Epätäydellinen suunnittelu (argumentti)
Useat naturalistit, kuten Jussi K. Niemelä väittävät, että jotkin eliöt tai niiden osat ovat epätäydellisesti suunniteltuja. Valitettavan usein ihmiset vetävät tästä oletuksesta johtopäätöksen, ettei suunnittelijaa ole. Argumentti on sikäli huono, että vaikka olettaisimme eliöiden olevan epätäydellisesti suunniteltuja, epätäydellisestikin suunnitellut asiat ovat suunniteltuja. Jos jokin kohde todella on huonosti suunniteltu, se tarkoittaisi vain sitä, että (1) suunnittelija ei ilmeisesti ole järin fiksu, tai (2) suunnittelija ei ole jostain syystä panostanut suunnitteluun, (3) tai suunnittelijaa ei ole. Kuitenkin jo pelkästään se on kyseenalaista, että eliöissä havaittu suunnittelu olisi epätäydellistä.
Formaalista näkökulmasta epätäydellisen suunnittelun argumentti koostuu kahdesta premissistä, josta seuraa johtopäätös.
- Premissi1: Älyllinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita
- Premissi2: suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä.
- Johtopäätös: suunnittelijaa ei ole.
Argumentin kritiikki
Ensinnäkin logiikan perusteella voimme todeta, että johtopäätös on oikea suhteessa premisseihin, eli jos premissit ovat totta, myös johtopäätös on tosi. Molemmat premissit voidaan kuitenkin helposti kyseenalaistaa. Ensimmäinen premissi on aivan ilmeisesti väärä, sillä tiedetään lukemattomia tapauksia, joissa insinööri on suunnitellut epätäydellisen kohteen. Jos kohde on epätäydellinen, (1) suunnittelija ei ole taitava suunnittelija, (2) suunnittelija ei ole tehnyt täydellistä suoritusta, tai (3) suunnittelijaa ei ole. Tämä kolmas vaihtoehto ei ole siis ainoa mahdollinen johtopäätös. Johtopäätös on vedetty erittäinkin kyseenalaisesta premissistä. Lisäksi premissiin sisältyy erittäin vaikeasti määriteltävä termi täydellisyys. Näin ollen on hyvin vaikeaa todeta premissiä yksiselitteisesti oikeaksi. Toisen premissin mukaan jotkin rakenteet ovat epätäydellisesti suunniteltuja, mutta tämäkin voidaan helposti kyseenalaistaa.
