Ero sivun ”Maailman ikä – teologinen näkökulma” versioiden välillä

ApoWikistä
(stylisointia)
Rivi 1: Rivi 1:
Tämän tekstin tavoite on esitellä ja verrata eri raamatullisia tulkintamahdollisuuksia maailman ja maapallon ikää koskien. Vertaamista voidaan tehdä sekä raamatun tekstien perusteella että tieteellisesti (ks. [[Maailman_ikä_-_tieteellinen_näkökulma]]). Tässä keskitytään raamatun tekstien perusteella vertaamiseen.
Tämän tekstin tavoite on esitellä ja verrata eri raamatullisia tulkintamahdollisuuksia maailman ja maapallon ikää koskien. Vertaamista voidaan tehdä sekä raamatun tekstien perusteella että tieteellisesti (ks. [[Maailman_ikä_-_tieteellinen_näkökulma|Maailman ikä - tieteellinen näkökulma]]). Tässä keskitytään raamatun tekstien perusteella vertaamiseen.


==Ensimmäisen Mooseksen kirjan kahden ensimmäisen luvun tekstiin liittyviä huomioita==
==Ensimmäisen Mooseksen kirjan kahden ensimmäisen luvun tekstiin liittyviä huomioita==
Rivi 5: Rivi 5:
===Jae 1===
===Jae 1===
{{rp|1. Moos. 1:1}}
{{rp|1. Moos. 1:1}}
Kaiken tyhjästä luominen. Jotkut nykyajan kommentaattorit ovat kyseenalaistaneet ex nihilo-tyhjästä luomisen, tulkiten 1. jakeen "kun alussa Jumala loi...", mutta teksti itse ei viittaa tähän, vaan tarkoittaa selvästi ei-mistään luomista.<ref>William Lane Craig, Defender's class, The Doctrine of Creation, part 2</ref> <ref>Genesis, 2004, Claus Westermann</ref>
Kaiken tyhjästä luominen. Jotkut nykyajan kommentaattorit ovat kyseenalaistaneet ex nihilo-tyhjästä luomisen, tulkiten 1. jakeen "kun alussa Jumala loi...", mutta teksti itse ei viittaa tähän, vaan tarkoittaa selvästi ei-mistään luomista.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = The Doctrine of Creation, part 2 | Osoite = http://www.reasonablefaith.org/site/PageServer?pagename=podcasting_main#defenders | Viitattu = 5.4.2009 | Selite = | Tekijä = William Lane Craig | Julkaisija = Reasonable Faith | Ajankohta = 8.9.2008}}</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Claus Westermann | Nimeke = Genesis | Julkaisija = Continuum | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0567043900}}</ref>


Hebrean rakenne viittaa siihen että 1. jae on taustainformaation antava johdanto jatkolle. Teksti sallii ajallisen aukon jakeeseen 2 mentäessä.
Hebrean rakenne viittaa siihen että 1. jae on taustainformaation antava johdanto jatkolle. Teksti sallii ajallisen aukon jakeeseen 2 mentäessä.
Rivi 17: Rivi 17:
Aurinko, kuu ja tähdet
Aurinko, kuu ja tähdet
Jae 14 Teksti ei edellytä sitä että tässä luodaan taivaankappaleet vaan ilmaisu on erilainen kuin ympäristössä pikemminkin viittaa siihen että niitä aletaan käyttää päivien ja öiden erottamiseen.
Jae 14 Teksti ei edellytä sitä että tässä luodaan taivaankappaleet vaan ilmaisu on erilainen kuin ympäristössä pikemminkin viittaa siihen että niitä aletaan käyttää päivien ja öiden erottamiseen.
<ref>William Lane Craig, Defender's class, The Doctrine of Creation, part 3</ref>
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = The Doctrine of Creation, part 3 | Osoite = http://www.reasonablefaith.org/site/PageServer?pagename=podcasting_main#defenders | Viitattu = 5.4.2009 | Selite = | Tekijä = William Lane Craig | Julkaisija = Reasonable Faith | Ajankohta = 15.9.2008}}</ref>
<ref>Genesis Unbound: A Proactive New Look at the Creation Account, 1996, John Sailhammer</ref>
<ref name="GenUnbound">{{Kirjaviite | Tekijä = John Sailhammer | Nimeke = Genesis Unbound: A Proactive New Look at the Creation Account | Julkaisija = Multnomah Books | Vuosi = 1996 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0880708685}}</ref>


{{rp|1.Moos. 1}} luomista tapahtuu tekemällä ja sanomalla. Jumala tekee sanomalla, ja sitten ehkä kirjoittaja kommentoi miten se tapahtuu. Esim. jakeet 11 ja 12. Jae 16 lienee siis kommentaari jakeeseen 15.  
{{rp|1.Moos. 1}} luomista tapahtuu tekemällä ja sanomalla. Jumala tekee sanomalla, ja sitten ehkä kirjoittaja kommentoi miten se tapahtuu. Esim. jakeet 11 ja 12. Jae 16 lienee siis kommentaari jakeeseen 15.  
Rivi 53: Rivi 53:
Lähtökohtaisesti tekstin symbolinen tulkinta on arveluttavaa, ainakin mikäli tekstilaji ei itse viittaa symbolisen tulkinnan tarpeellisuuteen. Mutta kanta on mahdollinen.
Lähtökohtaisesti tekstin symbolinen tulkinta on arveluttavaa, ainakin mikäli tekstilaji ei itse viittaa symbolisen tulkinnan tarpeellisuuteen. Mutta kanta on mahdollinen.
===Puutarha-tulkinta===
===Puutarha-tulkinta===
Tässä J. Salehammerin, huomattavan evankelikaalisen vanhan testamentin tutkijan, esiin tuomassa kannassa ajatellaan, että {{rp|1. Moos. 1:1}} kertoo maailman luomisesta ja {{rp|1. Moos.  1:2-2:4a}} maan valmistamisesta (Eedenin puutarha/luvattu maa) <ref>Genesis Unbound: A Proactive New Look at the Creation Account, 1996, John Sailhammer</ref>.
Tässä J. Salehammerin, huomattavan evankelikaalisen vanhan testamentin tutkijan, esiin tuomassa kannassa ajatellaan, että {{rp|1. Moos. 1:1}} kertoo maailman luomisesta ja {{rp|1. Moos.  1:2-2:4a}} maan valmistamisesta (Eedenin puutarha/luvattu maa) <ref name="GenUnbound" />.


==Eri tekstikohtiin perustuva taulukko nuoren (YEC) ja vanhan (OEC) iän kantojen välillä==
==Eri tekstikohtiin perustuva taulukko nuoren (YEC) ja vanhan (OEC) iän kantojen välillä==
Rivi 60: Rivi 60:
Todennäköisyydet tässä ovat suuntaa antavia arvioita ja henkilön taustaymmärryksestä riippuvaisia. Niitä muuttavat se, kuinka varmana henkilö pitää tämän hetken tietämystämme. Esimerkiksi, mikäli ajattelemme että tällä hetkellä tiedämme 80% kaikesta tieteellisestä tiedosta, voimme pitää sitä ettei kanta pysty selittämään mittaustulosta suurena ongelmana ja siten todennäköisyyttä pienenä. Mikäli ajattelemme että tiedämme 20% kaikesta tiedosta, kannan ongelma nykytietämyksen kanssa ei tee kannasta kovin epätodennäköistä. Asia ei ole kovin yksinkertainen, voidaan toki olettaa että jatkotutkimus ei tule olemaan paljonkaan ristiriidassa nykyisten teorioiden kanssa, jolloin nykytietämykseen voitaisiin luottaa aika paljonkin. Mutta tämä on vain oletus ja hyvinkin tapauskohtainen, riippuen siitä kuinka paljon ja kuinka välitöntä tietoa tapauksessa käytetään ja kuinka paljon teoreettisempaa tietoa ja taustaoletuksia tapaus käyttää.
Todennäköisyydet tässä ovat suuntaa antavia arvioita ja henkilön taustaymmärryksestä riippuvaisia. Niitä muuttavat se, kuinka varmana henkilö pitää tämän hetken tietämystämme. Esimerkiksi, mikäli ajattelemme että tällä hetkellä tiedämme 80% kaikesta tieteellisestä tiedosta, voimme pitää sitä ettei kanta pysty selittämään mittaustulosta suurena ongelmana ja siten todennäköisyyttä pienenä. Mikäli ajattelemme että tiedämme 20% kaikesta tiedosta, kannan ongelma nykytietämyksen kanssa ei tee kannasta kovin epätodennäköistä. Asia ei ole kovin yksinkertainen, voidaan toki olettaa että jatkotutkimus ei tule olemaan paljonkaan ristiriidassa nykyisten teorioiden kanssa, jolloin nykytietämykseen voitaisiin luottaa aika paljonkin. Mutta tämä on vain oletus ja hyvinkin tapauskohtainen, riippuen siitä kuinka paljon ja kuinka välitöntä tietoa tapauksessa käytetään ja kuinka paljon teoreettisempaa tietoa ja taustaoletuksia tapaus käyttää.


{| class="prettytable"
{| {{prettytable}}
| Raamatun kohta
|-
| YEC
!{{hl2}} | Raamatun kohta
| p<sub>YEC</sub>
!{{hl2}} | YEC
| OEC
!{{hl2}} | p<sub>YEC</sub>
| p<sub>OEC</sub>
!{{hl2}} | OEC
!{{hl2}} | p<sub>OEC</sub>
|-


|-
| 1.Moos. 1 Päivä
| 1Moos1 Päivä
|  
|  
| 1
| 1
Rivi 75: Rivi 76:


|-
|-
| 1Moos1 ”Tuli ehtoo, tuli aamu, n:näs päivä”
| 1.Moos. 1 ”Tuli ehtoo, tuli aamu, n:näs päivä”
|  
|  
| 1
| 1
Rivi 82: Rivi 83:


|-
|-
| 1Moos1 Päivästä puhutaan ennen kuin aurinko ja kuu tehty tai näkyvissä.
| 1.Moos. 1 Päivästä puhutaan ennen kuin aurinko ja kuu tehty tai näkyvissä.
| Kirjaimellinen ehtoo ja aamu, auringon merkitsemä tulkinta päivälle ehkä hankala. Toisaalta ”Jumalan henki valaisi”.
| Kirjaimellinen ehtoo ja aamu, auringon merkitsemä tulkinta päivälle ehkä hankala. Toisaalta ”Jumalan henki valaisi”.
| 0.9
| 0.9
Rivi 89: Rivi 90:


|-
|-
| 1Moos2 6. Päivä Aatami tekee paljon hommia
| 1.Moos. 2 6. Päivä Aatami tekee paljon hommia
|  
|  
| 0.2
| 0.2
Rivi 96: Rivi 97:


|-
|-
| 1Moos1 Sukuluetteloiden pituus
| 1.Moos. 1 Sukuluetteloiden pituus
|  
|  
| 1
| 1
| Yleensä OEC laittavat pitkät iät 1Moos1 yhteyteen, eivät sukuluett. Aukkoihin, mutta taipumusta on venyttää sukuluetteloitakin. Toisaalta tekstin mukaankin luetteloissa on aukkoja.
| Yleensä OEC laittavat pitkät iät 1.Moos. 1 yhteyteen, eivät sukuluett. Aukkoihin, mutta taipumusta on venyttää sukuluetteloitakin. Toisaalta tekstin mukaankin luetteloissa on aukkoja.
| 0.75
| 0.75


Versio 8. huhtikuuta 2009 kello 19.53

Tämän tekstin tavoite on esitellä ja verrata eri raamatullisia tulkintamahdollisuuksia maailman ja maapallon ikää koskien. Vertaamista voidaan tehdä sekä raamatun tekstien perusteella että tieteellisesti (ks. Maailman ikä - tieteellinen näkökulma). Tässä keskitytään raamatun tekstien perusteella vertaamiseen.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan kahden ensimmäisen luvun tekstiin liittyviä huomioita

Jae 1

1. Moos. 1:1 Kaiken tyhjästä luominen. Jotkut nykyajan kommentaattorit ovat kyseenalaistaneet ex nihilo-tyhjästä luomisen, tulkiten 1. jakeen "kun alussa Jumala loi...", mutta teksti itse ei viittaa tähän, vaan tarkoittaa selvästi ei-mistään luomista.1 2

Hebrean rakenne viittaa siihen että 1. jae on taustainformaation antava johdanto jatkolle. Teksti sallii ajallisen aukon jakeeseen 2 mentäessä.

Jae 2

1. Moos. 1:2 Maapallon muokkaaminen sekaisesta (sana tarkoittaa asumattomaksi kelpaamaton hukkamaa, ei täysin kaoottinen) tilasta.

Jae 14

1. Moos. 1:14 Aurinko, kuu ja tähdet Jae 14 Teksti ei edellytä sitä että tässä luodaan taivaankappaleet vaan ilmaisu on erilainen kuin ympäristössä pikemminkin viittaa siihen että niitä aletaan käyttää päivien ja öiden erottamiseen. 3 4

1.Moos. 1 luomista tapahtuu tekemällä ja sanomalla. Jumala tekee sanomalla, ja sitten ehkä kirjoittaja kommentoi miten se tapahtuu. Esim. jakeet 11 ja 12. Jae 16 lienee siis kommentaari jakeeseen 15.

Eli 4. päivänä ei ehkä luoda taivaankappaleita vaan niille annetaan tarkoitus (aikojen osoittaminen), vastakohtana niitä palvoville ympäröiville pakanakulttuureille, ja todetaan että Jumala on tehnyt ne.

Sivulla luominen raamatussa on kattavampi lista luomiseen liittyvistä raamatunkohdista.

Tulkintakannat liittyen maapallon ikään

Alla on tiiviisti esitetty yleisimmät tulkintakannat vahvuuksineen ja heikkouksinee. Hyvä tulkintakantojen esittely on PCA report http://www.origins.org/articles/00site_pcareport.html.

24h päivän "kirjaimellinen" tulkinta

Tämän adventistien keskuudesta modernilla ajalla lähteneen tulkintakannan popularisoivat Morris ja Whitcomb kirjassaan The Genesis Flood.

Perustelut puolesta

  • Päivä-sanan suoraviivaisin tulkinta on 24h päivä, vaikka raamatussa on kohtia joissa samaa sanaa käytetään tarkoittamaan pidempää ajanjaksoa.
  • "Jumalan Sana on luotettavampi kuin ihmisten käsitykset, joten modernia tiedettä ei pidä käyttää tekstin tulkinnan apuna."

Perustelut vastaan

  • Vaikka Jumalan Sana on luotettavampi kuin ihmisten käsitykset, jokainen tekstin tulkinta, myös nuoren iän tulkinta, on ihmisten käsitys. Tämä ei tarkoita relativismia, vaan sitä, että tulkintoja tulee verrata aineiston perusteella. Sekä teksti että luonnontieteelliset mittaukset voidaan ottaa Jumalan ilmoituksena (erityinen ja luonnollinen ilmoitus, kuten teologiassa on aina ajateltu). Luonnontieteellistä aineistoa siis voidaan ja on suositeltavaa käyttää ihmisten tekstitulkintojen arvioinnissa. Tällöin on kuitenkin muistettava, että myös kaikki luonnontieteelliset johtopäätökset ovat ihmisten tulkintaa mittaustuloksista eikä niihin pidä luottaa liian naivisti.

Määräämättömän pitkä päivä -tulkinta

Perustelut puolesta

  • 1. Moos. 1:12 "maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita..." maa tuottaa - vaikuttaa pitemmältä kuin yksi päivä.
  • 1. Moos. 2:4 "Siihen aikaan" on sama sana kuin "päivä", joka tässä siis viittaa pitempään ajanjaksoon. Samoin ilmeisesti eze 30:3 ja Hoosea 6:2 käyttävät päivä-sanaa pitemmässä mielessä, Hoos 6:2 liittää sanaan myös numeron.
  • Seitsemäs päivä ei ilmeisesti pääty, sen päättymisestä ei käytetä samaa 'Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, N:nnäs päivä' -rakennetta, myös uuden testamentin mukaan Jumalan lepopäivä jatkuu (Hebr. 4:1-5). Lisäksi Jeesus totesi 'Minä ja Isäni teemme yhäti työtä' vastineena sapattikielloille, viitaten ilmeisesti siihen että Jumala tekee laupeuteen liittyvää työtä lepopäivänään. (Tämä selittäisi myös miksi Jumala ei kokoajan ja näkyvästi ole vuorovaikutuksessa luomakuntaansa.)
  • Aatami tekee melko paljon hommia 6. päivänä, hän mm. nimeää kaikki eläimet. Kun Eeva herää, Aatami toteaa "vihdoin". Tämä viittaa pitempään aikaan kuin päivä.

Perustelut vastaan

  • Kanta kohtaa mahdollisia ongelmia Nooan tulvan kanssa, se tulkitaan paikalliseksi (josta on kyllä näyttöä), eli se, että teksti sanoo vetten olleen kaikkien vuorten yllä, tulkitaan että vesi oli paikallisesti kaikkien näkyvien vuorten yläpuolella. Toisaalta vastaavalla tavalla 'kaikki maailman verollepantava' tulkitaan silloiseksi Rooman valtakunnaksi eikä tässä ole ongelmaa, kaikki-termi on ollut tuolloin joustavampi.

Tekstikehys ja analogiset päivät -tulkinnat

Tässä keskiaikaisessa kannassa pidetään 1Moos1:stä kuvainnollisena kehyksenä. Analogiset päivät tulkinnassa päivistä säilytetään kronologista järjestystä.

Perustelut puolesta

Pääperusteluna kannalle on, tekstin rakenne, jossa asetetaan asujat yhtenä päivänä tehtyyn ympäristöön kolmen päivää myöhemmin. 1. ja 4. päivät vastaavat toisiaan, samoin 2. ja 5. sekä 3. ja 6. päivät pareittain.

Perustelut vastaan

Lähtökohtaisesti tekstin symbolinen tulkinta on arveluttavaa, ainakin mikäli tekstilaji ei itse viittaa symbolisen tulkinnan tarpeellisuuteen. Mutta kanta on mahdollinen.

Puutarha-tulkinta

Tässä J. Salehammerin, huomattavan evankelikaalisen vanhan testamentin tutkijan, esiin tuomassa kannassa ajatellaan, että 1. Moos. 1:1 kertoo maailman luomisesta ja 1. Moos. 1:2-2:4a maan valmistamisesta (Eedenin puutarha/luvattu maa) 4.

Eri tekstikohtiin perustuva taulukko nuoren (YEC) ja vanhan (OEC) iän kantojen välillä

Molemmille kannoille annetaan todennäköisyyksiä asiakohtaisesti ja nämä yhdistetään kokonaiskuvaksi. Asia voidaan jättää todennäköisyyksien perusteella auki koska kyseessä ei ole pelastuskysymys, eli ei ole suurta riskiä mikäli päätöstä ei tehdä välittömästi. Raamattuhan antaa meille ”kaiken mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan” ja tietysti muutakin. Kysymys maapallon iästä kuuluu tuohon muut - ryhmään ellei siitä tehdä pelastuskysymystä. Todennäköisyydet perustuvat kannan sisäiseen ennusteeseen, eli siihen miten todennäköistä kannan perusteella kyseinen havainto raamatusta tai luonnosta on.

Todennäköisyydet tässä ovat suuntaa antavia arvioita ja henkilön taustaymmärryksestä riippuvaisia. Niitä muuttavat se, kuinka varmana henkilö pitää tämän hetken tietämystämme. Esimerkiksi, mikäli ajattelemme että tällä hetkellä tiedämme 80% kaikesta tieteellisestä tiedosta, voimme pitää sitä ettei kanta pysty selittämään mittaustulosta suurena ongelmana ja siten todennäköisyyttä pienenä. Mikäli ajattelemme että tiedämme 20% kaikesta tiedosta, kannan ongelma nykytietämyksen kanssa ei tee kannasta kovin epätodennäköistä. Asia ei ole kovin yksinkertainen, voidaan toki olettaa että jatkotutkimus ei tule olemaan paljonkaan ristiriidassa nykyisten teorioiden kanssa, jolloin nykytietämykseen voitaisiin luottaa aika paljonkin. Mutta tämä on vain oletus ja hyvinkin tapauskohtainen, riippuen siitä kuinka paljon ja kuinka välitöntä tietoa tapauksessa käytetään ja kuinka paljon teoreettisempaa tietoa ja taustaoletuksia tapaus käyttää.

Raamatun kohta YEC pYEC OEC pOEC
1.Moos. 1 Päivä 1 Raamattu käyttää sanaa kuvaamaan myös ajanjaksoa. Saarn. 0.7
1.Moos. 1 ”Tuli ehtoo, tuli aamu, n:näs päivä” 1 0.5
1.Moos. 1 Päivästä puhutaan ennen kuin aurinko ja kuu tehty tai näkyvissä. Kirjaimellinen ehtoo ja aamu, auringon merkitsemä tulkinta päivälle ehkä hankala. Toisaalta ”Jumalan henki valaisi”. 0.9 Auringon et al tekoa tarkoittava hebrean sana voidaan kääntää myös esiin tuomisena. Alkoivat näkyä 4. Päivänä. 0.9
1.Moos. 2 6. Päivä Aatami tekee paljon hommia 0.2 1
1.Moos. 1 Sukuluetteloiden pituus 1 Yleensä OEC laittavat pitkät iät 1.Moos. 1 yhteyteen, eivät sukuluett. Aukkoihin, mutta taipumusta on venyttää sukuluetteloitakin. Toisaalta tekstin mukaankin luetteloissa on aukkoja. 0.75
Nooan tulva:

vedet kaikkien vuorien yli

1 Tulkitaan paikallisena tulvana, koskien sitä aluetta jolle ihmiset olivat levittäytyneet. Vrt. ”kaikki maa verolle” 0.75
Nooan tulva:

Arkkiin kaikkia eläimiä

1 Vain karjaeläimiä tai paikallisia lajeja 0.7
Kuolema ennen lankeemusta? Kuoleman tulo lankeemuksessa ei ratkaise pahan ongelmaa mutta tekee free will puolustuksen konkreettisemmaksi. 1 Adam tiesi mitä kuolema tarkoittaa ja varmaankin kasveja, viruksia ja bakteereja kuoli paratiisissa, ehkä isompiakin eliöitä. Luomakunta kirottiin lankeemuksessa mutta teksti ei sano että kuolema tuli koko luomakunnalle lankeemuksen yhteydessä, ihmiselle tuli. 1
Matt ”alussa Jumala loi heidät mieheksi ja naiseksi.” 1 ”Alussa” voi viitata ihmiskunnan alkuun. 0.5
7. päivä ei ole päättynyt? Hebr 4 0.5 1
Ps 90:4 Jumalan päivä eri kuin meidän. 0.9 1

Viitteet

  1. ^ William Lane Craig: The Doctrine of Creation, part 2 8.9.2008. Reasonable Faith. Viitattu 5.4.2009.
  2. ^ Claus Westermann: Genesis. Continuum, 2004. ISBN 978-0567043900.
  3. ^ William Lane Craig: The Doctrine of Creation, part 3 15.9.2008. Reasonable Faith. Viitattu 5.4.2009.
  4. > 4,0 4,1 John Sailhammer: Genesis Unbound: A Proactive New Look at the Creation Account. Multnomah Books, 1996. ISBN 978-0880708685.

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Maailman_ikä_–_teologinen_näkökulma&oldid=2913”