Ero sivun ”Usko, tieto ja myytit (kirja)” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
(Puolimatkan kirjan eka osa jakoon) |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Tapio Puolimatkan keskeinen väite on, etteivät [[usko]] ja [[tieto]] ole toistensa vastakohtia. | Tapio Puolimatkan keskeinen väite on, etteivät [[usko]] ja [[tieto]] ole toistensa vastakohtia. | ||
== Kirjan sisältö == | == Kirjan sisältö == | ||
Kirjan ensimmäinen osa on luettavissa ja ladattavissa [http://apologetiikkawiki.org/stuff/UTM_Puolimatka_PuoletJaSK.pdf ApologetiikkaWikissä]. | Kirjan ensimmäinen osa on luettavissa ja ladattavissa [http://apologetiikkawiki.org/stuff/UTM_Puolimatka_PuoletJaSK.pdf ApologetiikkaWikissä]. | ||
Versio 18. tammikuuta 2009 kello 22.24
 |
|
| Kirjailija | Tapio Puolimatka |
| Kansitaiteilija | Milla Toro |
| Genre | tietokirjallisuus |
| Julkaistu | 2005 (1.painos, loppuunmyyty) |
| Ulkoasu | Pehmeäkantinen |
| Sivumäärä | 376 |
| ISBN | 951-26-5347-8 |
| Seuraava | Usko, Tiede ja Raamattu |
Usko, tieto ja myytit on Tapio Puolimatkan kirjoittama filosofis-apologeettinen tietokirja, joka käsittelee uskon ja tiedon suhdetta, sekä ateistisen tieteen ylivertaisuuteen liittyäviä myyttejä. Kirja käsittelee laajasti yleisimpiä jumala-todistuksia ja niiden kritiikkiä.
Tapio Puolimatkan keskeinen väite on, etteivät usko ja tieto ole toistensa vastakohtia.
Kirjan sisältö
Kirjan ensimmäinen osa on luettavissa ja ladattavissa ApologetiikkaWikissä.
Usko ja tieto
Puolimatkan mukaan länsimaisessa populaarikulttuurissa uskoa ja tietoa pidetään yleisesti toistensa vastakohtina. Hän käsittelee myös näkemystä, jonka mukaan perustavatkaan järjellisyyden periaatteet eivät koske uskonnollisia kysymyksiä. Tällaisesta esimerkkinä Puolimatka esittelee Hilary Putnamin näkemyksen, jonka mukaan väite "Jumala on olemassa" ei olisi ristiriidassa väitteen "Jumala ei ole olemassa" kanssa.
Puolimatka määrittelee ateismin siten, että sen peruslauseen mukaan "ei ole olemassa yliluonnollisia olentoja, joten ei ole olemassa kaikkivaltiasta, kaikkitietävää ja moraalisesti täydellistä persoonaa, joka on luonut universumin".1 Teismin hän tiivistää peruslauseeseen, jonka mukaan "on olemassa persoonallinen Jumala, joka on moraalisesti täydellinen, kaikkivaltias, kaikkitietävä ja joka on luonut universumin".1 Hän argumentoi Niiniluotoon vedoten, ettei kukaan rationaalinen ihminen voi pitää näitä molempia väitelauseita totena yhtä aikaa, koska ne "muodostavat yhdessä ristiriitaisen lausejoukon".
Agnostismin Puolimatka peruslauseistaa seuraavasti:
Ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan."2
Agnostismin hän jaottelee edelleen radikaaliin agnostisismiin, jonka mukaan puhe Jumalasta on mieletöntä, sekä heikkoon agnostismiin, jonka mukaan teistiseen tai ateistiseen peruslauseeseen ei ole toistaiseksi perusteltua ottaa kantaa. Hän painottaa, että agnostismi ei ole puolueeton Jumalan olemassaoloa käsittelevä näkökulma, vaan sekin on eräänlainen epistemologinen kannanotto. Sen lisäksi Puolimatka vihjaa agnostisen peruslauseen johtavan loogisesti ateistiseen peruslauseeseen.
Ateistisesta ja agnostisesta näkökulmasta teistinen peruslause on perustelematon, ja koska Jumalan olemassaolosta ei ateistisen ja agnostisen näkökulman mukaan ole tietoa, teistinen käsitys perustuu uskolle. Uskoa siis pidetään perustelemattomana kantana. Uskon vastakohtana pidetään tietoa, jota tulee hankkia tieteen keinoin. Länsimaisessa populaarikulttuurissa tiedettä pidetään tiedollisena ihanteena ja sen uskotaan tuottavan puhdasta tietoa. Tiedettä tekevien ei oleteta joutuvan turvautumaan uskoon missään määrin. Puolimatka tuo näin esille mustavalkoisen uskon ja tiedon vastakkainasettelun ja jättää sen ylle epäilyksen varjon.
