Ihme

(Ohjattu sivulta Ihmeet)

Ihme määritellään yleensä tapahtumaksi, joka ei selity luonnonlaeilla.

Tapahtuuko ihmeitä

Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää a priori, ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (ehkä) voida kokeellisesti testata. Mutta suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida selvästi ennakoida eivätkä ne noudata mitään selviä lakeja.

Ihmeiden kritiikin kritiikki

Ateistien, materialistien ja naturalistien kritiikki ihmeitä vastaan on lähinnä variaatioita Humen teemasta:

  1. Olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja.
  2. Asian todennäköisyys on likipitäen sama kuin ne tapahtumafrekvenssit joita olemme havainneet
  3. Näin ollen ihmeen todennäköisyys on niin pieni ettei sen tapahtumiseen kannata uskoa. On paljon todennäköisempää että joku valehtelee.

Tässä näennäisen uskottavassa päättelyssä on kuitenkin suuria ongelmia. Argumenttihan käytännössä väittää, että minkään harvinaisen tapahtuman tapahtumiseen ei kannata uskoa, vaan kannattaa ajatella että siitä kertova valehtelee. Ihmeiden kriitikot yleensä kuitenkin käyttävät tätä 'argumenttia' vain ihmeitä vastaan. Kun heittää kolikkoa, montako klaavaa täytyy tulla tulokseksi että on valmis väittämään, että mikään kolikko ei koskaan voi antaa tulokseksi kruunaa?

Oikeastaan jokainen kohta materialistien argumentissa on ongelmallinen. Alla kritiikki kohta kohdalta:

  1. Ei ole mitään todisteita siitä että olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja. Tyypillisesti materialistit eivät hyväksy todisteita mistään ei-materialistisesta1
  2. Tämä kohta on ongelmallinen koska
    1. Yleensä tarkasteltavat asiat ovat joukkona hyvin sekakoosteinen ja epäyhtenäinen, asiat eivät ole otoksia yhdestä ja samasta jakaumasta2, vaan jokaisen taustalla on hyvin erilaisia vaikuttimia. Näiden taustavaikuttumien muuttuminen vaikuttaa todennäköisyyksiin hyvin vahvasti, eikä menneistä tapahtumista muodostettu frekvenssi välttämättä kuvaa hyvin parhaillaan tarkasteltavaa tapahtumaa. Materialistin pitäisi osoittaa, että ei ole olemassa taustavaikuttimia jotka muuttaisivat tarkasteltavan asian todennäköisyyttä aiempiin havaintoihin verrattuna. Esimerkiksi vaikka olisimme havainneet, että ihmeitä ei ole tapahtunut vuosina 1-100, Jumalalla saattaa olla hyvä syy tehdä ihme vuonna 101, joka nostaa suuresti todennäköisyyttä että ihme tapahtuu vuonna 101.
    2. Lisäksi menneiden tapahtumien jako luokkiin, joista frekvenssit lasketaan, on melko mielivaltaista. Kuitenkin tämä luokkiinjako vaikuttaa olennaisesti argumentin tulokseen. Esimerkiksi, mikäli haluaisimme todistaa, että Napoleon ei ole voinut olla Ranskan keisari, voisimme todeta, että sadoissa tunnetuissa valtakunnissa ei ole tuhansina vuosina ollut 168cm pitkään Napoleon-nimistä päämiestä, joten Napoleon-keisari on erittäin epätodenäköistä ja hänestä kertovat henkilöt varmasti valehtelevat. Mikäli taas haluaisimme tehdä Napoleon-keisarin olemassaolosta uskottavan, voisimme argumentoida, että melkein kaikissa tunnetuissa valtakunnissa päämiehillä on ollut yli kirjaimen pituinen nimi ja he ovat olleet alle kolme metriä pitkiä, joten on todennäköistä että Ranskan päämieheksi olisi päätynyt joku nimeltään yli kaksikirjaiminen ja pituudeltaan alle kolme metriä pitkä. Näin ollen Napoleon on siis uskottava keisari.
  3. Vaikka todennäköisyys, että joku valehtelee olisi korkeakin, esimerkiksi 0.1, todennäköisyys, että joku valehtelee juuri käsillä olevan väittämän, on pieni 3. Esimerkiksi, olkoon lottovoiton todennäköisyys yksi kymmenestä miljoonasta. Ystäväsi kertoo että Tauno Pentti on voittanut lotossa. Päätteletkö, että ystäväsi valehtelee koska tiedät että hän valehtelee useammin kuin yhdessä jutussa kymmenestä miljoonasta? Kannattaisi uskoa ystävää, koska todennäköisyys, että hän valehtelee että juuri Tauno Pentti on voittanut lotossa on paljon pienempi4.

Suhteessa tähän argumenttiin Jumalan toiminta on analogista ihmisen toiminnan kanssa, vaikka Jumalan toimintamuoto onkin usein tuntematon5. Mikäli Humen argumentti toimisi, sillä voisi todistaa ettei kannata uskoa6 ihmisen A olemassaoloon:

  1. Selvästi suurin osa kaikista universumin havaituista tapahtumista on tapahtunut ilman henkilön A vaikutusta, niiden selittämiseen ei tarvita henkilöä A.
  2. Näin ollen todennäköisyys, että henkilö A on vaikuttanut tarkasteltavana olevaan asiaan B, on lähes nolla.
  3. Näin ollen todennäköisyys, että henkilö A olisi vaikuttanut mihinkään asiaan tai hänestä olisi mitään havaintoja on niin pieni ettei siihen kannata uskoa. Ihmiset jotka väittävät henkilön A vaikuttaneen asiaan B lähes varmasti valehtelevat. Meillä ei siis ole mitään uskottavaa havaintoa henkilöstä A, ja näin ollen, todisteiden puuttuessa, on järkevämpää uskoa että häntä ei ole olemassa.

Lyhyesti sanottuna, Humen paljon käytetty argumentti ihmeitä vastaan on täysi susi.

Ihmeet ovat siis Jumalan harvinaista toimintaa. Mikäli Jumala on olemassa, niissä ei ole mitään kummallista, ne ovat Jumalan toimintaa siinä missä ihmisen teot ovat ihmisen toimintaa. Ihmeet ovat kummallisia vain, mikäli ne tapahtuvat ilman Jumalan tai muun yliluonnollisen persoonan apua. Ihmeet ovat epätodennäköisiä vain, mikäli Jumalan olemassaolo olisi epätodennäköistä tai jos on todennäköistä että Hän ei toimisi tarkasteltavassa tilanteessa. Ateisti, joka pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää toki myös ihmeitä epätodennäköisinä, mutta tämä näyttäisi olevan vain seurausta hänen Jumalan toiminnan kieltävästä uskostaan.

Ihmeiden suhde luonnonlakiin

Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista (Spinoza, Hume) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään luonnonlain rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena ceteris paribus ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Jumalan toimiessa 'kaikki muut asiat' eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.

Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon esitelläkseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.

Relevantteja yksityiskohtia

  • Baylorin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisista neljäsosa on nähnyt ihmeparantumisia ja 16 % on kokenut sellaisen itse.7

Katso myös

ApologetiikkaWiki

Viitteet

  1. ^ osin yo. argumentin perusteella, mikä on tietysti kehäpäättelyä.
  2. ^ otokset eivät ole identtisiä ja riippumattomia
  3. ^ Hume's abject failure, John Earman http://www.amazon.com/Humes-Abject-Failure-Argument-Miracles/dp/0195127382
  4. ^ hieman riippuen tilanteesta
  5. ^ tuntemattoman toiminnankin perusteella tehty jaottelukin on mielivaltaista
  6. ^ argumentin esittäjälle epämiellyttävän, katso esimerkiksi Dawkins Delusion
  7. ^ Amerikkalaiset uskovat yliluonnolliseen. Ristin Voitto, 8.10.2008, nro 41, s. 7. Kerava: Aikamedia. Ristin Voitto (viitattu 5.11.2008). (Puolet Yhdysvaltain asukkaista - - sanoo kuulleensa Jumalan puhetta, neljäsosa nähneensä ihmeparantumisia ja 16 prosenttia kokeneensa sellaisen itse. Tiedot käyvät ilmi Baylorin yliopiston julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta - - [johon] osallistui 1648 aikuista - -)