Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki
Mount Rushmore National Memorial (suom. Rushmorevuoren kansallinen muistomerkki) on Rushmorevuoren graniittiin syntynyt kalliomuodostelma Etelä-Dakotassa. Mystikot näkevät kallion pintakuvioinnissa neljän Yhdysvaltain presidentin kasvot, vasemmalta oikealle lueteltuna: George Washington (1732–1799), Thomas Jefferson (1743–1826), Theodore Roosevelt (1858–1919) ja Abraham Lincoln (1809–1865). Se, että kalliomuodostelmaa kutsutaan kansankielisesti muistomerkiksi, on sikäli harhaanjohtavaa, että tieteellisellä metodilla hankitun tiedon perusteella ko. kalliomuodostelma tuskin on ihmisten aikaansaannosta.
Kalliomuodostelman syntymyytti
Amerikkalaisen mytologian mukaan muistomerkin ideoi paikallishistoriasta innostunut Doane Robinson houkutellakseen turisteja luonnonkauniille Black Hillsin alueelle. Vuonna 1924 Robinson sai kuvanveistäjä Gutzon Borglumin innostumaan tästä mittavasta hankkeesta. He päättivät yhdessä luoda "demokratian temppelin". Borglum oli 60-vuotias, kun työt aloitettiin vuonna 1927, ja hän jatkoi niitä lopun ikäänsä. Hän suunnitteli muistomerkin ja johti paikallisista kaivosmiehistä ja muurareista koostunutta huomattavan suurta rakentajajoukkoa, joka räjäytti vuorenseinää dynamiitilla ja louhi valtavat kasvot taltalla ja vasaralla köysien varassa huterasti kiikkuvilta telineiltä. Myytin mukaan Borglum olisi halunnut esittää presidentit vyötärön korkeudelle saakka.1 Hän aloitti rakennustyön päistä, mutta hanke jäi kesken rahapulan tai huonon sään vuoksi. Siitä huolimatta Washingtonin pää paljastettiin virallisesti 1930, Jefferson 1936, Lincoln 1937 ja Roosevelt 1939. Borglumin kuoltua vuonna 1941 hänen poikansa Lincoln jatkoi töitä jonkin aikaa, kunnes rahat loppuivat.2
Fundamentalistit
Myyttisen syntytavan kannattajat jakaantuvat kahteen leiriin. Fundamentalistinen siipi yrittää todistella myyttisten kivenhakkaajien osuutta kalliomuodostelman syntyyn pyhillä kirjoituksilla, joista merkittävin lienee nk. Doane Robinsonin kirje Borglumille.3 Fundamentalistit pitävät näitä pyhiä kirjoituksia niin luotettavina, että jo pelkästään niiden perusteella on heidän mielestään perusteltua väittää muodostelmaa suunnitelmallisesti aiheutetuksi. He siis hylkäävät järjellisen luonnontieteellisen tutkimuksen, ja uskovat sokeasti vanhoihin kirjoituksiin, vaikka on täysin perusteltua pitää niitä primitiiviseen maailmankuvaan perustuvina myytteinä.
Suunnitteluteoreetikot
Toiseen leiriin kuuluvat niin sanotut suunnitteluteoreetikot, joiden mukaan jotkut piirteet tai rakenteet kalliomuodostelmassa ovat selitettävissä paremmin älyllisellä syyllä kuin ohjaamattomalla luonnonprosessilla. Heidän mukaansa ei ole uskottavaa, että kallioon muodostuu täysin ihmisen kasvoja muistuttavia pintamuotoja esimerkiksi eroosion vaikutuksesta, vaan tässä olisi syytä vedota suunnittelijaan. Lisäksi he ovat huomauttaneet, että kasvojen pinnassa on uurteita jotka ovat samanlaisia kuin ihmisten tekemät työstöjäljet. He väittävät, että kaikkien näiden piirteiden syntyminen ohjaamattomien luonnonprosessien seurauksena ei olisi missään määrin uskottavaa, ja viittaavat vertaisarvioituun menetelmään, jonka mukaan tämä antaa riittävät perusteet pitää muodostelmaa suunniteltuna.
Suunnitteluteoreetikot voivat kuitenkin käyttää suunnittelijaa selitykseksi kaikelle haluamalleen, jolloin suunnittelija selittää kaiken eikä oikeastaan selitäkään mitään. He eivät myöskään ole antaneet kelvollista kriteeriä suunnitteluselityksen eliminoimiseksi, joten heidän väitteensä ei ole edes falsifioitavissa, eikä sitä voida siksi pitää tieteellisenä. Heidän selityksensä onkin vain käsien heiluttelua ja tietämättömyyteen vetoamista. Suunnitteluteoreetikot eivät tarjoa mitään tapaa identifioida suunnittelijaa, saati sitten kerro tämän motiiveja. Arkeologit eivät oikeasti käytä heidän menetelmäänsä, joten heidän väitteensä menetelmän tieteellisyydestä ovat täyttä humpuukia. Lisäksi suunnittelija on itsessään paljon monimutkaisempi selitys, kuin itse kallio, joten suunnittelija onkin itseasiassa epätodennäköisempi kuin kalliomuodostelma, jonka selittämiseksi suunnittelijaa ehdotettiin. Suunnitteluteoreetikot ovatkin oikeastaan vain tieteen valepukuun verhoutuneita fundamentalisteja, jotka yrittävät salakuljettaa mytologiat kouluopetukseen.
Kalliomuodostelman tieteellinen selitys
Kalliomuodostelmalle voidaan toki etsiä selitystä mytologiasta, mutta meillä ei ole järkevää syytä pitää moisia myyttejä totena, vaan on parempi etsiä tieteellistä selitystä. Kaikki asiat ovat tähänkin asti selittyneet luonnonlaeilla, kunhan niitä on tutkittu riittävästi, joten induktiivisen päättelyn pohjalta on oletettava, että myös näiden muodostelmien syntyminen tullaan vielä selittämään. On tieteellinen tosiasia, että eroosio voi toisinaan synnyttää kiviin yhdysvaltojen presidentin kasvoja muistuttavia muotoja,4 joten sitä voidaan pitää potentiaalisena tekijänä kalliomuodostelman synnyssä.
Useat tiedemiehet myöntävät, että nykytiedon perusteella juuri tämän näköisen kalliomuodostelman syntyminen päämäärättömien luonnonvoimien toiminnan seurauksena on epätodennäköistä. On kuitenkin syytä muistaa, että on suorastaan epätodennäköistä, ettei jossain päin maailmankaikkeutta joskus olisi syntynyt juuri tuonlaista kalliomuodostelmaa. Vuoren täytyy joka tapauksessa olla jonkun muotoinen, ja jokainen muoto on oikeastaan yhtä epätodennäköinen.
Juuri tämänlaisen kalliomuodostelman syntymiselle ei voida käytännössä edes laskea tarkkaa todennäköisyyttä, koska onhan kyseinen muodostelma voinut muodostua lukemattoman monilla erilaisilla tavoilla. Tämän takia syntytapojen yhteenlaskettu todennäköisyys olisi paljon suurempi, kuin pelkästään todennäköisin syntytapa. Tämän laskeminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta, joten väite, jonka mukaan kalliomuodostelman syntyminen olisi liian epätodennäköistä, jää toteennäyttämättä.
Tämän lisäksi on ongelmallista laskea juuri tämänlaisen muodostelman syntymisen todennäköisyyttä. Kyseiseen muodostelmaan voisi tehdä lukuisia pieniä muutoksia, esimerkiksi ilmeissä tai muissa yksityiskohdissa, joista huolimatta muodostelma näyttäisi edelleen olennaisesti samalta. Tällöin kallio muistuttaisi edelleen näiden neljän presidentin kasvoja, ja myyttisen käsityksen kannattajat pääsisivät taas väittämään kalliomuodostelmaa suunnitelmallisen työn tulokseksi. Sen lisäksi, että muodostelman ei tarvitsisi olla tismalleen tämänlainen, muodostelman ei tarvitsisi edes lainkaan muistuttaa kyseisiä presidenttejä, jotta suunnitteluteoreetikot voisivat väittää sitä suunnitelluksi. Jos kalliomuodostelman muoto muistuttaisi esimerkiksi Beatlesin jäseniä, tätä pidettäisiin varmasti yhtä hyvänä, jollei jopa parempana, todisteena suunnittelusta. Erilaisia tunnistettavia muotoja voidaan luetella loputtomasti, joten jos tunnistuskriteereitä on mielivaltaisen paljon, niin silloinhan on lähes väistämätöntä, että joku niistä muodostuu ainakin jossakin päin universumia. Lisäksi universumi voi jatkua havaittavan universumin rajojen ulkopuolelle äärettömästi, jolloin erilaisia kallioitakin voi olla äärettömän paljon. On myös mahdollista, että on olemassa äärettömästi muita universumeita, joten se tosiasia, että satumme havaitsemaan tällaisen kalliomuodostelman, selittyy varsin hyvin sillä, että tämä nyt sattui vain olemaan sellainen universumi, ja sellainen planeetta, jossa kyseinen muodostelma syntyi. Emmehän muuten olisi täällä edes ihmettelemässä kyseisen muodostelman olemassaoloa!
Viitteet
- ^ Rushmore Borglum Story Exhibit
- ^ Gutzon Borglum & Lincoln Borglum US National Park Service.
- ^ Rekonstruktio Doane Robinsonin kirjeestä Borglumille; fundamentalistit pitävät autoritäärisenä myös Gutzon Borglumin kirjettä Robinsonille.
- ^ http://www.mnmuseumofthems.org/Faces/labels/JFK.html J.F.Kennedyn kasvojen profiili Hawaijilla
