Ero sivun ”Kristityt luonnontieteilijät” versioiden välillä

ApoWikistä
(jäsentelyä, korostuksia, typofix)
Rivi 1: Rivi 1:
Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori [[Peter Harrison]] kiinnittää huomiota siihen, että monet merkittävistä luonnontieteilijöistä tieteen historiassa ovat olleet kristittyjä. Heidän kristillinen vakaumuksensa ei ole ollut pelkästään heidän yksityinen mielipiteensä, vaan se on vaikuttanut heidän tieteelliseen tutkimukseensa.<ref>Peter Harrison: The Fall of Man and the Foundations of Science]]. Cambridge University Press, 2007. ISBN 0521875595</ref>  
Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori '''[[Peter Harrison]]''' kiinnittää huomiota siihen, että monet merkittävistä luonnontieteilijöistä tieteen historiassa ovat olleet kristittyjä. Heidän kristillinen vakaumuksensa ei ole ollut pelkästään heidän yksityinen mielipiteensä, vaan se on vaikuttanut heidän tieteelliseen tutkimukseensa.<ref>Peter Harrison: ''The Fall of Man and the Foundations of Science''. Cambridge University Press, 2007. ISBN 0521875595</ref>


Oxfordin yliopiston matematiikan professori [[John Lennox]]in mukaan länsimaisen luonnontieteen parissa on ollut erityisen suuri merkitys kristinuskosta saadulla perusvakaumuksella, jonka mukaan maailmankaikkeuden on luonut älykäs ja kaikkitietävä persoona, niin että maailmasta on syytä etsiä järjestystä, jopa matemaattista kauneutta ja yksinkertaisuutta.<ref>John Lennox: God's Undertaker – Has Science buried God?, Lion UK (2007)</ref> Jotkut tieteelliset löydöt on tehty, koska tieteentekijä on edeltä ollut vakuuttunut siitä, että oikeiden yhtälöiden täytyy olla matemaattisesti kauniita ja elegantteja. Leibniz (1646–1716) johti optiikan alaan kuuluvan Snelin lain, koska hän uskoi, että luonto aina valitsee helpoimman ja suorimman tien vaihtoehtojen väliltä. Tämän metafyysisen periaatteen hän puolestaan johti teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on luonut maailman sellaiseksi, että siinä toteutuu maksimaalinen yksinkertaisuus ja täydellisyys. Carl von Linnéä (1707–1778) ohjasi luokittelutyössään teologinen näkemys, jonka mukaan Jumala on luonut organismit erillisiksi, luokiteltaviksi tyypeiksi ja lajeiksi. James Clerk Maxwell (1831–1879) johti valon kenttäteoriansa osittain teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on kolminaisuus ja että Jumala on tullut ihmiseksi. <ref>Moreland, J. P & Craig, William Lane (2003) Philosophical Foundations for a Christian World View. Downers Grove, Ill.: Inter Varsity Press. s. 315</ref> Raamatullinen maailmankatsomus on ohjannut tieteellistä tutkimusta myös korostamalla Jumalan vapautta luomistyössä. Koska Jumala on täysin vapaa persoona, hän on voinut luoda maailman sellaiseksi, ettei se vastaa ihmisen odotuksia. Tämä on tehnyt tieteentekijät avoimemmiksi pohtimaan vaihtoehtoisia hypoteeseja ja selitysmalleja, jotka eroavat vallitsevista tieteellisistä uskonkappaleista.
Oxfordin yliopiston matematiikan professorin '''[[John Lennox]]in''' mukaan länsimaisen luonnontieteen parissa on ollut erityisen suuri merkitys kristinuskosta saadulla perusvakaumuksella, jonka mukaan maailmankaikkeuden on luonut älykäs ja kaikkitietävä persoona, niin että maailmasta on syytä etsiä järjestystä, jopa matemaattista kauneutta ja yksinkertaisuutta.<ref>John Lennox: ''God's Undertaker – Has Science buried God?'', Lion UK (2007)</ref>
 
Jotkut tieteelliset löydöt on tehty, koska tieteentekijä on edeltä ollut vakuuttunut siitä, että oikeiden yhtälöiden täytyy olla matemaattisesti kauniita ja elegantteja. '''Leibniz''' (1646–1716) johti optiikan alaan kuuluvan Snelin lain, koska hän uskoi, että luonto aina valitsee helpoimman ja suorimman tien vaihtoehtojen väliltä. Tämän metafyysisen periaatteen hän puolestaan johti teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on luonut maailman sellaiseksi, että siinä toteutuu maksimaalinen yksinkertaisuus ja täydellisyys. '''Carl von Linné'''ä (1707–1778) ohjasi luokittelutyössään teologinen näkemys, jonka mukaan Jumala on luonut organismit erillisiksi, luokiteltaviksi tyypeiksi ja lajeiksi. '''James Clerk Maxwell''' (1831–1879) johti valon kenttäteoriansa osittain teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on kolminaisuus ja että Jumala on tullut ihmiseksi.<ref>Moreland, J. P & Craig, William Lane (2003) ''Philosophical Foundations for a Christian World View''. Downers Grove, Ill.: Inter Varsity Press. s. 315</ref>
 
Raamatullinen maailmankatsomus on ohjannut tieteellistä tutkimusta myös korostamalla Jumalan vapautta luomistyössä. Koska Jumala on täysin vapaa persoona, hän on voinut luoda maailman sellaiseksi, ettei se vastaa ihmisen odotuksia. Tämä on tehnyt tieteentekijät avoimemmiksi pohtimaan vaihtoehtoisia hypoteeseja ja selitysmalleja, jotka eroavat vallitsevista tieteellisistä uskonkappaleista.


== Kristillisiä luonnontieteilijöitä ==
== Kristillisiä luonnontieteilijöitä ==
Rivi 19: Rivi 23:




* [http://www.st-edmunds.cam.ac.uk/cis/ Cambridge Christians in Science (CiS) group]
* [http://www.st-edmunds.cam.ac.uk/cis/ ''Cambridge Christians in Science (CiS) group'']
* [http://www.cis.org.uk/ Christians in Science website]
* [http://www.cis.org.uk/ ''Christians in Science website'']
* [http://users.ox.ac.uk/~theo0038/ Ian Ramsey Centre, Oxford]
* [http://users.ox.ac.uk/~theo0038/ ''Ian Ramsey Centre, Oxford'']
* [http://home.earthlink.net/~jjkeggi/SOSc/ The Society of Ordained Scientists]-Mostly [[Church of England]]
* [http://home.earthlink.net/~jjkeggi/SOSc/ ''The Society of Ordained Scientists'']-''Mostly [[Church of England]]''
* [http://www.asa3.org/ "Science in Christian Perspective" The (ASA)]  
* [http://www.asa3.org/ ''"Science in Christian Perspective" The (ASA)'']
* [http://www.csca.ca/about.html Canadian Scientific and Christian Affiliation about page explaining why they exist]
* [http://www.csca.ca/about.html ''Canadian Scientific and Christian Affiliation about page explaining why they exist'']
* [http://www.issr.org.uk/about/founding_members.asp The International Society for Science & Religion's founding members.(Of various faiths including Christianity)]
* [http://www.issr.org.uk/about/founding_members.asp ''The International Society for Science & Religion's founding members.(Of various faiths including Christianity)'']
* [http://www.acmsonline.org/ Association of Christians in the Mathematical Sciences]
* [http://www.acmsonline.org/ ''Association of Christians in the Mathematical Sciences'']
* [http://www.secularhumanism.org/index.php?section=library&page=avalos_18_4 Secular Humanism.org article on Science and Religion]
* [http://www.secularhumanism.org/index.php?section=library&page=avalos_18_4 ''Secular Humanism.org article on Science and Religion'']





Versio 25. syyskuuta 2010 kello 03.28

Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori Peter Harrison kiinnittää huomiota siihen, että monet merkittävistä luonnontieteilijöistä tieteen historiassa ovat olleet kristittyjä. Heidän kristillinen vakaumuksensa ei ole ollut pelkästään heidän yksityinen mielipiteensä, vaan se on vaikuttanut heidän tieteelliseen tutkimukseensa.1

Oxfordin yliopiston matematiikan professorin John Lennoxin mukaan länsimaisen luonnontieteen parissa on ollut erityisen suuri merkitys kristinuskosta saadulla perusvakaumuksella, jonka mukaan maailmankaikkeuden on luonut älykäs ja kaikkitietävä persoona, niin että maailmasta on syytä etsiä järjestystä, jopa matemaattista kauneutta ja yksinkertaisuutta.2

Jotkut tieteelliset löydöt on tehty, koska tieteentekijä on edeltä ollut vakuuttunut siitä, että oikeiden yhtälöiden täytyy olla matemaattisesti kauniita ja elegantteja. Leibniz (1646–1716) johti optiikan alaan kuuluvan Snelin lain, koska hän uskoi, että luonto aina valitsee helpoimman ja suorimman tien vaihtoehtojen väliltä. Tämän metafyysisen periaatteen hän puolestaan johti teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on luonut maailman sellaiseksi, että siinä toteutuu maksimaalinen yksinkertaisuus ja täydellisyys. Carl von Linnéä (1707–1778) ohjasi luokittelutyössään teologinen näkemys, jonka mukaan Jumala on luonut organismit erillisiksi, luokiteltaviksi tyypeiksi ja lajeiksi. James Clerk Maxwell (1831–1879) johti valon kenttäteoriansa osittain teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on kolminaisuus ja että Jumala on tullut ihmiseksi.3

Raamatullinen maailmankatsomus on ohjannut tieteellistä tutkimusta myös korostamalla Jumalan vapautta luomistyössä. Koska Jumala on täysin vapaa persoona, hän on voinut luoda maailman sellaiseksi, ettei se vastaa ihmisen odotuksia. Tämä on tehnyt tieteentekijät avoimemmiksi pohtimaan vaihtoehtoisia hypoteeseja ja selitysmalleja, jotka eroavat vallitsevista tieteellisistä uskonkappaleista.

Kristillisiä luonnontieteilijöitä

Francis Bacon

Robert Boyle

Isaac Newton

Michael Faraday

James Clerk Maxwell


Aiheesta muualla


Viitteet

  1. ^ Peter Harrison: The Fall of Man and the Foundations of Science. Cambridge University Press, 2007. ISBN 0521875595
  2. ^ John Lennox: God's Undertaker – Has Science buried God?, Lion UK (2007)
  3. ^ Moreland, J. P & Craig, William Lane (2003) Philosophical Foundations for a Christian World View. Downers Grove, Ill.: Inter Varsity Press. s. 315