"Kuka suunnitteli suunnittelijan?" (argumentti)
Jos jonkin havaittavan ilmiön parhaaksi selitykseksi ehdotetaan tuntematonta ei-inhimillistä suunnittelijaa tai suorastaan klassisen teismin mukaista Jumalaa tai jos Jumalan olemassaoloa ylipäänsä halutaan apologeettisesti perustella, vastaukseksi voi useinkin saada kysymyksen: "Kuka sitten suunnitteli suunnittelijan?" – tai jälkimmäisissä tapauksissa vastaavasti: "Kuka sitten loi Jumalan?"
Tällaisen vastakysymyksen esittäjän taka-ajatuksena näyttää siis olevan, että ajattelu olisi rajoitettava tarkoituksettomiin selityksiin, koska suunnittelijan tai Jumalan käyttäminen selitysperusteena johtaisi vain kysymyksiin, joihin ei kuitenkaan voitaisi vastata. Mitä näihin kysymysmuotoisiin vastaväitteistä voidaan vastata? Ovatko niiden esittäjät onnistuneet paljastamaan jonkin aukon vastapuolensa ajattelusta?
Jatkokysymysten luonne[muokkaa]
Tässä tarkasteltavat kysymykset eivät ole kunnon argumentteja suunnittelijan tai Jumalan olemassaoloa vastaan vaan todellakin pelkkiä jatkokysymyksiä. Itse asiassa Jumalaa koskevaan kysymykseen on aina ollut valmiina hyvä vastaus.
Asiaan perehtymättömät vetoavat silti tähän argumentointiin, mihin on epäilemättä osaltaan vaikuttanut se tosiseikka, että eräät tunnetut ateistit ovat ajattelemattomasti kierrättäneet tällaisia kysymyksenasetteluja omissa puheenvuoroissaan. Näin tekee esimerkiksi Richard Dawkins Jumalharha-kirjassaan.
Tilanne on olennaisesti erilainen siitä riippuen, koskeeko jatkokysymys Jumalaa vaiko pelkkää tarkemmin tuntematonta suunnittelijaa. Suunnittelijaa koskeva kysymys on luonteeltaan tieteellinen jatkokysymys, Jumalaa koskeva taas eräänlainen metafyysinen kompakysymys. Kompakysymyksen esittäminen osoittaa joko esittäjänsä tietämättömyyttä käytettyistä käsitteistä tai pyrkimystä saada keskustelukumppaninsa sekoamaan omissa käsitteissään.
Koska nämä tapaukset siis ulkoisesta samankaltaisuudestaan huolimatta ovat perusluonteeltaan aivan erilaiset, kumpaakin vaihtoehtoa tarkastellaan erikseen.
Tieteellinen jatkokysymys: "Kuka suunnitteli suunnittelijan?"[muokkaa]
Tieteessähän voidaan aina kysyä toistaiseksi vastausta vailla olevia jatkokysymyksiä, eikä vaikkapa alkeishiukkasten hienorakenteeseen liittyvä jatkokysymyssarja suinkaan todista esimerkiksi kvarkkimallia huonoksi selitykseksi. Samoin arkeologin hypoteesia nuolenpään tai saviastian taustalla olevasta suunnittelijasta ei tietenkään kumoa kysymys: "Kuka suunnitteli saviastian suunnittelijan?" tai: "Mikä hänen kengännumeronsa sitten oli?"
Dawkins ei ainoastaan esitä suunnittelijaa koskevaa jatkokysymystä vaan vieläpä jatkaa argumenttiaan ymmärtämättömästi, nimittäin postuloimalla kysymykseensä naurettavia vastausehdotelmia, oletettavasti kuvitellen näin todistavansa suunnitteluhypoteesin ilman muuta vääräksi tai merkityksettömäksi. Tässä tarkoituksessa hän puhuu "lentävästä spagettihirviöstä" (flying spaghettimonster).
Mikäli tämä "argumentointi" olisi pätevää, sitä käyttäen voisi kumota kaikki tieteelliset väitteet, sillä jokainen selitysmalli antaa pohjan jatkokysymyksille, joihin taas voi aina postuloida naurettavia vastauksia. Fysiikassa esimerkiksi ajatellaan, että protoni koostuu kvarkeista. Kumoaako Dawkins nyt modernin fysiikan tulokset kysymällä jatkokysymyksen: "Mistä kvarkit sitten koostuvat?" Kun fyysikot eivät tähän osaa vielä vastata, postuloiko hän kysymykseen vastauksen: "Kvarkithan voivat olla vaikka lentäviä teekuppeja tai hyvin pieniä spagettihirviöitä"?
Lisäksi kysymys suunnittelijan suunnittelijasta olettaa perusteettomasti, että jos suunnitteluselitys otetaan joillain perusteilla jossain yhteydessä käyttöön, sitä olisi sen jälkeen jonkin automaattisen logiikan mukaan sovellettava kaikkeen. On täysin mahdollista ajatella, että suunnittelijaa ei suunnitellut kukaan; tämä on mahdollista jopa useammalla kuin yhdellä tavalla.
Metafyysinen kompakysymys: "Kuka loi Jumalan?"[muokkaa]
Mikäli artikkelin otsikon mukainen jatkokysymys kohdistuu suoraan Jumalaan, se saa muodon: "Kuka loi Jumalan?" Tällöin kyseessä on metafyysinen kompakysymys. Jumala näet on välttämätön olento, Hän on itse oma syynsä ja on aina ollut olemassa. Jumalaa ei siis ole suunniteltu, tehty tai luotu. Näin ollen jo Jumalan käsite sisältää informaation, joka osoittaa tämän jatko- tai kompakysymyksen mielettömäksi. Siksi tähän kysymykseen liittyy aina jonkinlainen käsitesekaannus.
Asiaa voi havainnollistaa toteamalla, että "Kuka teki Jumalan?" on samalla tavoin mieletön kysymys kuin "Mikä suunta on pohjoiseen pohjoisnavalta?" tai "Kuka tuli maaliin ennen ensimmäiseksi tullutta kilpailijaa?" Tämä kysymys on siis yhtä hyvä argumentti Jumalan olemassaoloa tai siihen perustuvia selitysmalleja vastaan kuin edelliset kysymykset pohjoisnavan tai kilpajuoksun voittajan olemassaoloa vastaan.
Yhtä toimimaton on seuraavakin paljon kierrätetty kysymys: "Voiko Jumala luoda niin suuren kiven, ettei itse jaksa sitä nostaa?" – Kaikkivaltiashan voisi luoda kiven, joka täyttää kaiken käytettävissä olevan tilan mahtumatta siinä liikkumaan, tai myös halutessaan lisätä tilaa tai sitten myös kasvattaa kiveä jälkikäteen. Kiven massa ei kuitenkaan rajoittaisi Jumalaa liikuttamasta kiveä. Mitään teologista käsiteristiriitaa tällainen kompakysymys ei siis paljasta, vaan pelkän esittäjiensä perehtymättömyyden teologiseen ajatteluun – tai ehkä jopa loogiseen ajatteluun ylipäätään.
