ApoWiki:Kahvihuone/Käytännöt

ApoWikistä
Kahvihuonekuppi.jpg
Tervetuloa ApologetiikkaWikin kahvihuoneeseen!
  • Tuki: Täällä saat apua ja vastauksia ApologetiikkaWikin liittyviin kysymyksiin
  • Kehitys: ApoWikin kehitykseen liittyvää keskustelua
  • Käytännöt: Keskustelua ApologetiikkaWikin käytännöistä
  • Tekniikka: Teknisiin yksityiskohtiin liittyvää keskustelua
  • Sekalaista: Tänne kaikki, mikä ei sovi yläpuolella oleviin kategorioihin
  • Medianäkyvyys: Uutisia ApologetiikkaWikin näkymisestä mediassa
  • Käyttöongelmat: ApologetiikkaWikin bugzilla


Kolmas vuosisata vs. 200-luku

Onko mielestänne järkevämpää käyttää ilmaisua "kolmas vuosisata", vaiko "200-luku", vaiko molempia sekaisin? Itse vastustaisin vaihtoehtoa "molempia sekaisin", koska se sekoittaa ihan itseänikin. Toki sen tajuaa, kun sitä käy kelaamaan, mutta pikaisesti lukiessa kolmas vuosisata muuttuu helposti 300-luvuksi, varsinkin jos seassa on 100- ja 200-lukua. Ja jos jompikumpi noista pitäisi valita, niin äkkiseltään mietittynä ainakin itselläni 100-luku -tyylinen ilmaisutapa sisäistyy helpommin. --Tom Himanen (Itkumuuri) 18. joulukuuta 2008 kello 19.31 (EET)

Itse ainakin preffaan 100-lukua.

--Darter 27. joulukuuta 2008 kello 14.05 (EET)

Luokittelusta

Mitä mieltä olette ID/evoluutio kriittisten -sivujen luokittelusta? Kannattaisiko ne luoda suoraan omina luokkinaan vaikko joidenkin muiden luokkien alaluokkina? Esim. jos ID:n on teleologisen argumentin variantti kannattaako se luoda teleologian alaluokaksi yms?

--Darter 27. joulukuuta 2008 kello 14.09 (EET)

Käsittääkseni keskustelusivulla on päästy periaatteelliseen yhteisymmärrykseen siitä, että suunnitteluteoriaa ei luokitella teleologisen argumentin variantiksi, joskin artikkelin päivittäminen on tältä osin vielä vaiheessa, koska sopimus siitä, mitä ei tehdä, ei ole sopimus siitä, mitä tehdään, ja vain sopimukset siitä, mitä tehdään, voidaan sanan varsinaisessa merkityksessä toteuttaa. Tarkoitukseni on palata asiaan, mutta luokitusta ei ilmeisesti pitäisi tehdä ainakaan sen oletuksen varassa, että artikkelin alku säilyisi nykyisellään.

Hieman yleisemmällä tasolla olisin sitä mieltä, että luokittelussa olisi hyvä olla jokin yleinen ajatus, joka ohjaisi yksittäisratkaisuja. Tällöin voisi nähdä ainakin kaksi mahdollista "kantavaa ideaa": joko sen, että kaikki käsiteltävä pyrittäisiin luokittelemaan nimenomaan apologetiikan näkökulmasta, tai sitten sen, että pyrittäisiin johonkin yleisluontoiseen luokitteluun, missä tapauksessa voisi kannattaa vaikkapa etsiskellä, löytyisikö jostain käyttökelpoisia valmiita luokituksia.

Sitten on vielä se last but not least -huomio, etten itse asiassa edes tiedä, mitä luokittelu tai luokkien luominen tässä tapauksessa tarkkaan ottaen merkitsee. Mihin asioihin nämä luotavat luokat oikeastaan vaikuttavat? Onko kyseessä koko ApoWikin lopulliseksi tarkoitettu "puujäsennys" vaiko jokin joustavampi systeemi?

--Apollos 27. joulukuuta 2008 kello 17.22 (EET)
Mun mielestä luokittelusta kannattaa tehä mahollisimman suurpiirteinen, koska luokkahierarkia on kuitenkin aika abstrakti. Laadultaanhan se on puu, mutta kun sitä ei näe puuna, niin siinä on helppoa klikata väärää haaraa ja eksyä; näin ollen artikkeli voi jäädä löytymättä. Jos kuvaisin aliluokkia haaroilla ja artikkeleita lehdillä, niin kannattaisin melko runsaslehtisiä haaroja = vähän haaroja.
Ja tosiaan, mitä suunnitteluteorian määritelmään tulee, niin se muuttunee. Muutoksia ei tosiaan ole vielä tehty, koska juttu on auki.
Summa summarum: tekisin ID-teoreettisen luokan ja evoluutioteoreettisen luokan, joihin molempiin artikkeli voi kuulua asian näin ollessa. Luokittelu on vaikeaa, sen olen huomannut. --Tom Himanen (Itkumuuri) 28. joulukuuta 2008 kello 04.21 (EET)
Omasta kommentistani kumpuava jatkokysymys; voidaanko kaikkea ID-teoreettista pitää evoluutiokriittisenä? Voidaanko esimerkiksi tupla-CCC -argumenttia pitää evoluutiokriittisenä? Ottakaamme huomioon, että Behe on teistinen evolutionisti. --Tom Himanen (Itkumuuri) 28. joulukuuta 2008 kello 06.44 (EET)
Mielestäni voidaan, koska Behe itse toteaa hyökkäävänsä yhtä evoluutioteorian osa-aluetta (random mutation) kohtaan. Argumentin pohjalta voidaan siis väittää ettei evoluutioteoria toimi ilman älyllistä suunnittelijaa, jolloin nykyiseen teoriaan vaaditaan radikaaleja muutoksia. Täytyy muistaa että evoluutioteoria ei ole sama kuin ajatus yhteisestä polveutumisesta, vaan kokonaisuus joka koostuu tämän lisäksi myös erityisesti luonnonvalinnasta ja satunnaisista mutaatioista. Hyökkäys yhtä osa-aluetta kohtaan on samalla hyökkäys kokonaisuutta kohtaan. -Otto Pellinen 28. joulukuuta 2008 kello 13.45 (EET)

Tehdään sitten vaikka niin, että luodaan kolme luokkaa: ID, Evoluutio ja Kreationismi. Redusoimattomat järjestemät voidaan sitten asettaa vaikka ID:n alaluokaksi ja Evoluutiokritiikki Evoluution alaluokaksi. Sopiiko?

--Darter 28. joulukuuta 2008 kello 15.23 (EET)
Sopii. --Tom Himanen (Itkumuuri) 28. joulukuuta 2008 kello 17.31 (EET)
Kävin tässä välissä katsastamassa nykyistä luokkahakemistoa, ja Tom Himasen aiempaan vähien haarojen ehdotukseen viitaten esittäisin, että tässä vaiheessa voisi riittää yksi uusi luokka, jonka voisi otsikoida vaikkapa "Luominen ja luonnontieteet". Jos luokkahierarkiaa voi milloin vain tarpeen mukaan täydentää, niin mahdollisia aliluokkia voinee miettiä tarkemmin sitten, kun on enemmän artikkeleitakin luokiteltaviksi.
Yleisenä toteamuksena sanoisin vielä, että itseäni jotenkin närästää aina, kun näen käsiteparin "evoluutio" ja "kreationismi": miksei yhtä hyvin "luominen (kreaatio)" ja "evolutionismi", ts. miksi yksi vaihtoehto nimetään ikään kuin tosiasiaksi, toinen taas pelkäksi aatesuunnaksi eli "ismiksi"?
Vielä kysymys: onko teknisesti mahdollista luokittaa yksi ja sama artikkeli useampaan kuin yhteen (välittömään) luokkaan, esim. sekä ID-teoreettiseen että evoluutioteoreettiseen luokkaan, kuten yllä on ehdotettu?
--Apollos 28. jouluakuuta 2008 kello 17.39 (EET)

Käytetään vaan nimeä Luominen. Luon nyt ainakin Evoluutio ja ID-luokan. Ne voidaan laittaa vaikka "Luominen ja luonnontieteet" tai vaikkapa "Suunnittelu ja luonnontieteet" alaluokaksi, kunhan päätetään yläluokan nimestä.

Sivujen luokitteleminen useampaan luokkaan ei ole teknisesti mikään ongelma.

--Darter 28. joulukuuta 2008 kello 18.08 (EET)
"Alkuperähypoteesit"? --Tom Himanen (Itkumuuri) 28. joulukuuta 2008 kello 22.48 (EET)
Kuulostaa ihan hyvältä - mielestäni sopivan neutraali, kannatan.
--Darter 30. joulukuuta 2008 kello 16.05 (EET)

ID-navigaatiomalline

Kopioin fi.wikipedian Älykäs suunnittelu -navigaatiomallineen ApoWikiin Malline:Älykäs_suunnittelu. Muokkasin mallinetta mielestäni apologeettisempaan, vähemmän ad hominem - tyyliseen, suuntaan. Kommentoikaa, mikäli kaipaatte mallineeseen parantelua.

--Darter 30. joulukuuta 2008 kello 16.05 (EET)
Joo, malline on oikein hyvä ja siinä on mielestäni kaikki tarvittava. Mietin tässä, että mikäköhän on oikea nimi suunnitteluteoriaan liittyvien asioiden viitekehykselle. Mallineen nini ja otsikko tulisi mielestäni vähintäänkin muuttaa muotoon "älyllinen suunnittelu". Suunnitteluteoria olisi ehkä linjan mukaisin vaihtoehto, mutta en oikein tiedä, taipuuko ko. termi viitekehykseksi. Mielipiteitä? --Tom Himanen (Itkumuuri) 31. joulukuuta 2008 kello 05.43 (EET)
"Suunnitteluteoria" kyllä miellyttäisi minua tässä vaiheessa eniten, mutta "älyllinen suunnittelu" on sekin mahdollinen. Nimeenhän voi periaatteessa aina tarvittaessa palata (vaikka totta kai on sitä parempi, mitä vähemmällä venkslauksella teknisesti selvitään).
Vastaisenkin varalle tässä voisi ehkä keskustella hieman myös siitä, mitkä seikat tuntuisivat mahdollisesti kyseenalaistavan "suunnitteluteorian" taipumista viitekehykseksi.
--Apollos 5. tammikuuta 2009 kello 13.13 (EET)

Lisää luokittelusta

Nyt kun oon taas tullut paljon sivuja, niin olis tärkeä luokitella niitä, jotteivat sivut huku. Miten esim. Usko ja tieto kannattaisi luokitella mielestänne? Kävisikö luokka Yleistä tietoa?

--Darter 3. tammikuuta 2009 kello 01.13 (EET)
Hmm, kyllähän seki kävis. Mut oisko filosofia-luokka hyvä pääluokka, jonka alle vois sijottaa esim. luokan epistemologia, johon artsu Usko ja tieto mun mielestä luontevasti istuis. Onko muilla mielipiteitä? --Tom Himanen (Itkumuuri) 5. tammikuuta 2009 kello 03.53 (EET)
Yhdyn edelliseen: "filosofia" ja "epistemologia" ovat myös yleisesti tunnettuja termejä ja voivat helpottaa ko. artikkelin löytämistä. Jos myöhemmin todetaan, että olisi hyödyllistä päästä lähestymään asiaa myös muulta suunnalta, niin "monijäsennyshän" ei kuulemma ole teknisesti mikään ongelma.
Tästä saankin aiheen seuraavaan: Oliko "Yleistä tietoa" -luokka joka tapauksessa tulossa (tai jo olemassa)? Jos sellainen on, niin ko. artikkelin sijoittaminen sinnekin voisi kyllä olla perusteltua, mutta pelkästään tämän artikkelin takia ei itse luokkaa siis mielestäni tarvitse/kannata perustaa.
--Apollos 5. tammikuuta 2009 kello 13.21 (EET)
Jeps, filosofia on ihan hyvä luokka. Kiitos. --Darter 5. tammikuuta 2009 kello 22.13 (EET)

Kärsimys & moraali

Olen aina silloin tällöin luokitellut sivuja (enemmän tai vähemmän subjektiivisesti), sillä wikeissä on toivottavaa, että jokainen sivu kuuluisi vähintään yhteen luokkaan. Ajattelin, että Moraalinen argumentti ja Pahan ongelma -artsut voisi luokitella samaan pääluokkaan, vaikkapa "kärsimyksen ongelma" tjsp. Mitä mieltä olette?

--Darter 12. tammikuuta 2009 kello 15.40 (EET)
Miten olisi hivenen laajempi käsite: "etiikka"? --Otto Pellinen 31. tammikuuta 2009 kello 12.16 (EET)
Vaikkapa. --Darter 31. tammikuuta 2009 kello 16.07 (EET)
Lisäilin nyt kyseisen luokan ja mallineet kyseisiin artikkeleihin. Laitoin sen kuitenkin filosofian alaluokaksi enkä pääluokaksi.--Otto Pellinen 31. tammikuuta 2009 kello 16.18 (EET)

Artikkelien nimeämiskäytännöistä

Mitä mieltä olette argumenttipohjasten artsujen nimeämisestä? Esim. "Jumala ei ole kiva" voisi olla uskottavamminki muotoiltu. Vai nimetäänkö kaikki argumentit seuraavasti:

  • "Jumalaa ei voi nähdä"
  • "Jumala ei antanu Ferraria vaikka pyysin"
  • jne.?

Vai pitäisikö argumentit nimetä esim.:

  • Jumala ei ole kiva -argumentti
  • Jumalaa ei voi nähdä -argumentti
  • Jumala on epätodennäköinen -argumentti

Niin ja pitäisikö kaikkiin kirja-artsuihin liittää (kirja) vaikka se ei edellyttäisikään disambugaatiota? Esim:

  • Darwin's Black Box (kirja)

Vastaavasti jos on joku lukittu Puolimatkan artsu niin siihenki voisi laittaa jonkun (artikkeli)-härdellin. --Otto Pellinen 31. tammikuuta 2009 kello 12.22 (EET)

(kirja)-notaatio vaikuttaa ihan hyvältä ja sitä voisi käyttää oletusarvoisesti. --Darter 31. tammikuuta 2009 kello 16.06 (EET)
Ei sitten varmaan muuta kuin lisäilemään noita. Onko mitään näkemystä ensimmäiseen kysymykseen? --Otto Pellinen 31. tammikuuta 2009 kello 16.10 (EET)
Raamattuun en ruvennut lisäilemään kun näyttäisi jo vähän turhan idioottimaiselta. Raamattu on kuitenkin jo sen verran selvä ja keskeinen käsite ettei kukaan varmasti kaipaa selvennystä missään vaiheessa. Lisäilin sen kuitenkin muihin. --Otto Pellinen 31. tammikuuta 2009 kello 16.37 (EET)
Juu, mun mielestä niitä attribuutteja voidaan mättää kaikkiin artsujen nimiin, jos vaan keksii jotain järkevää. Siinä on toki miettimistä, että mitä joihinkin laittaa. Pyritään toki yhdenmukaisuuteen. --Tom Himanen (Itkumuuri) 31. tammikuuta 2009 kello 21.40 (EET)