Kristityt luonnontieteilijät
Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori Peter Harrison kiinnittää huomiota siihen, että monet merkittävistä luonnontieteilijöistä tieteen historiassa ovat olleet kristittyjä. Heidän kristillinen vakaumuksensa ei ole ollut pelkästään heidän yksityinen mielipiteensä, vaan se on vaikuttanut heidän tieteelliseen tutkimukseensa.1
Oxfordin yliopiston matematiikan professorin John Lennoxin mukaan länsimaisen luonnontieteen parissa on ollut erityisen suuri merkitys kristinuskosta saadulla perusvakaumuksella, jonka mukaan maailmankaikkeuden on luonut älykäs ja kaikkitietävä persoona, niin että maailmasta on syytä etsiä järjestystä, jopa matemaattista kauneutta ja yksinkertaisuutta.2
Jotkut tieteelliset löydöt on tehty, koska tieteentekijä on edeltä ollut vakuuttunut siitä, että oikeiden yhtälöiden täytyy olla matemaattisesti kauniita ja elegantteja. Leibniz (1646–1716) johti optiikan alaan kuuluvan Snelin lain, koska hän uskoi, että luonto aina valitsee helpoimman ja suorimman tien vaihtoehtojen väliltä. Tämän metafyysisen periaatteen hän puolestaan johti teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on luonut maailman sellaiseksi, että siinä toteutuu maksimaalinen yksinkertaisuus ja täydellisyys. Carl von Linnéä (1707–1778) ohjasi luokittelutyössään teologinen näkemys, jonka mukaan Jumala on luonut organismit erillisiksi, luokiteltaviksi tyypeiksi ja lajeiksi. James Clerk Maxwell (1831–1879) johti valon kenttäteoriansa osittain teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on kolminaisuus ja että Jumala on tullut ihmiseksi.3
Raamatullinen maailmankatsomus on ohjannut tieteellistä tutkimusta myös korostamalla Jumalan vapautta luomistyössä. Koska Jumala on täysin vapaa persoona, hän on voinut luoda maailman sellaiseksi, ettei se vastaa ihmisen odotuksia. Tämä on tehnyt tieteentekijät avoimemmiksi pohtimaan vaihtoehtoisia hypoteeseja ja selitysmalleja, jotka eroavat vallitsevista tieteellisistä uskonkappaleista.
Kristillisiä luonnontieteilijöitä
|Nikolai Kopernikus (1473–1543)
|
Katolinen papi, joka loi pohjan aurinkokeskeiselle näkemykselle.
|Michael Stifel (c. 1486–1567) | Loi pohjaa logaritmien kehittämiselle. Hän kuului Martti Lutherin varhaisimpiin seuraajiin ja kirjoitti raamatullisista profetioista. |University of Florida, Galileo Project at Rice University, and McTutor
William Turner (n.1508–1568) | Häntä kutsutaan joskus englannin kasvitieteen isäksi ja hän oli myös lintutieteilijä. Hänet vangittiin, koska hän saarnasi uskonpuhdistuksen puolesta. |Galileo Project
Ignazio Danti (1536–1586) | Hän oli Alatrin piispa ja matemaatikko joka kirjoitti Euklideen geometriasta, tähtitieteilijä ja mekaanisten laitteiden suunnittelija. | McTutor
Bartholomeus Pitiscus (1561–1613)
|
Hän toi sanan trigonometria englannin ja ranskan kieliin. Hän oli myös kalvinistinen teologi, joka toimi hovisaarnaajana Breslaussa.
|McTutor
John Napier (1550–1617) | Skottilainen matemaatikko, joka tunnetaan logaritmien keksijänä ja desimaalilukujen popularisoijana. Hän oli myös vakaumuksellinen protestantti, joka kirjoitti Ilmestyskirjasta. |McTutor
Francis Bacon (1561–1626) | Merkittävä englantilainen tieteentekijä ja yksi kokeellisen luonnontieteen metodin kehittäjistä. |Dictionary of the History of Ideas
Johannes Kepler (1571–1630)
|
Hän loi kosmokselle mallin, joka perustui uskonnollisiin lähtökohtaoletuksiin. Hänet tunnetaan erityisesti siitä, että hän muotoili Keplerin planetaariset liikelait. Se perustui Tycho Brahen tarkkoihin tähtitieteellisiin havaintoihin. Hän oli alun perin halunnut tulla teologiksi ja hänen kirjansa Harmonice Mundi käsittelee paikoitellen Kristuksne merkitystä.
|Galileo Project and Adherents.com and Joshua Gilder and Anne-Lee Gilder (2005). Heavenly Intrigue: Johannes Kepler, Tycho Brahe, and the Murder Behind One of History's Greatest Scientific Discoveries. Anchor. ISBN 978-1-4000-3176-4 (1-4000-3176-1) ISBN.
Laurentius Paulinus Gothus (1565–1646)
|
Tähtitieteen professori ja Uppsalan arkkipiispa. Hän kirjoitti tähtitieteestä ja teologiasta.
|Uppsala University
|}
Ratio Studiorum to French Revolution
The Ratio Studiorum was crucial in the establishment of Jesuit education in 1599. Jesuits played an important role in science dealt with in List of Jesuit scientists. Further Jesuit education and science was an influence outside the Catholic world as well through scholarly communication.
This section goes on to the French Revolution which led to the first major de-Christianization attempts in Europe to occur in many centuries. This culminated in the Cult of the Supreme Being. The period thus saw Christianity in transition and eventually conflict.
Aiheesta muualla
- Cambridge Christians in Science (CiS) group
- Christians in Science website
- Ian Ramsey Centre, Oxford
- The Society of Ordained Scientists-Mostly Church of England
- "Science in Christian Perspective" The (ASA)
- Canadian Scientific and Christian Affiliation about page explaining why they exist
- The International Society for Science & Religion's founding members.(Of various faiths including Christianity)
- Association of Christians in the Mathematical Sciences
- Secular Humanism.org article on Science and Religion
Viitteet
- ^ Peter Harrison: The Fall of Man and the Foundations of Science. Cambridge University Press, 2007. ISBN 0521875595
- ^ John Lennox: God's Undertaker – Has Science buried God?, Lion UK (2007)
- ^ Moreland, J. P & Craig, William Lane (2003) Philosophical Foundations for a Christian World View. Downers Grove, Ill.: Inter Varsity Press. s. 315
Name | Image | Reason for inclusion | Sources |
---|---|---|---|
Galileo Galilei (1564–1642) | Scientist who had many problems with the Inquisition for defending heliocentrism in the convoluted period brought about by the Reformation and Counter-Reformation. In regard to Scripture, he took Augustine's position: not to take every passage too literally, particularly when the scripture in question is a book of poetry and songs, not a book of instructions or history. | Catholic Encyclopedia [1] | |
Marin Mersenne (1588–1648) | For four years he devoted himself to theology writing Quaestiones celeberrimae in Genesim (1623) and L'Impieté des déistes (1624). These were theological essays against atheism and deism. He is more remembered for the work he did corresponding with mathematicians and concerning Mersenne primes. | MacTutor archive |