Pascalin peliteoria

Pascalin peliteoria on eräs peruste uskoa Jumalaan. Se ei ole Jumalan olemassaolotodistus, vaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on peliteoreettisesti kannattavaa. Pascalin vaa'an taustalla on kristinuskon jumalakäsitys. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko Jumala olemassa vai ei, Jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.¹

Argumentin heikkoutena voidaan pitää sitä, ettei se kerro mikä teistinen uskonto kannattaa valita, vaikka se sulkeekin pois tiettyjä vaihtoehtoja. Argumentti onkin oikeastaan suunnattu agnostikolle, joka myöntää ettei hän voi olla täysin varma siitä, mikä maailmankatsomus on totta. Argumentin mukaan agnostikon ei kannata ottaa sitä riskiä, että hän eläisi kuin ateisti, ja olisikin väärässä, koska hän voisi joutua kuolemanjälkeiseen kärsimykseen. Sen sijaan hänen kannattaa ottaa se riski, että hän elää ja uskoo kuin kristitty, vaikka ateismi olisikin totta. Hänenhän ei tarvitsisi kuoltuaan herätä murehtimaan sitä että hän olikin väärässä, mutta hän eläisi silti hyvän ja mielenkiintoisen elämän. Tällöinkin on olemassa riski että joku muu uskonto olisi totta, ja kristitty joutuu kärsimään kuoleman jälkeen. Kuitenkin riskin minimoimiseksi kannattaa ainakin hylätä ateismi, koska ainakaan ateisti ei voi voittaa.

Todistuksen logiikka

Kiteytettynä:

• Jos Jumala on olemassa ja henkilö toimii sen mukaisesti, se on ainoa mahdollisuus ylipäänsä voittaa mitään pysyvää. Voitto on mahdollisimman suuri.

• Jos Jumalaa ei ole mutta uskoo tähän, saa Pascalin mukaan suojakseen perhettä yms. suojaavia käskyjä ja jännittävämmän elämänkaaren vaikka häviäisikin hetkellisissä nautinnoissa.

• Jos Jumala on, mutta ei usko tähän, häviää suurimman kuviteltavissa olevan tappion verran.

• Ja ennen kaikkea: jos Jumalaa ei ole eikä usko häneen, ei häviä mitään - muttei myöskään voita mitään.

Fatalismi vai vapaa tahto?

Peliteoriaa voidaan soveltaa erityisen hyvin kysymykseen fatalismista ja vapaasta tahdosta, koska vaihtoehdot ovat määritelmällisesti toistensa negaatioita.

Jos uskot vapaaseen tahtoon, ja olet oikeassa, olet oikeassa oman valintasi takia. Jos uskot vapaaseen tahtoon ja olet väärässä, olet väärässä joko kausaalisen välttämättömyyden, tai valintojesi satunnaisuuden takia, eikä väärässä olemisesi ole silloin sinun vikasi. Et siis olisi edes voinut valita oikein.

Jos taas et usko vapaaseen tahtoon, ja olet oikeassa, oikeassaolemisesi ei ole omaa ansiotasi, vaan tapahtuu täysin sinusta riippumatta. Et siis olisi edes voinut valita väärin. Jos taas et usko vapaaseen tahtoon, ja vapaa tahto onkin totta, olet väärässä oman valintasi seurauksena, ja sinua voidaan pitää siitä vastuullisena.

Siispä on syytä uskoa, että ihmisillä on vapaa tahto. Lisäksi vapaan tahdon olemassaolo on myös intuitiomme mukaista, joten siihen uskominen ei ole myöskään erityisen vaikeata.

Mutta mikä jumala?

Pascal argumentoi alunperin yhden jumalan oletuksesta. Hän siis asetti vastakkain ainoastaan ateismin ja kristinuskon. Yleensä myönnetään, että tällaisessa tilanteessa argumentti toimisi. Jos taas pitää valita useiden jumalien väliltä, onkin olemassa riski uskoa väärään jumalaan.² Tämä riski täytyy vain hyväksyä, koska ei ole olemassakaan sellaista valintaa, joka pelaisi kaikin puolin varman päälle. Tämän riskin pienentämiseksi on kuitenkin perusteltua pitäytyä uskomasta ateismiin.

Argumentin moraalinen kyseenalaisuus

Peliteoreettista argumenttia on kritisoitu siitä, ettei todellisuuden perustavia uskonvalintoja pidä tehdä laskemalla hyötysuhteita, ja ettei Jumala luultavasti katsoisi hyvällä tällaisen järkeilyn perusteella uskovia.³ Käytännössä kuitenkin tällainen järkeily on erittäin perusteltua monessakin perustavanlaatuisessa tilanteessa.

On tietenkin mahdollista, että koko elämäsi on vain harhaa, ja aivosi olisivatkin oikeasti humanoidien laboratoriossa, jossa sinulle syötetään jatkuvasti valheellisia havaintoja sähköimpulsseina. Entä jos tämä onkin totta? Velvoittaisiko tämä mahdollisuus sinut jonkinlaisiin toimenpiteisiin? Minkälainen toiminta olisi tällaisessa tilanteessa hyvää tai huonoa? Jos et voi tehdä mitään asialle, niin voit yhtä hyvin elää niin kuin havaintosi olisivatkin todellisuutta.

On myös loogisesti mahdollista, ettei sinun lisäksesi ole olemassa muita tajuisia olentoja. Muut ihmiset olisivat kuin virtuaalihahmoja tietokonepelissä. Tällöin muiden tappaminen ei olisi moraalisesti väärin, samoin kuin tietokonepelissä ihmisen tappamista ei voida pitää moraalisesti vääränä. Vaikka tiedostatkin nyt tällaisen mahdollisuuden olemassaolon, et kuitenkaan usko siihen, koska et halua ottaa sitä riskiä että oletkin väärässä. Vaikka tällainen olisikin totta, sinun kannattaa elää niin kuin se ei olisi.

Voihan jokin jumala palkita ateistitkin

Joidenkin ateistien mukaan voidaan yhtä hyvin väittää, että ateisti palkitaan äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuo­mitaan äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen.⁴ Tällöin pelurin olisi pyrittävä olemaan uskomatta jumalaan.

Tämähän on periaatteessa täysin mahdollista. On tosin myös mahdollista että päähäsi putoaa kohta meteoriitti. Vaikka haluaisitkin eliminoida riskin meteoriitin osumisesta, sinun ei kannata väistää. On käytännössä yhtä epätodennäköistä, että meteoriitti putoaakin päähäsi juuri siinä mihin olet väistänyt, sillä meteoriitin putoaminen on käytännössä täysin ennalta arvaamatonta ja tässä suhteessa mielivaltaista. Vastaavasti kuvatunlaista jumalaa voidaan hyvällä syyllä pitää mielivaltaisena. Tällaisessa todellisuudessahan väärin uskovat saisivat palkinnon, koska tämä jumala palkitsisi ateistit juuri siitä, etteivät he uskoneet häneen. Mielivaltaisia jumalia voidaan tietysti keksiä täysin mielivaltaisesti, joten yhdeltä jumalalta suojautuminen altistaa yhtä todennäköiselle toisen jumalan rangaistukselle. Mielivaltaisten jumalien mahdollisuus voidaan siis jättää vedonlyönnissä huomioimatta, koska ne ovat määritelmällisesti täysin ennalta arvaamattomia.

Katso myös

• Agnostisismi
• Ateismi
• Jumalan olemassaolo
• Teismi

Lähteet

• Pascal, Blaise: Mietteitä. Alkuteos: Pensées, 1669.) Suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21208-3.
• Warburton, Nigel: Philosophy: Basic Readings. London: Routledge, 1999. ISBN 0-415-18720-6. – Selostaa laajasti Pascalin vaakaa.

Aiheesta muualla

• Pascalin Pensées englanniksi. Pelurin todistus on osiossa #233.
• Internet Encyclopedia of Philosophy: Pascal's wager
• Stanford Encyclopedia of Philosophy: Pascal's wager
• The End of Pascal's Wager: Only Nontheists Go to Heaven (2002)
• Arguments against Pascal's Wager
• Pascal's Wager, ReligiousTolerance.org
• The Atheist's Wager, Philosophy of Religion.info
• The Atheist's Wager
• Austin Cline: Atheist's Wager