Sovitus tapahtui ehkä vuonna 30 jKr.
Talmudin mukaan noin vuodesta 30 eteenpäin juutalaisten sovitusuhrit eivät enää kelvanneet Jumalalle. Tämä käsitys perustui toistuviin ihmeisiin, jotka voidaan helpostikin tulkita merkiksi uhrien kelvottomuudesta.
Miksi uhrit eivät enää kelvanneet? Ehkä siksi, että uhria ei enää tarvittu. Voiko olla sattumaa, että Jeesus kuoli vuoden 30 aikoihin?1
Talmud on tämän kysymyksen suhteen sikäli erityisen luotettava lähde, että juutalaisilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista motiivia – pikemminkin päin vastoin – kehitellä valheellista todistusaineistoa sen puolesta, että Jeesus olisi luvattu messias, joka sovitti maailman synnit. Juutalaiset nimittäin pitivät Jeesusta valemessiaana, eivätkä juutalaiset usko messiaan vieläkään tulleen. Juutalaiset eivät luonnollisestikaan myönnä näiden ihmeiden liittyvän millään tavalla Jeesuksen kuolemaan.2
Neljä Talmudiin merkittyä ihmettä[muokkaa]
Talmud on ensimmäisten vuosisatojen aikana muotoutunut klassinen juutalainen laki- ja oppikokoelma, jossa on opetuksia lain oikeasta tulkitsemisesta ja etiikasta, rabbiinisia keskusteluja, sekä tietoa aikansa tapahtumista. Siitä on olemassa sekä babylonialainen että palestiinalainen versio. Talmudin molemmissa versioissa mainitaan 4 ihmettä, jotka ilmenivät viimeisen 40 vuoden aikana ennen temppelin tuhoutumista (70. jKr)3, 4 eli vuosina 30 – 70. Palestiinalaisen Talmudin mukaan tapahtui seuraavaa:
Neljänkymmenen vuoden ajan ennen Temppelin tuhoutumista läntisen seinustan valo sammui, punainen lanka jäi punaiseksi ja Herran uhrin arpa tuli aina vasempaan käteen. Temppelin portit suljettiin yöksi, mutta aamulla ne olivat levällään.5
Babylonialainen Talmud kuvaa tapahtumia näin:
Rabbimme opettivat näin: Viimeisten neljänkymmenen vuoden ajan ennen Temppelin tuhoutumista ['Herran uhrin'] arpa ei tullut oikeaan käteen, purppuranvärinen remmi ei muuttunut valkoiseksi, eikä läntisin valo loistanut; sen lisäksi ovet Temppeliin aukenivat itsestään.6
Lisätietoa ihmeistä[muokkaa]
Arpaihme[muokkaa]
Suuri sovituspäivä eli Jom Kippur on pyhimpänä pidetty juutalainen juhla.7 Juhlan aihe selvinnee nimestä; se oli päivä, jona sovitettiin synnit. Tämän suuren tapahtuman aikana kukaan ei saanut tehdä työtä ja kaikkien oli paastottava. Ensin ylipappi uhrasi omasta puolestaan normaalin syntiuhrin, jonka jälkeen hän suoritti uhrin koko kansan puolesta. Sen jälkeen hän otti kaksi pukkia, joista toinen valittiin Herralle uhriksi ja toinen lähetettiin erämaahan.8 Se, kumpi pukeista lähetettiin erämaahan ja kumpi kelpasi Herralle, päätettiin arvalla.9
Herralle uhriksi kelpaava pukki teurastettiin ja uhrattiin jokseenkin normaaliin tapaan.10 Sen jälkeen ylipappi laski kätensä erämaahan lähetettävän pukin päälle ja tunnusti israelilaisten synnit.9 Sitten pukki vietiin erämaahan ja päästettiin vapaaksi symbolisena tehtävänään kantaa kansan synnit pois.11
Arpominen oli juutalaisessa kulttuurissa hyvin tavallista, ja papit heittivät arpaa kaikissa tapauksissa, joista saattoi syntyä erimielisyyttä.12 Siitä, miten arpominen Suurena sovituspäivänä tapahtui, ei ole täyttä varmuutta. Arpoina käytettiin yleensä pieniä kiviä.13 Yleensä arvoista toinen oli musta ja toinen valkoinen,13 ja ne heitettiin useimmiten uurnaan tai laatikkoon, jota ravistettiin niin, että jompikumpi kivistä lensi ulos14 – joskus arpoja oli useampiakin.15 Ennen arvontatoimenpidettä ilmeisesti sovittiin, mitä kunkin kiven ulostulo merkitsi (vrt. kolikonheitto).
Suurena sovituspäivänä arvonnassa käytettyyn valkoiseen kiveen oli luultavasti kirjoitettu "Herralle" ja mustaan "Asaselille".16 Erään hypoteesin mukaan kivet asetettiin astiaan, jota ravistettiin. Sitten ylipappi nosti astiasta oikealla kädellään arvan, joka ratkaisi kyseessä olevan pukin kohtalon.17 Toisen pukin kohtalo määräytyi luultavasti ensimmäisen pukin suhteen, eli jos ensimmäinen pukki oli "Herralle", toinen oli "Asaselille". Toisen hypoteesin mukaan ylipappi nosti sokkona uurnasta yhtäaikaisesti mustan ja valkoisen kiven niin, että toisessa kädessä oli musta kivi ja toisessa valkoinen.18 Nostettuaan kivet käsiinsä ylipappi laski kivet nyrkissään pukkien päälle.
Purppuraköysi[muokkaa]
Kynttelikköihme[muokkaa]
Ovi-ihme[muokkaa]
Jerusalemin toinen temppeli oli yksi antiikin ihmeellisimmistä rakennuksista, jota hämmästelivät maailmaa kiertäneetkin katselijat.19 Temppelin oviaukko oli 50 kyynärää korkea ja 40 kyynärää leveä, ja sen ovet olivat kultalevyin koristeltua messinkiä.20 Historioitsija Josefuksen mukaan ovien avaamiseen tarvittiin 20 miestä.
At the same festival (Passover) - - the Eastern gate of the inner court of the Temple, which was of brass, and vastly heavy, and had been with difficulty shut by twenty men, and rested upon a base armered with iron, and had bolts fastened very deep into the firm floor, which was there made of one entire stone, was seen to be opened of it's own accord about the sixth our of the night.21
Historiallisten merkintöjen mukaan ovien avautuminen ei ollut toistuva tapahtuma, tai se ei ilmeisesti ainakaan jatkunut 40 vuoden ajan temppelin tuhoutumiseen asti. Tästä kielii Yoma 39b:n loppuosa:
- - ovet Hekeliin [Temppeliin] aukenivat itsestään, kunnes rabbi Jochanan Ben Zakkai nuhteli niitä.
Hän sanoi temppelille: Oi temppeli, miksi teit meidät murheellisiksi? Me tiedämme, että sinut lopulta tuhotaan, sillä Sakarja 11:1 sanoo: Avaos Libanon22 [temppeli] ovesi, että tuli söisi sinun seetrisi.23
Yhteenveto[muokkaa]
Arpa ei tullut oikeaan käteen, purppuranvärinen remmi ei enää muuttunut valkoiseksi, läntisin valo ei enää suostunut syttymään ja temppelin ovet aukenivat vuodesta 30 eteenpäin. Juutalaisilla ei olisi ollu minkäänlaista motiivia valehdella, että Jeesuksen kuolemasta lähtien alkoi tapahtua omituisia asioita, joista useat viittasivat uhrien toimimattomuuteen. Näin on siis luultavasti todella tapahtunut.
Mitä näistä ihmeistä voidaan päätellä?
Katso myös[muokkaa]
ApologetiikkaWiki[muokkaa]
- Jeesuksen ylösnousemus
- Jaripekka Juhala: Jeesuksen ylösnousemus historiantutkijoiden mukaan
- Alkuperäisheimot ja Jumala
- Messias-ennustukset
Viitteet[muokkaa]
- ^ Holmén, Tom: Jeesus, s. 32. WSOY, 2007. 978-951-0-31302-2. (- - vuoden 30 paikkeilla jKr. roomalaiset teloittivat hänet [Jeesuksen] ristiinnaulitsemalla.)
- ^ Risto Santala: Se on täytetty. Helsingin Raamattukoulu, 1972, nro 3/72. (Juutalaiset eivät kyllä itse samaista tätä kansallista onnettomuutta Jeesuksen kuolemaan.)
- ^ Holmén, Tom: Jeesus, s. 177. WSOY, 2007. 978-951-0-31302-2. (Tuhoennustukset olivatkin juutalaisuudessa kohtuullisen tavallisia jo ennen temppelin tosiasiallista hävitystä vuonna 70 jKr.)
- ^ Jokiranta, Jutta (toim.): "Toisen temppelin aika", Aarre saviastioissa, s. 55. Kirjapaja, Helsinki, 2009. 978-951-607-795-9. ("Toisen temppelin ajaksi" kutsutaan ajanjaksoa Babylonian pakkosiirtolaisuudesta paluun (539 eaa.) sekä - - Toisen temppelin tuhon (70 jaa.) välillä.)
- ^ Palestiinalainen Talmud; Jacob Neusner, The Yerushalmi, s. 156–157
- ^ Babylonialainen Talmud, Yoma 39b
- ^ All About Yom Kippur (Repentin, Fasting, Praying) 2009. New York Times. Viitattu 7.6.2009. (Yom Kippur - - is the holiest day of the Jewish year.)
- ^ Lev. 16:7-8
- > 9,0 9,1 Valkama, Pirkko: Israel pelastushistoriassa 2006. Kansanlähetysopisto. Viitattu 7.6.2009, linkki vaihdettu 28.4.2017. (Sen jälkeen hän otti kaksi vuohipukkia kansan syntiuhriksi. Arvalla valittiin toinen pukki Herralle ja toinen pois lähetettäväksi. - - hän pani kätensä toisen pukin päälle ja tunnusti israelilaisten synnit. Vuohipukki vietiin sitten erämaahan ja päästettiin vapaaksi.)
- ^ Lev. 16:9
- ^ 3. Moos. 16:10
- ^ Joma 37a, 39a-41a, 62a-63b, 65b; Zeb. 113b; Men. 59b; Ker. 28a
- > 13,0 13,1 Cyrus Adler & Ludwig Blau: Lots 2002. Jewish Encyclopedia. Viitattu 7.6.2009. (The lot was either a black or a white pebble - -)
- ^ Cyrus Adler & Ludwig Blau: Lots 2002. Jewish Encyclopedia. Viitattu 7.6.2009. (They were thrown - - possibly shaken - - so that one fell out, whereby the case in question was decided.)
- ^ Cyrus Adler & Ludwig Blau: Lots 2002. Jewish Encyclopedia. Viitattu 7.6.2009. (Moses chose the seventy elders - - by selecting six men from each of the twelve tribes, and then placing seventy-two pieces of paper - - of which two were blank, into an urn, one being drawn by each man)
- ^ Important Happenings on the Day of Atonement 2002. ElectAlert. Viitattu 7.6.2009. (The white stone had the words "For the Lord" written on it, and the black stone had the words "For Azazal" - - written on it. )
- ^ Important Happenings on the Day of Atonement 2002. ElectAlert. Viitattu 7.6.2009. (These two stones were placed into a container and it was shaken; then, without looking into the container, the high priest would put his right hand into the container and draw out one of the lots. )
- ^ John Tng: The Four Miracles of Herod's Temple 10.4.2006. Viitattu 7.6.2009. (The high priest would thrust both his hands into the urn that contained the two lots - - take out both lots simultaneously, one in each hand, and place them on the heads of the two goats.)
- ^ Holmén, Tom: Jeesus, s. 178. WSOY, 2007. 978-951-0-31302-2. ([Jerusalemin toinen temppeli] - - oli yksi antiikin maailman ihmeellisimmistä rakennuksista . Sen suurenmoisuutta hämmästelivät kaikki Jerusalemissa kävijät, myös ne ulkomaalaiset, jotka olivat nähneet muita ajan rakennustaidon suurtöitä - -)
- ^ Kevin Knight: New Advent (Catholic Encyclopedia) Viitattu 28.5.2009. (It [the gate] was fifty cubits high and forty wide, and its gates of Corinthian brass, carved and covered with plates of gold and silver - -)
- ^ Josefus, Juutalaissodan historia 6.5.3
- ^ Rabbiinisessa kirjallisuudessa Temppeliä kutsutaan usein Libanoniksi, joka tulee sanasta labah (valkoinen), sillä temppeli "valkaisee kansan synnit".
- ^ Babylonialainen Talmud, Yoma 39b
