Jehovan todistajat

ApoWikistä

Jehovan todistajat on lopun ajan odotusta ja kristinuskon juurille palaamista korostava uskonnollinen liike, joka eroaa kristinuskosta monin tavoin kuten hylkäämällä kolminaisuusopin. Tämä artikkeli käsittelee joitain Jehovan todistajien oppeja.

Kolminaisuus[muokkaa]

Onko Pyhä Henki persoona?[muokkaa]

Puhu perustellen Raamatulla -kirjan kolminaisuus-luvussa käsitellään kysymystä, onko Pyhä Henki persoona. Kirjassa viitataan raamatunkohtiin1, joissa kerrotaan, että Pyhä Henki täytti ihmisiä ja sillä sekä kastettiin että voideltiin heitä. Näiden perusteella väitetään, ettei Pyhä Henki voi olla persoona.2 Raamatun kielenkäytössä kuitenkin persoona voi täyttää ihmisiä, kuten Paavali kirjoittaa kohdassa Ef. 1:20-23, jossa todetaan Jeesuksen täyttävän kaikki häneen uskovat:

jonka hän vaikutti Kristuksessa – – joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää.

Ef.1:20-23

Mitä täyttyminen Pyhästä Hengestä tai Jeesuksesta tarkoittaa? Raamattu kuvaa Apostolien tekojen toisessa luvussa, kuinka Pyhällä Hengellä täyttyminen sai aikaan kokonaisvaltaisen muutoksen opetuslapsissa. Aiemmin pelokkaista ja piiloutuneista opetuslapsista tuli niin rohkeita julistajia, etteivät he enää pelänneet kuolemaakaan.

Samaisessa kolminaisuus-luvussa todetaan, että Pyhää Henkeä personoidaan Raamatussa, kuten monia muitakin persoonattomia asioita, kuten viisautta, syntiä, kuolemaa, vettä ja verta. Näistä ei kuitenkaan puhuta johdonmukaisesti persoonana niin kuin Pyhästä Hengestä (esim. Apt. 13:2, Joh. 15:26, Jes. 63:10, 1. Kor. 2:10-11, Hepr. 10:29) Lisäksi Hengen sanotaan rukoilevan (Room. 8:26-27) ja Pyhälle Hengelle valehdellaan (Apt. 5:3-4).

Tämän jälkeen Puhu perustellen Raamatulla kertoo, että Pyhä Henki ei ole persoona, koska hänelle ei anneta persoonanimeä, toisin kuin Jehovalle ja Jeesukselle. Jehova3 merkitsee kuitenkin ”hän on”4 ja Jeesus ”Herra pelastaa”, ja Pyhää Henkeä nimitetään myös ”puolustajaksi” (Joh. 14:16-17), joten eri persoonien erilaisista nimeämiskäytännöistä ei seuraa, että Pyhä Henki olisi persoonaton. Lisäksi Mark. 3:29-30 paljastaa, että saastaista henkeä pidetään persoonana ilman, että sille annetaan persoonanimeä.5

Kohdan Apt. 7:55-56 perusteella todetaan, ettei Stefanos maininnut nähneensä Pyhää Henkeä, vaikka kertoikin näyssä nähneensä Jeesuksen ja Jumalan. Kontekstin perusteella Stefanosta oltiin kivittämässä nimenomaan Jeesuksen tähden, joten todistukseksi oli kaikkein olennaisinta kertoa nähneensä Jeesuksen ja Jumalan. Pyhä Henki on myös esiintynyt näkyvänä aiemmin (Matt. 3:16, Apt. 2:3) ja on henkenä oletusarvoisesti näkymätön.6 Samaisesta apostolien tekojen kohdasta on myös esitetty, ettei Jeesus voi olla itse Jumala, koska hän seisoi Jumalan oikealla puolella. Kolminaisuudessa on kuitenkin kolme persoonaa, joten Jeesuksen oleminen Jumalan oikealla puolella ei ole ongelma kolminaisuusopille.

Viimeisenä lainataan New Catholic Encyclopedia -teosta:

Puhu perustellen Raamatulla -kirja Kritiikki
"Suurimmalta osaltaan U[uden] T[estamentin] jakeet ilmaisevat Jumalan hengen olevan jokin eikä joku; tämä näkyy erityisesti siitä, että Jumalan henki ja voima rinnastetaan toisiinsa. (1967, XIII osa, s. 575.)"2

Tätä lainausta edeltävä lause kuuluu: ”Vaikka UT:n Jumalan Henki -käsitys on pitkälti jatkumoa VT:sta, UT:ssa paljastuu vähitellen, että Jumalan Henki on Persoona.” Nämä ovat peräisin kappaleesta, jossa käsitellään Uuden testamentin Jumalan henkeä persoonana ja tämän näkemyksen tueksi esitetään useita esimerkkejä eri Uuden testamentin kirjoista.7

”Apologeetat [toisella vuosisadalla eläneet kreikkalaiset kristityt kirjoittajat] puhuivat Hengestä liian epävarmasti; kirkon myöhempien opetusten valossa voisi sanoa: liian persoonattomasti. (XIV osa, s. 296.)"2

Tätä lainausta edeltävä lause kuuluu: ”Kolminaisuuden ongelma näyttää olleen selvä: Pojan ja (ainakin hämärästi) Pyhän Hengen suhde Jumaluuteen. Kominaisuus-ratkaisu oli kuitenkin vasta tulevaisuutta.” Apologeetat yrittivätkin ymmärtää, miten Jumalan kolme eri persoonaa toimivat yhdessä, mutta erikseen. Kyse ei näin ollen ole ihmistekoisista opeista, vaan pyrkimyksestä ymmärtää Raamatun tekstejä.8

Sitaatit[muokkaa]

Juutalainen Rabbi Joseph Hertz on todennut 5. Moos. 6:4 jakeesta seuraavaa:

Tämä suurenmoinen lausunto ehdottomasta yksijumalaisuudesta oli sodanjulistus kaikkea monijumalaisuutta vastaan – –. Šema tekee samoin mahdottomaksi kristillisen uskontunnustuksen kolminaisuuden, joka on ristiriidassa Jumalan Ykseyden kanssa.

Joseph Herz9

Juutalaiselta tämä lausunto on hyvin odotettavissa oleva. Heidän mukaansa Jeesus ei ole messias, toisin kuin kristinuskon tai Jehovan todistajien opin mukaan. Tarvitsisi siis tietää, miksi Rabbi Hertzin väite on pätevä tässä kohdin, mutta Jeesuksen messias-aseman suhteen ei. Lisäksi on odotettavissa, ettei juutalaisesta näkökulmasta Jehovan todistajienkaan oppi näkyisi mitenkään oleellisesti poikkeavan kristinuskosta, koska Jehovan todistajat pitävät juutalaisesta näkökulmasta ei-messias Jeesusta jumalana. Tällöin olisi täysin mahdollista syyttää todistajia uskomisesta kaksinaiseen Jumalaan tai uskomisesta epäjumalaan.

Vanhassa Testamentissa on kuitenkin viittauksia kolminaisuuteen, esimerkiksi:

VT:n tehtävänä oli monoteismin vakiinnuttaminen, ja olisi ollut vaarallista puhua useammasta yhdessä, ennen kuin tämä päämäärä oli saavutettu.

Kuitenkin Jumalan kolminaisuuden ilmoitukselle tietä valmistavia viittauksia tapaamme myös VT:ssa, etenkin Messiasta ja viimeisten aikojen Hengen vuodatusta koskevissa profetioissa. Miika puhuu tulevasta Messiaasta, ”jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista”, Mka 5:1. Daniel näkee Ihmisen Pojan kaltaisen tulevan ”taivaan pilvissä”, Dan 7:13. Snl 8:22 ss, kertoo jumalallisesta viisaudesta tavalla, joka muistuttaa Johanneksen kuvausta Sanasta, Jh 1:1 ss. Eskatologisissa psalmeissa 2 (j. 12) ja 89 (jj. 27,28) kutsutaan Messiasta (Jumalan) Pojaksi sekä esikoiseksi. Myös Jes 9:5 viittaa Messiaan jumaluuteen nimittämllä Häntä Pojaksi ja Väkeväksi Jumalaksi. ks. Jumalan Poika, p. 2010.

Pyhästä Hengestä käytetään VT:ssa nimeä Jumalan Henki t. Henki. Hän vaikuttaa luomisessa, 1 Ms 1:2, vrt. Ps 104:29 s., antaa profetallisen sanan, 4 Ms 11:25, ja on viimeisinä aikoina tekevä valtavia tekoja, Jl 2:28 s., Jes 32:15 ss., 44:3, Hes 39:29. Ks. Henki (Jumalan).

Raamatun iso tietosanakirja 3-os. 2604-2605

Dominikaanipappi Marie-Émile Boismard kirjoittaa kirjassaan The Dawn of Christianity:

Missään kohtaa Uutta testamenttia ei sanota, että yhdessä Jumalassa olisi kolme persoonaa.

Marie-Émile Boismard10

Katolinen verkkoportaali catholicculture.org toteaa Kenneth D. Whiteheadin kirjoittamassa kirjoituksessa ”Biblical Scholarship & the Faith of the Church”11 seuraavasti:

Tuoreimmassa kirjassaan "The Dawn of Christianity", jonka alaotsikko on "Before the Birth of Dogmas" (1998), Fr. Boismard vahvistaa käsitystämme siitä, että kaikista käytännöllisistä syistä, hän on yksinkertaisesti luopunut katolisesta uskosta.

Boismard on siis hylännyt katolisen uskon ja edustaa kirjassaan näkemystä, että opit luotiin irrallaan Jeesuksen alkuperäisestä julistuksesta.11 Näin ollen hänen muu opetuksensa ei ole pätevää myöskään Vartiotorniseuran näkökulmasta, joten tulisi tietää, millä perusteella Boismardin kannanotto on tässä pätevä, mutta hänen kannanottonsa muuten eivät.

The Encyclopedia Americana mainitsee: ”Kristillisyys juontui juutalaisuudesta, ja juutalaisuus oli ehdottomasti unitaarinen [sitä tunnustavat uskoivat, että Jumala on yksi persoona]. Tie Jerusalemista Nikeaan tuskin oli suora. 300-luvun kolminaisuusoppi ei heijastanut täsmällisesti varhaiskristillistä opetusta Jumalan luonnosta; se oli päinvastoin poikennut tästä opetuksesta.” (1956, XXVII osa, s. 294L.)

Puhu perustellen käyttämällä Raamattua2

Lainattu tietosanakirjan katkelma kertoo laajalti hyväksytyn tosiasian, että kolminaisuusoppi kehittyi ensimmäisten vuosisatojen aikana. Ennen piispa Areiosta ei kuitenkaan ollut tarvetta luoda yksityiskohtaista oppia tai uskontunnustusta kolminaisuudesta, koska Jeesuksen Jumaluutta vastaan ei oltu hyökätty. Areioksen argumenttien seurauksena Nikean kirkolliskokouksessa 325 luotiin tiivistelmä siitä, mitä Raamattu sanoo – se, mitä tunnemme Nikean uskontunnustuksena.

Piispa Aimo T. Nikolainen on todennut Johanneksen evankeliumin ensimmäistä jaetta käsittelevässä kommentaarissaan seuraavaa:

Nämä kolme lausumaa Sanasta, Logoksesta, kuuluvat yhteen ja kuvaavat Kristuksen suhdetta Jumalaan. ’Sana’ on persoona, joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Jumalan luona. Se on ’Jumala’ eli jumalallinen, vaikkei olekaan sama kuin Jumala. Kreikankieli ilmaisee sen siten, että Jumalasta käytetään määräävää artikkelia, joka puuttuu Sanan määreestä ’Jumala’.

Johanneksen evankeliumi, Jyväskylä 1989.2

Sitaatti käytännössä vain sanoo sen, että Jumala ja Jeesus ovat eri persoonat – aivan kuten kolminaisuusopin mukaan on.

Ranskalainen uusi yleistietosanakirja toteaa:

Platonin kolminaisuus, joka on itsekin vain muinaisilta kansoilta peräisin olevien vanhempien kolminaisuuksien uudelleenjärjestelyn tulos, näyttää olevan se järkiperäinen ja filosofinen ominaisuuksien kolminaisuus, josta saivat alkunsa kristillisten kirkkojen opettamat kolme hypostaasiaa eli jumalallista persoonaa. – – Tämän kreikkalaisen filosofin [300-luvulla eaa. eläneen Platonin] käsitys Jumalan kolminaisuudesta – – voidaan löytää kaikista muinaisista [pakana]uskonnoista.

Toim. M. Lachâtre, Pariisi 1865–1870, 2. osa, s. 1467.2

Lainaus ei kerro, että kristillinen kolminaisuuskäsitys olisi lainattu Platonilta. Lainauksessa tällaista vain arvellaan ("näyttää olevan"). On täysin luonnollista, että kristityt ajattelijat käyttivät sinä aikana ympäristössä olevia ajatuksia kuvaamaan omaa näkemystään sikäli, kun se sopi näihin omiin näkemyksiin. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että ideoita olisi johdettu ympäristössä vaikuttaneista ajatuksista. Ympäröivän maailman kielikuvia käytetään myös nykyään, kun kuvataan tämän ajan vertauksien avulla kristinuskoa tai todistajiutta. Platonin kolminaisuus on käsitteellisesti merkittävästi poikkeava kristinuskon kolminaisuudesta ja siihen viitattiin vain niiltä osin kuin se sopi kristilliseen uskoon, joten tässä välissä päättelyyn tulee kohta ”ei seuraa” ja näin ollen kristillisen kolminaisuusopin kannalta ei enää ole merkitystä, mistä Platon omat näkemyksensä johti.12

Tulisiko sinun uskoa kolminaisuuteen?13 -kirjassa sivulla 6 todetaan:

Yalen yliopiston professori E. Washburn Hopkins vakuutti: "Oppi kolminaisuudesta oli ilmeisesti tuntematon Jeesukselle ja Paavalille; – – he eivät puhu siitä mitään." – Origin and Evolution of Religion

E. Washburn Hopkinsin mukaan Raamatussa kuvattuihin ihmeisiin ei tule uskoa, koska ne ja Jeesuksen opetuslapset ovat buddhalaisuudesta lainattuja. Lisäksi Hopkins toteaa vähän ennen mainittua lainausta: ”Kolminaisuusopin lähtökohdat ilmenevät Johanneksen evankeliumissa”. Jos Hopkins on siis oikeassa, kolminaisuusopilla on raamatullinen perusta, mutta koko Raamattu on vain pakanallisia myyttejä sisältävä kirja.14

Uuden maailman käännös[muokkaa]

Jehovan todistajilla on oma raamatunkäännöksensä, jota kutsutaan Uuden maailman käännökseksi. Käännöksessä on osoitettu olevan monia ongelmia.

Säilyttäkää itsellänne tämä asenne, joka oli myös Kristuksella Jeesuksella, joka, vaikka hän oli olemassa Jumalan muodossa, ei harkinnut lainkaan anastusta, nimittäin sitä, että hänen tulisi olla Jumalan vertainen.

Fil. 2:5,6, Uuden maailman käännös

Käännöstä voi verrata suomalaisten kirkkoraamattujen käännösten kanssa. Merkittävin ero liittyy kreikan harpagmos-sanan käännökseen. Uuden maailman käännöksessä se on käännetty "anastus"-sanalla, kun taas kirkkoraamatuissa "ei pitänyt kiinni oikeudestaan" (1992 käännös) ja "ei katsonut saaliiksensa olla" (1938 käännös). Harpagmos-sanalla todella on merkitys "ryöstää omakseen", mutta myös "pitää väkisin itsellään jo omistamaansa omaisuutta"15 Kumpi tahansa käännös tehdäänkin, sen tulee sopia yhteen Raamatun muuhun todistukseen.

Joh. 14:10[muokkaa]

The Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures16 -rivien välinen englanninnos uudesta testamentista:

Englanti: Not you are believing that I
Kreikka: οὐ πιστεύεις ὅτι ἐγὼ
Englanti: in the Father and
Kreikka: ἐν τῷ πατρὶ καὶ
Englanti: the Father in me
Kreikka: πατὴρ ἐν ἐμοί
Englanti: is? The sayings which
Kreikka: ἐστιν τὰ ῥήματα
Englanti: I am saying to you from
Kreikka: ἐγὼ λέγω ὑμῖν ἀπ’
Englanti: myself not I am speaking; the
Kreikka: ἐμαυτοῦ οὐ λαλῶ·
Englanti: but Father in me
Kreikka: δὲ πατὴρ ἐν ἐμοὶ
Englanti: remaining is doing the works
Kreikka: μένων ποιεῖ τὰ ἔργα
Englanti: of him.
Kreikka: αὐτοῦ.
Uuden maailman käännös Vuoden 1938 kirkkoraamattu
Etkö usko, että minä olen Isän yhteydessä ja Isä on minun yhteydessäni? Niitä asioita, jotka minä sanon teille, en puhu omasta aloitteestani, vaan Isä, joka pysyy minun yhteydessäni, tekee tekojaan.

Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.

Rivienvälisestä englanninnoksesta voidaan nähdä, ettei Jeesus alkukielessä puhu mitään yhteydessä olemisesta. Uuden maailman käännökseen nämä Jeesuksen sanat on näin ollen kääntämisen sijaan tulkittu, ilmeisesti sen takia, että Jeesus toteaa olevansa Isässä ja Isän olevan hänessä. Jos A kuuluu B:hen ja B kuuluu A:han, A ja B ovat sama asia.

Linkit[muokkaa]

Puolesta[muokkaa]

  • jw.org

Vastaan[muokkaa]

Youtube[muokkaa]

Internet[muokkaa]

Kirjallisuutta[muokkaa]

  • Pasi Turunen: Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa. Kuva ja Sana, 2005.

Viitteet[muokkaa]

  1. ^ Luuk. 1:41, Matt. 3:11, Apt. 10:38
  2. > 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1101989276
  3. ^ Virheellinen muoto Jahve-sanasta: http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Jahve
  4. ^ 2. Moos. 3:14 alaviite vuoden 1992 raamatunkäännöksessä: http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.3.html
  5. ^ Orr, Brian J.: A Look at the Contextual Misuse and Lack of Reasoning in the Doctrine of the Trinity in Reasoning from the Scriptures, s. 21. Wheaton, IL: Crossway, 2007.
  6. ^ Perustelu esitetty esim. keskustelussa https://www.jehovahs-witness.com/topic/188707/need-help-debunking-holy-spirit?page=1&size=10, viitattu 17.11.2016
  7. ^ Orr, Brian J.: A Look at the Contextual Misuse and Lack of Reasoning in the Doctrine of the Trinity in Reasoning from the Scriptures, s. 22-23. Wheaton, IL: Crossway, 2007.
  8. ^ Orr, Brian J.: A Look at the Contextual Misuse and Lack of Reasoning in the Doctrine of the Trinity in Reasoning from the Scriptures, s. 23. Wheaton, IL: Crossway, 2007.
  9. ^ http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2012173#h=5
  10. ^ http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2009804
  11. > 11,0 11,1 https://www.catholicculture.org/culture/library/view.cfm?recnum=2851, viitattu 5.1.2017
  12. ^ http://www.bible.ca/trinity/trinity-Lachatre.htm, http://www.bible.ca/trinity/trinity-pagan.htm#plato
  13. ^ Vartiotorniseura: Tulisiko sinun uskoa kolminaisuuteen?. Jehovan Todistajat, Vantaa, 1990.
  14. ^ http://www.bible.ca/trinity/trinity-Hopkins.htm
  15. ^ Jukka Thurén: Galatalaiskirje. Filippiläiskirje, s. 154. SLEY-kirjat, 1993.
  16. ^ http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1200273267