Ero sivun ”Rekapitulaatioteoria” versioiden välillä

ApoWikistä
(→‎Kuvien käyttö nykypäivänä: kuvankaappaus, joku voisi hoitaa tämän artsun kapulakielisyydet kuntoon =P)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee polveutumisoppiin liittyvää teoriaa kriittisesti.}}
{{Tämä artikkeli| käsittelee polveutumisoppiin liittyvää teoriaa kriittisesti.}}
[[Kuva:RekapitulaatioHaeckel.jpg|right|thumb|350px|Ernst Haeckelin väärentämät kuvat selkärankaisten alkioista.]]
[[Kuva:RekapitulaatioHaeckel.jpg|right|thumb|350px|Ernst Haeckelin väärentämät kuvat selkärankaisten alkioista.]]
Rekapitulaatioteoria (aka. biogeneettinen peruslaki) on oppi, minkä mukaan selkärankaiset kertaavat kehityshistoriansa yksilönkehityksen aikana. Teorian esitti ensimmäisenä saksalainen eläintieteilijä [[Ernst Haeckel]] 1866. Huolimatta siitä, että teoria perustui alunalkaen väärennöksiin, mikä myönnetään tiedemaailmassa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Richardson MK, Hanken J, Gooneratne ML, Pieau C, Raynaud A, Selwood L & Wright GM | Otsikko = There is no highly conserved embryonic stage in the verterbrates | Julkaisu = Anatomy and Embryology | Ajankohta = 1997 | Numero = vol.196| Sivut = 91-106 | Tunniste = DOI 10.1007/s004290050082 | Viitattu = 1.1.2009 }}</ref><sup>'</sup><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Elizabeth Pennisi| Otsikko = Haeckel's Embryos: Fraud Rediscovered| Julkaisu = Science | Ajankohta = 5.9.1997 | Numero = Vol. 277| Sivut = 1435| Tunniste = | Viitattu = 14.1.2009}} </ref> teorian ideaa käytetään nykyään biologian opetuksessa mm. Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Rekapitulaatioteoria (aka. biogeneettinen peruslaki) on oppi, minkä mukaan selkärankaiset kertaavat kehityshistoriansa yksilönkehityksen aikana. Teorian esitti ensimmäisenä saksalainen eläintieteilijä [[Ernst Haeckel]] 1866. Huolimatta siitä, että teoria perustui alunalkaen väärennöksiin, mikä myönnetään tiedemaailmassa<ref name="Gould">{{Lehtiviite | Tekijä = Stephen Jay Gould| Otsikko = Abscheulich! (Atrocious!).| Julkaisu = Natural History | Ajankohta = | Numero =  Mar2000, Vol. 109 Issue 2,| Sivut = p42, 8p, 5bw | Tunniste = ISSN: 0028-0712 | Viitattu = 16.1.2009}} </ref><sup>'</sup><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Richardson MK, Hanken J, Gooneratne ML, Pieau C, Raynaud A, Selwood L & Wright GM | Otsikko = There is no highly conserved embryonic stage in the verterbrates | Julkaisu = Anatomy and Embryology | Ajankohta = 1997 | Numero = vol.196| Sivut = 91-106 | Tunniste = DOI 10.1007/s004290050082 | Viitattu = 1.1.2009 }}</ref><sup>'</sup><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Elizabeth Pennisi| Otsikko = Haeckel's Embryos: Fraud Rediscovered| Julkaisu = Science | Ajankohta = 5.9.1997 | Numero = Vol. 277| Sivut = 1435| Tunniste = | Viitattu = 14.1.2009}} </ref> teorian ideaa käytetään nykyään biologian opetuksessa mm. Suomessa ja Yhdysvalloissa.


==Teorian historia==
==Teorian historia==
Rivi 18: Rivi 18:
Suomen lukiokirjoissa Heackelin väärrennöksistä johdettuja kuvia esitetään sangen suoraan evoluution todisteena.<ref>
Suomen lukiokirjoissa Heackelin väärrennöksistä johdettuja kuvia esitetään sangen suoraan evoluution todisteena.<ref>
{{Kirjaviite | Tekijä = Lahti, Kimmo; Valste, Juha;
{{Kirjaviite | Tekijä = Lahti, Kimmo; Valste, Juha;
Tolonen, Pasi | Nimeke = Biologia:Elämä (8.-10 painos) | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 33| Selite = "Yksilökehityksen samanlaisuus. Selkärankaislajien alkion- ja
Tolonen, Pasi | Nimeke = Biologia:Elämä (8.-10 painos) | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 33| Selite = ''"Yksilökehityksen samanlaisuus. Selkärankaislajien alkion- ja sikiökehityksen alkuvaiheet muistuttavat toisiaan suuresti, mikä selittyy sillä, että niillä on ollut yhteinen kantamuoto."''| Tunniste = ISBN 9789510280249 }}</ref><sup>'</sup><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Venäläinen, Juha; Happonen, Päivi; Holopainen, Mervi; Tenhunen, Antero; Sotkas, Panu; Tihtarinen-Ulmanen, Marja; | Nimeke = Bios 6: kertaus | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 112 | Selite = ''"Alkiokehityksen alkuvaiheessa eri selkärankaiset muistuttavat hyvin suuresti toisiaan. Sekä rotan (yläkuva) että ihmisen (alakuva) alkiossa näkyy hännän aihe. Kun alkio kehittyy pidemmälle, niiden lajityypilliset piirteet tulevat näkyviin."''
sikiökehityksen alkuvaiheet muistuttavat toisiaan suuresti, mikä
selittyy sillä, että niillä on ollut yhteinen kantamuoto."| Tunniste = ISBN 9789510280249 }}</ref><sup>'</sup><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Venäläinen, Juha; Happonen, Päivi; Holopainen, Mervi; Tenhunen, Antero; Sotkas, Panu; Tihtarinen-Ulmanen, Marja; | Nimeke = Bios 6: kertaus | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 112 | Selite = "Alkiokehityksen alkuvaiheessa eri selkärankaiset muistuttavat hyvin suuresti toisiaan. Sekä rotan (yläkuva) että ihmisen (alakuva) alkiossa näkyy hännän aihe. Kun alkio kehittyy pidemmälle, niiden lajityypilliset piirteet tulevat näkyviin."
| Tunniste = ISBN 978951027634 }}</ref>
| Tunniste = ISBN 978951027634 }}</ref>



Versio 16. tammikuuta 2009 kello 14.51

Tämä artikkeli käsittelee polveutumisoppiin liittyvää teoriaa kriittisesti.
Ernst Haeckelin väärentämät kuvat selkärankaisten alkioista.

Rekapitulaatioteoria (aka. biogeneettinen peruslaki) on oppi, minkä mukaan selkärankaiset kertaavat kehityshistoriansa yksilönkehityksen aikana. Teorian esitti ensimmäisenä saksalainen eläintieteilijä Ernst Haeckel 1866. Huolimatta siitä, että teoria perustui alunalkaen väärennöksiin, mikä myönnetään tiedemaailmassa1'2'3 teorian ideaa käytetään nykyään biologian opetuksessa mm. Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Teorian historia

Hackelin väärentämät kuvat havaittiin petoksiksi varsin pian. Valitettavasti polveutumisopin voittokulun samaistaminen Haeckelin persoonan ja hänen teeseihinsä varjeli, vastuksesta huolimatta, näiden oppien vaikutuksen morfologiaan ja embryologiaan näihin päiviin saakka.4 Darwin piti näitä petollisia kuvia vakuuttavampana todisteena teorialleen.5

Aitoja kuvia selkärankaisten alkioista. Sikiöiden kehitysvaiheet etenevät vasemmalta oikealle

Kuvien käyttö nykypäivänä

Kuvia käytetään edelleen evoluution popularisoimisessa. (Kuvankaappaus YLE Teemalla esitetystä Lajien Synty -tiededokumentista)

Haeckelin kuvia käytetään toistuvasti evoluution popularisoimisessa. Esimerkiksi Yle Teemalla tammikuussa 2009 nähtävässä Richard Dawkinsin käsikirjoittamassa The Genius of Charles Darwin -dokumentissa (suom. Tiededokumentti: Lajien Synty) Dawkins esittää väärennöksiä todisteena evoluutiosta6.

Opetusmateriaalina

Yhdysvallat

Suomi

Suomen lukiokirjoissa Heackelin väärrennöksistä johdettuja kuvia esitetään sangen suoraan evoluution todisteena.7'8

Lähteet

  1. ^ Stephen Jay Gould: Abscheulich! (Atrocious!).. Natural History, , nro Mar2000, Vol. 109 Issue 2,, s. p42, 8p, 5bw. ISSN: 0028-0712.
  2. ^ Richardson MK, Hanken J, Gooneratne ML, Pieau C, Raynaud A, Selwood L & Wright GM: There is no highly conserved embryonic stage in the verterbrates. Anatomy and Embryology, 1997, nro vol.196, s. 91-106. DOI 10.1007/s004290050082.
  3. ^ Elizabeth Pennisi: Haeckel's Embryos: Fraud Rediscovered. Science, 5.9.1997, nro Vol. 277, s. 1435.
  4. ^ Siegfried Scherer, Reinhard Junker: "luku V.10", Evoluutio – kriittinen analyysi. Datakirjat, 2000. ISBN 951-98558-0-7.
  5. ^ Pekka Reinikainen: "Oppikirjojen vakiotodisteet evoluutiolle", DInosaurusten arvoitus ja Raamattu, s. 150. Kuva ja Sana, 2004. ISBN 951-585-117-3.
  6. ^ Russell Barnes: Tiededokumentti: Lajien Syntyt (The Genius of Charles Darwin). Iso-Britannia, 2008. Englanti
  7. ^ Lahti, Kimmo; Valste, Juha; Tolonen, Pasi: Biologia:Elämä (8.-10 painos), s. 33. "Yksilökehityksen samanlaisuus. Selkärankaislajien alkion- ja sikiökehityksen alkuvaiheet muistuttavat toisiaan suuresti, mikä selittyy sillä, että niillä on ollut yhteinen kantamuoto.". WSOY, 2007. ISBN 9789510280249.
  8. ^ Venäläinen, Juha; Happonen, Päivi; Holopainen, Mervi; Tenhunen, Antero; Sotkas, Panu; Tihtarinen-Ulmanen, Marja;: Bios 6: kertaus, s. 112. "Alkiokehityksen alkuvaiheessa eri selkärankaiset muistuttavat hyvin suuresti toisiaan. Sekä rotan (yläkuva) että ihmisen (alakuva) alkiossa näkyy hännän aihe. Kun alkio kehittyy pidemmälle, niiden lajityypilliset piirteet tulevat näkyviin.". WSOY, 2007. ISBN 978951027634.