Uusislam

Uusislam on sellainen legitiimin islam-tulkinnan asemasta kamppaileva ajatus- ja toimintamalli, joka on valmis selvään irtiottoon monista perinteisen islamin tunnusmerkillisistä piirteistä ja edustaa siksi olennaisesti erilaista ajattelutapaa ja elämänmallia kuin mitä sekä muhamettilaiset itse että muut ovat tottuneet pitämään islamilaisena. Uusislamin itseymmärryksen mukaan tämä ei kuitenkaan merkitse islamista luopumista vaan aidon, oikean, alkuperäisen islamin palauttamista tai vähintäänkin sen tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa toimimista parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta uusmuslimit (uusislamin kannattajat ja soveltajat) ovat hyvin tietoisia ja aidosti ylpeitäkin siitä, että ovat katkaisseet monia pitkäaikaisia islamilaisia perinteitä, joten uusislam- ja uusmuslimi-nimityksiä ei tarvitse pitää kohdettaan kielteisesti leimaavina vaan neutraalisti, kohteen oman itseymmärryksen tiettyjä piirteitä mukaillen kuvaavina.

Uusislamin voi sosiologisesti jaotella pitkäaikaisilla islamin alueilla vaikuttavaan enemmistöuusislamiin, joka pyrkii vauhdittamaan näiden yhteiskuntien kehitystä ja kasvattamaan niiden arvostusta ulkomaailman silmissä, ja vähemmistöuusislamiin, joka pyrkii helpottamaan muslimien elämää ja kasvattamaan islamin vetovoimaisuutta sellaisilla alueilla, joilla muslimit ovat – ja ovat pitkään olleetkin – (enintään) vähemmistöasemassa. Viimemainittua tyyppiä on mm. eräiden länsimaisten älykkökäännynnäisten edustama euroislam, joka tahtoo nähdä islamin ennen muuta jonkinlaisena puhtaan yleismonoteistisena uskontona, siis lähestulkoon "monoteismina puhtaan järjen puitteissa"1.

Artikkeli on keskeneräinen.

Tausta: islamin kriisi ja jälkikolonialismin haasteet

Jälkikolonialismin haasteita ovat ne erityiset olosuhteet, joiden vallitessa länsimaiden entiset siirtomaat ovat joutuneet itsenäisen taipaleensa aloittamaan: entisen siirtomaahallinnon kouluttaman ja ennen itsenäistymistä (lähinnä sotilaina tai virkamiehinä) työllistämän siirtomaa-ajan keskiluokan keskuudesta on noussut uusi, itsenäistä valtiota hallitseva yläluokka; tämä valtio noudattaa rajoiltaan siirtomaavaltojen piirtämiä hallinnollisia alueita, hyödyntää siirtomaa-aikana rakennettua infrastruktuuria (rautatiet, puhelinlinjat, hallintorakennukset yms.) ja käyttää yhteisen kansalliskielen puuttuessa yhtenä virallisena kielenä ja merkittävänä hallinto- ja koulukielenä usein entisen siirtomaaisännän kieltä. Yhteisen kansallisen identiteetin rakentaminen on näissä oloissa tietenkin haasteellista.

Islamin kriisi -ilmaus viittaa sen seikan tiedostamiseen muslimien keskuudessa, että heidän valtionsa ja yhteiskuntansa ovat monin tavoin jääneet jälkeen muusta maailmasta, erityisesti länsimaista. Tällainen kokemus on erityisen vaikea sellaisten katsomusten seuraajille, joiden itseymmärrykseen kuuluu ajatus omasta roolista kehityksen huipentumana ja tulevaisuuden etujoukkona. Oman perinteisen itseymmärryksensä mukaan islam on Allahin viimeinen ja täydellisin ilmoitus ihmiskunnalle ja siksi uskonto, jonka on määrä lopulta vallata koko maailma. Siksi islamin nykyinen kriisi on asiaintilan tiedostaville muslimeille erityisen tuskallinen.

Koska useimmat muslimienemmistöiset maat2 ovat myös länsimaiden3 entisiä siirtomaita, islamin erityinen kriisi kietoutuu niissä yhteen jälkikolonialismin yleisten haasteiden kanssa ja antaa näille haasteille oman erityisluonteensa. Aivan erityisen merkittävä tapaus tässä suhteessa on Pakistan – valtio, jonka muslimit Ison-Britannian siirtomaa-Intiaa itsenäistettäessä vaativat perustettavaksi muslimeille, koska islamin mukaan vain muslimit saavat hallita muslimeja.4

Esitettyjä ratkaisumalleja

Islamin kriisiin on muslimeille5 tarjolla lähinnä neljä ratkaisumallia6:

  1. Ignorointi: ongelmaa ei pidetä todellisena tai ainakaan niin vakavana, etteikö voitaisi jatkaa periaatteessa entiseen tapaan.
  2. Jonkinasteinen sekularisoituminen, esim. 1900-luvun arabimaailmassa laajalle levinnyt arabisosialismi.
  3. Islamismi: ajatusmalli, jonka mukaan islamin kriisi on Allahin rangaistus siitä, että muslimit ovat lipsuneet islamin tinkimättömästä noudattamisesta, joten ratkaisu islamin kriisiin on entistä tiukempi islamin noudattaminen kaikessa ankaruudessaan.
  4. Uusislam: ajatusmalli, jonka mukaan islamin itseymmärryksen ja käytänteiden on uudistuttava "sisältäpäin" vastaamaan entistä paremmin nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin; tarkemmin sanoen kyseessä on eräänlainen "muslimit uudistavat islamin ja sitä kautta islamilaiset yhteiskunnat islamin, muslimien, yhteiskuntien ja maailmanrauhan hyväksi" -ajatusmalli. Erona sekularisointityyppisiin, politiikkaa ja uskontoa jotenkin erottelemaan pyrkiviin suuntauksiin uusislam pyrkii hallitsemaan (muslimienemmistöistä) yhteiskuntaa7 juuri islamin nimissä, joskin siis tietysti nimenomaan uudelleentulkitun islamin mukaisesti.

"Tapaustutkimus": Bhuttolainen uusislam

Valaisevan suomenkielisen näyteikkunan uusislamilaiseen ajatteluun tarjoaa Pakistanin entisen pääministerin, väkivaltaisesti surmansa saaneen Benazir Bhutton (jäljempänä BB) postuumina ilmestynyt teos: Sovinto: Islam, länsi ja demokratia8. Teoksesta käy selvästi ilmi, ettei sen islam-näkemys ole pelkkä kirjailijan oma katsomus vaan että hän jatkaa siinä jo kodinperintönä saamaansa ajatustapaa. Bhuttot ovat Pakistanin poliittisen historian ja nykyhetkenkin merkittävimpiä sukuja, ja tämä näkemys on jo siksikin tutustumisen arvoinen.9

(Jatkossa viittaukset tähän teokseen annetaan pelkkinä sivuviitteinä ja pelkät sivuviitteet kohdistuvat nimenomaan tähän teokseen. Tässä bhuttolaista uusislamia käsittelevässä luvussa uusislam-sana tarkoittaa erityisesti bhuttolaista uusislamia, mutta epäilemättä monet ajatukset ovat uusmuslimien yhteisiä näkemyksiä. Lähdemateriaalin niukkuus kuitenkin estää erittelemästä tarkemmin, mitkä näkemykset ovat yhteisiä, mitkä kenties erityisen bhuttolaisia.)

Uusislamin kreationismi ja kreationistinen etiikka

"'Jumala' on käännös arabian kielen sanasta 'Allah', eli Hän ei ole vain islamin vaan paremminkin monoteismin Jumala kaikille niille, jotka uskovat Häneen ja uskovat Hänen olevan maailmankaikkeuden, tämän maailman ja tuonpuoleisen Luoja." (s.34)

"Ihmisillä on yhteinen eettinen vastuu toisiaan kohtaan, koska heidät on luotu yhdestä sielusta (Aadam ja Eeva luotiin yhdestä sielusta, ja me kaikki olemme heidän jälkeläisiään): 'Ihmiset, pelätkää Herraanne. Hän loi teidät kaikki yhdestä sielusta, jolle hän loi siitä itsestään parin, ja he lisääntyivät lukuisiksi miehiksi ja naisiksi.'" (s.50; ks. m. s.59)

Ylläolevat sitaatit ilmaisevat kirjailijan edustamaa näkemystä: niiden konteksti ei sisällä niiden sisältöä kohtaan mitään kritiikkiä tai varaumia, vaan näissä kohdissa ilmaistu asiasisältö oli tekstiyhteyksistä päätellen kirjoittajalleen yksiselitteisen tosi ja konkreettinen10 eikä kaivannut sen kummempia lisäselvityksiä tai -perusteluja.

Naisten asema

"Tyttö- ja poikalasten tasa-arvoisuus oli todellakin sääntö perheessäni. Isoisäni Shah Nawaz Bhutto ja isäni Zulfikar Ali Bhutto olivat järkähtämättömiä päätöksessään kouluttaa tyttärensä ja käänsivät näin päälaelleen sindhien (ja muiden muslimiyhteisöjen) vuosisataisen perinteen. Bhuttojen keskuudessa pojat ja tyttäret olivat tasa-arvoisia." (s.57)

Naisten pukeutuminen

"Kun saavuin murrosikään, äitini pyysi minua pukeutumaan burkhaan. Yhtäkkiä maailma näytti harmaalta. Minulla oli kuuma ja tunsin oloni tukalaksi hengittäessäni kankaan peittämänä. Isäni katsahti minuun kerran ja sanoi: 'Minun tyttäreni ei tarvitse käyttää huntua.' Äitini päätti, että jos minä en pukisi päälleni kaiken peittävää burkhaa, hänkään ei sitä pukisi. Poikkeama perinteestä näki siis päivänvalon." (s.62)

Viitteet

  1. ^ vrt. Immanuel Kantin ideaan "uskonnosta puhtaan järjen puitteissa"
  2. ^ Saudi-Arabia on tässä suhteessa merkittävä poikkeus.
  3. ^ Ison-Britannian, Ranskan, Italian, Alankomaiden
  4. ^ Sitä paitsi Pakistan on tällä hetkellä ainoa muslimimaa, jolla on ydinase; tämä tosin johtuu viime kädessä siitä, että "perivihollinen", Intia, kehitti sen itselleen ensin.
  5. ^ ainakin jossain merkityksessä muslimeina pysyen
  6. ^ Näitä on käsitelty tarkemmin toisaalla.
  7. ^ ja myös ohjaamaan muslimien henkilökohtaista ja perhe-elämää ja vaikuttamaan sekä yhteiskunnan kouluissa että moskeijoissa annetun opetuksen sisältöön
  8. ^ Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, 2008; ISBN 978-951-31-4314-5; alkuteos: Reconciliation: Islam, Democracy, and the West, Iso-Britannia, 2008.
  9. ^ Myös teoksen islamismianalyysi on ymmärrettävästä poleemisuudestaan huolimatta informatiivinen ja sellaisena hyödyllinen siltäkin osin valistamaan länsimaista lukijaa islamin sisällä vaikuttavien voimien luonteesta.
  10. ^ aivan kuten ihmiskunnan aadamilainen alkuperä on yksiselitteisen tosi ja konkreettinen "katekismuskristitylle"