Kristityt luonnontieteilijät

Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori Peter Harrison kiinnittää huomiota siihen, että monet merkittävistä luonnontieteilijöistä tieteen historiassa ovat olleet kristittyjä. Heidän kristillinen vakaumuksensa ei ole ollut pelkästään heidän yksityinen mielipiteensä, vaan se on vaikuttanut heidän tieteelliseen tutkimukseensa.¹

Oxfordin yliopiston matematiikan professorin John Lennoxin mukaan länsimaisen luonnontieteen parissa on ollut erityisen suuri merkitys kristinuskosta saadulla perusvakaumuksella, jonka mukaan maailmankaikkeuden on luonut älykäs ja kaikkitietävä persoona, niin että maailmasta on syytä etsiä järjestystä, jopa matemaattista kauneutta ja yksinkertaisuutta.²

Jotkut tieteelliset löydöt on tehty, koska tieteentekijä on edeltä ollut vakuuttunut siitä, että oikeiden yhtälöiden täytyy olla matemaattisesti kauniita ja elegantteja. Leibniz (1646–1716) johti optiikan alaan kuuluvan Snelin lain, koska hän uskoi, että luonto aina valitsee helpoimman ja suorimman tien vaihtoehtojen väliltä. Tämän metafyysisen periaatteen hän puolestaan johti teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on luonut maailman sellaiseksi, että siinä toteutuu maksimaalinen yksinkertaisuus ja täydellisyys. Carl von Linnéä (1707–1778) ohjasi luokittelutyössään teologinen näkemys, jonka mukaan Jumala on luonut organismit erillisiksi, luokiteltaviksi tyypeiksi ja lajeiksi. James Clerk Maxwell (1831–1879) johti valon kenttäteoriansa osittain teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on kolminaisuus ja että Jumala on tullut ihmiseksi.³

Raamatullinen maailmankatsomus on ohjannut tieteellistä tutkimusta myös korostamalla Jumalan vapautta luomistyössä. Koska Jumala on täysin vapaa persoona, hän on voinut luoda maailman sellaiseksi, ettei se vastaa ihmisen odotuksia. Tämä on tehnyt tieteentekijät avoimemmiksi pohtimaan vaihtoehtoisia hypoteeseja ja selitysmalleja, jotka eroavat vallitsevista tieteellisistä uskonkappaleista.

Kristillisiä luonnontieteilijöitä

Robert Boyle

Isaac Newton

Michael Faraday

James Clerk Maxwell

Nikolai Kopernikus (1473–1543) | Katolinen pappi, joka loi pohjan aurinkokeskeiselle näkemykselle.

Michael Stifel (c. 1486–1567) | Loi pohjaa logaritmien kehittämiselle. Hän kuului Martti Lutherin varhaisimpiin seuraajiin ja kirjoitti raamatullisista profetioista. |University of Florida, Galileo Project at Rice University, and McTutor

William Turner (n.1508–1568) | Häntä kutsutaan joskus englannin kasvitieteen isäksi ja hän oli myös lintutieteilijä. Hänet vangittiin, koska hän saarnasi uskonpuhdistuksen puolesta. |Galileo Project

Ignazio Danti (1536–1586) | Hän oli Alatrin piispa ja matemaatikko joka kirjoitti Euklideen geometriasta, tähtitieteilijä ja mekaanisten laitteiden suunnittelija. | McTutor

Bartholomeus Pitiscus (1561–1613) | Hän toi sanan trigonometria englannin ja ranskan kieliin. Hän oli myös kalvinistinen teologi, joka toimi hovisaarnaajana Breslaussa. |McTutor

John Napier (1550–1617) | Skottilainen matemaatikko, joka tunnetaan logaritmien keksijänä ja desimaalilukujen popularisoijana. Hän oli myös vakaumuksellinen protestantti, joka kirjoitti Ilmestyskirjasta. |McTutor

Francis Bacon (1561–1626) | Merkittävä englantilainen tieteentekijä ja yksi kokeellisen luonnontieteen metodin kehittäjistä. |Dictionary of the History of Ideas

Johannes Kepler (1571–1630) | Hän loi kosmokselle mallin, joka perustui uskonnollisiin lähtökohtaoletuksiin. Hänet tunnetaan erityisesti siitä, että hän muotoili Keplerin planetaariset liikelait. Se perustui Tycho Brahen tarkkoihin tähtitieteellisiin havaintoihin. Hän oli alun perin halunnut tulla teologiksi ja hänen kirjansa Harmonice Mundi käsittelee paikoitellen Kristuksne merkitystä. |Galileo Project and Adherents.com and Joshua Gilder and Anne-Lee Gilder (2005). Heavenly Intrigue: Johannes Kepler, Tycho Brahe, and the Murder Behind One of History's Greatest Scientific Discoveries. Anchor. ISBN 978-1-4000-3176-4 (1-4000-3176-1) ISBN. 

Laurentius Paulinus Gothus (1565–1646) | Tähtitieteen professori ja Uppsalan arkkipiispa. Hän kirjoitti tähtitieteestä ja teologiasta. |Uppsala University |}

Galileo Galilei (1564–1642) | Galieo omaksui Augustinuksne näkemyksen, jonka mukaan kaikkia Raamatun kohtia ei tule ymmärtää kirjaimellisesti, erityisesti kun kyseinen Raamatun kohta on Raamatun runollisissa kirjoissa. Hän piti ihmisen matemaattista ajattelua ihmisessä olevana Jumala nkuvana ja katsoi voivansa matemaattisen ajattelun avulla paljastaa Jumalan ajatukset maailmankaikkeuden rakenteessa. |Catholic Encyclopedia [1]

Marin Mersenne (1588–1648) | Hänet tunnetaan kirjeenvaihdostaan matemaatikkojen kanssa. Neljän vuoden ajan hän omistautui teologisten kirjoitusten laatimiseen: Quaestiones celeberrimae in Genesim (1623) and L'Impieté des déistes (1624). Nämä olivat teologisia esseitä ateismia ja deismiä vastaan.

Aiheesta muualla

• Cambridge Christians in Science (CiS) group
• Christians in Science website
• Ian Ramsey Centre, Oxford
• The Society of Ordained Scientists-Mostly Church of England
• "Science in Christian Perspective" The (ASA)
• Canadian Scientific and Christian Affiliation about page explaining why they exist
• The International Society for Science & Religion's founding members.(Of various faiths including Christianity)
• Association of Christians in the Mathematical Sciences
• Secular Humanism.org article on Science and Religion