Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki
Rushmorevuoren kansallinen muistomerkki (engl. Mount Rushmore National Memorial) on Rushmorevuoren graniittiin syntynyt kalliomuodostelma Etelä-Dakotassa. Mystikot näkevät kallion pintakuvioinnissa neljän Yhdysvaltain presidentin kasvot, vasemmalta oikealle lueteltuna: George Washington, Thomas Jefferson, Theodore Roosevelt ja Abraham Lincoln. Kalliomuodostelman kutsuminen muistomerkiksi on sikäli harhaanjohtavaa, että tieteellisellä metodilla hankitun tiedon perusteella kyseinen kalliomuodostelma tuskin on ihmisten aikaansaannosta.
Kalliomuodostelman syntymyytti
Amerikkalaisen mytologian mukaan muistomerkin ideoi paikallishistoriasta innostunut Doane Robinson houkutellakseen turisteja luonnonkauniille Black Hillsin alueelle. Luomismyytissä Robinson saa kuvanveistäjä Gutzon Borglumin innostumaan tästä mittavasta hankkeesta. He päättävät yhdessä luoda "demokratian temppelin".
Borglum on töitä aloitettaessa 60-vuotias. Hän suunnittelee muistomerkin ja johtaa paikallisista kaivosmiehistä ja muurareista koostunutta huomattavan suurta rakentajajoukkoa, joka räjäyttää vuorenseinää dynamiitilla. Borglum louhii kallioon valtavat kasvot taltalla ja vasaralla köysien varassa huterasti kiikkuvilta telineiltä. Hän aloittaa rakennustyön päistä, mutta hanke jää kesken rahapulan vuoksi. Borglumin kuoltua hänen poikansa Lincoln jatkaa töitä jonkin aikaa, kunnes rahat loppuvat.1
Fundamentalistit
Myyttisen syntytavan kannattajat jakaantuvat kahteen leiriin. Fundamentalistinen siipi yrittää todistella myyttisten kivenhakkaajien osuutta kalliomuodostelman syntyyn pyhillä kirjoituksilla, joista merkittävin lienee nk. Robinsonin kirje Borglumille.2
Fundamentalistit pitävät näitä pyhiä kirjoituksia niin luotettavina, että jo pelkästään niiden perusteella on heidän mielestään perusteltua väittää muodostelmaa suunnitelmallisesti aiheutetuksi. He siis hylkäävät järjellisen luonnontieteellisen tutkimuksen, ja uskovat sokeasti vanhoihin kirjoituksiin, vaikka on täysin perusteltua pitää niitä primitiiviseen maailmankuvaan perustuvina myytteinä.
Muodot, joiden fundamentalistit väittävät syntyneen ihmisten tekeminä, eivät ole täydellisiä, vaan niiden tulkitseminen kasvoiksi johtuu hyvästä mielikuvituksesta. Ihmissilmät ovat niin tottuneita tunnistamaan kasvoja, että mistä tahansa epätasaisesta pinnasta löytyy pienellä katselulla kasvoja muistuttavia piirteitä. Fundamentalistit kuitenkin kuittaavat mittavatkin epätäydellisyydet sillä, että "luomismyytissähän projekti jäi kesken rahapulan vuoksi". Näin ollen heidän uskomuksiaan on mahdotonta falsifioida, eikä kyseessä siis ole tieteellinen teoria.
Meidän pitäisi tuntea jo ennestään lukuisia varmoja esimerkkejä Robinsonin tai Borglumin suunnittelemista asioista, sekä niistä joita he eivät ole suunnitelleet, jotta voisimme näitä vertailemalla tunnistaa teoksen heidän tuottamakseen. Kukaan ei ole kuitenkaan koskaan nähnyt kuinka he olisivat suunnitelleet jotakin puolueettomasti valvotuissa olosuhteissa, joten tällaista vertailua ei voida käytännössä suorittaa.
fundamentalistit haluaisivat, että maantieteentunneilla opetettaisiin "älyllistä suunnittelua" eroosion sijaan. Eroosio on kuitenkin havaittu tosiasia, jolle on olemassa kiistatonta todistusaineistoa, ja ainoa syy eroosion kieltämiseen näyttääkin olevan dogmaattinen sitoutuminen tiettyihin kirjoituksiin, joiden luotettavuuteen täytyy vain uskoa sokeasti.
Suunnitteluteoreetikot
Toiseen leiriin kuuluvat niin sanotut suunnitteluteoreetikot, joiden mukaan jotkut piirteet tai rakenteet kalliomuodostelmassa ovat selitettävissä paremmin älyllisellä syyllä kuin ohjaamattomalla luonnonprosessilla. Heidän mukaansa ei ole uskottavaa, että kallioon muodostuu täysin ihmisen kasvoja muistuttavia pintamuotoja esimerkiksi laattatektonisten mekanismien ja eroosion vaikutuksesta, vaan tässä olisi syytä vedota suunnittelijaan. Lisäksi he ovat huomauttaneet, että kasvojen pinnassa on uurteita jotka ovat samanlaisia kuin ihmisten tekemät työstöjäljet. He väittävät, että kaikkien näiden piirteiden syntyminen ohjaamattomien luonnonprosessien seurauksena ei olisi missään määrin uskottavaa, ja viittaavat vertaisarvioituun menetelmään, jonka mukaan tämä antaa riittävät perusteet pitää muodostelmaa suunniteltuna.
Suunnitteluselitys on pohjimmiltaan vaan eroosioselityksen aukkojen osoittelua, eikä sille anneta mitään positiivista evidenssiä. Tieto muistomerkin suunnittelijasta ei luultavasti synnytä uusia tutkimusohjelmia, joten usko muistomerkin suunnitteluun ei ole tiedettä. Lisäksi suunnitteluhypoteesin ongelma on se, ettei sitä voida mitenkään testata. Tällaisessa selityksessä otetaan mukaan sellainen suure, jota ei voida millään keinolla mitata tai mallintaa. Luonnontieteissä lähtökohtana on kuitenkin tehdä tutkimuksia asioilla, joita voidaan mitata, joita voidaan tarkkailla ja jotka voidaan toistaa missä päin maailmaa tahansa. Rushmorevuoren suunnittelijaa ei ainakaan toistaiseksi ole saatu yhteenkään laboratorioon testattavaksi. Lähtökohtaisesti tällainen lähestymistapa ei ole sen Borglum-vastaisempi kuin keijupölyvastaisempikaan. Kummankaan olemassaoloa ei kielletä, mutta niitä ei voida myöskään liittää tutkittavaan asiaan mallinnettavaksi suureiksi.
Suunnitteluteoreetikot voivat käyttää suunnittelijaa selitykseksi kaikelle haluamalleen, jolloin suunnittelija selittää kaiken eikä oikeastaan selitäkään mitään. He eivät siis suostu määrittelemään sitä, mikä ei ole suunniteltu, eikä kategorioita "suunniteltu" ja "ei suunniteltu" ole mahdollista erottaa toisistaan ennen kuin tämä määritelmä on annettu. He eivät myöskään ole antaneet kelvollista kriteeriä suunnitteluselityksen eliminoimiseksi, joten heidän väitteensä ei ole edes falsifioitavissa, eikä sitä voida siksi pitää tieteellisenä. Heidän selityksensä onkin vain käsien heiluttelua ja tietämättömyyteen vetoamista.
Suunnitteluteoreetikot eivät tarjoa mitään tapaa identifioida suunnittelijaa, saati sitten kerro tämän motiiveja. Arkeologit eivät oikeasti käytä suunnitteluteoreetikoiden menetelmää, joten heidän väitteensä menetelmän tieteellisyydestä ovat täyttä humpuukia. Lisäksi suunnittelija on itsessään paljon monimutkaisempi selitys, kuin itse kallio, joten suunnittelija onkin itseasiassa epätodennäköisempi kuin kalliomuodostelma, jonka selittämiseksi suunnittelijaa ehdotettiin. Suunnittelijaselitys tarkoittaa vetoamista taikakeinoja käyttävään tuntemattomaan ja havaitsemattomaan toimijaan, jonka olemassaololle ei tarjota mitään todistusaineistoa. Suunnitteluteoreetikot ovatkin oikeastaan vain tieteen valepukuun verhoutuneita fundamentalisteja, jotka yrittävät salakuljettaa mytologiat kouluopetukseen.
Eihän suunnitteluteoreetikoilla ole edes selvää teoriaa. Jos he muodostaisivat teorian, niin kyllä tiedeyhteisö ottaisi sen huomioon, kunhan se on tieteen hyväksi havaittujen sääntöjen mukainen. Kun kuitenkin on mahdollista antaa selitys luonnollisten syiden perusteella, olisi aivan järjetöntä fundamentalistista huuhaata yrittää tuoda mukaan teoria suunnittelijasta.
Kalliomuodostelman tieteellinen selitys
Kalliomuodostelmalle voidaan toki etsiä selitystä mytologiasta, mutta meillä ei ole järkevää syytä pitää moisia myyttejä totena, vaan on parempi etsiä tieteellistä selitystä. Kaikki asiat ovat tähänkin asti selittyneet luonnonlaeilla, kunhan niitä on tutkittu riittävästi, joten induktiivisen päättelyn pohjalta on oletettava, että myös näiden muodostelmien syntyminen tullaan vielä selittämään. On tieteellinen tosiasia, että eroosio voi toisinaan synnyttää kiviin yhdysvaltojen presidentin kasvoja muistuttavia muotoja,3 joten sitä voidaan pitää potentiaalisena tekijänä kalliomuodostelman synnyssä.
Fundamentalistit ja suunnitteluteoreetikot puhuvat usein virheellisesti eroosiosta sattumanvaraisena prosessina. Eroosio ei kuitenkaan perustu sattumaan, vaan hyvin dokumentoituihin mekaniikan lakeihin ja kallioperän ominaisuuksiin, sekä erilaisiin tunnettuihin eroosiomekanismeihin. Eroosio on itse asiassa kaikkea muuta kuin sattumanvarainen prosessi: tietynlaiset muodot kestävät kivilajista ja sääoloista riippuen paremmin eroosiota kuin toiset, ja tämän takia kalliot eivät kulu täysin sattumanvaraisesti, vaan yhdenlaiset muodot säilyvät eroosion saatossa toisia pidempään, mikä johtaa näiden muotojen korostumiseen. Eroosion tarkoituksena ei ole ollut muodostaa mitään tunnistettavia "kasvoja". Välillä eroosio vain aiheuttaa kulumista yhdessä kohdassa, kun taas mikään ei estä viereistä kohtaa säilymästä kulumattomana.
Tutkijoiden mittausten ja tarkkailun perusteella tehdään hypoteeseja siitä, minkälaisia eroosiovoimia missäkin kohdassa on ilmeisesti vaikuttanut, mistä suunnasta ja kuinka kauan. Tutkimuksissa huomioidaan maaperän seisminen aktiivisuus, eläinten liikkuminen, lämpötilan vaihtelut, hiekkapöly sekä veden vaikutus. Jokainen uurteen ja tasaisen pinnan syntymisen edellytyksiä tutkitaan, ja näin saadaan arvokasta tietoa siitä, minkälaiset sääolosuhteet paikalla ovat vaikuttaneet. Miljardien vuosien kuluessa yhdestä pienestä uurteesta on kasvanut hiljalleen ensin varjoisa kuoppa ja lopulta kokonainen silmä. Jossain toisessa kohdassa tuulen pyörteet ovat jättäneet kallioon ulokkeen, joka on aikojen saatossa kulunut vain hieman vähemmän kuin ympäröivä kiviseinämä. Lopulta tämä uloke on jäänyt niin hyvin suojaan vaikuttavilta eroosiovoimilta, että siitä on muodostunut kasvoihin nenä.
Tästä kaikesta on lukemattomia todisteita, ja tiedeyhteisön konsensuksen mukaan eroosioteoria on tieteellinen ja hyvin perusteltu selitys kallioiden kulumiselle. Eroosiomekanismien olemassaolosta saatu näyttö on niin vakuuttavaa, että vain sokea usko vanhoihin kirjoituksiin voi selittää fundamentalistien tiedonvastaisen asenteen. Jos joitakin yksityiskohtia ei vielä tunneta, niin tällä perusteella ei tietenkään voida paikata tiedon aukkoa Borglumilla tai mystisellä "suunnittelijalla", sillä tiedon aukoilla on aina ollut tapana täyttyä.
Suunnitteluteoreetikot pyrkivät jatkuvasti huomauttamaan, että joidenkin muotojen, kuten silmän tai nenän, yksityiskohdat ja monimutkaisuus tuottavat ongelmia eroosioteorialle. Heidän mukaansa ne olisi pitänyt suunnitella kerralla valmiiksi, koska he eivät ymmärrä miten ne olisivat voineet syntyä vähitellen pienien uurteiden ja muutoksien kautta, niin että nyt havaittavissa oleva lopputuote näyttää meistä suunnitellulta. Fundamentalistit levittävät jatkuvasti olkiukko-irvikuvaa, jonka mukaan "eroosioteoria opettaa kasvonpiirteiden syntyneen täysin sattumalta". Sitten he laskevat todennäköisyyksiä sille, kuinka juuri tällaisten piirteiden syntyminen on tilastollisesti epätodennäköistä. Argumentissa on totuuden siemen, niin kuin kunnon propagandassa kuuluukin: on nimittäin totta, etteivät kyseiset muodot ole syntyneet "sattumalta", mutta tätä lukuunottamatta argumentti on virheellinen. Tästä huolimatta useimmat fundamentalistit pitävät tätä "suunnitteluteoriaksi" puettua epätodennäköisyyteen perustuvaa väitetä parhaana argumenttina Borglumin olemassaololle. Onkin ironista, että epätodennäköisyysväite pääsee hyvin lähelle sen todistamista, että mitään Borglumia tai "suunnittelijaa" ei ole. Vähintäänkin sellainen kivenhakkaaja on täysin tarpeeton geologiassa.
Eräs fundamentalistien innolla käyttämä vertaus kalliomuodostelmien syntymisen epätodennäköisyydestä esittää, että kalliomuodostelmien syntyminen olisi likimain yhtä epätodennäköistä kuin se että romuttamon läpi kulkeva pyörremyrsky tuottaisi sattumalta Boeing 747 -lentokoneen. Tietenkään mikään pyörremyrsky ei synnytä tällaista sattumalta, eikä eroosioteoria niin väitäkään. Eroosioteorian mukaan kalliomuodostelmien syntyminen täysin sattumalta ja kerralla valmiina on äärimmäisen epätodennäköistä. Esimerkin virhe onkin siinä, että se olettaa jonkun monimutkaisen asian syntyvän yhdellä kertaa valmiiksi kokonaisuudeksi pelkän sattuman voimalla jonkun satunnaisen myrskyn tai vaikka räjähdyksen seurauksena. Suunnitteluteoreetikot tekevät tämän saman todennäköisyyslaskennan virheen matemaattisessa todistuksessaan: He ottavat lähtökohdaksi maan litosfäärin nykytilan, ja laskevat siitä käsin taaksepäin, kuinka epätodennäköistä juuri tällainen nykyään olemassaolevan litosfäärin syntyminen sattumalta on. Lopputuloksena päädytään tietysti siihen, että se on likimain mahdotonta.
Suunnitteluteoreetikoiden pitäisi huomioida laskelmissaan se fakta, etteivät kalliot synny eroosioteorian mukaan kerralla valmiina eivätkä "sattumalta", vaan eroosiomekanismien "nostokurjen" avulla kasautuvan kulumisen tuloksena vähitellen. Suunnitteluteoreetikot perustavat päätelmänsä siis eroosioteorian virheelliseen tulkintaan, jonka mukaan eroosioprosessit olisivat täysin sattumanvaraisia, eivätkä luonnonlait ohjailisi niitä mitenkään. On mielettömyyttä väittää, että eroosio olisi toiminut "sattumalta juuri oikein" tuottaakseen "juuri tällaisia" kuvioita, sillä eroosio on täysin päämäärätön prosessi. Ei ole olemassa mitää "oikeaa muotoa", joka eroosion pitäisi saavuttaa, tai jota kohti se pyrkisi. Jos kallio olisi eroosion saatossa kulunut toisin, suunnitteluteoreetikot huomauttaisivat varmasti, että "juuri tällaisen muodostelman syntyminen sattumanvaraisen eroosion kautta on äärimmäisen epätodennäköistä."
Eroosioon perustuvan geologian ja luonnollisten eroosiomekanismien selitysvoiman edessä suunnitteluselitys – tai tarkemmit yksilöidyt kivenhakkaajat – menettävät merkityksensä kasvonpiirteiden selittäjinä. Luonnolliseen intuitiomme perustuva vaikutelma kasvojen suunnitelmallisuudesta on harha, johon ei ole syytä vedota, koska suunnittelijalle voidaan osoittaa empiiriseen tutkimukseen perustuva tieteellinen ja täysin järjellinen korvaaja.
Muodostelman syntymisen todennäköisyyttä ei voida laskea
Useat tiedemiehet myöntävät, että nykytiedon perusteella juuri tämän näköisen kalliomuodostelman syntyminen päämäärättömien luonnonvoimien toiminnan seurauksena on epätodennäköistä. On kuitenkin syytä muistaa, että on suorastaan epätodennäköistä, ettei jossain päin maailmankaikkeutta joskus olisi syntynyt suunnilleen tuon näköistä kalliomuodostelmaa. Toisaalta vuoren täytyy joka tapauksessa olla jonkun muotoinen, ja jokainen muoto on oikeastaan yhtä epätodennäköinen.
Juuri tämänlaisen kalliomuodostelman syntymiselle ei voida käytännössä edes laskea tarkkaa todennäköisyyttä, koska onhan kyseinen muodostelma voinut muodostua lukemattoman monilla erilaisilla tavoilla. Tämän takia syntytapojen yhteenlaskettu todennäköisyys olisi paljon suurempi, kuin pelkästään todennäköisin syntytapa. Tämän laskeminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta, joten väite, jonka mukaan kalliomuodostelman syntyminen olisi liian epätodennäköistä, jää toteennäyttämättä.
Tämän lisäksi on ongelmallista laskea juuri tämänlaisen muodostelman syntymisen todennäköisyyttä. Kyseiseen muodostelmaan voisi tehdä lukuisia pieniä muutoksia, esimerkiksi ilmeissä tai muissa yksityiskohdissa, joista huolimatta muodostelma näyttäisi edelleen olennaisesti samalta. Tällöin kallio muistuttaisi edelleen näiden neljän presidentin kasvoja, ja myyttisen käsityksen kannattajat pääsisivät taas väittämään kalliomuodostelmaa suunnitelmallisen työn tulokseksi.
Sen lisäksi, että muodostelman ei tarvitsisi olla tismalleen tämänlainen, muodostelman ei tarvitsisi edes lainkaan muistuttaa kyseisiä presidenttejä, jotta suunnitteluteoreetikot voisivat väittää sitä suunnitelluksi. Jos kalliomuodostelman muoto muistuttaisi esimerkiksi Beatlesin tai Deep Purplen jäseniä, tätä pidettäisiin varmasti yhtä hyvänä, jollei jopa parempana, todisteena suunnittelusta. Erilaisia tunnistettavia muotoja voidaan luetella loputtomasti, joten jos tunnistuskriteereitä on mielivaltaisen paljon, niin silloinhan on lähes väistämätöntä, että joku niistä muodostuu ainakin jossakin päin universumia.
Antrooppinen periaate
Universumi voi jatkua havaittavan maailmankaikkeuden rajojen ulkopuolelle äärettömästi, jolloin erilaisia planeettoja, ja siten myös erilaisia kallioitakin voi olla äärettömän paljon. On myös mahdollista, että on olemassa äärettömästi muita universumeita, joten se tosiasia, että satumme havaitsemaan tällaisen kalliomuodostelman, selittyy varsin hyvin sillä, että tämä nyt sattui vain olemaan sellainen universumi, ja sellainen planeetta, jossa kyseinen muodostelma syntyi. Emmehän muuten olisi täällä edes ihmettelemässä kyseisen muodostelman olemassaoloa!
Rushmorevuoren kansallisen muistomerkin suunnitteluhypoteesia ei voida mitenkään pitää tieteellisenä, joten se ei ole totta. Sen sijaan eroosioteorian puolesta on olemassa vakuuttavaa tieteellistä näyttöä. Niinpä muistomerkin voidaan päätellä syntyneen tarkoituksettomien prosessien kautta.
Viitteet
- ^ Gutzon Borglum & Lincoln Borglum US National Park Service.
- ^ Rekonstruktio Robinsonin kirjeestä Borglumille; fundamentalistit pitävät autoritäärisenä myös Borglumin kirjettä Robinsonille.
- ^ http://www.mnmuseumofthems.org/Faces/labels/JFK.html J.F.Kennedyn kasvojen profiili Hawaijilla, katso myös http://astro.wsu.edu/worthey/astro/html/im-indian-heads/indian.html
