Ero sivun ”Evoluution määritelmä” versioiden välillä

ApoWikistä
p (fiksailua)
p (linkit)
Rivi 53: Rivi 53:


Kuten E-ka:ssa tämän jälkeen todetaankin, näiden määritelmien mukaan mikro- ja makroevoluution ero ei ole määrällinen vaan laadullinen. Yleensä näitä termejä käytetään kuitenkin liitettynä taksonomisiin ryhmiin, niin että mikroevoluutio tarkoittaa lajin sisäistä muuntelua<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Microevolution Evolution involving small-scale changes, i.e. within the species level, occurring over a short period of time that results in the formation of new subspecies.</ref>, kun taas makroevoluutio tarkoittaa lajirajan ylittävää muuntelua ja uusien taksonomisten ryhmien syntymistä.<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Macroevolution Evolution happening on a large scale, e.g. at or above the level of species, over geologic time resulting in the formation of new taxonomic groups.</ref> E-ka mukaileekin termien taksonomisia määritelmiä liittämällä termit [[wp:perusryhmä|perusryhmä]]n käsitteeseen. Tällöin "mikroevoluutiota ovat kaikki muuntelutapahtumat, jotka jäävät perusryhmän rajojen sisälle. Makroevoluutiota olisi uuden perusryhmän syntyminen toisesta."<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio &ndash; kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 55 | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7 }}</ref> Näitä taksonomisia määritelmiä ei voida kuitenkaan ongelmitta liittää edellä annettuihin mikro- ja makroevoluution määritelmiin. Tunnetut lajiutumismekanismit liittyvät populaatioiden eristymiseen, eivätkä uusien rakenteiden, elinten tai rakennesuunnitelmien syntyyn. Lajien erilaistuminen tapahtuu vasta kun ne elävät pidempään erossa toisistaan. Määritelmän mukaan kahta perusryhmän osaa yhdistävänä linkkinä toimineen populaation kuoleminen sukupuuttoon olisi makroevoluutiota, vaikka tällä ei olekaan mitään tekemistä uudenlaisten rakenteiden syntymisen kanssa.<ref>Oletetaan että biologiset lajit A, B ja C risteytyvät kaikki keskenään, ja lajit X, Y ja Z risteytyvät keskenään, mutta eivät risteydy lajien A, B tai C kanssa. Jos on olemassa laji L, joka risteytyy ainoastaan lajien A ja X kanssa, niin kaikki lajit {A, B, C, L, X, Y, Z} kuuluvat samaan perusryhmään. Oletetaan että nämä lajit eivät myöskään risteydy minkään muun lajin kanssa. Jos laji L kuolee sukupuuttoon, niin alkuperäisestä perusryhmästä syntyy kaksi uutta perusryhmää ({A, B, C} & {X, Y, Z}), ja tämä on määritelmän mukaisesti perusryhmätason lajiutumista.</ref> Vastaavasti voidaan kuvitella tilanne, jossa perusryhmän sisällä syntyisi uudenlainen rakenne, mutta rakenteen saanut biologinen laji kykenisi edelleen risteytymään jonkun muun perusryhmän lajin kanssa. Tässä tilanteessa olisi tapahtunut määritelmän mukaan makroevoluutiota, mutta tämä olisi silti evoluutiota perusryhmän sisällä.
Kuten E-ka:ssa tämän jälkeen todetaankin, näiden määritelmien mukaan mikro- ja makroevoluution ero ei ole määrällinen vaan laadullinen. Yleensä näitä termejä käytetään kuitenkin liitettynä taksonomisiin ryhmiin, niin että mikroevoluutio tarkoittaa lajin sisäistä muuntelua<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Microevolution Evolution involving small-scale changes, i.e. within the species level, occurring over a short period of time that results in the formation of new subspecies.</ref>, kun taas makroevoluutio tarkoittaa lajirajan ylittävää muuntelua ja uusien taksonomisten ryhmien syntymistä.<ref>http://www.biology-online.org/dictionary/Macroevolution Evolution happening on a large scale, e.g. at or above the level of species, over geologic time resulting in the formation of new taxonomic groups.</ref> E-ka mukaileekin termien taksonomisia määritelmiä liittämällä termit [[wp:perusryhmä|perusryhmä]]n käsitteeseen. Tällöin "mikroevoluutiota ovat kaikki muuntelutapahtumat, jotka jäävät perusryhmän rajojen sisälle. Makroevoluutiota olisi uuden perusryhmän syntyminen toisesta."<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio &ndash; kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 55 | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7 }}</ref> Näitä taksonomisia määritelmiä ei voida kuitenkaan ongelmitta liittää edellä annettuihin mikro- ja makroevoluution määritelmiin. Tunnetut lajiutumismekanismit liittyvät populaatioiden eristymiseen, eivätkä uusien rakenteiden, elinten tai rakennesuunnitelmien syntyyn. Lajien erilaistuminen tapahtuu vasta kun ne elävät pidempään erossa toisistaan. Määritelmän mukaan kahta perusryhmän osaa yhdistävänä linkkinä toimineen populaation kuoleminen sukupuuttoon olisi makroevoluutiota, vaikka tällä ei olekaan mitään tekemistä uudenlaisten rakenteiden syntymisen kanssa.<ref>Oletetaan että biologiset lajit A, B ja C risteytyvät kaikki keskenään, ja lajit X, Y ja Z risteytyvät keskenään, mutta eivät risteydy lajien A, B tai C kanssa. Jos on olemassa laji L, joka risteytyy ainoastaan lajien A ja X kanssa, niin kaikki lajit {A, B, C, L, X, Y, Z} kuuluvat samaan perusryhmään. Oletetaan että nämä lajit eivät myöskään risteydy minkään muun lajin kanssa. Jos laji L kuolee sukupuuttoon, niin alkuperäisestä perusryhmästä syntyy kaksi uutta perusryhmää ({A, B, C} & {X, Y, Z}), ja tämä on määritelmän mukaisesti perusryhmätason lajiutumista.</ref> Vastaavasti voidaan kuvitella tilanne, jossa perusryhmän sisällä syntyisi uudenlainen rakenne, mutta rakenteen saanut biologinen laji kykenisi edelleen risteytymään jonkun muun perusryhmän lajin kanssa. Tässä tilanteessa olisi tapahtunut määritelmän mukaan makroevoluutiota, mutta tämä olisi silti evoluutiota perusryhmän sisällä.
== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Evoluutioteoria]]
* [[Perinnöllisen muuntelun mekanismit]]
* [[Polveutumisoppi]]
* [[Suunnitteluteoria]]
* [[Kreationismi]]
* [[Abiogeneesi]]


== Viitteet ==
== Viitteet ==

Versio 31. toukokuuta 2010 kello 15.12

Tämä artikkeli käsittelee termin "evoluutio" erilaisia määritelmiä. Teoriaa lajien kehityksestä yksinomaan evoluution kautta käsittelee artikkeli evoluutioteoria. Erilaisia tunnettuja evoluutiomekanismeja taas käsittelee artikkeli perinnöllisen muuntelun mekanismit


Evoluutio on termi, jonka voi käsittää monella keskenään ristiriitaisella tavalla. Varsinkin englannissa evoluutiolla voidaan tarkoittaa yllättävänkin erilaisia asioita. Sanalla "evoluutio" voidaan viitata jo vain biologiassakin ainakin kuuteen eri käsitteeseen,1 ja biologian sanakirjatkin määrittelevät sen yleensä ainakin kahdella sisällöltään eroavalla tavalla2:

  • Perättäisten sukupolvien saatossa ja populaation geneettisessä rakenteessa tapahtuva muutos, jota voivat aiheuttaa luonnonvalinta, jalostus, hybridisaatio ja mutaatiot3.
  • Lajin – tai muun toisilleen sukua olevien organismien ryhmän – evolutiivista kehitystä kuvaava tapahtumasarja; fylogenia4

Sekaannusten minimoimiseksi ApologetiikkaWikissä evoluutiolla tarkoitetaan yksinomaan

luonnollisten prosessien aikaansaamia muutoksia populaation geenipoolissa.

Tällöin evoluutio on asia, jota kukaan tuskin kieltää.

Ristiriitaisten määritelmien aiheuttamia ongelmia

Evoluution todisteita arvioitaessa on tärkeätä varoa syyllistymästä virheelliseen analogiaan. Jos todisteet puhuvat yhdenlaisen evoluution puolesta, ne voivat kuitenkin puhua samalla jotakin toisenlaista evoluutiota vastaan.

Monet tunnetut evoluutioskeptikot, kuten Philip Johnson, Paul Nelson ja Jonathan Wells, kiinnittävät huomiota evoluutiokeskusteluissa termin määrittelyn sekavuuteen.

"Evoluutio" on konstikas sana. Jos sillä tarkoitetaan "pieniä muutoksia ajan saatossa", niin luupäisinkin fundamentalisti tietää, että Maapallon historiassa on tapahtunut muutoksia. Mikäli evoluutiolla tarkoitetaan oppia, jonka mukaan "Kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä esi-isästä ohjaamattomien mutaatioden ja luonnonvalinnan kautta" (tämä on oppikirjan määritelmä evoluutiolle), niin 1. luokan biologeillakin on rankkoja kysymyksiä.

Paul Nelson, Expelled: No Intelligence Allowed

Ohessa on listattu neljä eniten käytettyä evoluution määritelmää:15

  • Evoluutio #1 Muutoksia ajan saatossa; Luonnonhistoria; mikä tahansa tapahtumasarja luonnossa.
Luonnonhistoria ei ole staattinen. Ne luonnontieteen alat, jotka pyrkivät ymmärtämään luonnonhistoriaa, käsittelevät evoluutiota #1. merkityksessä - luonnon muuttumisena ajan saatossa. Astronomit tutkivat tähtien elämänkaaria, geologit Maapallon pinnan muutoksia, paleontologit tarkastelevat maakerrostumista lajityyppien muutoksia ajan saatossa, biologit huomioivat ekologista kehittymistä kirjoitetun historian saatossa, esimerkiksi sellaista, jossa karu saari peittyy rehevään metsikköön. Vaikka viimeisellä esimerkillä ei ole paljoakaan tekemistä uusdarwinistisen evoluutioteorian kanssa, se kuitenkin sopii #1. määritelmään evoluutiosta tapahtumasarjana luonnonhistoriassa.
  • Evoluutio #2
Evoluutiolla voidaan tarkoittaa, että nykyiset eliöt ovat erilaisia kuin eliöt kaukaisessa menneisyydessä. Tarkemmin ottaen tällaisella evoluutiolla viitataan luonnollisten prosessien tuottamaan perinnölliseen muunteluun. Jopa kreationistit hyväksyvät, että tällaista "muuntelua populaation geenipoolissa" tapahtuu.
  • Evoluutio #3
Jotkin tiedemiehet assosioivat sanan "evoluutio" ideaan, jonka mukaan kaikki nykyiset eliöt polveutuvat yhdestä yhteisestä esi-isästä. Väite tunnetaan nykyään polveutumisoppina. Tämä teoria kuvaa elämän historian haarautuvana puuna.
  • Evoluutio #4
Toiset ihmiset viittaavat evoluutio -termillä kehityksen syyhyn tai mekanismiin, eli biologiseen prosessiin, joka johtaa kehitysopin mukaiseen eliölajien kehitykseen yhteisestä kantamuodosta nykyiseen lajien monimuotoisuuteen. Oppi universaalista yhteisestä esi-isästä muodostaa yhdessä perinnöllisen muuntelun (evoluutio #2) tuottaman kehityksen (evoluutio #4) kanssa ytimen uusdarvinistiselle evoluutioteorialle.


Kun kohtaat termin "evoluutio" sinun tulisinkin kysyä itseltäsi, mitä yllä mainituista määritelmistä käytetään. Suuri osa uusdarvinismin kriitikoista keskittyy määritelmiin #3 ja #4. Keskustelu muuttuu kuitenkin sekavaksi, kun joku pyrkii esittämään Evoluutio #2 todistavia seikkoja tukena #3 ja #4 määritelmille. Vastaavasti toiset taas saattavat käsitellä Evoluutio #3:n ja Evoluutio #4:n ongelmia, minkä vuoksi heitä syytetään Evoluutio #2 torjumisesta. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä myös ne biologit, jotka kyseenalaistavat uusdarvinistisen evoluutioteorian, hyväksyvät Evoluutio #2:n.5


Termit "mikroevoluutio" ja "makroevoluutio"

Aihepiiriä käsittelevässä kirjallisuudessa käytetään usein termejä "mikroevoluutio" ja "makroevoluutio". Termien tarkoituksena on määrittää muuntelun mahdollisuudet ja rajat. Esimerkiksi Evoluutio – kriittinen analyysi (myöhemmin: "E-ka") antaa termeille määritelmät:

  • Mikroevoluutio: Evoluutio olemassa olevien rakennetuntomerkkien sisällä; määrällinen muutos jo olemassa olevissa elimissä, rakenteissä tai rakennesuunnitelmissa.
  • Makroevoluutio: Täysin uusien elimien, rakenteiden ja rakennesuunnitelmien synty ja niihin liittyvä kvalitatiivisesti uusi geneettinen materiaali. Tässä merkityksessä käytetään termiä korkeammalle kehittyminen.6

Kuten E-ka:ssa tämän jälkeen todetaankin, näiden määritelmien mukaan mikro- ja makroevoluution ero ei ole määrällinen vaan laadullinen. Yleensä näitä termejä käytetään kuitenkin liitettynä taksonomisiin ryhmiin, niin että mikroevoluutio tarkoittaa lajin sisäistä muuntelua7, kun taas makroevoluutio tarkoittaa lajirajan ylittävää muuntelua ja uusien taksonomisten ryhmien syntymistä.8 E-ka mukaileekin termien taksonomisia määritelmiä liittämällä termit perusryhmän käsitteeseen. Tällöin "mikroevoluutiota ovat kaikki muuntelutapahtumat, jotka jäävät perusryhmän rajojen sisälle. Makroevoluutiota olisi uuden perusryhmän syntyminen toisesta."9 Näitä taksonomisia määritelmiä ei voida kuitenkaan ongelmitta liittää edellä annettuihin mikro- ja makroevoluution määritelmiin. Tunnetut lajiutumismekanismit liittyvät populaatioiden eristymiseen, eivätkä uusien rakenteiden, elinten tai rakennesuunnitelmien syntyyn. Lajien erilaistuminen tapahtuu vasta kun ne elävät pidempään erossa toisistaan. Määritelmän mukaan kahta perusryhmän osaa yhdistävänä linkkinä toimineen populaation kuoleminen sukupuuttoon olisi makroevoluutiota, vaikka tällä ei olekaan mitään tekemistä uudenlaisten rakenteiden syntymisen kanssa.10 Vastaavasti voidaan kuvitella tilanne, jossa perusryhmän sisällä syntyisi uudenlainen rakenne, mutta rakenteen saanut biologinen laji kykenisi edelleen risteytymään jonkun muun perusryhmän lajin kanssa. Tässä tilanteessa olisi tapahtunut määritelmän mukaan makroevoluutiota, mutta tämä olisi silti evoluutiota perusryhmän sisällä.

Katso myös

ApologetiikkaWiki


Viitteet

  1. > 1,0 1,1 Stephen C. Meyer and Michael Newton Keas: [www.arn.org/docs/meyer/sm_meaningsofevolution.pdf The Meanings of Evolution] Access Research Network.
  2. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution
  3. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution "The change in genetic composition of a population over successive generations, which may be caused by natural selection, inbreeding, hybridization, or mutation."
  4. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Evolution "The sequence of events depicting the evolutionary development of a species or of a group of related organisms; phylogeny."
  5. > 5,0 5,1 What Is Evolution? May 1, 2009. Discovery Institute — Center for Science and Culture. Viitattu 8.9.2009.
  6. ^ Siegfried Scherer, Reinhard Junker: Evoluutio – kriittinen analyysi, s. 53. Datakirjat, 2007. 951-98558-0-7.
  7. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Microevolution Evolution involving small-scale changes, i.e. within the species level, occurring over a short period of time that results in the formation of new subspecies.
  8. ^ http://www.biology-online.org/dictionary/Macroevolution Evolution happening on a large scale, e.g. at or above the level of species, over geologic time resulting in the formation of new taxonomic groups.
  9. ^ Siegfried Scherer, Reinhard Junker: Evoluutio – kriittinen analyysi, s. 55. Datakirjat, 2007. 951-98558-0-7.
  10. ^ Oletetaan että biologiset lajit A, B ja C risteytyvät kaikki keskenään, ja lajit X, Y ja Z risteytyvät keskenään, mutta eivät risteydy lajien A, B tai C kanssa. Jos on olemassa laji L, joka risteytyy ainoastaan lajien A ja X kanssa, niin kaikki lajit {A, B, C, L, X, Y, Z} kuuluvat samaan perusryhmään. Oletetaan että nämä lajit eivät myöskään risteydy minkään muun lajin kanssa. Jos laji L kuolee sukupuuttoon, niin alkuperäisestä perusryhmästä syntyy kaksi uutta perusryhmää ({A, B, C} & {X, Y, Z}), ja tämä on määritelmän mukaisesti perusryhmätason lajiutumista.