Tarkoituksellisuuspäättelyn kritiikki

Suunnitteluteoreettinen tarkoituksellisuuspäättely on synnyttänyt voimakkaita kannanottoja niin puolesta kuin vastaan. Monet vastaväitteet toistuvat toistumistaan julkisessa ja puolijulkisessa keskustelussa (esim. foorumeilla). Tämä artikkeli keskittyy arvioimaan kriittisesti eräitä suunnitteluvihamielisten tahojen kestosuosikkiväitteitä. Koska "on parempi juoda lähteestä kuin purosta", käsiteltävä tarkoituksellisuuspäättelyn vihamielinen kritiikki on peräisin lähinnä netissä julkaistuista (englanninkielisistä) naturalistikriitikoiden laatimista alkuperäislähteistä, joihin viitataan myös suomenkielisissä keskusteluissa.

Tämä artikkeli on keskeneräinen.

Taustaa

Asiallisena pysyessään koko tarkoituksellisuuspäättelyväittely on olennaisesti väittelyä kysymyksestä, pystyykö Dembskin tarkoituksellisuuspäättely todella ehkäisemään väärät positiiviset tulokset vai eikö pysty – voiko menetelmän tunnistamia suunnittelusignaaleja siis pitää luotettavina tarkoituksellisen aiheutuneisuuden ilmaisijoina vai eikö voi. Käytännössä tämä väittely tosin valitettavasti ei syystä tai toisesta kovinkaan usein pysy kovinkaan pitkään kovinkaan asiallisena.

Dembskin menetelmän luotettavuutta koskevan kysymyksen arvioinnin taustaksi on syytä muistaa, että Dembski on julkaissut menetelmänsä toisen väitöskirjansa pohjalle rakentuvassa The Design Inference -teoksessa. Menetelmän pätevyyden uskottava kiistäminen siis

  1. edellyttäisi kiistäjältä tieteellistä pätevyyttä (probabilistiikan, stokastiikan ja) matemaattisen tilastotieteen alalla (ja laskennallisen vaativuuden teoriassa) sekä
  2. koskisi Dembskin uskottavuuden ja tieteellisen pätevyyden lisäksi myös hänen työnsä hyväksyneiden (the University of Illinois at Chicago) ja teoksensa julkaisseiden (Cambridge Studies in Probability, Induction, and Decision Theory, the Press Syndicate of the University of Cambridge, Cambridge University Press) tahojen uskottavuutta ja oman alansa tieteellistä pätevyyttä.

Kriitikkoja on kuitenkin ilmaantunut, yhtenä huomattavimmista muuan Wesley Elsberry, jonka hengentuotteisiin viitataan myös suomenkielisessä nettikeskustelussa. Jotta saataisiin kuva naturalistileirin suosiman Dembski-kritiikin tasosta ja voitaisiin muodostaa käsitys sen asiallisesta painoarvosta, tämän artikkelin loppuosa keskittyy arvioimaan Internetissä julkaistua Elsberryn Dembski-kritiikkiä [1][2].

Elsberry & Shallit 2003

Tämä Information Theory, Evolutionary Computation, and Dembski's "Complex Specified Information" -otsikoitu teksti on saatavilla näyttävästi tulostuvassa pdf-muodossa ja lienee ulkoasustaan päätellen laadittu (ainakin matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen alojen) akateemisessa julkaisemisessa yleisesti käytetyllä TeX-ohjelmalla tai jollain sen johdannaisella. Kun tähän lisää tekstin tieteellistyyppisen rakenteen päiväyksineen, kirjoittajien yhteystietoineen, tiivistelmineen, johdantoineen, koosteineen, lähde- ja alaviitteineen ja (lähes 100-kohtaisine) lähdeluetteloineen, sen sisältämät matemaattiset kaavat ja kokonaisuuden mittavuuden (54 sivua), vaikuttaa siltä kuin kyseessä olisi Dembskin työn perusteellinen tieteellinen kritiikki. Ainoa välittömästi epäilyksiä herättävä seikka on (käytetyllä välineellä ilmeisesti helpolla automatiikalla laadittavissa olleen) sisällysluettelon puuttuminen. Taustainformaationa voi mainita myös sen, että TeX-pohjaisten julkaisuohjelmien "ongelmaksi" yleisesti tiedetään, että niitä käyttäen on helppo saada aikaan näyttävän ulkoasunsa perusteella luottamusta herättäviä tekstejä sisällön laadusta riippumatta. Tarkempi analyysi on siis paikallaan.

Koko teksti arvioidaan seuraavaksi varsin yksityiskohtaisesti. Käytetty taulukkomuoto auttanee lukijaa paikantamaan itseään erityisesti kiinnostavat kohdat. Taulukkoesitys on jaettu osiin puhtaasti teknisistä syistä.

Osa 1

Ks. Elsberry Shallit2003:n kritiikki: Osa 1.

Osa 2

Ks. Elsberry Shallit2003:n kritiikki: Osa 2.

Osa 3

Ks. Elsberry Shallit2003:n kritiikki: Osa 3.