Epätäydellinen suunnittelu (argumentti)

Useat naturalistit, kuten Jussi K. Niemelä väittävät, että jotkin eliöt tai niiden osat ovat epätäydellisesti suunniteltuja. Valitettavan usein tästä vedetään johtopäätös, ettei älyllistä suunnittelijaa¹ ole. Argumentti on sikäli huono, että vaikka olettaisimme eliöiden olevan epätäydellisesti suunniteltuja, epätäydellisestikin suunnitellut asiat ovat suunniteltuja.

Jos jokin kokonaisuus ihan oikeasti toimii todella huonosti, se tarkoittaisi vain sitä, että (1) suunnittelija ei ilmeisesti ole järin fiksu, tai (2) suunnittelija ei ole jostain syystä panostanut suunnitteluun, (3) tai suunnittelijaa ei ole. Kuitenkin jo pelkästään se on kyseenalaista, että eliöissä havaittu suunnittelu olisi epätäydellistä.

Formaalista näkökulmasta epätäydellisen suunnittelun argumentti edellyttää kahta premissiä, joista seuraa johtopäätös.

1. Premissi1: älyllinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita
2. Premissi2: suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä.
3. Johtopäätös: suunnittelijaa ei ole.

Argumentin kritiikki

Ensinnäkin logiikan perusteella voimme todeta, että johtopäätös on oikea suhteessa premisseihin, eli jos premissit ovat totta, myös johtopäätös on tosi. Molemmat premissit voidaan kuitenkin helposti kyseenalaistaa. Ensimmäinen premissi on aivan ilmeisesti väärä, sillä tiedetään lukemattomia tapauksia, joissa insinööri on suunnitellut epätäydellisen kohteen. Jos kohde on epätäydellinen, (1) suunnittelija ei ole taitava suunnittelija, (2) suunnittelija ei ole tehnyt täydellistä suoritusta, tai (3) suunnittelijaa ei ole. Tämä kolmas vaihtoehto ei ole siis ainoa mahdollinen johtopäätös. Argumentin johtopäätös on siis vedetty erittäin kyseenalaisesta premissistä. Ensimmäistä premissiä voidaan kuitenkin pitää jossain määrin perusteltuna, jos kyseessä ei ole mikä tahansa älyllinen suunnittelija, vaan täydellinen suunnittelija, kuten kristinuskon Jumala.

1. Premissi1: täydellisen älyn omaava suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita
2. Premissi2: suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä.
3. Johtopäätös: täydellisen älykäs suunnittelija ei ole suunnitellut väitettyjä kohteita.

Kuitenkin ensimmäinen premissi on edelleen kyseenalaistettavissa. Ei ole loogisesti välttämätöntä, että edes täydellisen älykäs suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. Jos olisi olemassa ainoastaan yhdenlainen täydellisyyden mittari, niin täydellinen suunnittelija ei voisi suunnitella muita kuin yhdenlaisen kokonaisuuden, koska kaikki muut vaihtoehdot olisivat epätäydellisiä. Suunnittelijoilla on kuitenkin vapaa tahto, joten täydellinenkin suunnittelija voisi päättää suunnitella muita kuin täydellisiä asioita.

Lisäksi täydellisyys on erittäin vaikeasti määriteltävä termi. Näin ollen olisi hyvin vaikeaa todeta premissejä yksiselitteisesti oikeaksi. Toisen premissin mukaan jotkin rakenteet ovat epätäydellisesti suunniteltuja, mutta tämäkin voidaan helposti kyseenalaistaa.

Täydellisyyden määrittelemisen ongelma

Täydellisyyden määritteleminen on sikäli ongelmallista, että yleensä suunniteltavassa asiassa on useita toisiinsa vaikuttavia tekijöitä, joiden suhteen eliö voi olla täydellinen. Ydinasetta voitaisiin pitää täydellisenä massatuhovälineenä, mutta se ei silti olisi täydellinen instrumentti kirurgisiin tarkoituksiin. Täydellisyys määrittyy suhteessa tarkoitukseen. Jos taas kohteen pitäisi olla täydellinen kaikilla mahdollisilla mittareilla, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suunnittelija voisi suunnitella ainoastaan Jumalan. Jos siis kyseinen suunnittelija olisi Jumala, hän voisi tuottaa ainoastaan kopioita itsestään, mikä ei olisi mielekästä, vaan olisi selvästikin ristiriidassa vapaan tahdon ja kaikkivoipuuden kanssa. Jos taas kyseinen suunnittelija ei olisi Jumala, suunnittelija voisi olla riittävän älykäs keksimään ajatuksen Jumalasta, mutta ei olisi kykeneväinen tuottamaan Jumalaa, koska voidakseen syntyä, Jumalan olisi oltava ensin olematta, mikä taas olisi mahdollista ainoastaan jos Jumala olisi kontingentti. Välttämättömyys on kuitenkin täydellisempää kuin kontingenssi, joten Jumala voisi olla olemassa ainoastaan välttämättömänä (ks. Ontologinen argumentti).

Jos esimerkiksi verrattaisiin kaikkia lentokykyisiä eliöitä lentonopeuden mukaan, insinööri voisi valita voittajan, ja väittää että suunnittelija on tehnyt kaikkien muiden kohdalla virheitä, koska ratkaisut eivät ole yhtä optimaalisia kuin voittajan kohdalla. Tällainen ajattelu yrittää rajoittaa suunnittelijan luovia ratkaisumahdollisuuksia perusteettomasti. Tämän mukaan suunnittelija ei saisi tehdä mitään muita lentäviä eliöitä kuin vaikkapa piikkipyrstökiitäjiä. Perhoset olisivat tämän ajattelun mukaan virheellisesti suunniteltuja, koska niissä käytetyt ratkaisut eivät tarjoa niille samanlaista lentonopeutta kuin kiitäjille. Kuitenkin perhosissa on tiettyjä ominaisuuksia, kuten kauneus, joiden osalta ne ovat optimaalisempia kuin kiitäjät.

Jos taas kohteen pitäisi olla kaikkien mitattavissa olevien tekijöiden osalta täydellinen, niin huomataan äkkiä, että osa tekijöistä on keskenään siinä mielessä ristiriitaisia, etteivät ne voi loogisesti olla yhtä aikaa optimaalisia. Ei ole järkevää odottaa suunnittelijan suunnittelevan esimerkiksi sutta, joka on yli 15 m pitkä, kaikkiruokainen, joka tuottaa uuden sukupolven 15 min välein, joka on varustettu titaanipanssarilla ja joka on mahdoton tappaa, sillä ekosysteemi ei kestäisi tällaista eliötä. Suunnittelijalla voi siis olla hyviä syitä jättää eliöt tietyltä osin "epätäydellisiksi".

Rappeutuminen

Joistakin rakenteista on selvästi nähtävissä, että ne ovat rappeutuneet alkuperäisestä muodostaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät, tuulisten saarten hyönteiset ja ihmisten viisaudenhampaat. Rappeutuminen selittää joidenkin huonojen rakenteiden olemassaolon, sillä kyseiset rakenteet ovat voineet olla alunperin selvästi parempia.

Joku voisi pitää rappeutumisen mahdollisuutta puutteena, ja väittää että täydellisen älykkään suunnittelijan olisi pitänyt tehdä eliöistä sellaisia, etteivät ne voi rapistua. Tämä tarkoittaisi käytännössä kuitenkin eliöiden muuttumattomuutta, mikä puolestaan aiheuttaisi sen etteivät eliöt voisi sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tällaiset eliöt kuolisivat hyvin helposti sukupuuttoon, mitä voi hyvällä syyllä pitää huonompana vaihtoehtona kuin pientä rappeutumista.

Katso myös

Internet

• Paul Nelsonin luento "Can Intelligent Design Illuminate Homology?"

ApologetiikkaWiki

• Suunnitteluteoria
• Jumalan kaikkivaltius