin määritelmää. On siis väärin sanoa, että suunnitteluteorian kannattajat olisivat kreationisteja (vrt. "koirat ovat ilman muuta mäyräkoiria") tai että suunnitteluteoria olisi pelkkää valepukuista kreationismia (vrt. "koirien ominaisuudet ovat pelkkiä valepukuisia mäyräkoirien ominaisuuksia, joten vaikka jotkut koirat eivät ensi silmäykseltä näytäkään mäyräkoirilta, pohjimmiltaan nekin silti ovat pelkkiä valepukuisia mäyräkoiria").
Katso myös[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ^ ja asianmukaisten määritelmien
- ^ ainakaan sanan suppeassa merkityksessä
- ^ kuten kirjoihin yleensäkin tehdään muutoksia uusintapainoksia valmisteltaessa
- ^ Tieteelliset vallankumoukset eivät tyypillisesti ole ennenkään tapahtuneet kulttuurin tasolla muutamassa vuodessa vaan pikemminkin vasta akateemisten oppituolien saadessa uudet haltijat, siis sukupolvenvaihdoksen tahdissa.
- ^ Joskin se voi kyllä oikeuden päätöksen mukaankin olla totta, mikä seikka ymmärrettävistä syistä halutaan naturalistien viestinnässä täysin sivuuttaa.
- ^ Tarkemmin sanoen nimenomaan sillä tavoin lähisukuisen, että ne sisältyvät tekstissä tarkemmin selvitetyillä tavoilla toisiinsa.
- ^ Yleensä kääntäen verrannollisuudella (esim. fysiikassa) tarkoitetaan kvantitatiivista eli määrällistä kääntäen verrannollisuutta: esim. keskinopeus ja matka-aika ovat kvantitatiivisesti kääntäen verrannollisia: keskinopeuden kaksinkertaistuessa matka-aika puolittuu ja vastaavasti keskinopeuden ollessa kymmenesosa vertailuarvostaan matka-aika on omaan vertailuarvoonsa nähden kymmenkertainen. Kvalitatiivinen eli laadullinen kääntäen verrannollisuus on lievempi käsite, joka tarkoittaa vain sitä, että tämän suhteen sitomasta ilmiöparista ensimmäisen suuretessa toinen pienenee (tai pysyy rajatapauksessa ennallaan) ja ensimmäisen pienetessä toinen suurenee (tai pysyy rajatapauksessa ennallaan).
- ^ Tällaisessa "koirakritiikissä" on tietysti mieltä vain "kissaihmisten" kannalta, ja erityisesti sellaisten kissaihmisten, joiden mielestä "mäyräkoirat ne vasta rumia ovatkin" on itsestäänselvä ajattelun lähtökohta. Vastaavasti suunnitteluteorian vastustaminen syystä, että se muistuttaa enemmän (jo valmiiksi kauhisteltua) kreationismia kuin evoluutioteoriaa, voi tietysti vannoutuneille evoluutioteorian kannattajille luontevantuntuista järkeilyä ollakin – mutta vain heille.
- ^ "Se, että gallup-tulokset eivät näytä tukevan kreationistisalaliittoteoriaa, juuri osoittaa, miten mahtavasta salaliitosta on kysymys."
