Usko, tieto ja myytit (kirja)

ApoWikistä
Versio hetkellä 23. huhtikuuta 2010 kello 14.35 – tehnyt Otvari (keskustelu | muokkaukset)
Usko, tieto ja myytit
UTM-kansi-001.jpg
Kirjailija Tapio Puolimatka
Kansitaiteilija Milla Toro
Genre tietokirjallisuus
Julkaistu 2005 (1.painos, loppuunmyyty)
Ulkoasu Pehmeäkantinen
Sivumäärä 376
ISBN 951-26-5347-8
Seuraava Usko, Tiede ja Raamattu


Usko, tieto ja myytit on Tapio Puolimatkan kirjoittama filosofis-apologeettinen tietokirja, joka käsittelee uskon ja tiedon suhdetta, sekä ateismiin liittyviä myyttejä suhteessa tieteeseen. Kirja käsittelee laajasti yleisimpiä jumala-todistuksia ja niiden kritiikkiä.

Tapio Puolimatkan keskeinen väite on, etteivät usko ja tieto ole toistensa vastakohtia.

Kirjan sisältö

Kirjan ensimmäinen osa on luettavissa ja ladattavissa ApologetiikkaWikissä.

Usko ja tieto

Puolimatkan mukaan länsimaisessa populaarikulttuurissa uskoa ja tietoa pidetään yleisesti toistensa vastakohtina. Hän käsittelee myös näkemystä, jonka mukaan perustavatkaan järjellisyyden periaatteet eivät koske uskonnollisia kysymyksiä. Tällaisesta esimerkkinä Puolimatka esittelee Hilary Putnamin näkemyksen, jonka mukaan väite "Jumala on olemassa" ei olisi ristiriidassa väitteen "Jumala ei ole olemassa" kanssa.

Puolimatka määrittelee ateismin siten, että sen peruslauseen mukaan "ei ole olemassa yliluonnollisia olentoja, joten ei ole olemassa kaikkivaltiasta, kaikkitietävää ja moraalisesti täydellistä persoonaa, joka on luonut universumin".1 Teismin hän tiivistää peruslauseeseen, jonka mukaan "on olemassa persoonallinen Jumala, joka on moraalisesti täydellinen, kaikkivaltias, kaikkitietävä ja joka on luonut universumin".1 Hän argumentoi Niiniluotoon vedoten, ettei kukaan rationaalinen ihminen voi pitää näitä molempia väitelauseita totena yhtä aikaa, koska ne "muodostavat yhdessä ristiriitaisen lausejoukon".

Agnostismin Puolimatka peruslauseistaa seuraavasti:

Ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan."2

Agnostismin hän jaottelee edelleen radikaaliin agnostisismiin, jonka mukaan puhe Jumalasta on mieletöntä, sekä heikkoon agnostismiin, jonka mukaan teistiseen tai ateistiseen peruslauseeseen ei ole toistaiseksi perusteltua ottaa kantaa. Hän painottaa, että agnostismi ei ole puolueeton Jumalan olemassaoloa käsittelevä näkökulma, vaan sekin on eräänlainen epistemologinen kannanotto. Sen lisäksi Puolimatka vihjaa agnostisen peruslauseen johtavan loogisesti ateistiseen peruslauseeseen.

Ateistisesta ja agnostisesta näkökulmasta teistinen peruslause on perustelematon, ja koska Jumalan olemassaolosta ei ateistisen ja agnostisen näkökulman mukaan ole tietoa, teistinen käsitys perustuu uskolle. Uskoa siis pidetään perustelemattomana kantana. Uskon vastakohtana pidetään tietoa, jota tulee hankkia tieteen keinoin. Länsimaisessa populaarikulttuurissa tiedettä pidetään tiedollisena ihanteena ja sen uskotaan tuottavan puhdasta tietoa. Tiedettä tekevien ei oleteta joutuvan turvautumaan uskoon missään määrin. Puolimatka tuo näin esille mustavalkoisen uskon ja tiedon vastakkainasettelun ja jättää sen ylle epäilyksen varjon.

Tieteellinen maailmankatsomus

Yleinen ilmoitus

Erityinen ilmoitus

Ilmoituksen torjuminen

Kulttuuriset myytit

Sovellus uskonnonopetukseen

Liite: Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmia

Viitteet

  1. > 1,0 1,1 Puolimatka, Tapio: "Usko ja tieto", Usko, tieto ja myytit, s. 14. Vammala: Tammi, 2005. 951-26-5347-8.
  2. ^ Puolimatka, Tapio: "Usko ja tieto", Usko, tieto ja myytit, s. 15. Vammala: Tammi, 2005. 951-26-5347-8.